Tuottava Maa Turvattu Luonto

Kun kiinnitin tuolla huomiota siihen, että netistä alkaa google-haulla löytyä (etsinnän kannalta) ylivoimaisen paljon linkkejä, joissa todistetaan, että luomuviljelyllä kuitenkin voitaisiin maailma ruokkia, niin erittäin suuri osa näistä linkeistä on joko tämän tietyn artikkelin kopioita tai muuten liittyvät jollakin tavalla juuri tähän.

Kyseessä on Brian Halweilin artikkeli Worldwatch-insituutin lehdessä viime keväältä:

Can Organic Food Feed the World? (tai "feed us all?)

Otamme täällä haasteen vastaan, ja katsomme, onko meidän syytä muuttaa mielipiteitämme, onko jotain sellaista tapahtunut tieteessä muutamassa vuodessa, että esim.. Vaclav Smilin esittämät johtopäätökset olisi asiasta hylättävä. 

****

Ensimmäinen vaikeus tässä asiassa on se, ettei Halweilin artikkelissa, ainakaan netistä löytämissäni versioissa, ole kunnollisia lähdeviitteitä, joissa suoraan kerrottasiiin, mistä tutkimuksesta ja julkaisusta on kyse. Nimiä löytyy, mutta kun useinkin mainitut ovat tehneet elämässään kaikenlaista, mahdollisesti tarkoitettua asiakirjaa tai sen nimeä on hyvin vaikea löytää.

Tällainen lähteettömyys on itseasiassa sietämätöntä, jopa anteeksi antamattomissa! No, voi olla, että alkuperäisessä artikkelissa - joka on Worldwatchin maksullisen palvelun takana, ja jota en halua maksaa - olisi lähteet. Jos joku löytää tietoa näistä lähteistä, kertokoon täällä.

Varsinkin lähteettömyys on sietämätöntä, kun väitetään, että tunnetut tehoviljelyn ja/tai geenitekniikan puolustajat olisivat jotenkin muuttaneet kantaansa. Koska tämä on tapahtunut, missä? Kaksi esimerkkiä - jotka tuntuvat niin uskomattomilta, että lähdettä olisi ehdottomasti kaivannut:

- Smil olisi kuulemma "myöntänyt", ettei olisi ottanut huomioon viherlannoitteita. Hänen kaksi kirjaansa luettuani ihmettelen, viherlannoitteet olivat niissä esillä koko ajan

-  Per Pinstrup Andersen olisi "äskettäin" päätynyt siihen, että luomuviljelyllä saataisiin 80% "tavanomaisen" sadoista. Ja näin hänet ikäänkuin "valjastetaan" vetämään luomun "vankkureita". Tämä samainen Per Pinstrup Andersen, joka on allekirjoittanut tämän julkilausuman? ja jonka eräs siteeratuimista lauseista (ainakin netissä) on tämä (2002):

“…yields per unit of total land used for organic farming including the land needed to produce green manure and animal waste are not at a level necessary to avoid encroachment on ecologically fragile soils and still meet future food demands.”

eli vapaast ja kankeasti - ajatus selvinnee: "... luomun sadot koko käytettyä maa-alaa kohti, mukaan lukien se, mitä tarvitaan virhelannoitteisiin ja eläinperäisiin lannoitteisiin, eivät ole sillä tasolla, joka olisi välttämätöntä ekologisesti herkän maaperän väärinkäytön välttämiseksi, ja silti vastaisi tulevaisuuden ruoan kysyntää."

(jatkuu ....)

(Heikki Jokipii 02.09.06)

Seuraava juttu, jonka selvittämisessä on todella hankaluuksia, on tämä kertomus siitä, miten "Michiganin tiimii" selvitti, miten ajamalla jotain "malleja" (perustuen 293 "esimerkkiin") saatiin tulokseksi, että luomulla saatiin riittävästi ja enemmän kaloreja per henkilö, mitä nyt.

Tutkimuksen nimieltä mainittu vetäjä, Catherine Badgley, kyllä netin kautta löytyy. Hän on "paleoekologisti" Michiganin yliopistossa. Lisäksi luomuaktivisti - mitä ei tietysti sinänsä voi pitää pahana, jos nämä johtopäätöksset ovat tosia.

Mutta millään en ole saanut kiinni tätä varsiinaista tutkimusta. Yrittänyt olen kovasti.

Sama tiimi Halweilin artikkelin mukaan selvitti myös typen riittävyyden, ja sama vaikeus on asiassa. Tässä eräänlaisen vetäjänä, ainakin haastateltuna,  mainitaan Don Lotter. En ole myöskään tällä nimellä hakien, ja muutenkaan,  pystynyt löytämään ko. tutkimusta.

Se on oikeastaan aika ihmeellistä. Halweilin artikkelihan kertoi, että olisi kuitenkin saatavaissa - luomun keinoin - ylii puolitoistakertainen määrä typpeä koko maailman nykykulutukseen verrattuna. Ja ilman lisämaata. Tämähän on vallan huima tieto! Erityisesti kehitysmaiden kannalta. Jos asia on totta, pitäiä valtavasti ihmetellä esim. FAO:ta: se ei ole ottanut tätä huomioon, ei edes mainiinnut asiasta esim. nettisivuillaan! (Itseasiissa ... ihan päinvastoin)

Esimerkiksi tämä nimi "Lotter" mainitaan - googlasin - FAO:n sivuilla  kyllä  luomuviljelyn yhteydessä jokusen kerran, mutta sellaista erityisartikkelia, jossa tämä Halweilin mainitsema tulos julistettaisiin - ja senhän se ansaitsisi, totta vieköön - ei kyllä löydy.

( Heikki Jokipii 02.09.06)

Halweilin (alunperin Pimentelin) esille nostamista Rodalen tuloksista on sen sijaan Alex Avery jo tehnyt kritiikin.

(H. Jokipii 02.09.06)

Tämä Don Lotter on löydettävissä omalta nettsisivultaan http://donlotter.net/

Mutta sieltäkään ei ole löydettävissä tätä vallankumouksellista artikkelia. Paljon muuta luomulle myönteistä materiaalia kyllä löytyy.

Worldwatchilla on olevinaan "Sources and Resources for "Can Organic Farming Feed Us All?" eli ko. artikkelin lähteet, mutta eiväthän ne sitä ole, ainoastaan jonkinlainen kirjallisuus- ja linkkilista. Yhtä hyödyllisiä viitteitä kuin sanokaamme eksegetiikassa lähdeviite "Raamattu, WSOY, Porvoo 1951".
 
(H. Jokipii 10.9.2006)

Kuten huomaatte uutisestamme, nämä Halweilin jutut ovat kerinneet tulla Suomeenkin.

Pekkarisella oli kiritiikistään vielä pidempikin versio, ja pyysin häntä lähettämään sen tänne. Siinä oli vielä joitakin hyödyllisiä yksityiskohtia tähän keskusteluun.

Saapi nyt nähdä, mitä tämä Lindström tähän Matin kriiikkiin reagoi. Vastaaminen ei kuitenkaan enää onnistu pelkästään kopiomalla ...

(H Jokipii 18.09.06)

Joo, tässäpä tämä pidempi ("ylipitkä") versio, olkaa hyvät. (MT ehdotti lyhentämistä 4000 merkkiin, mikä on heidän normaali ylärajansa lukijalta-kirjoitelmien pituudelle).


Luomu on itse ongelma, ei ratkaisu


U B Lindströmin vierasyliö (MT 28.8.) ei suinkaan perustunut omaan tutkimukseen asiasta, vaan tukeutui täysin Worldwatch-instituutin lehdessä (touko-kesäkuu 2006) olevaan Brian Halweilin artikkeliin. Tämä instituutti ei ole tutkimuslaitos, kuten usein luullaan, vaan se tulee luokitella lähinnä vihreäksi järjestöksi. Se on hankkiutunut huonoon huutoon myymällä medialle ideologisesti väritettyjä ja tieteellisesti kestämättömiä raportteja melkein mistä tahansa maan ja taivaan väliltä.

Tämä Halweilin raportti julkaistiin taktisesti hyvään aikaan: kesä oli kaikilla, eikä sen yksityiskohtaista kritiikkiä ole vielä ehtinyt ilmestyä. Raportti leviää internetissä kopioina valtavaa vauhtia.  Yhdistyksemme yritti selvittää raportissa esitettyjen väitteiden taustaa ja perusteluja �" siinä määrin kuin se oli mahdollista täsmällisten lähdeviitteiden puuttuessa �" ja päätyi tulokseen, että sen huimaavat väitteet luomun mahdollisuuksista eivät perustu konkreettisiin uusiin tuloksiin, vaan eräänlaisiin �" toiveajattelun sävyttämiin - ”malleihin” ja laskelmiin. Uskallamme olla myös kohtuullisen varmoja siitä, että raportti kertoo täysin väärin monesta asiasta. Esimerkiksi yrittäessään väittää tai vihjata modernien viljelymenetelmien puolustajien, kuten Per Pinstrup-Andersenin taI Vaclav Smilin, muuttaneen kantaansa.

Jos jotain konkreettista uutta asiassa olisi löydetty, olisi se varmasti esillä varsinaisilla tieteellisillä foorumeilla eikä ainoastaan tällaisen järjestölehden artikkelissa. Tällaista ei ole näkynyt. FAO on edelleen kannallaan, jossa se tukee moderneja menetelmiä. Afrikan maiden NEPAD-järjestö järjesti kesän alussa suuren ”huippukokouksen”, jossa päätettiin toimenpiteistä keinolannoituksen lisäämiseksi maanosassa.

Luomu puolittaa satotason

Virallisten tilastojen mukaan hehtaarisato Suomen luomutuotannossa vuonna 2003 oli syysvehnällä 47 prosenttia, rypsillä 52 %, perunalla 56 %, rukiilla 59 %, ja kevätvehnällä sekä herneellä peräti 62 prosenttia tavanomaisen viljelyn satotasosta (KTTK 2004). Puolivirallinen kannanotto satotuloksiin on uusi selvitys MTT:ltä (Maa- ja elintarviketalous 44), jossa katsotaan, että viljatilalla tarvitaan luomussa 216 hehtaaria vastaamaan 80 tavanomaista hehtaaria (jotta päästäisiin samaan satomäärään).  Tilastojen luvut  antavat luomusadoista liiankin ruusuisen kuvan, sillä niissä ei oteta ollenkaan huomioon eräitä "hukkatoimintoja" �" valmisteluvaiheita ja välivuosia.

Näännyttävästi on luomulla siis matkaa "keskimäärin 80 prosenttiin" (MT 28.8.), jolla ns. aktivistit vieläpä lupaisivat ruokkia maailman.

Halweil perustaa väittämänsä luomun korkeista satotasoista kahteen tutkimukseen.

Sveitsiläisen aatteellisen säätiön koe on vähintään vanhentunut (vaikka haluaisikin uskoa sen vilpittömyyteen). Siinä saavat 30 vuotta vanhat konstit saavat edustaa "tavanomaista" viljelyä, vaikka olemme edistyneet paljon isoisän ajoista. Koe ei tunne esimerkiksi täsmälannoitusta tai suorakylvöä, jotka tuovat ympäristölle nykyisin merkittäviä etuja. Päätellen kokeen oudon alhaisista typpitaseista, siinä käytetty typpilannoitustaso ei ole ollut lähelläkään kasvien tarpeita.  Luomulannoitusta puolestaan edustaa epärealistinen 1,4 kotieläinyksikön lanta peltohehtaarille-tapaus.

Väitettyä "laajaa tutkimuskatsausta" ei taida löytyä ollenkaan. Tekijäksi väitetty professori Pinstrup-Andersen on, päinvastoin, allekirjoittanut vetoomuksen "Tehoviljely suojelee luonnon monimuotoisuutta": http://www.highyieldconservation.org/ 

Halweililla on tosin myös käytännön viljelykokemusta yliopistokampukselta USA:sta vuodelta 1997. Opiskelijoiden kahden eekkerin puuhamaalla ruokitaan maailmaa muun muassa antroposofisen uskonnon rituaalien sekä tähdistä ennustamisen avulla (biodynamiikka):
http://www.stanford.edu/group/scfarm/farming_class.html 


”Jos kellä on silmä, hän nähköön”.  Miksi käytännön havainnot satotasoista ovat kovasti toisenlaisia kuin Lindströmin kertoma? Jos nuo oudot väittämät pitäisivät paikkansa, miksi luomutuote onkaan sitten kalliimpi - eihän sen tuottamiseen tarvita ostolannoitteita eikä torjunta-aineita. Ja miksi extratukikaan on tarpeen? Lindström luo käsityksen kalliita kemikaaleja ja lannoitteita maahan ihan turhan takia roiskivasta typerästä viljelijästä.


Vähemmän satoa, enemmän nälkää

Kehitysmaissa asioiden laita on tuskin toisin.

Lindströmin kritisoima nykyaikainen maanviljely on pystynyt suoranaiseen ihmeeseen. Vaikka maapallon väkiluku on kaksinkertaistunut viimeisten noin 30 v aikana, on väki saatu paremmin ruokituksi.  Samaan aikaan väkiluvun nousun kanssa on otettu käyttöön väkilannoitteet ja kasvinsuojeluaineet maataloudessa.

YK:n elintarvikejärjestön FAO:n satotilastoissa vallitsee lannoituksen ja satotason välillä selvä riippuvuus

Suomessa viljan sato on lähes kolminkertaistunut viimeisen 60 vuoden aikana. Siihen saakka viljan sato polki paikallaan (1000-1200 kg/ha), vaikka tunnettiin vuorottelevan viljelyn merkitys ja apilaa Suomessakin käytettiin 1800-luvulta saakka. Ja karjanlanta käytettiin tarkoin pellon hyväksi. Satotason kolminkertaistuminen ”sattui” juuri sinä aikana, jolloin väkilannoitteiden ja torjunta-aineiden käyttö yleistyi. Tämä ns. Vihreä vallankumous toi suunnilleen samantasoisen satotason nousun kaikkiin niihin maihin, jotka ottivat nuo maatalouskemian keinot käyttöönsä.

Nobelisti Borlaug pelasti kasvinjalostuksella miljoonia ihmishenkiä Aasiassa 1960-70-luvuilla, ns. aktivistien raivokkaasta vastarinnasta huolimatta. Hän on taaskin oikeassa: luomuun nojautuminen hävittäisi valtavia luonnonalueita, mutta silti miljardit näkisivät nälkää (MT 28.8.). 

Ystävällisesti tulkittuna luomu vähentää sadot Suomessa noin puoleen (melko tehottomasta) tavanomaisesta. Tropiikin maissa luomu ei onnistu aivan niin mainiosti, sillä taudit, tuholaiset ja rikkakasvit ovat siellä paljon pahempi ongelma (johon luomu ei tuo ratkaisua).

Mikäli luomussa todellakin olisi jokin uusi keino   oivallus, jota ei tavanomainen maanviljelijä aiemmin tiennyt   on se mahdollista ottaa tavanomaisen keinovalikoimaan. Toisin päin homma ei toimi: luomussa kielletään monet hyväksi havaitut keinot sadon määrän ja laadun turvaamiseksi.

Kun luonnontieteiden tosiasioita ja tuloksia kielletään (esim. eläimet pitää ensisijaisesti "hoitaa" homeopatialla), on tulos väistämättä paljon huonompi kuin jos tieteen tuloksia sovelletaan käytäntöön.

Luomu ei ole ratkaisu. Se on ongelma.


(Matti Pekkarinen 18.09.06)

Lindström sitten vastasi Matille tänään Maaseudun Tulevaiisuudessa.

Kun viimeksikin oli vähän niin ja näin tämän lähdeapparaatin käytön kanssa, niin tarkistetaanpa ensin ne. Jatkossa ei lainata kirjoitusta kokonaan, ettei tule sanomista tekijänoikeuksista, vaan kohta kohdalta, kritisoitavia kohtia. (Toivottavaa olisi tietysti ollut, että MT olisi suonut mahdollisuuden linkata puheenvuoroihin, niin UBL:n kuin Matinkin.)

Näin Lindström:


Lainaus
Järkevästi toteutettuna on luomussa tai ylipäätään ekologisessa viljelyssä joissakin kehitysmaissa saavutettu jopa korkeampia satoja kuin tavanomaisessa viljelyssä. Viittaan Nairobissa toimivan pelto-metsäviljelylaitoksen entisen johtajan Pedro Sanchezin kirjoitukseen (Science 295:2019-2020) ja Essexin yliopiston professori Jules Prettyn kirjoitukseen (Splice vol.4; Aug.Sep 1998).
(lihav. HJ)

Nyt on ongelma heti se, että UBL:n väite siitä, että luomussa saataisin - "joissakin kehitysmaissa" - korkeampia satoja kuin tavanomaisessa (oli sen totuuden kanssa miten vain) ei saa tukea kummassakaan viitatussa artikkelissa. Sanchez kyllä kertoo, että eräin niksein saadaan Afrikassa (kutakuinkin, lähes) sama määrä typpeä maaperään kuin keinolannoitteillakin, ja sillä tavalla tuottoa nostetaan alkuperäisestä, typpivajaasta tilanteesta huomattavaksi paremmaksi. Vertailua nk. tavanomaiseen ei esitetty ollenkaan. Kyseinen artikkeli löytyi kokonaisenakin, mutta ensin linkki  tiivistelmään, ja sitten linkki koko artikkeliin:

Soil Fertility and Hunger in Africa

Yleisesti Sanchez oli jo tuossa artikkelissaan huolissaan ihan samasta asiasta kuin Fertilizer Sunmit - ja hän ei yritä esittää luomua paremmaksi vaihtoehdoksi, vaan ennemminkin hätäratkaisuksi, kun keinolannoitteet Afrikassa maksavat niin paljon. Nyt Sanchez osallistuu juuri samaan asiaan kuin Summit innolla, ks. artikkelia Grounds for Hope.

Hupaisaa kyllä, myöskään Jules Pretty ei viitatussa artikkelissaan esitä, että kehitysmaissa olisi saatu parempia satoja kuin tavanomaisessa. Kyseinen artikkeli itsessään ei ole  mikään järin tieteellinen artikkeli vaan pikemminkin luomupuffi. Siinä kyllä esitetään mahtavia tuloksia luomun saavutuiksista, esimerkkeiinä ("highlights"), mutta ei vertalua tavanomaiseen. Pretty itse oli tuolloin "luomuvaiheessa", mutta näyttää sittemmin kääntyneen suorakylvön kannattajaksi (jos asia jää epäselväksi Kepan artikkelin pohjalta, linkki sen alareunassa selvittää asian paremmin)

Ilmeisesti Pretty on ottanut erilaisesta kritiikistä onkeensa.

Kun sitten UBL kirjoittaa näin, että


Lainaus
Mitä tulee luomuviljelyn satotasoon teollisuusmaissa Pekkarinen kumoaa esittämäni tulokset väittämällä, että ne perustuvat kokonaan Worldwatch-instituutin Brian Halweilin esittämään kahteen epäluotettavaan tutkimukseen. Näin ei ole. Halweilhan viittaa muun muassa Michiganin ja Kalifornian yliopistojen tekemiin tutkimuksiin, joissa luomussa on saavutettu erittäin hyviä tuloksia.

... niin missä ovat lähdeviitteet? Edellä jo ihmeteltiin, missä tämä Michiganin tutkimus on. Mikä Kalifornian tutkimus, lisätään? Eikä se, että UBL nyt uudessa puheenvuorossaan viittaa muihinkin lähteisiin, tee uutisemme otsikkoa yhtään epätodemmaksi, alkuperäinen kirjoitus perustui aivan täysin Halweilin artikkeliin.

UBL kertoo, että


Lainaus
Olen itse lähes 40 vuotta seurannut eri puolilla maapalloa tehtyjä tutkimuksia, joten en ole riippuvainen Pekkarisen mielestä virheellistä tietoa julkaisevan Worldwatch-instituutin tiedoista.


... mutta hänen alkuperäisessa puheenvuorossaan ja tässä vastineessa on viitattu kuitenkin lähinnä samohin tahoihin kuin Halweilin artikkelissa, ml. Halberg (johon palaan myöhemmin), poislukien edellä mainitut kaksi viitettä - jotka eivät tukeneet teesiä! No, 40 vuodessa voinee jo muistaa jotain väärinkin ... Sen lisäksi UBL mainitsee seuraavan tutkimuksen, joka on aito lisäys keskuteluun:


Lainaus
USA:sta Cornellin yliopiston prof. David Pimentel työtovereineen on julkaissut tutkimuksen (Bioscience vol 55:7), jonka mukaan 22 vuotta kestäneessä kokeessa maissin ja soijan sadot luomussa olivat samansuuruiset kuin tavanomaisessa viljelyssä mutta nesaavutettiin 30 prosenttia pienemmällä energiapanoksella.

Mutta sille on jo kirjoitettu vankka kritikki Science-lehdessä, josta ilmaiseksi ei näytä olevan saatavilla tiivistelmääkään, mutta perusjatukset selvinnevät tässä Agbioworldin uutiskirjeestä:

"Organic Farming Still Falls Short: Rodale study shows conventional out-yields organic by nearly one-third"

(Heikki Jokipii 21.09.06)

http://www.sciencedaily.com/releases/2007/07/070711134523.htm

(Ormus 13.07.07)

[liitetty tähän keskusteluun, koska aihe on sama. HJ]

[Ormukselle vastaus]

Tästä Mighiganin tutkimuksesta on nyt sitten kohuttu parisen vuotta - ilman, että se edes on ilmestynyt, kuten jo todettiin aiemmassa keskustelussa.

Jos tämä Ormuksen mainitsema uutinen nyt merkitsiisi sitä, että se sitten lopulta olisi ilmestynyt, eikä aina vain "tulossa", "forthcoming", ja saatavissa, ja tietysti myös - kritisoittaivissa - niin se oliisi hyvä juttu.

Mutta jo näillä näkymin uskallan sanoa, että sisältönä ko. tutkimuksessa ei ole se, että luomu olisi "kolme kertaa tuottoisampaa kuin tehoviljely" - mitä ei edes tuo uutislinkkikään oikeastaan väitä, siinähän käytetään sanaa "conventional", "tavanomaiinen". Uskaltaisinpa jopa lyödä vetoa, että kyseessä on tämä ikivanha vitsi, jossa verrataan jonkun kehitysmaan tavanomaista (tai paremminkin sellaiseksi tulkittua!) oikein alkeellista (kaski- tms.) viljelyä kehityneimpään luomuviljelyyn länsimaissa.

Mutta yritetäänpä saada tutkimus käsiin, jotta voi kommentoida sitä ihan oikeasti.

(Heikki Jokipii 18.07.07)

Tämän Michiganin tutkimuksen koko skandaalimaisuus alkaa selvitä.

Lukekaapa Averyn palstan uusin arvio siitä:

New Year’s Resolution: Organic Farming Can’t Feed The World (http://www.cgfi.org/2008/01/03/new-year%e2%80%99s-resolution-organic-farming-can%e2%80%99t-feed-the-world/)

Siis: lähes 100 tapauksessa, jotka oli haettu puolustamaan luomun tuottavuutta, ei ollut kyse luomusta laisinkaan! Ja miten tekijät kysttäessä puolustautuivat: heillä oli "laajempi" luomun määritelmä, siihen hyväksyttiin viljelytavat, jotka jotenkin olivat "siihen suuntaan".

Kuten suorakylvö. Averyt toteavat kuivasti, että suorakylvö ei koskaan ole luomua. Kymmenen vuotta on yritetty, turhaan, suorakylvö ei luomussa yksinkertaisesti toimi.

Michiganin tutkimuksen koko skandaalimaisuus ei ole selvinnyt kyllä U. B. Lindströmille.

Tämän kehityskysymyksiin keskittyvän sivuston, Global.Finlandin mukaan, olisi kerrottu Lahdessa 1.8.2008  ruokakriisiseminaarissa tällaista: (http://global.finland.fi/public/default.aspx?contentid=134597&nodeid=15783&contentlan=1&culture=fi-FI)

Quote"Tuoreen tutkimuksen mukaan kehitysmaissa luomutilat tuottivat keskimäärin 80 prosenttia enemmän kuin tavalliset tilat", Lindström kertoi. Kehittyneiden maiden osalta luomusadot jäivät yhä tavallisista kahdeksan prosenttia jälkeen.

(lihav. HJ)

Jos Lindström on moista puhunut, hän on puhunut täyttä roskaa. Mutta hän ei ehkä edes - suorastaan -  ole. Otin yhteyttä Lahden tilaisuuden järjestäjän edustajaan, ja hän kertoi, että Lindström oli puheessaan korostanut, että luomusta ei ole maailmanlaajuiseksi ratkaisuksi, mutta ehkä joillakin alueilla ...

Järjestäjältä sain myös linkin, eli tiivistelmä Lindströmin jutusta löytyy täältä (http://www.esaharmala.fi/?page_id=17), ja vielä tarkemmin täältä (doc) (http://www.esaharmala.fi/wp-content/uploads/2008/08/lindstrom010808.doc).

Mutta tässä tiivistelmässä sielläkin on kyllä lause:

QuoteTuoreen tutkimuksen mukaan voidaan kehitysmaissa ekologisessa viljelyssä  tuottaa 80 prosenttia  korkeampia satoja kuin samoilla alueilla harjoitetussa tavanomaisessa viljelyssä.

Jatkotekstistä voi olettaa, että U.B.L. ehkä tarkoitti, että "joillakin" (harvassa olevilla) alueillä - mutta miksi hän ei sitä sitten kunnolla niin sanonut �" eikö entisenkin tiedemiehen pitäisi välttää monitulkintaisuutta, yrittää välttää väärinkäsityksen mahdollisuuttakin? Toimittajan erehdys on kovin ymmärrettävä, minustakin tuo lause kuulostaa juuri siltä, että "keskimäärin".

Mutta onko - keskiarvosta puhumattakaan - missään luomuviljely noin paljon "tavanomaista" (jonka tulkitsen, tietysti, tehoviljelyksi) tuottoisampaa - tai ylipäänsä tuottoisampaa, lainkaan, ollenkaan?

Minä en sitä uskonut ja lähetin tarkistusviestin ja kysyin Lindströmiltä, mikä on hänen lähteensä asiassa. Hän vastasi.

Enää ei liene lukijalle yllätys, että se oli se Michiganin tutkimus, Badgley yms (http://www.tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=5). (Joka siis ei 1.8.2008 ollut edes kovin "tuore".)

PS. Onko Lindström sitä toimittajalle sanonut vai kuka, mutta kyllä väite siitä, että kehittyneissä maissa luomusadot jäisivät tuotossaan vain 8% jälkeen, on selvää ”kukkua”.  Vaikkapa Suomessa tilanne on se, että leipäviljassa luomun tuotto on alle 50%, rehuviljassa n. 60% tavanomaisen tuotosta v. 2007 tilastojen mukaan. (Ja siinäkään ei mitä ilmeisemmin ole otettu huomioon luomun "lepovuorossa" olevia hehtaareja - tähän palataan toisaalla myöhemmin). Eikä tilanne muissa kehittyneissä maissa tästä juuri käytännössä eroa. Tämän tuottavuuseron ”vääntäminen” lukuna  8 prosenttiin vaatii jo "tosi korkeaa matematiikkaa”. 

Herää myös kysymys: eikö Lindströmillä ole mitään käytännön kokemusta ja havaintoja? Käynti parilla tehotilalla ja parilla luomutilalla avaisi silmät. Tai pelkkä pohdinta: miksi extratuki onkaan tarpeen... vaikkapa näin: http://mattipekkarinen.net/satotutk.htm 
Joka tapauksessa: erittäin valikoiva hän on.
Todennäköisesti UBL:n kohdalla kyse on muusta kuin tietämättömyydestä. Valitettavasti. Tällöin vuoropuhelu on hedelmätöntä. Mutta:välttämätöntä kuitenkin... jotteivät muut ryhtyisi tietoisesti nälkää lisäämään vaan sallittaisiin maailman nälkäisille hyviksi havaitsemamme nälän torjuntakeinot.

Matti

Moin tavoin yritin useiden emailein vaihdolla tarkistaa asiaa, koska tuo Global.finlandin juttu tuntui sellaiselta, että eihän Lindström nyt voi moiseen uskoa.

Mutta lopputulos oli, että hän uskoo.

Eli Suomen luomuviljely, jossa tuotot ovat siinä puolet tavanomaisesta, olisii siis melkoinen kummajainen, kun muualla kehittyenissä maissa luomussa hävittäisiin vain 9 prosenttia. Mikä tässä voi olla? Mitä ihmeen tumpeloita juuri Suomessa on ryhtynyt luomuviljelemään? Ja myös kakissa niissä länsimaissa, joista minun tietooni on tullut tilastoja, EU, Yhdysvallat, jioissa satojen pudotukset ovat Suomen luokkaa ... miten tämä 9% voi oikein muodostua ... jossain kehittyneissä maissa - jotka siis eivät kuulu EU:hun tai ole USA:ssa - täytyy siis olla eriittäin suuri alue, jossa luomusadot ovat suorastaan hurjia.

Ja kehistysmaissa, minkä ihmeen takia ollaan ylipäänsä huolissaan vaikka (öljyn hinnannousun takia tapahtuneesta) keinolannoitteiden hinnan noususta - jos niitä ilman sadot ovat lähes kaksinkertaiset?

***

Miksi juuri on näin, ja mikä on kehitysmaa ja kehittynyt?

Minun logiikkani mukaan tässä onkin nyt kehitysmailla aika visainen ongelma: jos yrität kehittyä, siirtyä kehittyneiden maiden kastiin, niin luomuviljelyn tuotto alkaa pudota! (http://luomuviljelyn%20tuotto%20alkaa%20pudota!) Lopulta radikaalisti!

Jos kehityt, niin siinä käy niin, että kohta on monikansallinen lannoite- yms. kauppias ovellasi ... ei siinä jossian siirtymävaiheessa sinä itse menet hänen ovelleen. :)

***

Mahdollisimman miedosti sanoen, joku tässä Lindströmin asetelmassa nyt ei täsmää, jokin pahasti "mättää".

Sitä loogista johtopäätöstä - heidän itsensä antamista luvuista - eivät Lindström tai Badgley (yms.) kyllä tee, etttä jos kerran tuottavuudet ovat näin, niin, maailman ruokkimiseksi, kylläkin

- kehitysmaissa pitäisi lisätä luomutuotantoa *)

mutta

- kehittyneissä maissa se täytyisi lopettaa tykkänään!

Jos otetaan huomioon, että nyt, tällä hetkellä, juuri kehittyneet maat vastaavat pääosasta maailman ruokahuollosta - silloin jopa niin pieni kuin 9% lasku niiiden tuotannossa on kohtalokas!

Mutta logiikasta ei näiissä asioissa ole kaikillle niin suurta väliä. Niinpä Lindströmkin esitelmässään uskollisesti kertoi taas tämän "klassisen" vihreän "taloustieteen" teorian:

QuoteJo nyt tuotetaan tarpeeksi ruokaa, mutta köyhillä ihmisillä ei aina ole varaa siihen

(lihav. HJ)

Vuodesta vuoteen siis tuotetaan myös tämä köyhien ihmisten tarvitsema ruoka, mutta ei siis piruuttaan anneta heille! Vaan ilméisesti kätketään jonnekin jemmaan? Tai tuotetaan, mutta tahallaan tuhotaan, ettei köyhä vaan saiisi?

_________________________

*) kehitysmaat, kehitysmaiden ihmiset, "älkää tehkö tätä kotona", älkää edes ajatelko .... !!!

Tästä on kyse: http://keskustelu.skepsis.fi/Message/Message/140365 
Valitettavasti. Siis: Ulf valitsee valheen tietoisesti.

Mietithän Ulf tätäkin: http://keskustelu.skepsis.fi/Message/Message/140662  

Matti

Quote from: Matti Pekkarinen on 12.09.08 - klo:19:11
Tästä on kyse: http://keskustelu.skepsis.fi/html/KeskusteluViesti.asp?ViestiID=140365

Kyllä, tästä "Matin rautaisesta etäisyyslaista"  *) on osaltaan, suureltakin osalta, kyse. Väitteitä "vinku-Intiasta" on käytännössä mahdoton tarkistaa.

QuoteSiis: Ulf valitsee valheen tietoisesti.

En kuitenkaan usko, että on näin, vaan hän on syvässä "uskonkriiissä". Turun Sanomissa hän kertoi erittäin myönteisesti maatalouden biotekniikan mahdollisuuksista äskettäin. Eli ihan reilusti jopa "ylisti" geenimuuntelua.

Tässä hänen esiintymisessään on se asetelma, että hän ei halua hylätä asemaansa vihreiden perinteisenä "guruna". Mutta hän ei myöskään uskalla reilusti heittäytyä sen höpöhöpöön, vaan haluaa säilyttää statuksensa myös tiedemiehenä - ja on jopa siis innostunut tekniikan uusista mahdollisuuksista. Niinpä hän yrittää jotain ihmeelllistä keskitietä - ajatuksena, että laimennettu viina ei enää olisikaan alkoholia?

Vastauksessaan sähköpostissa hän kertoi itselleen hyvin tyyypillsesti, samalla laiilla hän on esittänyt asian ennenkin, julkisuudessa, eli

a) luomu on ekologisesti ja sosiaalisesti varteenotetteva tuotantomuoto

Mutta:

b) "Itse asiassa olen puhunut järkevästä tavanomaisen ja luomun välimuodosta. Muistaakseni näin tein myös Lahdessa. " (lihav. HJ)

Katsokaa tätä uskonkriisiä! Tai uskontunnustuksen kriisiä.

Koska, jos asiaa hetkenkin miettii, niin tässä viljelyasiassa

tavanomaisen
ja
luomun
...
välimuoto
on

TAVANOMAINEN 

PS. Aika pitkänkään yritykseni jälkeen hän ei pystynyt näkemään ja myöntämään, mitä tämä lause ...

Quote"Tuoreen tutkimuksen mukaan kehitysmaissa luomutilat tuottivat keskimäärin 80 prosenttia enemmän kuin tavalliset tilat"

... tavalliselle lukijalle sanoo, eli että näin muka olisi yleisesti, maailmanlaajuisesti.

Joka, kuten edellä tuli esille, olisi täysin mieletön, aivan hulluihin johtopäätöksiin johtava väite - jopa kaikki hänen itsensä muka "välittävät" kantansa tulisivat mielettömiksi.

Jos se pitäisi paikkansa, jo alkeellisenkin taloustieteen mukaan, luomuviljan pitäisi olla maailmanmarkkinoilla suunnattoman halpaa. Ja vain erikoiskaupoista me tavanomaisen viljelyn "fanaattiset" kannattajat hakisimme superkallista "tavanomaista ruokaa", siitä "suolaisesti" ylimääräistä maksaen?

***

Jep, muuten - keksin sen tässä nyt kirjoitaessani. Kysymyksemme on ollut väärä, hankalasti täsmällisesti vastattavissa, kun olemme kysyneet hehtaarituottoja.

Paljon selkeämpi ja eksaktimpi, ja sosiaalisesti järkevämpi kysymys todellakin on: paljonko se maksaa?

Eli missä maailman kolkassa, missä kehitysmaassa luomuvilja maksaa vain siinä puolet tavanomaiseen nähden?

Tähän täytyisi Lindströmin (ja Badgleyn ym.) pystyä vastaamaan! Ja nimenomaan toisella tavalla kuin me täällä vastaamme (eli: "ei missään")!

PS. Tottakai kaikki edellä aina "PPP-dollareina", eli ostovoimaan suhteutettuina! Ja sitten "tavanomainen" on se suomalainen tavanomainen = kenolannoitteita käyttävä, kasinsuojeluaineita ("myrkkyjä") käyttävä, mutta myös mahdollisen karjanlannan jne. hyödyntyvä, moderni viljelytapa. Kaskiviljely ym. alkeelliset tavat  - vaikka kuinka olivat "tavanomaisia" alueella - ovat siis vertailusta pois, "tavanomaisen viljelyn" edustajina,

Eli (raa'asti): paljonko maksaa maissikilo vakka Malawissa (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=45) ja toisaalta Etiopian Tigrayn (http://www.i-sis.org.uk/TTP.php) maakunnassa, jossa luomuväen mukaan on nyt siellä tehty sen luomuviljelytavan läpimurto? PPP-dollareina?
_________________

*) jonka keksimisestä olen sinulle vieläkin kateellinen!

AgBioWorldin palstalla on nyt ilmestynyt eräs yksityiskohtaisempi kritiikki tälle (edellä mainitulle) Badgley et al. (2007) tutkimukselle:

AgBioView Special Paper: Can Organic Agriculture Feed The World (http://www.agbioworld.org/newsletter_wm/index.php?caseid=archive&newsid=2894)

Olen vasta kerran sen läpi lukenut, mutta jo tuli muistumia siitä, mitä Matti Pekkarinen on asiasta täällä ja kotisivuillaan sanonut. Asiahan ei ole lainkaan niin simppeliä ynnälaskua kuin Badgley et al. uskoivat!

Tässä kuitenkin enemmittä kommenteitta ko. artikkeli kaikkien tiedoksi ja tutustuttavaksi.

Nyt on ilmestynyt taas uusi Wordwatchin ”Maailman tila” -raportti

”Kylmän rauhallisesti” siinä sen maatalousosuudessa �" lainaten Rodale-instituutin, maailman kaikkein luomumielisimmän laitoksen, nk. tutkimuksia �" kerrotaan luomuviljelyä koskevassa kappaleessa, että siellä, Rodalessa

-   luomulla saatiin samat sadot kuin tavanomaisella viljelyllä ja
-   jos satoi 30% normaalia vähemmän, luomusadot ovat 24-34% suuremmat kuin ”standardimenetelmillä”

Muuta ei siinä sitten luomun satomääristä sanottukaan.

Todistajan valan kaava on tunnetusti (lihav. HJ), että ”[…] minä todistan ja kerron kaiken totuuden tässä asiassa siitä mitään salaamatta tai siihen mitään lisäämättä taikka sitä muuttamatta.”

PS. Ja se oli vain luomu. Samaa asiaa ko. artikkeli ajaa myös muilla nimillä. Tämä kritiikki [jatkuu ...]

Oireellisesti lähtökohta, josta ko. kirja (Maailman tila 2010) maanviljelystä käsittelee, on aiheen sijoittaminen lukuun ”Traditions old and new” (luen netissä olevaa englanninkielistä versiota, sen voi lukea ilmaiseksi, kun rekisteröityy sivulle) eli ”Vanhat ja uudet traditiot”.

Ja artikkeli alkaakin ”runollisella” kuvauksella tuhansien vuosien takaisesta viljelystä. Ja vastaavilla ”madonluvuilla” nykymaatalouden osalta: mm. maan hedelmällisyyden väheneminen ja sopivan viljelysmaan puute ovat kuulemma ”tavanomaisen viljelyn” (vihreän vallankumouksen) syytä ...

”Kestävä viljely” määritellään tunnettujen luomuprofeettojen linjoilla.

Luomusta erikseen sanotaan tuo edellä oleva. Siiten on kappale ”monivuotisista polykulttuureita”, jossa imitoidaan luontoa, so. eräs luomun alalaji. ”Permakultturia” esitellään, eräs luomun alalaji sekin. Eli luomua, luomua ja luomua.

Siiten mainitaan suorakylvö! Ei, ei sellaisena millaisena se ihan oikeasti leviää, vaan ”luomusuorkylvöä”, ”organic no-till”, jossa esitellään yhden australialaisen filosofointia ja kokeiluja asiassa (käytännössä epätoivoisia, hyvin luultavasti).  Itse asiassa kaikki esimerkit on esitelty yksittäistapauksen kautta, ikään kuin haastatteluina, lehtimiestyyliin.

Ja viimeisenä sitten ”transitional agriculture”, siirtymävaiheen viljely, jossa luodaan kuvaa, että  suunta kyllä tiedetään, eli se kuin edellä, vaikeuksien takia ei ehkä päästä heti tavoitteisiin, mutta …

Eli ei ole väärti edes tarkemmin kritisoida, puhdasta propagandaa. Surullista, jos jotkut suomalaiset opiskelijat sitten tällaisen roskan tentittyään kuvittelevat jotain maailman maataloudesta ymmärtävänsä.

Nyt tätä näytetään yritettävän Suomessa:

Uusi tutkimus kyseenalaistaa luomuviljelyn tehottomuuden (http://www.vihrealanka.fi/uutiset/uusi-tutkimus-kyseenalaistaa-luomuviljelyn-tehottomuuden)

Täytyy laittaa linkki tähän, kun ko. väitöskirja netistä löytyy, ja "mutustella" sitä vähän.

Matti, haasta tämä Paul Riesinger kilpaviljelyyn, sanotaan hehtaarin alalla! Tai muutaman, vertailun vuoksi, eri puolilla Suomea.

Kaikki panokset tietysti tarkkaan mitaten jne.

Järjestelyt, rahoitus, "sekundantit" järjestynevät.

Wolrdwatch näyttää yrittävän taas, tässä Vihreän Langan uutinen asiasta:

Rikkaat voivat saada ruokaoppia köyhiltä (http://www.vihrealanka.fi/uutiset/rikkaat-voivat-saada-ruokaoppia-k%C3%B6yhilt%C3%A4)


Tämä tässä vaiheessa vain tiedoksi. Olen lähettänyt Vihreän Langan palstalle jo puheenvuoron. Ja Worldwatchille huomautuksen, että heidän nettisivullaan oleva linkki - josta saisi tarkemmin selvän tämän uuden raportin pääsisällöstä - ei toimi.

Maanviljelijät kyllä ymmärtävät rahan, ja esim tuo Vihreän Langan mainitsema tihkukastelu on kasvihuoneviljelyssä nimenomaan nykytekniikkaa: sähköllä käyvä pumppu ylläpitää paineen, ja kasvien juurilla olevasta letkusta tihkuu reikien läpi vesi juurelle. Ei roiskeita...sumu ei kastele lehtiä ja siten aiheuta sienitautien lisääntyvää riskiä. Tihkukastelu on siis pienehköillä aloilla, arvokkaitten erikoiskasvien viljelyssä järkevää.

Tämöisistä systeemeistä ei tietysti ja yleensäkään (***) ole apua siihen pääasiaan: satojen miljoonien hehtaarien aloilla tapahtuvaan viljan tuottamiseen. Todella maailman ravitsemuksen kannalta merkitsevät viljelyt tehdään luonnollisella vesitaloudella. Mutta evaporaatiota, toivottavasti, rajoittaen: suorakylvöllä. (mutta ei tietenkään luomussa)
Luomussa ei minkäänlaisiin kasteluihin yleensä panosteta: Viljelijän palkka, ansio, tulee pääasiassa (Suomessa) tukiaisina veronmaksajilta. Ei sadon myynnistä

Matti

(***) olisi aivan liian työlästä ja kallista, viljan nykyisilläkään hinnoilla, asentaa vuosittain kylvön jälkeen letkusto pellolle, ja taas kasvukauden lopulla keräillä ja rullata se puimurin tieltä pois. Veden käytön tehokkuudessa tihkukastelu kyllä voittaa sadetuksen.

Nyt meillä on asiasta myös uutinen (http://www.tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=160).

Kun kirjan julkistukseen liittyvässä lehdistötilaisuudessa(kin) vältettiin sanan ”luomu” lausumista, niin eräät asiaa koskevat uutisetkin kertovat pääosin vain ruoan hävikistä, kouluruokailun tärkeydestä ym. (sivu)teemoista.

Näin mm. Verkkouutiset …

Ruokapulaa voisi helpottaa järjen käytöllä (http://verkkouutiset.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=49378:ruokapulaa-voisi-helpottaa-jaerjen-kaeytoellae&catid=3:talous&Itemid=32) *)

…. Iltalehti …

Jopa puolet maailman ruuasta menee pilalle (http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2011022313243849_ul.shtml)

… tai Kansan Uutiset:

Ruoan lisääminen ei ole helpottanut maailman nälkää (http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/ulkomaat/2475415/ruoan-lisaaminen-ei-ole-helpottanut-maailman-nalkaa) **)

Mutta kyllä sen luomun sieltä löysi tämä kirjoittaja, ”Terhi” …

Traktoria ei voi syödä (http://uusimusta.squarespace.com/etusivu/2011/2/24/traktoria-ei-voi-syoda.html)

[joka kirjoitus vaatisi ihan oman kritiikkinsä, harkitsenpa jopa rekisteröitymistä sinne ...]

ja Leo Stranius

Maailman tila 2011 �" Kuinka maailma ruokitaan (http://leostranius.puheenvuoro.uusisuomi.fi/62893-maailman-tila-2011-%E2%80%93-kuinka-maailma-ruokitaan)

(hänen jutussaan mainitaan tuo ilmiö, miten Maailman tila -raportit ovat luikerrelleet Suomessa yliopiston pääsykoe- ja kurssikirjoiksi! Mitä hänen niihin väitteisiinsä tulee, että luomulla voitaisiin vähentää nk. kasvihuonepäästöjä, siitä on täällä jo oma keskustelunsa (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=15.0))

________________

*) Järjen?

**) KU: "Ruoan lisääminen ei ole helpottanut maailman nälkää". Eikö ole? On kyllä vaikea kuvitella, miten ruoan vähentäminenkään sen olisi tehnyt, tai tekisi jatkossakaan.

Vasemmistoliitossa on nyt vallassa nuori polvi, joka ei ehkä enää muista Brechtin laulua "... suunsoitto ei nälkää karkota, eikä tyhjää täydeksi tee ...".

(Sitä voi tarvitteassa muistutella täällä (http://www.youtube.com/watch?v=yIm_c5D_lT0), Youtube)

Päätin sitten rekisteröityä yllä mainitulle "Uusimusta" -sivustolle. Jossa otsikkona oli tämä, että "Traktoria ei voi syödä". Lähetin sinne tällaisen mielipiteen/haasteen:

QuoteArvon rouvat.

Joudun �" viitaten tähän artikkeliinne �" tekemään testin.

Mikä näistä väitteistä mielestänne pitää paikkansa:

- ruoan määrä henkeä kohti ei ole sitten 1950-luvun kasvanut ollenkaan
- 1960-luvun jälkeen on tehoviljelyn takia maailmassa jouduttu viljelyala kolminkertaistamaan �" ja siitä syystä raivattu peltoa  sademetsistä
- nälän takia maailman ihmiset kuolevat nykyisin keskimäärin nuorempina
- Afrikassa paikalliset asukkaat ovat tavattoman innostuneita luomuviljelystä
- lannoitteet ovat niin kalliita, että Afrikassakin se merkitsisi jotain 2000 dollaria henkeä kohti, jos niitä sinne toimitettaisiin
- luomuviljelyllä sadot kehitysmaissa kaksinkertaistuisivat

Niitä on siinä kuusi kappaletta. Voinko pyytää kantaanne näihin kysymyksiin? Ovatko nuo väitteet tosia?

Ja siellä (http://uusimusta.squarespace.com/etusivu/2011/2/24/traktoria-ei-voi-syoda.html) se kysymys nyt törröttää, vastaustaan odottaen.

PS. Klo 19:22: Ko. artikkeli päättyi lauseeseen:

QuoteKestävä maatalous vaatii paljon duunia ja enemmän rahaa kuin tehotuotanto. Eli ketä kiinnostaa? No vaikka Bill Gatesia, jonka säätiö kuulemma tekee Worldwatch-instituutin kanssa yhteistyötä.

Gates yrittää epätoivoisesti rakentaa jotain kompromissia, "välirauhaa" tms. tässä "ruokasodassa". Siksi hän on varmaan antanut tähänkin rahaa. Mutta luulen, että Gates on nyt lopputulokseen sen verran pettynyt, että tämä oli vihoviimeinen kerta. Gates on selkeästi järkimiehiä, ei luomuväkeä.

(Lisäsin "Uusimusta"-sivulle tämän:)

Hetken inspiraation vallassa kirjoitin tuon aiemman puheenvuoroni, mutta nyt huomaan, että se ei välttämättä aukene kaikille lukijoille.

Niinpä tässä selvennys.

Kaikki siinä esittämäni väitteet ovat paikkansa pitämättömiä.  Epätotta. Valhetta.

Mitä yritin niillä tuoda esiin, on se, että samalla tavalla epätotta ovat Nierenberginkin väitteet.

Maatalous ja nälän poistaminen maailmassa ei etene sillä luomulinjalla, jota Nierenberg ja Worldwatch yrittävät tässä uudessa pamfletissaan ylistää ja propagoida.

Tämän ovat tajunneet myös Afrikan valtiot ja Afrikan unioni. Vihreä vallankumous tehoviljelyn menetelmineen tulee nyt myös siihen maanosaan. Ja niin on hyvä.

Tervetuloa tutustumaan faktoihin yhdistyksemme sivustolle:

http://www.tuottavamaa.org/

Ei ollut yllätys, että myös KEPA julkaisi asiasta uutisen:

Worldwatch: Ruokakriisiä ei ratkaista teknologialla (http://www.kepa.fi/uutiset/8196)

En kommentoi sitä nyt tässä, koska olen lähettänyt sinne kommenttini, joka siis luultavasti huomenna ilmestyy ko. jutun perään.

Nyt Vesa Kautto Uutispäivä Demarissa tänään artikkelissaan ”Miten ruokaa miljardeille” selostaa laajasti ja hyväksyvästi tätä uutta Maailman tila �"raporttia.

Kautto tosin kirjoittaa loppukappaleessaan, että …

Quote”Mitenkään ristiriidatonta ei maatalouden suunnasta päättäminen ole. Kiistaa käydään tehoviljelyn suosijoitten ja luonnonmukaisten menetelmien puoltajien välillä.”

… mutta ei näe, miten tämä raportti ei suinkaan ole mikään puolueeton analyysi vaan pamfletti toisen näkemyksen puolesta. Olisikohan Kautto mennyt siihen ansaan, että ”akroekologia” tarkoittaisi jotain muuta kuin luomua?

Joka tapauksessa Kauton loppulause on oikea:

Quote”Mihin julkista rahoitusta nyt suunnataan, on tässä tilanteessa hyvin tärkeää, mikä on muistettava Suomen kehitysapua kohdennettaessakin”.

Sen ei tule tapahtua Worldwatchin suositusten mukaan!

Ei tämä Vesa Kauton (anteeksi nyt sana, mutta ...) sekoilu perustu varmaankaan pelkkään WW:n yhteen "akroekologia" -sanaan. Se perustuu ehkä siihen yleiseen mytologiaan, joka valitettavasti vasemmistolaisesti (tai yleisemmin: nk. "edistyksellisesti") ajattelevien piirissä on yleinen �" vaikka siinä ei ole juuri vasemmistolaisuuden (eikä "edistyksellisyyden") itsensä kannalta ensimmäistäkään järkeä.

Että tehokkuus maataloudessa olisi jotenkin "oikeistolaista" ja köyhän kannalta pahasta ja päinvastoin.

Nämä asiat Kautto nimittäin mainitsee �" juuri myönnettyään, että ”vihreällä vallankumouksella" on ollut hyviä tuloksia, mm. kolminkertaiset sadot! �" ongelmina:

-   kastelujärjestelmät
-   maatalouskoneet
-   satoiset lajikkeet
-   väkilannoitteet

Jo tämä hänen mielestään, WW:n raportin linjoilla, olisi syy siihen, että asia ”on kenties pakko uusia perinpohjin”.

Mutta miksi ihmeessä nämä pitäisi uusia perinpohjin, jos juuri niillä keinoin on parannusta asioihin saatu?!!!

Lisäperusteita häneltä (peräisin WW:ltä, luultavasti):

-   teknistyminen lisäsi eriarvoisuutta *)
-   ei auttanut köyhimpiä viljelijöitä
-   työtä vaativista tuotantomuodoista siirryttiin pääomaintensiiviseen maatalouteen
-   kiihdytti maaltamuuttoa …
-   … kaupunkeihin, tuloksena slummit

Kyllä, jossakin päin maailmaa on näin käynyt. Vaikkapa Suomessa �" ja lopputuloksena Helsingin Kallio!

***

Miksi en yritä tässä �" itsessään sympaattisen kirjoittajan kohdalla �" sovinnollisempaa linjaa? Selitys: sovintoa ei ole saatavissa. ”Puolitotuus” on hyvä termi, sivistyneen seurustelun pehmentämiseen, mutta oikeasti sellaista ei ole olemassa.

_______

*) Kyllä, ”teknistyminen lisäsi eriarvoisuutta” myös Karl Marxin mielestä, mutta sen totaalisen vastustamisen, ”luddismin” (http://en.wikipedia.org/wiki/Luddite) hän tuomitsi jyrkästi. Mutta nykyisin tällainen luddismi on maailmanlaajuisesti jotenkin hyväksyttävää maatalouden osalta! Vasemmistolaisten piirissä! Itsensä jopa marxilaisiksi laskevien piirissä! En sitä kerta kaikkiaan pysty ymmärtämään Joku puolivalmis ymmärrysyritys asiassa olisi, että vaikuttavatko todella asiassa yhä vielä "kylmän sodan" asenteet? Kun "vihreä vallankumous" USA:n toimesta aikanaan esitettiin vaihtoehtona (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=166.0) "punaiselle vallankumoukselle", sitä ei osa vasemmistolaisista (ja vielä useamman alitajunta) pysty antamaan anteeksi?

Asiantuntemattomuuttaan Kautto esittelee sitten jo seuraavassa  jaksossa artikkeliaan. Täysin ”pässin narussa vedettynä” hän listaa nämä asiat ”akroekologisen” (= luomun) ansioksi:

-   sadeveden talteenotto
-   maaperän köyhtymisen estäminen
-   kotieläinten geeniperimän säilyminen
-   ilmastomuutokseen varautuminen

Joilla - tämä kommentti muille kuin valistuneelle lukijalle - ei ole a) osin mitään tekemistä asian (vaihtoehtojen) kanssa ja b) osin hoituvat paremmin tehoviljelyn keinoin.

Js sitten erikseen

-   omavarainen viljely (mitä se ikinä tarkoittaakaan (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=507.msg2074#msg2074), HJ)
-   ulkoisten tuotantopanosten välttäminen

[joka, kuten eri yhteyksissä (http://www.tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=103) olemme todenneet ja osoittaneet, edellyttäisi suljettua kiertoa, täydellistä maatalousyhteiskuntaa]

Kaiken tämän edellä Kautto sanoo. Eikä ole kykenevä näkemään ristiriitaa edellä olevaan ja siihen, mistä hän on sitten seuraavaksi huolissaan:

-   viljavuuden hiipuminen
-   perheiden käytössä olevan viljelyalan pieneneminen
-   lantaa ei saada tarpeeksi
-   maata ei voida enää kesannoida
-   hehtaarisadot ovat romahtaneet

Ratkaisuna on tietysti ”vanha tuttu”:

-   viherlannoite- ja peitekasvien viljely

Tällä ratkaisullahan *) … nyt pätkii ja kun Kauttokaan ei kyseistä maata mainitse, niin en minäkään nyt pysty sanomaan, missä maassa tällä on pärjätty?

Mutta ei, sellaista ei ole osoitettavissa. Ei hätää:

Quote"Muutoksen hyötyjä on arvioitu tietokonemallien avulla [...]"

Demareiden lehdessä tietysti vedotaan siihen, että tietokone kertoo, että  "työpaikat lisääntyvät". Ihan varmasti on näin (http://www.ifad.org/gender/learning/sector/agriculture/68.htm), tältä osin tietokone lienee oikeassa.

_________

*) Tämä on tyylillisesti ”jankutusta”, kyllä, mutta on pakko todeta, että siinä on �" ehkä, osin  �" hoidettu typpi, mutta entä muut?  Fosfori? (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=128.0)

Nyt sitten Jukka Rajala vuorostaan yrittää, tai pikemminkin tämä rankasti luomumyönteinen Rodale-instituutti, jonka 30-vuotista kokeilua Rajala selostaa:

Luomuviljely päihittää tavanomaisen 30 vuotisessa tutkimuksessa (http://www.luomu.fi/tietoverkko/luomuviljely-paihittaa-tavanomaisen-30-vuotisessa-tutkimuksessa/)

Rodale-instituutin asian julkistus on kansainvälinen, niinpä vastinekin asialle löytyy netistä:

To generate the necessary manure fertiliser, organic farming needs twice as much land to match yields of modern methods (http://gmopundit.blogspot.com/2011/10/long-term-organic-farming-needs-twice.html)

(eli kaksinkertainen ala tarvittaisiin, lopulta, kuitenkin)

Niinpä olennaiset kysymykset Rodale-tutkimuksen kohdalla ovat, miten on huomioitu

-   luomussa tarpeelliset välivuodet (viherlannoitus) tai
-   se pinta-ala, jolla on tuotettu tarpeellinen lanta (1-2 hehtaaria)?

Lisäksi on tietysti huomattava, että jos vaikka Rodalen koetilan pelloilla niinä vuosina jolloin sato on saatu, olisi korjattukin saman verran kuin tavanomaisessa viljelyssä, Suomessa ja Ruotsissa tilastot puhuvat itsepäisesti vuodesta vuoteen n. 60% tasosta. Mistä tuo?

(Taidanpa lähettää näistä asioista kysymyksen Jukka Rajalalle - PS. klo 19:15: Ja lähetin kanssa, kun kerran meinasin.)

Lähetä ihmeessä ja linkitä kirjeenvaihto tänne jos mahdollista!

Koska luomun satotilastot Suomessa ovat erillään tavanomaisen tilastoista, vertailla ei voi suoraan.

Nimimerkki "Janatuinen" on agronet.fi:n palstalla, keskustelussa "Luomuko kanattavaa?" (http://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=31175.15) nähnyt vaivaa, ja tehnyt tällaisen vertailun, vuosittain ja viljalajeittain. Kiitos hänelle.

Janatuinenkin viittaa siellä näihin taas esillä olleisiin Rodale-tarinoihin, ja toteaa osuvasti:

QuoteKansa ei elä luomuinstituuttien hienojen koetilojen satotilastopapereita syöden, vaan tarvitsee ruuansulatukseen muutakin kuin selluloosaa. Näistä [Suomen] tilastoista on sanottu, että ne eivät anna todellista kuvaa, koska siellä on mukana niin osaamattomat kuin osaavatkin luomuviljelijät, mutta niin ne ovat vertailupuolellakin. Ja eipä ole koskaan tullut vastaan sellaista ammattikuntaa, johon olisi valikoitunut vain osaajien kerma ja todelliset superammattilaiset, eli tulevaisuudessakin maata viljelee niin hyvin osaavat kuin vaatimattomasti osaavat.

Janatuinen kiinnitti myös huomiota siihen, ettei vuoden 2010 luomutilastoja sitten lainkaan kerätty:

QuoteSitten esitettiin väite, että kuivina aikoina sadot ovat pelkästään suurempia, mutta Suomen kuivasta ja lämpimästä kesästä 2010 ei näitä veret seisauttavia luomusatotilastoja julkaistu ollenkaan. Olisi ehkä kannattanut, niin siinä olisi ollut tiukka värisuora esittää päättäjille, nyt on vain tarinoita, ei todellisia tilastoja.

(Ko. keskustelu on muutoinkin mielenkiintoinen ...)


PS. Ei ole tullut mitään vastausta Jukka Rajalalta.

Luomu.fi esittelee nyt tällaisen yrittäjän, ja vieläpä uskoo (vai kysyy?), että

Kirja terävöittää keskustelua voiko luomu ruokkia maailman? (http://www.luomu.fi/tietopankki/kirja-teravoittaa-keskustelua-voiko-luomu-ruokkia-maailman/)

Eipä taida paljon terävöittää. Ainakin tästä kirjaesittelystä päätellen se esittää vanhoja, jo loppuun kaluttuja väitteitä ja teorioita:

QuoteLuomu tuottaa selvästi pienempiä satoja intensiivisesti viljellyillä alueilla Länsimaissa �" lähinnä keskisessä Euroopassa.

Kehittyvissä maissa, joissa vallitsee useinkin epäedulliset sääolosuhteet, ja jossa tavanomainen maatalous ei ole niin intensiivistä, luomuviljely on selvästi tuottoisampaa. Kirjassa esitellään useita esimerkkejä kehitysmaista, joissa on saatu luomumenetelmin paljon tavanomaista korkeampia satoja.

Sentään siinä myönnetään, että luomu jossain tuottaa heikommin. Mutta miten niin "lähinnä keskisessä Euroopassa"? Ruotsissa ja Suomessa - jossa on kaiketi yhä ainoat luomusadoista kerätyt viralliset tilastot - on ihan sama tilanne. Missä länsimaassa ei olisi? Tuskinpa kirjastakaan löytyy siihen vastausta.

Jos jotain uutta on tuossa keksitty, niin se on nyt ilmeisesti tämän "intensiivisyyden" käsitteen käyttäminen. Jos kehitysmaissa "tavanomainen maatalous ei ole niin intensiivistä", niin tarkoittaako se tässä sitä, että verrataan sellaista "tehoviljelypeltoa", johon on heitetty, sanotaan pari kiloa typpilannoitetta hehtaarille, luomupeltoon, johon on levitetty tonneittain kompostia? Ja sitten päädytään tulokseen, että kas, luomuviljely tuottaakin paremmin?

Ja mitä "epäedulliset sääolosuhteet" ylipäänsä asiaan vaikuttavat? No, taustalla on varmaan se Vandana Shivan teoria niistä paikallisista, perinteisistä kestävistä lajeista.

Ja mihinköhän tutkimuksiin tämä kirjoittaja tukee väitteensä (haastattelusta v. 2008):

”Es gibt eine Studie der Universität Michigan, die das deutlich macht.“ (http://www.maennerherz.de/node/254)

Eli: "On olemassa eräs Michiganin yliopiston tutkimus, joka tekee asian selväksi".

Ahaa, se. Josta on kerrottu tässä triidissä edellä ja uutisenakin (http://www.tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=5).

***

Sinänsä se, että Felix Prinz zu Löwenstein‏ on Saksan luomuliiton puheenjohtaja, ei välttämättä tee hänen mielipiteitään vähemmän uskottaviksi. Mutta ei myöskään enemmän uskottaviksi.

Kirja on saanut jotain julkisuutta Saksassa.

Mutta edes Saksan kehitysyhteistyöministeri ei ole vakuuttunut. (http://www.dw-world.de/dw/article/0,,15393108,00.html)

Palaan vielä tuohon Felix Prinz zu Löwensteinin kirjan julkistamistilaisuuteen. (http://www.dw-world.de/dw/article/0,,15393108,00.html)

Löwenstein esitti tilaisuudessa (ja varmaankin kirjassaankin) yhtenä luomun tuottavuuden teesiään tukevana tutkimustuloksena kehittämisprojektin Etiopiassa, jossa luomusadot olivat 40 prosenttia suuremmat kuin kemiallisilla lannoitteilla aikaansaadut sadot. Sen täytynee olla tämä projekti (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=63.0).

Mutta. Tilaisuuteen osallistui myös Bonnin yliopiston luomututkimuslaitoksen tutkija Daniel Neuhoff (http://www.iol.uni-bonn.de/cv_DN_e.htm). Ja hän esitti eräänlaista välittävää linjaa Löwensteinin ja ministeri Dirk Niebelin näkemysten kesken. Luomun ja tavanomaisen viljelyn elementtien kombinaatiolla päästäisiin parhaaseen tulokseen. Hän antoi ”luvan” lisätä esim. keinotekoista typpilannoitetta, ”tarvittaessa”.

Mitä tämä loogisesti tarkoittaa? Se tarkoittaa sitä, että Neuhoff ei luottanut näihin Etiopian tuloksiin! Muutoinhan tuo suositus tai edes ”lupa” olisi ollut mieletön. Se tarkoittaa sitä, että myös kriittiset luomututkijat suhtautuvat tietyllä epäluulolla Sue Edwardsin tutkimusten tieteelliseen tasoon. 

Mutta Löwensteinille siis näyttää kelvanneen kaikki, mikä vaan puhuu luomun puolesta. Ja Rajalalle näyttää kelpaavan Löwenstein.

Seuraavanlainen uusi ilmiö on tässä kysymyksessä nyt tullut esiin Suomessa.

Luomun puolustajat ovat täällä selvästi aktivoituneet sen ajatuksen esille tuomisessa, että luomu riittäisi maailman ruokkimiseen (ja olisi siinä jopa välttämätöntä). Näitä esimerkkejä ovat mm. Helena Kahiluodon tämä luento (esitetty ilmeisesti useassa paikassa) ...

Ei tulevaisuutta ilman luomua? (http://www.helsinki.fi/ajankohtaista/uutisarkisto/8-2011/30-14-26-34.html)

... ja tämä Ruralia-instituutin kurssi:

Luomu ja maapallo (http://www.helsinki.fi/ruralia//koulutus/eco/pdf/Luomu_ja_maapallo.pdf)

Mutta uusi ja merkillinen ilmiö tässä on se, että tätä tietoa tai perusteluja, materiaalia nyt jotenkin "pantataan", ei tuoda esille, ei edes kysyttäessä. *)

Kun noissa Kahiluodon esitelmän uutisselosteissa ei varsinaisesti tullut asian perusteita (esim. tutkimuslähteitä) esille (niissä käytännössä vain julistettiin asian niin olevan), olen useammalla maililla yrittänyt saada esim. PowerPoint-kalvoja tai muuta tiivistelmää itse esityksistä. En ole saanut edes vastausta maileihini.

Samaan tapaan näyttää käyvän tuon Ruralian kurssin kanssa. Vastauksen mailiini olen kyllä saanut, mutta en tarkempaa tietoa ko. kurssin sisällöstä. Kysyin mm. juuri käytetyistä lähdekirjallisuudesta, so. tutkimuksita. Onko tämän tiedon saamiseen ainoa tapa maksaa tuo 400 euroa?

Jopa yliopistojen pääsykokeiden valmennuskursseilla, joita yksityiset firmat järjestävät, saa kirjallisen aineiston useimmiten ostaa erikseen, halvemmalla ...   >:(

En ole juristi, mutta jotenkin nyt ihmettelen, mikä oikeus yliopistolla (jonka toiminta kuitenkin pääosin kustannetaan veronmaksajien rahoilla) on olla antamatta tietoa sitä kysyvälle kansalaiselle?

Entisaikaanhan oli jopa sellainen käytäntö, että kaikki Helsingin yliopiston luennot olivat julkisia tilaisuuksia, jonne kuka tahansa sai tulla kuuntelemaan! Joka muuten 1800-luvulla oli hyvin merkittävä asia naisten akateemisen opintien alkuna ...

_________

*) Siis jopa ihan päinvastoin kuin maailmalla, jossa tätä aineistoa suorastaan tyrkytetään (kuten vaikka tämä - otsikossa mainittu - Worldwatch).

Tämä ajatus ja fakta - että luomulla ei maailmaa ruokita - ei näytä menevän läpi Suomen kansanedustajille.

Mehän emme halua häritä kansanedustajia työssään. Emme siis lähetä jokaiselle asista kirjettä. Se olisi häriköintiä.

Mutta olisiko hyvä kysely puolueille, että onko niiden mielestä maailman ruokkiminen luomulla mahdollista? Ja kannatettavaa? Ja siitä jatkona, että miksi Suomessa?

Miten kysytään? Onko edellä oleva kysymys hyvä?

Vai miten se asetettaisiin, että se olisii samalla kertaa terävä, mutta ei johdatteleva?

Toisaalta mikään eduskuntaryhmä ei tätä, tälaista kysymystä ole koskaan saanut eteensä.

Ja jokaikinen kansanedustaja on miettinyt vain sitä, mitä hänen vaalipiirissään voisi jotekin hyötyä tästä (oletetusta) luomubuumista. (Joka sekään ei sitä ole, mutta se on toinen juttu (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=6.0))

Saman kysymyksen voisi myös esittää Helsingin yliopiston maa- ja metsätaloudellliselle tiedekunnallekin.

He voivat tarvittaessa käyttää apunaan MTT:tä, eli tutkimuslaitostaan.

Jos virallinen vastaus on Suomessa olemassa mm. ilmastonmuutoksessa, miksi emme voisi saada sitä tässä kysymyksessäkin?

Molemmissa asioissa opn kyse globaalista ratkaisusta, joten mitään sellaista vastausta, jossa viitataan vain Suomen (maakunnasta puhumattakaan) erityisolosuhteisiin, ei voida missään tapauksessa hyväksyä. (Ota, toverini Kari Rajamäki, tämä huomioon ... ja ottakaa muutkin!)

***

Eli nyt kysymystä formuloimaan, eli asettamaan. Ehdotuksiia voi lähettää minulle myös yksityisellä sähköpostilla.

***

Yksinkertaisimmillaan kaksi kysymystä:

1. Onko maailman ruokkiminen luomuviljelyllä puolueenne mielestä mahdollista?

[joku välikysymys, että jos vastasitte "ei", niiin miksi ...]

2. Onko luomuviljelyn lisäääminen jopa 50% asti Suomessa puolueenne mielestä hyvä tavoite?

[Jos "kyllä": Onko puoleellanne arviota, paljonko asia veronmaksajille maksaa]


***

Yksinkertaimmillaan muuten ihan vain nämä peruskysymykset. Yllä lihavoituna. Ilman jatkokysymyksiä.Me voi lähettää silloin myös lähes samanlaisina MTT:lle.
Ja vaikka MMM:lle.Tai tasavallan presidentillle, seuraavaa itsenäsiyyspäivää ajatellen?

***

PS. klo 15:46: Kolmas kysymys on tarpeen. Kolme on hyvä kysymysten määränäkin.

3. Pitääkö kehitysmaiden turvautua (vain, pääsäänöitisesti, mitä?) luomuviljelyyn?

Tämä vaatii lisää muotoilua.

Quote from: Heikki Jokipii on 22.04.12 - klo:06:20
Luomun puolustajat ovat täällä selvästi aktivoituneet sen ajatuksen esille tuomisessa, että luomu riittäisi maailman ruokkimiseen (ja olisi siinä jopa välttämätöntä). Näitä esimerkkejä ovat mm. Helena Kahiluodon tämä luento (esitetty ilmeisesti useassa paikassa) ...

Ei tulevaisuutta ilman luomua? (http://www.helsinki.fi/ajankohtaista/uutisarkisto/8-2011/30-14-26-34.html)

�,,lä jätä kaikkea sähköpostin varaan, tähän numeroon kannattaa soittaa ja tiedustella onko sähköposti tullut perille, jne.:

QuoteCoordinator
Helena Kahiluoto, Principal Research Scientist
MTT Agrifood Research Finland
mob. +358 40 511 8335
e-mail: firstname.surname@mtt.fi

Sain sitten lopulta Kahiluodolta vastauksen, ihan sähköpostitse. (Vähän siis jouduin muistuttamaan.)

Hän kertoi, että hänen esitelmässään PP-kalvoilla on vain iskusanat, se ei ole sellaisenaan ymmärrettävä. Ja kysyi, miksen tullut yleisölle avoimiin tlaisuuksiin.

Vastasin, että niiden ajankohta oli aina arkipäivänä, normaalina työaikana, jolloin minulla oli selkeä syy, miksen tullut. Ja siksi kysyinkin tätä materiaalia.

Ihmettelin, miksei hänellä vahvalle ja kiistanalaiselle teesilleen ole kirjallista dokumenttia, vaikka siis tarvittaessa lähetettäväksi. Viittasin tähän samaan yliopiston sivuston selostukseen esitelmästä, johon viittasin edelläkin.

Kirjeenvaihtomme ehkä jatkuu.

Quote from: Heikki Jokipii on 02.05.12 - klo:16:08

Ihmettelin, miksei hänellä vahvalle ja kiistanalaiselle teesilleen ole kirjallista dokumenttia, vaikka siis tarvittaessa lähetettäväksi. Viittasin tähän samaan yliopiston sivuston selostukseen esitelmästä, johon viittasin edelläkin.

Kirjeenvaihtomme ehkä jatkuu.

Hyvä, jatka ihmeessä kirjeenvaihtoa ja raportteja tänne!

Kainuun Sanomat kertoo uutisessaan (http://www.kainuunsanomat.fi/Kainuu/1194782996125/artikkeli/kainuussa+luomualan+osuus+maailman+karkea.html) luomupeltoalan kasvusta Kainuussa ....

QuoteLuomuviljely on vallannut Kainuun peltoalasta yli 23 prosenttia, mikä on iso siivu maailmanlaajuisessakin vertailussa. Ovatko kainuulaisviljelijät hurahtaneet sittenkin väärille raiteille, kun kovimpien vastaväitteiden mukaan luomu on loukkaus nälkäänäkeviä kohtaan?

Helsingin yliopiston agroekologian professorin Juha Heleniuksen (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=14.0) mukaan eivät ole, sillä luomu on pikemminkin toimintaa maailman ruokatuotannon varmistamiseksi.

�" Kestävä tulevaisuus vaatii luomua, hän kannusti torstaina ProAgria Kainuun isännöimässä Luomu ja maailman nälkä -seminaarissa Vuokatissa.

(lihav. alkuperäisessä, linkkaus HJ)

... mutta myös siis tästä seminaarista (http://www.tukinetti.net/koulutukset/images/stories/tiedostot/Koulutus/Kainuun%20luomuyritt%C3%A4j%C3%A4%20-hanke/Luomu%20ja%20maailman%20n%C3%A4lk%C3%A4%20seminaari.pdf).

Nyt meille ei käy niinkuin Kahiluodon tapauksessa. Nyt kuitenkin on luvattu (olen kysynyt asiasta jo hyvissä ajoin etukäteen, MTT:ltä), että ko. seminaarin materiaali on saatavissa ensi viikon ajan täältä:

http://tukinetti.net/

Siinä aineistossa saattaa olla jonkin verran "riipimistä" ...  Koska aineisto on saatavissa vain sen viikon ajan, niin ladatkaa se talteen, ainakin tärkeimmät.


PS. 16.12.12: Nyt on kaikki tieto tilaisuudesta kadonut "tukinetistä". Täytynee maanantaina kysellä asiasta ...

Quote from: Heikki Jokipii on 14.12.12 - klo:17:17
Nyt meille ei käy niinkuin Kahiluodon tapauksessa. Nyt kuitenkin on luvattu (olen kysynyt asiasta jo hyvissä ajoin etukäteen, MTT:ltä), että ko. seminaarin materiaali on saatavissa ensi viikon ajan täältä:

http://tukinetti.net/

Nyt näyttää kuitenkin huonolta, tässä suhteessa. En pysty löytämään luvattua aineistoa tuolta. Sieltä oli hävinnyt jopa ko. tilaisuuden ohjelmakin.

Kysyin sähköpostitse asiaa henkilöltä, jonka kautta ko. lupauksen sain, n. klo 10 (nyt maanantaina), en ole saanut vastausta.

Tänään olisi julkaisupäivä myös Suomen luomusatotilastolle 2012 (http://www.maataloustilastot.fi/luomusatotilasto), jos siellä Matildassa luvattu päivämäärä pitää.

Ei siinä varmaan mitään kovin mullistavaa tule esille - veikkaan tilanteen pysyneen käytännössä ennallaan - mutta onpahan sitten tuore tilasto tähänkin keskusteluun käytettäväksi.

Tänään ystävällinen yhdyshenkilöni MTT:stä vastasi:

QuoteOsasta seminaarin puheenvuoroista on tallennettu ääni ja esitysmateriaalit videokokonaisuuksiksi. En ole vielä saanut tallennuksia tekijältä. Toivottavasti saamme ne Tukinettiin tämän viikon aikana.

Mutta tämä ei nyt ole ihan sitä, mitä tässä toivottiin. "Osasta" - onko siis tallennettu niistä puheenvuoroista, jota me (ks. keskustelumme - ja ko. seminaarinkin - otsikko) odotamme?

Ja meidänkö sitten pitää poimia sieltä puheesta, mitä sanottiin? "Nimimerkki Kokemusta On": se on työlästä jopa tekstitetyistä TV-esityksistä! Ja aikaa palaa, epäolennaiseen.

No, odotetaan, mitä tuleman pitää, vaikka olisi vähänkin. Katsotaan, vaaditaan sitten lisää, paremmassa muodossa.

Nyt mainitun seminaarin materiaali on täällä (http://www.tukinetti.net/luomu/75-luomutietopankki/1113-luomu-ja-maailman-naelkae-seminaarin-luentoaeaenitykset-kuultavissa.html) - luentoäänityksinä.

Vaatii ohjelma-asennuksenkin, no. mitäpä tuosta.

(enempää nyt itse asiaa kommentoimatta)

Tiedoksi:

http://www.guardian.co.uk/global-development/2013/feb/16/india-rice-farmers-revolution

Saturday 16 February 2013 21.00 GMT

QuoteIndia's rice revolution

In a village in India's poorest state, Bihar, farmers are growing world record amounts of rice �" with no GM, and no herbicide. Is this one solution to world food shortages?

QuoteThis was not six or even 10 or 20 tonnes. Kumar, a shy young farmer in Nalanda district of India's poorest state Bihar, had �" using only farmyard manure and without any herbicides �" grown an astonishing 22.4 tonnes of rice on one hectare of land. This was a world record and with rice the staple food of more than half the world's population of seven billion, big news.

QuoteIt beat not just the 19.4 tonnes achieved by the "father of rice", the Chinese agricultural scientist Yuan Longping, but the World Bank-funded scientists at the International Rice Research Institute in the Philippines, and anything achieved by the biggest European and American seed and GM companies. And it was not just Sumant Kumar. Krishna, Nitish, Sanjay and Bijay, his friends and rivals in Darveshpura, all recorded over 17 tonnes, and many others in the villages around claimed to have more than doubled their usual yields.

QuoteWhat happened in Darveshpura has divided scientists and is exciting governments and development experts. Tests on the soil show it is particularly rich in silicon but the reason for the "super yields" is entirely down to a method of growing crops called System of Root Intensification (SRI). It has dramatically increased yields with wheat, potatoes, sugar cane, yams, tomatoes, garlic, aubergine and many other crops and is being hailed as one of the most significant developments of the past 50 years for the world's 500 million small-scale farmers and the two billion people who depend on them.

Quote"Farmers use less seeds, less water and less chemicals but they get more without having to invest more. This is revolutionary," said Dr Surendra Chaurassa from Bihar's agriculture ministry. "I did not believe it to start with, but now I think it can potentially change the way everyone farms. I would want every state to promote it. If we get 30-40% increase in yields, that is more than enough to recommend it."

The results in Bihar have exceeded Chaurassa's hopes. Sudama Mahto, an agriculture officer in Nalanda, says a small investment in training a few hundred people to teach SRI methods has resulted in a 45% increase in the region's yields. Veerapandi Arumugam, the former agriculture minister of Tamil Nadu state, hailed the system as "revolutionising" farming.

Jne.

Tämä menetelmä on erittäin kiistelty, kuten jo Vidal artikkelissaankin tuo esille.

Hyvin tähän kiistaan/keskusteluun pääsee sisälle vaikka IRRI:n sivulta System of Rice Intensification (SRI)  (http://www.irri.org/index.php?option=com_k2&view=item&id=11949:system-of-rice-intensification-summary&lang=en)

(Ilmaisua ”System of Root Intensification” käytetään myös, mutta samasta asiasta on kyse)

Kipakin kritiikki sieltä:

Agronomic UFOs waste valuable scientific resources (http://www.irri.org/index.php?option=com_k2&view=item&id=10053:agronomic-ufos-waste-valuable-scientific-resources&lang=en)

(Eli: “agronomiset UFOt tuhlaavat arvokkaita tieteellisiä resursseja”)

Jossa UFO oli lyhenne ilmaisusta ”unconfirmed field observation” eli vahvistamaton kenttä- tai peltohavainto …

Siinä viitatttin myös niihin valtaviin määriin lantaa, jota väitetyt SRI-sadot vaativat. Vidalin artikkelissa kerrotaan, että ”using only farmyard manure” �" mutta kuinka paljon sitä lantaa oli ollut? Eli kuinka paljon ”varjohehtaareita” tuo loistava viljelytulos oli vaatinut?


PS. Aamulla 19.2.13: Tässä vielä pari kriittistä linkkiä:

Tuo ”UFO-artikkelin” toinen versio (http://digitalcommons.unl.edu/cgi/viewcontent.cgi?article=1070&context=agronomyfacpub&sei-redir=1&referer=http%3A%2F%2Fwww.google.fi%2Furl%3Fsa%3Dt%26rct%3Dj%26q%3Dsinclair%2520sri%2520ufo%26source%3Dweb%26cd%3D1%26ved%3D0CCsQFjAA%26url%3Dhttp%253A%252F%252Fdigitalcommons.unl.edu%252Fcgi%252Fviewcontent.cgi%253Farticle%253D1070%2526context%253Dagronomyfacpub%26ei%3DOSgiUajYF7PE4gSvoIGQCQ%26usg%3DAFQjCNG5W4ZnZneCvNY3KUiVXPwQ9Tipjw%26bvm%3Dbv.42553238%2Cd.bGE#search=%22sinclair%20sri%20ufo%22) on vielä terävämpi.

Tutkimus SRI:n suorituskyvystä tavanomaiseen verrattuna  ….

Does the system of rice intensification outperform
conventional best management?
A synopsis of the empirical record
A.J. McDonald a,b,*, P.R. Hobbs b, S.J. Riha a

Received 1 May 2005; accepted 10 May 2005

… löytyy täältä (http://steps-centre.org/wpsite/wp-content/uploads/McDonald_Hobbs._Riha_FCR_article-06.pdf).

Tässä nämä kriittiset, koska asialle myönteisiä ja siihen uskovia artikkeleita löytää hetkessä ja pilvin pimein Google-haulla.

Taas ilmestyy tämä akateemisena tietokirjana Gaudeamuksen myymä vuosittainen vihreä pamfletti:

Maailman tila -raportti: Kestävyys on vielä mahdollista saavuttaa (http://www.kepa.fi/uutiset/9932)

Maataloudesta se on kirjoittanut aivan varmasti saman kuin ennenkin,  koska kirjoittajana on Danielle Nierenberg: eli estottoman luomuviljelyn ylistyksen, mukana vihreän vallankumouksen panettelu.

Hänen mielipiteensä, ja Worldwatchin, tuskin ovat muuttuneet tästä joulukuussa 2012 julkaistusta pamfletista:

Worldwatch Report #188: Innovations in Sustainable Agriculture: Supporting Climate-Friendly Food Production (http://www.worldwatch.org/system/files/188%20climate%20and%20ag_FINAL.pdf)

Lisäksi saattaa kirjassa olla toinenkin maataloutta sivuava juttu, "Kuuba �" kohtuutaloutta pakon edessä", joka ei voine olla käsittelemättä (ja ylistämättä) Kuuban luomuviljelyä.

Eli samaan tapaan menee kuin pari vuotta sitten, jolloin kirjoitimme asiasta uutisen ...

”Maailmanvahti” sulkee tiukasti silmänsä (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=160)

... ja tällöin asiasta keskusteltiin myös täällä. (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=11.msg1964#msg1964)

... ja myös Kepan palstalla ...

Worldwatch: Ruokakriisiä ei ratkaista teknologialla (http://www.kepa.fi/uutiset/8196)

.... sen kommenteissa (http://www.kepa.fi/uutiset/8196#kommentit).

En keksinyt seuraavalle uutiselle muuta ketjua niin pistänpä jonon jatkoksi tänne, vaikka ei Worldwatchin virityksestä olekaan kysymys (tosin mainittiin), mutta samaan kategoriaan menee, tosin paljon hulvattomampi:

The Russians Prove Small Scale Organic Farming CAN Feed the World (http://www.infowars.com/the-russians-prove-small-scale-organic-can-feed-the-world/)

Nyt on venäläisille luomuna tuottaville pienviljelijöille ladattu kovat paineet! Olihan siellä kommenttiosiossa joku hieman jalat maan pinnalla, onneksi.

Viime joulun alla ilmestyi tämä tutkimus ...

Diversification practices reduce organic to conventional yield gap (http://rspb.royalsocietypublishing.org/content/282/1799/20141396)

... joka siis väittää, että luomusadot olisivatkin vain n. 20% pienempiä kuin tavanomaiset. Ja discussion-osassaan sitten väittää, että maailman nälkä saataisiin poistettua luomu- tai agroekologisilla menetelmillä, kunhan vähän vielä ehkä satsattaisiin luomun tutkimukseen ja kehittämiseen.

Suomeen tämä tutkimus on jo sillä tavalla tullut, että saatetaan käyttää tuota "vain n. 20% pienempi" lukua eli satoarviota. Sitä käytti mm. Jussi Nikula Patarumpu-keskustelussamme (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=739.msg6372#msg6372).

Ruotsissa tuohon tutkimukseen viitataan jo täyttä päätä, nyt keskustelussa (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=140.msg6406#msg6406) SLU-professorien kirjan vastapainona.

Systemaattista kritiikkiä ko. tutkimukselle en ole löytänyt, mutta tässä kuitenkin tällainen vastapuheenvuoro (Alexander J. Stein):

Diversification practices [do not] reduce organic to conventional yield gap - Ponisio &al (2014) - RSPB (http://ajstein.tumblr.com/post/104879847480/diversification-practices-do-not-reduce-organic)

Otetaan siitä nyt vain tämä lainaus:

QuoteThis study finds that organic yields are about 20% lower than conventional yields. (While previous studies found a difference of about 25%.) The authors may have a different frame of reference, but IMHO 20% is still a lot. (I wonder whether the authors would accept a cut of “only 19.2%” in their salaries, if this is such a negligible percentage…)

(lihav. HJ)

Itselleni tuli heti mieleen, että n. 20% maailman väestöstä on 1,4 miljardia ihmistä. Vain.

Tuo metatutkimus on ilmeisesti pystynyt välttämään eräitä pahimpia sudenkuoppia - erikseen mm. mainittiin, että kaikki tutkimukset ja vertailut, joissa oli mukana primitiivisin menetelmin viljeltyjä peltoja, on jätetty aineistosta pois.

Mutta onko silti kaikki huomioitu, eli miten tuota 20% lukuakaan on lupa käyttää? Ainakin näyttäisi siltä, että tuossakaan ei ole mukana "piilohehtaareita" (eli välivuosia tms.). Tarvitaanko tässäkin taas Mark Lynas asiaa tarkistamaan (http://www.marklynas.org/2012/07/how-land-inefficient-is-organic-agriculture/)?

Tutkimusraportti on siis nyt kiitettävästi netissä, kaikkien tutkittavana (päinvastoin kuin esim. oli tämän keskustelun tavallaan aloittanut Bagdleyn ym. raportti, jota aikanaan piti etsiä "kissojen ja koirien kanssa"). Mutta edelleen on osin vaikea sanoa, "mitä se on syönyt", kuten Lars Christerssonkin jo totesi (lihav. HJ):

QuoteEPOK menar dock att en skördeminskning på 30 till 60 procent i Sverige, vilket anges av de fyra professorerna, är för högt. Som belägg för detta hänvisas till en ”metaanalys” i Kalifornien med skördesiffror från olika delar av världen. Varifrån resultaten är tagna framgår inte av undersökningen. Inte heller redovisas, vilka gödslingsnivåer man applicerar eller vilka tidsaspekter det är frågan om.

Christerssonin ihmettelyn taustalla on varmaan sama kuin minunkin: miten ihmeessä sitten, jos jonkinlaiseksi maailmanlaajuiseksi keskiarvoksi saadaan tuo vain noin 20% huonompi sato, saattaa luomun satotaso Suomessa ja Ruotsissa olla itsepäisesti, vuodesta toiseen, se noin 40% tavanomaista alempi? *)

Erikseen ihmetyttää, miten Jan Bengtsson vastineessaan Christerssonille ...

Tröttsamt med meningslös anti-eko-debatt (http://unt.se/asikt/debatt/trottsamt-med-meningslos-anti-eko-debatt-3588251.aspx)

... ikäänkuin "kehtaa" (sitten yhä) vedota tähän Ponision ym. tutkimukseen (omien enemmän tai vähemmän satunnaisten havaintojensa lisäksi) kun hän varmasti tietää näiden virallisten (ja jo pitkään kerättyjen) luomun satotilastojen olemassaolosta Ruotsissa.

_____________

*) ja siis ilman välivuosien (tms.) huomioon ottamista. Tämä lisätieto satunnaiselle lukijallemme, säännölliset lukijamme tämän asian jo varmasti tietävät.

Ja tähän täytyy valitettavasti heti tehdä korjaus:

Quote from: Heikki Jokipii on 09.02.15 - klo:04:51
Tutkimusraportti on siis nyt kiitettävästi netissä, kaikkien tutkittavana (päinvastoin kuin esim. oli tämän keskustelun tavallaan aloittanut Bagdleyn ym. raportti, jota aikanaan piti etsiä "kissojen ja koirien kanssa"). Mutta edelleen on osin vaikea sanoa, "mitä se on syönyt", kuten Lars Christerssonkin jo totesi (lihav. HJ):

Tutkimus oli hetken aikaa - eli juuri silloin kuin kirjoitin - vapaasti saatavissa, mutta on nyt siirtynyt maksumuurin taakse. (Pahus, kun en ymmärtänyt sitä silloin heti kopioida!)

Tosin edelleen asia on suhteellisesti paremmin kuin Bagdleyn ym. raportin osalta, jota ei vuosikausiin löytynyt mistään, rahallakaan, vaikka Worldwatch siitä jo auliisti kertoi.

Mutta niin siis myös vaikeutuu sen tarkistaminen, mitä tutkimuksia tässä Ponision ym. tutkimuksessa oli mukana.

***

Tällainen väliajatus tässa asiasta tuli: oletetaan, että Ponision ym. vertailut jne. ovat kaikki OK, ja todellakin, luomumenetelmillä olisi mahdollista saada lähes yhtä hyviä, vain noin 20% huonompia satoja.

Miksei niin sitten tehdä? Miksi kaikki tilastot osoittavat toista (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=615.0), eli sitä noin 40% "gäppiä"? Pitäsikö luomuiviljelijät - niissä maissa, joissa heillä on erityistukia - pistää tiukoille, tuo 80% on saatava - muutoin tuet vähenevät?

(Sehän olisi Suomessa ja Ruotsissa tavallaan helppo toteuttaa: satotuloksessa tavanomaisen keskiarvo - 20%, niin se olisi 100% luomutuki. Jos tulos on vähemmän, niin se tuesta pois? Eli ei rahaa harrastelijoille? Tietysti, reiluus mukaan, jos tulos on enemmän, niin suurempi korvaus.)

***

Tuosta Ponision ym. tutkimuksesta - jos siinä on, kuten ilmoitettiin, 115 tutkimusta, jotka sisältävät enemmän 1000 havaintoa - pitäisi lisäksi olla apua jopa siinä, että löydettäsiin luomuviljelyn pullonkaulat tai toisinpäin, tieto siitä, millä keinoin saataisiin kaikkialla aikaiseksi tuo 80% tulos. Eikö?

Quote from: Heikki Jokipii on 11.02.15 - klo:12:48
Tutkimus oli hetken aikaa - eli juuri silloin kuin kirjoitin - vapaasti saatavissa, mutta on nyt siirtynyt maksumuurin taakse. (Pahus, kun en ymmärtänyt sitä silloin heti kopioida!)

Kuinka ollakaan, joku oli lähettänyt minulle sähköpostissa, pdf-muodossa tuon tutkimusraportin. Ja mitä minä sen suhteen voin - paitsi lämpimästi kiittää!

Tutustun siihen nyt itse tykönäni tarkemmin. Ja jos joku muu ... niin tarvittaessa ... no, ymmärrätte, mitä tarkoitan.  ;D

Mutta jo tuosta abstraktista löytyy tällainen tutkimuksen tulos (lihav. HJ):

Quote"[...] we found no significant differences in yields for leguminous versus non-leguminous crops, perennials versus annuals or developed versus developing countries.

Nyt, jos tuohon tutkimukseen, ja sen väittämään vain n. 20% eroon vedotaan, niin silloin vetoaja ei voi sitten enää (ns. samaan hengenvetoon) väittää, että luomuviljely olisi tavanomaista viljelyä tehokkaampaa kehitysmaissa. "You can't have it both ways", jätskiä ei voi yhtäaikaa säästää ja syödä.

Mitään uutta asiassa ei ole ilmennyt, mutta näin haluaa luomu.fi lämmittää vanhaa soppaa:

Kestävää maataloutta ekologisia toimintoja tehostamalla (http://luomu.fi/kirjoitus/kestavaa-maataloutta-ekologisia-toimintoja-tehostamalla/2/?ref=etusivu)

Ja siis Luomuinstiituutin nimissä. Tuo artikkeli on päivätty 12.3.2015. Lähdeviittet ovat luomuseminaariin vuonna 2012, ja sen esitelmiin. Nytkö ne sitten on saatu suomennettua, vai mistä on kyse?

Mitään olennaista uutta syytä ei - tuo Leifertin esitelmä asiassa lienee keskeisin - ei kuitenkaan esitetä sen perustelemiseksi, että

a) maailma ylipäänsä voisi luomuviljelyllä nyt ja tulevaisuudessa pärjätä

ja sen lisäksi ei myöskään syytä

b) miksi sen pitäisi sitä edes yrittää?

Keskeinen peruste Rajalan artikkelissa on tämä typen osalta:

QuoteYhden typpilannoitekilon tuottamiseen tarvitaan noin yksi litra öljyä. Samalla aiheutuu 2,4 kilon kasvihuonekaasupäästöt. Tämä tarkoittaa Britannian olosuhteissa, että 100 hehtaarin tilalla kuluu 20 000 litraa öljyä typpilannoitteiden tuotantoon, josta aiheutuu 47 600 kilon kasvihuonekaasujen päästöt.
[...]
Maailman tunnetut öljyn esiintymät ovat varsin rajalliset; ne riittävät nykykulutuksella vain noin 45 vuodeksi.

Hän yrittää siis yhä vielä tätä vanhaa temppua, vaikka pitäisi olla jo kaikille itsestäänselvyys, että typen teollinen valmistus ei mitenkään ole fossiilisten polttoineiden varassa (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=236).

Samoin jatkaa fosforin osalta ...

QuoteFosfori pullonkaula

Fosforista on tulossa toinen pullonkaula maataloustuotannolle, koska fosfori louhitaan maaperästä, jossa sen esiintymät ovat rajallisia.

... ikäänkuin luomutuotanto olisi jotenkin tästä tosiasiasta riippumaton. No, onhan se, tavallaan, sen kun ei tarvitse juurikaan omaa fosforiaan käyttää (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=740.msg4762#msg4762).  8)

Ratkaisuksi Rajala (Leifert?) tietysti tarjoaa kierrätystä, ja myös jalostusta:

QuoteTulevaisuudessa ravinteita tulee kierrättää tehokkaammin. Tämä koskee sekä eläinten lantaa että teurasjätteitä, viherlannoitusta, satojätteitä ja elintarviketeollisuuden sivuvirtoja sekä taajamien  ja kotitalouden eloperäisiä jätteitä. Myös ihmisten ulosteiden ravinteet tulisi saada takaisin kiertoon. Ravinteiden hävikkejä maasta tulee pienentää. On tarpeen myös jalostaa paremmin ravinteita, varsinkin typpeä ja fosforia, hyödyntäviä lajikkeita.

Jos nyt vähän "pyöristän", niin siinäpä lienevät lueteltuina melkein kaikki ne osa-alueet, joissa luomuviljelyn säännöt estävät asian tehokkaan kehittelyn, mainittujen ongelmien ratkaisun! - Alkaen vaikka tästä vanhasta huomautuksestamme (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=103), jossa kysymyksessäkään asiat eivät sen koommin (2009) tietääksemme mitenkään ole muuttuneet.

Rajala/Leifertista vielä:

QuoteMikä on fosforilannoituksen ehtymisen vaikutukset esimerkiksi Britannian vehnäntuotantoon? Vuonna 2100 ilman fosforilannoitusta viljan satotaso olisi nykylajikkeilla noin 3 t/ha, kun fosforilannoituksella olisi saavutettavissa 10 t/ha. Ilman fosforilannoitusta satotasot putoavat tavanomaisessa maataloudessa yli 50 prosenttia.

(lihav. HJ)

Jos näin on, samoin käy satotasoissa niille luomutiloille, jotka menettävät tiloille eri tavoin tavanomaisilta tiloilta salakuljetetun fosforin (vrt. em. ranskalaistutkimus). Kyllä, kierrätys on niille ratkaisu, tavallaan ... mutta jos ei enää löydy "kierrätettävää"? 

Jatkoa tähän klo 12:38: Vastaava asia on kyllä tämä "kiinalainen juttu":

QuoteTulokset pitkäaikaiskokeista Kiinassa osoittavat, että samoilla ravinnemäärillä sekä väki- että eloperäiset lannoitteet tuottavat yhtä suuria satoja.

Ensinnäkin tietysti on huomattava, ettei Jukka Rajalakaan ole pystynyt lisäämään tähän kohtaan asiasta Leiferilta puuttuvaa lähdeviitetta. Joka kyllä olisi pitänyt ehdottomasti mukana olla! Tuollaisena se on "hearsay", "kerrotaan, että". *)

Mutta jos oletetaan, että tieto on kuitenkin oikea tai oikean suuntainen: mistä ja miltä hehtaareilta nämä "eloperäiset lannoitteet" on sieltä kerätty? Ja tietysti myös: onko niitä tuotu tavanomaisilta tiloilta?

Tässä David Triben (GMO Pundit) analyysissä tai tarkistuslistassa ...

Can organic farming feed the world? It's the system yield that matters -- including hidden manure subsidies and off balance sheet accounting (http://gmopundit.blogspot.fi/2014/12/can-organic-farming-feed-world-its.html)

... on mukana myös kysymys: "3. Can China do it?" eli voiko Kiina sen tehdä.

Mukana oleva kaavio viittaisi siihen, että Kiina ei edes sitä yritä **) (se kyllä tosin päättyy vuoteen 1996, jos joku löytää tuoreemman, se otetaan kiitoksella tänne vastaan). Joka tuntuu kummalliselta, jos tuo Rajalan/Leifertin tieto pitäisi edes jotenkin paikkansa. (Kukaan ei liene sentään uskaltanut väittää, että Kiinan hallitus olisi ja olisi ollut "Monsanton" ym. "talutusnuorassa"?) 

___________

*) se, että mainittu tutkimus oli tehty nimenomaan Kiinassa, tukee aika lailla täydellisesti Matti Pekkarisen aikanaan Skepsis-palstalla keksimää ja julkaisemaa "rautaista lakia", jonka mukaan luomusadot ovat sitä suurempia, mitä kauempana paikka on kertojasta (Matillahan oli tähän jopa matemaattinen kaava!)  8)

**) ainakaan enää! On tietoja siitä, että Maon täydellisesti epäonnistuneessa Suuressa Harppauksessa (http://fi.wikipedia.org/wiki/Suuri_harppaus), joka johti modernin ajan ilmeisesti suurimpaan nälänhätään maailmassa, tukeuduttiin luomumenetelmiin, eli suositeltiin ja vaadittiin typensitojakasvien käyttöä lannoituksessa. Tämä johtui ilmeisesti ko. kampanjan (viimeistään jälkikäteen voi sanoa: epätoivoisesta) yleispyrkimyksestä päästä äkkiä Kiinan taloudelliseen omavaraisuuteen. Kiinalla ei vielä 1950-luvun lopulla ollut riittävästi omaa typpilannoiteteollisuutta, jota kuitenkin ryhdyttiin sitten 1960-luvulla massiivisella meiningillä rakentamaan. Jopa muistan, miten ilmaiseksi jaetut kiinalaiset kuvalehdet tuolloin asiaa esittelivät, ja ylpeinä: vaikutelmaksi melkein tuli, että Mao tai Kiinan kommunistinen puolue oli ko. asian tai menetelmän itse keksinyt.

Tuolla "on tietoja" -ilmaisulla syyllistyn tavallaan itse samaan, mistä syytin Rajalaa ja Leifertia edellä, mutta ihan sama asia se ei ole:  Leifertin tutkimuslähde on varmasti helposti löydettävissä ja kerrottavissa, virallista totuutta "Suuresta Harppauksesta" etsitään yhä. Otan nyt tehtäväkseni kuitenkin dokumentoida tuon väitteeni paremmin. Asiaa en ole omasta päästäni keksinyt, mutta en juuri nyt muista lähdettäni. Typpilannoitteiden pieni kulutus Kiinassa ennen 1960-lukua näkyy tietysti jo "GMO Punditin" eli Vaclav Smilin kaaviossa.
(Lisäys 16.3.2015)

Tuolta Turun Sanomista (http://www.ts.fi/mielipiteet/kolumnit/781597/Ruokamarkkinat+kaannekohdassa) tuli mieleeni, että mihin näitä mm. edellä esiteltyjä tutkimuksia (ja "tutkimuksia") luomusta koko maailman ruokkijana tarvitaan. Taitaa olla niin, että niitä tarvitaan kotimaisen (länsimaisen) luomumyynnin edistämiseen. Näin oli mm. tuossa Osmo Rauhalan kirjoituksessa. Hänelle ei riittänyt mainosargumentiksi se, että New Yorkissa nyt "kaikki" ostavat luomua, vaan asiaan täytyi lisätä väite:

QuoteHyviksi rengeiksi luulluista maatalouden kemikaaleista on tulossa hiljalleen huonoja isäntiä. YK:n maatalousjärjestö teki 2007�"2009 kenttäkokeita 50:ssä kehitysmaassa opettaen viljelijöitä kasvattamaan tuotteensa luomuna. Satomäärät kasvoivat 80 prosenttia. *) YK suositteleekin siirtymistä laajamittaiseen luomutuotantoon maailmassa ruuantuotannon turvaamiseksi. Yhdellä kauhalla voi edistää montaa asiaa.

Kysyttynä hän sitten siellä kertoi, että tuo YK:n suositus löytyisi IAASTD-raportista. Sieltä varmasti se löytyy, mutta siinä on se vika, että se ei ole YK:n asiakirja eikä YK:n (FAO:n) suositus. Josta toki siellä huomautin.

(FAO:lla on huono tapa liian löysästi antaa nimensä ja logonsa muiden käyttöön. Mm. IFOAM on sen silloin tällöin asiakirjoihinsa saanut. Samoin se oli jotenkin "mukana" tuossa IAASTD-projektissa, joten osin Rauhalan väärinkäsitys on anteeksiannettava.)

Mutta siis: noita myyttejä siitä, että jossain luomusadot olisivat tosi hyviä, tarvitaan ilmeisesti ylläpitämään luomun ympäristöimagoa. Jota myös tarvitaan markkinoinnissa. Sitä tosiasiaa kun ei voida kokonaan kiistää, että Suomessa (tai Ruotsissa jne.) ne ovat surkeita. Tuollaiset  IAASTD-raportit ym. - kun niiden syntytaustaa ei yleisesti tiedetä - antavat tälle pyrkimykselle taustatukea.

Kun ei kuulostaisi hyvältä, että tietyn varakkaan kuluttajaryhmän ruokimiseen käytetään (ja valtion erityistuella) nelinkertainen viljelypinta-ala muuhun ruokatuotantoon verrattuna (kuten Suomessa) - vaikka sitten muutoin viljely olisi kuinka ympäristöystävällistä. Tämä tosiasia voidaan näillä em. (tutkimus)tarinoilla häivyttää.

Luomuinstituutin missio on selvästi luomun markkinoinnissa. Mutta sekin samoin aina välillä tuo seminaareihinsa jonkun esitelmöitsijän todistamaan, miten luomulla voitaisiin koko maailma ruokkia. Koska sekin, sen mielikuvan ylläpito, on tässä markkinoinnissa tärkeää.

_____________

*) kyseessä ei ollut FAO:n tutkimus/raportti vaan UNEP:in. Josta myös TS:ssä äsken huomautin. Asiahan liittyi tähän toimintatapaan (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=67). Sittemmin UNEP on muuttanut linjaansa (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=234).


PS. 18.6.15 klo 14: Tämänhetkinen viimeinen lauseeni Turun Sanomien palstalla, ja myös koko keskustelun vimeinen lause on tämä:

QuoteMyyttiä luomuviljelystä maailman ruokkijana tarvitsevatkin enää luomutuotteitansa täällä rikkaassa maailmassa kaupittelevat.

Kyllä, tuo lause kuulostaa ilkeilyltä. Mutta sillä on muita ansioita!  8)

Nyt SOK:m Patarumpu kuitenkin julkaissi palstallaan tämän:

Vieraskynä: Riittääkö ruokaa kaikille? (http://patarumpu.fi/2015/09/03/vieraskyna-riittaako-ruokaa-kaikille/)

Siiinä ovat vähintään kaksi ajatusta, jotka mietityttävät eli askarruttavat (lihav. HJ)

QuoteSiirrytäänkö enemmän kasvipohjaiseen ruokavalioon eli hyötysuhteeltaan tehokkaampaan ruoantuotantoon?

Hyötysuhde ... OK ... mutta noinko?

***

Ja noinko - varsinkin S-ryhmä - nyt sitten näillä markkinoilla kehittää eli edistää?

S-ryhmästä emme nyt tiedä, mutta professori - ja onhan se jotakin - Helena Korpelainen näyttää olevan vakuuttunut, että jotenkin tähän tapaan se käy.

Minusta myös ne, jotka kannattavat linjaa ...

QuotePeriaatteessa ruokaa pystytään tuottamaan riittävästi kaikkien maapallon asukkaiden tarpeisiin, mutta poliittista tahtoa ja tietotaidon hyödyntämistä tarvitaan. Laadukasta tutkimustietoa on tarjolla. Se pitäisi valjastaa entistä laajemmin maatalouden ja koko ruokaketjun käyttöön.

... eivät välttämättä usko, että ihmisten elämän tarkoitus on elää syödäkseen. (Eli enemmän tai vähemmän kieltäytyäkseen?) Ainakaan niiden osalta, jotka ovat suurinpiirten ovat S-markettien vaikutuspiirissä?

S-ryhmän myyntiä tuskin tuo noin 2% vähemmistö pystyy kannattamaan, edes luomutiskilläkään.

***

Jos tuohon tyydytään, niin jopa luomuviljely tietysti tyydyttää maailman ruoan kysynnän. Melkein ainakin.  ;D

Nyt sitten Washingtonin valtionyliopisto teki oman yrityksensä tässä asiassa, kertoi EurekAlert:

Organic agriculture key to feeding the world sustainably (http://www.eurekalert.org/pub_releases/2016-02/wsu-oak020116.php)

Eli luomuviljely olisi kuulemma avain siihen, että maailma ruokittaisiin kestävästi. Tämä nyt vain hälytyksenä, "alert", etukäteen, jos tuo tutkimus väitteineen nyt jossain vaiheessa tuodaan Suomessa esille. Tässä vaiheessa riittänee tämä esimerkki sen metodologiasta. Mukana oli väitteitä, että jossain tilanteissa luomusadot ovat yhtä hyviä tai parempia. Kun sitten oli pakko myöntää, että suinkaan aina niin ei ole laita, niin sitten:

QuoteHowever, even when yields may be lower, organic agriculture is more profitable for farmers because consumers are willing to pay more.

Mukana olivat tietysti nämäkin tutut väitteet:

QuoteReganold said that feeding the world is not only a matter of yield but also requires examining food waste and the distribution of food.

Itse asiassa, tarkemmin tutustuttuna, tuo Washingtonin valtionyliopiston tutkimus on väitteissään vaatimattomampi. Luomuviljely onkin "avain" maailman ruokkimiseen vain sillä tavalla, että sitä tarvitaan yhtenä keinona, muiden keinojen ohella:

QuoteReganold and Wachter suggest that no single type of farming can feed the world. Rather, what's needed is a balance of systems, "a blend of organic and other innovative farming systems, including agroforestry, integrated farming, conservation agriculture, mixed crop/livestock and still undiscovered systems."

Tämä tulee vielä selvemmin esille tässä kyseistä tutkimusta esittelevässä kirjoituksessa:

Organic Farming Better Suited To Climate Change, Study Finds (http://earthfix.info/news/article/organic-farming-better-suited-for-drought-conditions-study-finds/)

Perusidea on siis, että kuivuuden yllättäessä luomuviljely pärjäisi tavanomaista paremmin, ja siksi sitä tarvittaisiin. *)

Quote“There have been a number of studies that show that organic farming can produce the same amount and sometimes more in a drought condition because of the water being held in the soil,” Reganold said.

Quote“I think it’s going to be no single approach for safely feeding the planet, it’s going to be a blend of these organic and other innovative systems that are needed. And I think the advantage of organic is it is kinda showing the way,” Reganold said.

Luomu hänen mukaansa näyttäisi jollakin tavalla tietä maaperän parantamisessa. Mutta loppu onkin sitten spekulointia sillä, miten luomu voisi USA:ssa menestyä ja nostaa osuuttaan jopa 10 prosenttiin jne. Kuten yllä näkyi, "innovatiivisiin" systeemeihin laskettiin lisäksi mukaan luomun kanssa yhteensopimaton asia, eli suorakylvö, conservation agriculture. (Niinhän myös Bagdley ym. tekivät, ks. edellä.) Ja jos mukaan lasketaan jopa vielä keksimättömät systeemit, niin ... mitä?

En kyllä pääse mukaan logiikkaan, jossa tyydyttäisiin pieniin luomusatoihin vain sen vuoksi, että jos se kuivuus yllättää (ja niinhän se yleensä tekee) niin sitten tulos olisi parempi (olettaen että se olisi, sitäkin sopii epäillä). Varsinkin, kun muitakin keinoja kuivuusjaksoihin varautumiseen on olemassa ja tulossa (https://www.geneticliteracyproject.org/2016/02/05/genetic-modification-offer-solutions-crop-loss-droughts-south-africa/).

Varmuuden vuoksi, jos tästä tutkimuksesta keskustelua tulee, on koko tutkimuskin hankittu yhdistyksen käytettäväksi, erään jäsenemme aktiivisella avulla (kiitos!).

__________

*) tämä väite oli muuten hyvin keskeinen myös Tigrayn projektissa (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=63.0). Jonka saavutuksista nyt, kun Etiopiaa todella vaivaa paha kuivuus, ei ole kuitenkaan mitään kuulunut (ainakaan ei ole minun silmiini sattunut).

Pro Luomu jakaa nyt netissä eli Facebookissa lyhyttä 9 sekunnin pikkuovelaa videopätkää, jossa on kolme diaa, näillä teksteillä:

QuoteLuomulla ei voi maailmaa ruokkia

Ei ole vielä kokeiltu. Se tiedetään, että ...

Nykyinen ruokajärjestelmä ei siihen kykene.

Luodaan siis mielikuva, että ruokajärjestelmä olisi pahassa kriisissä. Ja luomu ehkä siihen ratkaisu, jota kannattaisi kokeilla.

Paitsi, että tuollainen kokeilu olisi äärimmäisen vastuuton, ja myös ilmeisen typerä, koska sen tuhoisat seuraukset pystytään täysin ennakoimaan, niin onko tuo viimeinen lause edes totta?

Ei, maailma pystytään nyt täysin ruokkimaan. Viime vuonna saatiin esim. viljassa maailmanennätyssadot. Jos joku jää ilman ruokaa, kyse ei ole ruokajärjestelmästä, vaan politiikasta, ennen kaikkea väkivaltaisista konflikteista. Toiseksi kyse voi olla tulonjaosta, epätasa-arvosta siinä, ehkä logistiikasta. Mutta nekään eivät lopulta ole ruokajärjestelmän asioita. Ja varsinkaan luomulla ei ole noiden ongelmien ratkaisuun mitään annettavaa.


****

Tätä vanhaa palstallamme olevaa artikkelia voi edelleen silloin tällöin suositella:

Postmoderni vieraantuminen: ruokafetisismi ja maanviljelyn todellisuus (http://tuottavamaa.org/artikkelit/translated/ruokafetismi.php)

Tässä uusi, tällä kertaa Itävallasta peräisin oleva yritys tätä todistella:

Organic farming can make an important contribution to world nutrition, research show (https://www.sciencedaily.com/releases/2017/11/171115092144.htm)

Astetta realistisempi kuin monet muut vastaavat yritykset. Luomu riittäisi/olisi maailmalle hyväksi, jos moni muu ehto täyttyisi: kaikkien ruokavalio muuttuisi kasvispainoitteisemmaksi, ruoan hukkaan meneminen estettäisiin jne.

Niinpä eräiden etujen listaamisen jälkeen todetaan johtopäätöksissä myös jopa näin:

QuoteHowever, as long as changes in consumption patterns as accompanying measures are not implemented, the critics will be right: Organic agricultural methods concomitant with unchanged consumption patterns would entail an increased demand for land. This would offset the advantages of organic farming and would thus significantly reduce or even call into question its contribution towards a sustainable development.

Jos (kun) tästä tutkimuksesta syntyy keskustelua, niin onneksi se kokonaisuudessaan löytyy netistä:

Strategies for feeding the world more sustainably with organic agriculture.  (https://www.nature.com/articles/s41467-017-01410-w)

Sieltä olisi meidän tarkistettava, mitä etuja tuolla katsotaan saavutettavan. Ja pohdittava sitten, kuinka todennäköistä niiden saavuttaminen olisi juuri luomuviljelyllä. Eikä esim. ennakkoluulottomasti uuteen tieteeseen ja teknologiaan tukeutumalla?

Myös ehdotettu tie tuohon utopiaan on kiinnostava.*) Kun toisaalta esimerkiksi tiedämme, että vaikka Suomessa luomun talous (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=162.msg10239#msg10239) perustuu pitkälle eläintuotteisiin (+ osa lannoitusta).. Eikä sen kehittäminen eli lisääminen nykyisellään ole ilmeisesti lainkaan askel artikkelin tulevaisuudenkuvan suuntaan.


_________________

*) PS. Siitä nyt erikseen puhumatta, mitä merkitsisi urakkana se, että länsimaisen suhteellisesti hyvätuottoisen luomuviljelyn niksit opetettaisiin miljardeille ihmisille. Ja miten maailma pärjäisi sen aikaa kun satotasot "väliaikaisesti" putoaisivat dramaattisesti? Palatakseen jälkeenpäin yleensä silti vain melkein samalle tasolle missä ne olivat?

Eivätkä silloinkaan välttämättä viljelijän käytössä, hallinnassa olevaa hehtaaria kohti? Erikseen täytyy tarkistaa, miten tuo tutkimus käsitteli nk. piilohehtaareja.

Quote from: Heikki Jokipii on 20.11.17 - klo:03:44
Tässä uusi, tällä kertaa Itävallasta peräisin oleva yritys tätä todistella:

Organic farming can make an important contribution to world nutrition, research show (https://www.sciencedaily.com/releases/2017/11/171115092144.htm)

Astetta realistisempi kuin monet muut vastaavat yritykset. Luomu riittäisi/olisi maailmalle hyväksi, jos moni muu ehto täyttyisi: kaikkien ruokavalio muuttuisi kasvispainoitteisemmaksi, ruoan hukkaan meneminen estettäisiin jne.

Tuolle tutkimukselle on heti ilmestynyt kritiikki New Scientist -lehdessä, mutta valitettavasti emme voi sitä tämän enempää esitellä, koska itse artikkeli on maksumuurin takana:

Would switching to 100% organic farming help the environment? ‘Absolutely not’ (https://geneticliteracyproject.org/2017/11/20/study-showing-switch-100-organic-farming-doable-not-fast/)

Tämän ilkeilyn voi lainata:

QuoteBut the authors say we should do it anyway because, they claim, massive cuts in food waste and meat consumption mean we could make the switch with no increase in land use overall.

Spot the logical flaws. This is the equivalent of arguing that it’s OK for everyone to start smoking because yet-to-exist medical advances will prevent any rise in the number of deaths caused by smoking.

Vähän samaan viittasin, kun kyselin, miten siihen luomu-utopiaan sitten siirryttäisiin. Siitä, onko lihankulutuksen vähentäminen niin helppoa, meillä on jo pitkään ollut oma keskustelunsa (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=161.0). Kuten myös ruoan haaskauksesta (http://ruoan%20http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=129.0), ja sen vähentämisen vaikutuksista maailman ruokkimiseen.

Liittyykö em. tutkimukseen, mutta saman tyyppisiä ajatuksia esitti Eviran pääjohtaja Matti Aho syntymäpäivähaastattelusssaan tänään:

Eviran pääjohtajan Matti Ahon mielestä lihasta tulisi tehdä arvotuote, suorastaan ylellisyyttä �" ”Suomalaisia ei ole tarpeen kannustaa syömään enemmän punaista lihaa" (https://www.hs.fi/paivanlehti/22112017/art-2000005458569.html)

Oikeastaan täysin käsittämättömällä tavalla:

QuoteSUOMEN ja muiden pohjoisten maiden vastuu maailman ruoantuotannosta tulee Ahon mukaan tulevaisuudessa kasvamaan, koska täällä olosuhteet eivät muutu ilmastonmuutoksen myötä yhtä dramaattisesti kuin muualla.

”Jos valtaosa maapallosta muuttuu viljelykelvottomaksi, se tarkoittaa, että meidän suomalaisten pitää pystyä tuottamaan enemmän ja tehokkaammin.”

Tuohon asti siis selvästi on kyse määristä. Mutta yhtäkkiä hän kääntää puheen kannattavuuteen Suomessa:

QuoteEsimerkkinä tehokkaasta tuotannosta hän sanoo, ehkä hieman yllättäen, luomun.

”Luomu ei ole mitään piipertämistä, vaan taloudellisesti perusteltua yritystoimintaa, koska satotasot ovat hyvät ja laatu korkea. Se tarkoittaa, että tehdään asioita hyvin.”

Satotasot voivat luomuksi olla hyviä*) ja luomulaatu hyvä. Mutta hän ei voi tarkoittaa, että ne yleisesti olisivat hyviä. Hänellä on pakko olla tiedossaan sisarvirasto Luken luomusatotilastot, ja niiden pohjalta tiedemies ei voi väittää, että satotaso on "korkea".  Luomuvalvonnasta vastaavana virkamiehenä hän varmasti tietää, että nekään eivät ole koko totuus, vaan niiden taakse jäävät vielä "piilohehtaarit".

Matti Aho tiedetään luomun kannattajaksi. Voiko tällainen kannatus aiheuttaa sen, että ihmiselle jossakin asiassa muodostuu kertakaikkiaan sokea piste, kyvyttömyys nähdä ilmeisiä tosiasioita? 60 vuoden ikä on kuitenkin vielä sen verran alhainen, ettei siitä kannata etsiä tuolle lausunnolle selitystä.

PS. Ironisesti lisäksi luomun taloudellinen kannattavuus perustuu Eviran (!) ylitarkastajan Sampsa Heinosen mukaan (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=161.msg10187#msg10187) eläintuoteisiin, joista saadaan 60% myyntituloista.

____________

*) eivätpä muuten ole hyviä silläkään tavalla, siitä lähtökohdasta, vaikkapa Keski-Euroopan luomusatohin verrattuna

Matti Ahon näkemykset ja varsinkaan perustelut eivät tästä yhtään tule selkeämmiksi:

Eviran pääjohtaja tunnustaa himoitsevansa ruokaviraston johtajaksi (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ihmiset-kulttuuri/artikkeli-1.214867)

Quote”Maailman väkiluku kasvanee jopa 11 miljardiin, ja samanaikaisesti ilmastonmuutos heikentää maatalouden mahdollisuuksia monin paikoin”, hän ennakoi.

”Täällä pohjoisessa velvollisuutena on silloin ruokkia yhä enemmän ihmisiä.”

Alan virinneestä uskosta tulevaan kertovat myös ruokaketjun investoinnit, jotka yltävät tänä vuonna ennätyksiin.

Suomalaisessa maataloudessa on Ahon mukaan yhä modernisoitavaa. Esimerkiksi viljantuotannossa satotasot eivät yllä vielä siihen, mikä olisi mahdollista. Vain lannoitteiden lisäys ei riitä, vaan tarvitaan esimerkiksi uutta tekniikkaa. Sama vaade pätee yhtä lailla luomutuotantoon.

Minä, jos nimittäjä olisin, harkitsisisin sen tunnetun "kaksi kertaa", ennen kuin tämän haihattelijan tuohon vastuulliseen virkaan nimittäisin. Vai onko hänen strategiansa ns. populistinen? Yrittää nyt miellyttää vähän kaikkia, vaikka tietää puhuvansa puppua (erityisesti syntymäpäivähaastattelussaan)? Tuossa nyt sitten vähän nuoleskeltiin myös modernin linjan kannattajia?

Yhteensähän  tuota visiota ei voi pitää kuin mielipuolisena: suomalaisella luomuviljelyllä yritettäisiin auttaa maailman ruokkimisessa! Tehostetulla, suurempia satoja tuottavalla luomulla? Niin, Suomi siis onnistuisi sinä, missä koko muu maailma ei ole n. 100 vuoden aikana onnistunut? Ja kaikki tietysti juuri hyväksyttyjen EU:n luomusääntöjen puitteissa? Joissa siihen 100 vuotta käytössä olleeseen luomun "paletttin" ei lisätty  käytännössä yhtään mitään. Vaan otettiin jopa hiukan vaihtoehtoja Suomelta pois.

https://mobile.twitter.com/LudgerWess/status/952264783629348864

QuoteYes, #organic can feed the world! If we use 80% more land, cut down most forests, stop eating meat, eliminate all food waste and grow lots of legume.

Nyt yritetään myös Suomessa vedota tähän tutkimukseen - samahan tämä on kuin tuo johon Ludger Wess yllä viittasi:

Luomutuotannolla voidaan ruokkia maapallon kasvava väestö kestävällä tavalla (http://luomu.fi/kirjoitus/luomutuotannolla-voidaan-ruokkia-maapallon-kasvava-vaesto-kestavalla-tavalla/2/?ref=etusivu)

Tiettyä pientä realismia on tullut mukaan. Enää ei yritetäkään kieltää luomun huonompaa tuottavuutta:

QuoteMallinnustutkimus osoittaa, että maailman ruoantuotannon siirtäminen 100 %:sti luomuun vuoteen 2050 mennessä tarkoittaisi sitä, että 9-10 miljardin ihmisen ruoantuotantoon tarvittaisiin 16-33 % enemmän maatalousmaata kuin vastaavasti tavanomaisessa tuotannossa, mutta samalla liiallinen*) typpilannoitus ja torjunta-aineiden käyttö olisi huomattavasti vähäisempää. Viljelysmaan niukka saatavuus kuitenkin todennäköisesti estäisi tämän skenaarion toteuttamista.

(lihav. HJ)

Mutta avuksi sitten otetaan toisia epärealistisia oletuksia:

QuoteJos luomutuotantoon siirtymisen lisäksi pystytään puolittamaan  ruokahävikki ja sopeuttamaan eläintuotantoa tasolle, joka ei vaadi ihmisravinnoksi kelpaavan eläinrehun tuotantoa, voidaan luomutuotannolla ruokkia maapallon väestö.

(Tuosta ruokahävikistä: erittäin suuri osa siitä johtuu luomuviljelystä tai sitä hyvin lähellä olevista viljelymenetelmistä kehitysmaissa! Lisäksi kysymme, minkälaisia oletuksia tuossa on käytetty siitä, mitä mahdollisuuksia olisi toimittaa (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=129.msg7963#msg7963) rikkaissa maissa todella tuhlattu ruoka kehitysmaiden tarvitseville.)**)

Ja asian yrittämisen katsotaan olevan vaivan väärtti:

QuoteLuomutuotannon laajenemisen etuina olisi selvästi alhaisempi torjunta-aineiden ja typen käyttö verrattuna tavanomaiseen tuotantoon perustuvaan ruokajärjestelmään.

Tämä tutkimus osoittaa sen, että yksityiskohtien parantamisesta, kuten satotasojen maksimoimisesta olisi siirryttävä tarkastelemaan kokonaisuuksia. Sellainen kokonaisuus, jossa riittävän monet asiat ovat hyvällä tasolla, voi osoittautua lopulta parhaaksi vaihtoehdoksi pyrittäessä kohti kestävää ruokajärjestelmää.

Mutta entäpä jo se ei osoittaudu? Jos pitäytyminen vanhaan onkin umpikuja? Jos vain tieteen kaikinpuolinen hyödyntäminen on tie yli tämän vaikean tilanteen? Jos oikeastaan mistään nikseistä ja parannuksesta maatalouden asioissa ei maailmalla ole varaa ideologisista syistä kieltäytyä? Niinkuin uskomme olevan.

Silloin jo tuon luomuvaihtoehdon haikailu ja tavoittelu voi olla ihmiskunnalle vahingollista!

Tässäkin toistaen käsitykseni: ei luomuväkikään tuota tosissaan tavoittele, tuohon oikeasti usko. Vaan tuota teoriaa tarvitaan oikeuttamaan tehoton luomuviljely ja luomukulutus rikkaassa maailman osassa. Siihen tarvitaan tuotakin tutkimusta.


PS. 2.3.18: Samasta tutkimuksesta taidettin jo puhua täälläkin (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=15.msg11107#msg11107).
__________

*) taas tuo "liiallinen"! Typpeä (tai muitakaan keinolannoitteita, tai torjunta-aineita) ei näissä skenaarioissa kertakaikkiaan voi antaa kuin liiallisesti! Vaikka keksittäisiin mitä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=910.msg10550#msg10550).

Typen ja torjunta-aineiden käytön väheneminen katsotaan tuossa itsestään selvästi eduksi. Mutta onko se? Jos ihmiskunta kasvaa, typen käyttöa ei oikeastaan voi edes vähentää. Harhaanjohtava siis tuokin väite. Torjunta-aineista täällä on jo (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=515.0), en toista sitä,

**) kasvissyönnistä pelastuksena enemmän täällä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=161.0).

Jarrumies oli löytänyt Ruotsin Vihreiden ehdotuksen (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=728.msg11473#msg11473), että EU siirtyisi sataprosenttisesti luomuun.

Tuosta ehdotuksesta voisi ja pitäisi tehdä laskelma, vaikka ihan samalla skeemalla eli oletuksilla kuin tuo Naturen laskelma.

Paljonko täällä tarvittaisiin lisää maatalousmaata jne.? Vielä, jos otetaan huomioon se tavoite tuossa ehdotuksessa, että EU lisäisi ruoantuotantoaan? Tai ainakin Ruotsi, luomumenetelmin. Vähintä, mitä tuollaisten tavoitteiden esittäjiltä, ilmaan heittäjiltä pitäisi vaatia, olisi edes sellainen tarkkuus ja täsmällisyys kuin tuossa Naturen tutkimuksessa.

Vielä parisen vuosikymmentä sitten puhuttiin uudelleen metsityksestä EU:n tavoitteena. Ei kai sitä ole edes virallisesti hylätty. Mutta Ruotsin Vihreille se on siis toissijainen tavoite, noiden tärkeämpien rinnalla? Jonkun heistä pitäisi lentomatkallaan  ilmastokokoukseen Euroopan yli vilkaista ikkunasta, miltä Eurooppa (pl. Pohjoismaat) näyttää. Jos näkee yli hehtaarin metsää, saa pisteen!

Suomen osalta Kauko Koikkalainen  (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=541.msg2691;topicseen#msg2691) sentään jollakin täsmällisyydellä laski, mitä 50% luomutavoite Suomelle maksaisi ja merkitsisi.

Jos siitä hyvin karkeasti arvioisi Ruotsin Vihreiden tavoitteen hinnan, olisi tuo 2-3 miljardia ensin kerrottava kahdella ja sitten noin sadalla, väkiluvun mukaan. Siis noin 400-600 miljardia. (Se tietysti arvio kustannuksista vain rahojen osalta.)

Tämän vuoden EU:n budjetti (http://www.consilium.europa.eu/fi/policies/eu-annual-budget/2018/) jonkinlaiseksi vertailukohdaksi:

QuoteNeuvosto ja Euroopan parlamentti pääsivät 18. marraskuuta sopimukseen EU:n budjetista 2018. Sitoumukset ovat 160,1 mrd. �,� ja maksut 144,7 mrd. �,�. Budjetti vastaa EU:n poliittisia prioriteetteja.

Tuo 100% luomutavoite lienee kuitenkin nyt vain Ruotsin Vihreillä. EU:n Vihreiden yhteisjärjestö ei tietääkseni ole sellaista asettanut. Eivätkä Suomenkaan Vihreät. Toivottavasti siitä ei mallia otetakaan. Nyt kun Suomen Vihreissä, erityisesti Viite ry::llä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=79.msg8408#msg8408), on jo ollut hyvinkin lupaavia irtiottoja näissä kysymyksissä.

Tässä artikkelissa tuoreita laskelmia siitä, mitä tuo maailman siirtyminen luomuun merkitsisi:

Fixing Nitrogen
The Hidden Footprint of Making All Farms Organic (https://thebreakthrough.org/index.php/issues/the-future-of-food/fixing-nitrogen)

Lainaanpa loppukappaleen:

QuoteSynthetic fertilizer isn’t going anywhere, and that’s a good thing
Synthetic fertilizers have clearly enabled the world to produce more food with less land than would have otherwise been possible. We should recognize that sustainable agriculture requires continued and more efficient use of synthetic fertilizer. This includes reducing the use of synthetic fertilizer where it is overapplied, such as through the use of precision farming technologies. But it also includes using fertilizer to boost yields where they are low and enable people to feed themselves while using less land. Considering synthetic nitrogen’s role in reducing land use and its importance in producing manure, sustainable and organic agriculture advocates should reconsider its merits.

Sitä, että synteettinen typpilannoite on lopulta hyvä asia, ei taas Luomuintituutissa tietystikään suostuta ymmärtämään, vaan spekuloidaan mieluummin noilla 100% luomun skenaarioilla. On ammatteja tai virkoja, joissa toimimisen edellytyksenä on se, että ei ymmärrä jotain, ei sitten millään (ainakaan julkisesti).

Quote from: Heikki Jokipii on 24.02.18 - klo:04:42
Nyt yritetään myös Suomessa vedota tähän tutkimukseen - samahan tämä on kuin tuo johon Ludger Wess yllä viittasi:

Luomutuotannolla voidaan ruokkia maapallon kasvava väestö kestävällä tavalla (http://luomu.fi/kirjoitus/luomutuotannolla-voidaan-ruokkia-maapallon-kasvava-vaesto-kestavalla-tavalla/2/?ref=etusivu)

Mark Lynas on löytänyt tavallaan vastineen tuolle tästä saksalaisesta tutkimuksesta:

New study challenges beliefs about organic ag (https://allianceforscience.cornell.edu/blog/2018/04/new-study-challenges-beliefs-organic-ag/)

Hiukan ihmettelen, että Lynas suostuu käyttämään tätä prosenttiarviota ..

QuoteThis is because organic farming generally has lower yields �" between 19-25 percent, on average �" although the picture is complicated between different crops and locations.

... vaikka on toisessa artikkelissaan muutaman vuoden takaa vahvasti tuonut esiin luomun "piilohehtaarit". Joiden huomioon ottamisen jälkeen n. 25% on pikemminkin se luomusadon osuus, ei sen jälkeenjääneisyys.

Kaikkiaan tuo saksalaisartikkeli (tai tutkimus) pyrkii kuitenkin väittämään, että luomulla jossain olisi paikkansa ja etunsa. Vaikka onkin jo nuijinut väitetyt edut aika lailla maanrakoon. Eikä sillä juuri ole maailmanlaajuista merkitystä nytkään, vaikka rikkaiden maiden myyntiluvuista yritetään muuta nähdä:

QuoteAlthough the global organic retail industry reached $82 billion in 2015 and has seen rapid growth in recent decades, overall organic agriculture only accounts for 1 percent of total agricultural land worldwide.

The researchers conclude that while “organic farming is not the paradigm for sustainable agriculture and food security” as is often promoted in rich countries, this “does not mean that organic methods cannot be useful in specific situations.”

Tyypilliseen tiedemiestapaan myös tuossa uskotaan, että jokin rationaalinen kompromissi olisi mahdollinen:

QuoteThey warn, however, that while a “smart integration of both types of agriculture” might be most desirable overall, “ideological barriers between supporters and opponents of organic agriculture need to be overcome to pave the way for developing and implementing more sustainable forms of farming.”

Mutta eihän se ole. Eikä sen mahdottomuus ole luomun vastustajista kiinni.

Häikäilemättä Luomuinstituutti levittää Facebookisssa (https://m.facebook.com/story.php?story_fbid=770220843172466&id=267992916728597&refid=17&_ft_=top_level_post_id.770220843172466%3Atl_objid.770220843172466%3Athrowback_story_fbid.770220843172466%3Apage_id.267992916728597%3Apage_insights.%7B%22267992916728597%22%3A%7B%22role%22%3A1%2C%22page_id%22%3A267992916728597%2C%22post_context%22%3A%7B%22story_fbid%22%3A770220843172466%2C%22publish_time%22%3A1526037462%2C%22story_name%22%3A%22EntStatusCreationStory%22%2C%22object_fbtype%22%3A266%7D%2C%22actor_id%22%3A267992916728597%2C%22psn%22%3A%22EntStatusCreationStory%22%2C%22sl%22%3A4%2C%22dm%22%3A%7B%22isShare%22%3A1%2C%22originalPostOwnerID%22%3A0%7D%2C%22targets%22%3A%5B%7B%22page_id%22%3A267992916728597%2C%22actor_id%22%3A267992916728597%2C%22role%22%3A1%2C%22post_id%22%3A770220843172466%2C%22share_id%22%3A0%7D%5D%7D%7D%3Athid.267992916728597%3A306061129499414%3A2%3A0%3A1527836399%3A-9210693665038423805&__tn__=%2As-R) tällaista kuvaa luomusta ja itsestään, kummankin mahdollisuuksista:

Quote"On arvioitu, että tarvitsemme väestönkasvun vuoksi vuosisadan puoliväliin mennessä 50-100% lisää ruokaa planeetallemme. Samaan aikaan meidän tulisi päästä ruoantuotannossa ympäristön kestäviin rajoihin."

Luomu yrittää vastata tähän haasteelliseen yhtälöön kierrättämällä ravinteita ja varmistamalla arvoketjun laadun pellolta pöytään. Luonnonmukainen maatalous on holistista tuotantotapaa, joka vaatii paljon tietotaitoa. Tietotaitoa lisää tutkimus ja koulutus, jota muun muassa Luomuinstituutti tarjoaa.

"Jos luonnonmukaisen viljelyn teknologian kehittämiseen satsattaisiin muutaman vuoden ajan yhtä voimakkaasti kuin esimerkiksi kemian teollisuus tekee kasvinsuojelun kehittämisen eteen, niin meillä olisi valtavan kiinnostava tuotantomuoto käsillä."

Youtube-kanavaltamme löydät edelleen ajankohtaisen videon, jossa käsitellään luomun faktoja ja stigmoja.

Ja linkkaa yhtä lailla häikäilemättömästi tehtyyn (vanhaan) luomun mainosvideoon. Jossa faktoja esitetään hyvin valikoidusti, ja "stigmoja" ei ollenkaan - ellei sellaiseksi sitten lasketa valitusta, että Suomessa ei ole luomutuotantoa tarpeeksi?

Tuossa selosteessa ei oikein osata päättää, oliko sitä tietotaitoa luomussa riittävästi vai eikö ollut. Mutta se onkin luomuaatteen ja -tutkimuksen perusongelma: kaikki olennainen on keksitty jo noin 100 vuotta sitten, ja siinä täytyy pysyä. Mutta yksityiskohtia voi hioa. Niitä hiomalla sitten päästään ennemmin tai myöhemmin samoihin tuloksiin kuin tavanomainenkin, uskotaan.

Edelleen joku kokonaisvaltainen, holistinen tapa katsoa asioita pelastaa luomuväen kohtaamasta ikäviä numeraalisia tosiasioita (vrt. edellä 24.2.18). Sillä pääsee jopa eroon koko tuosta ikävästä vertailusta!

Vuosikymmenen kestänyt kupla on vihdoin puhkeamassa, väittää David J. Connor:

Organic agriculture and food security: A decade of unreason finally implodes (https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0378429018308438?via%3Dihub)

Ennen kaikkea kyse on tästä:

QuotePersistent claims over the past decade that transformation of world agriculture to organic methods could feed the world have been grossly overoptimistic because they have used faulty methodology. Estimation of organic productivity based on yield ratios (typically 0.75) of pairs of comparable crops grown organically or with nitrogen fertilizer fails to acknowledge the land that must be allocated to legumes for biological nitrogen fixation (BNF) by legumes to supply nitrogen for the growth of non-legume crops, either in situ or in imported manure.

Eli toisin sanoen niistä piilohehtaareista, joita luomu väistämättä käyttää. Ja jotka on systemaattisesti unohdettu laskelmista.

Eipä silti, minä en suostuisi luomusadoista käyttämään edes pohjana laskemille tuota 75% arvioita, perustaen tämän käsitykseni ja haluttomuuteni Pohjoismaisiin (jo aika pitkäaikaisiin) luomusatotilastoihin (Ruotsi, Suomi). Saati sitten noiden "raakasatojen" erojen pienempiä arvioita.

Tälle toimittajalle oli tullut mieleen tämä näkökulma ...

https://www.kaupunkiuutiset.com/uutiset/280766-vetta-ja-leipaa

QuoteVähänkään tiedostava kuluttaja joutuu ruokaostoksilla monenlaisen eettisen pohdinnan eteen.
[...]
Luomua pidetään yksiselitteisesti positiivisena asiana, mutta silläkin on viljelijöiden mukaan kääntöpuolensa. Mietityttää myös, saataisiinko koko maapallon ihmispopulaatiota kuitenkaan ruokittua pelkällä luomutuotannolla.

Ja jos joku sukupolvi taaksepäin kaikki ruoka oli luomua, tai vähintäänkin lähiruokaa, tänä päivänä luomu on luksustuote, johon vain hyvinvointiyhteiskunnan asukkailla on varaa.

... mutta tässä luomuaate tunkee taas selvänä läpi:

QuoteKotimaisen ruoan puolesta puhuu sen puhtaus �" niin torjunta-aineiden kuin geenimuuntelunkin suhteen �" sekä paikallisen tuotannon tukeminen, mutta yleensä korkeampi hinta nostaa kotimaisen tuotteen ostokynnystä

(lihav. HJ)

Sekä torjunta-aineilla että geenimuuntelulla pyritään tietysti varmistamaan, että ruokaa kaikille riittäisi, nyt ja tulevaisuudessa. Joka tässä nyt täytyi sanoa, niin itsestäänselvyys kuin se onkin. Ja tuollaiseen nirppanokkaisuuteen mukama "puhtauden" suhteen  "vain hyvinvointiyhteiskunnan asukkailla on varaa".

Nämä tunnetut luomuprofessorit (Pretty ja Reganold) yrittävät nyt tällaista:

Environmentally friendly farming practices used by nearly one third of world's farms (https://www.sciencedaily.com/releases/2018/08/180827180741.htm)

Eli yrittävät vallata tämän YK:n eli FAO:n lanseeraamaan käsitteen ja yrittävät laskea siihen luomuviljelyn mukaan (lihav. HJ);

QuoteThe researchers analyzed farms that use some form of "sustainable intensification," a term for various practices, including organic farming, that use land, water, biodiversity, labor, knowledge and technology to both grow crops and reduce environmental impacts like pesticide pollution, soil erosion, and greenhouse gas emissions.

Tämä Reganold (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=674.msg10345#msg10345) on tehnyt tämän ennenkin. Hänhän kävi täällä Suomessa luomukonferenssissa v. 2017 kertomassa, miten luomu on vallan ylivoimainen viljelytapa,  kunhan sitä vähän yhdistetään muihin "innovatiivisiin järjestelmiin" (Luomu 3.0?). Pretty ei ollut tuolla Mikkein konferenssissa  mukana, mutta kyllä hänkin on vastaavanlaisia ideoita omalla tahollaan aiemminkin tuottanut ja esittänyt.

Jo aivan siltä pohjalta tuo menettely on falski ja laskelma harhaanjohtava, että luomun osuus maailman viljelyksestä on yhden prosentin tienoilla (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=140.msg9655#msg9655). Mutta joka tapauksessa luomuviljely ei ole kestävää tehostamista. (Vaikka olemmekin muusta syystä muualla (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=160.msg2340#msg2340) valitelleet, miten "intensive farming" käännetään yleensä Suomeksi "tehomaatalous".) Sillä luomuviljely ei kuulu tähän joukkoon:

QuoteSustainable intensification "can result in beneficial outcomes for both agricultural output and natural capital," the researchers write.

Luomu ei paranna satoja, eli tuota "outputia". Ellei sitten käytetä sitä vanhaa temppua ja vertata sitä äärimmäisen primitiivisiin viljelymenetelmiin. Ja "natural capital" luomussa on varmaan sitä "kasvukuntoa", joka aina vain kasvaa, mutta ei sitten merkillisesti koskaan näytä voimaansa.  8) Ja jos voimaa on hankittu edellä 06.07.18 mainituin piilohehtaarein, se ei ole sen kummempaa "luonnollista pääomaa" kuin keinolannoitteetkaan. Varsinaista pääomaa eli viljelysmaata siinä käytetään, ja lopulta hyvin tehottomasti.

***

Tuo yhteenveto väittää, että Pretty olisi käyttänyt termiä ensimmäisenä:

QuoteJules Pretty, the study's lead author and a professor of environment and society at the University of Essex in England, first used the term "sustainable intensification" in a 1997 study of African agriculture.

Nyt tuo voi olla tottakin (ja minä siinä yksityiskohdassa väärässä) - mutta se ei muuta mitään tuossa argumentoinnissani!

Tässä ranskalaisessa yrityksessä puhutaan Euroopasta ja käytetään luomusta peitenimeä ...

Agroecology can feed Europe pesticide-free in 2050, new study finds (https://www.euractiv.com/section/agriculture-food/news/agroecology-can-feed-europe-pesticide-free-in-2050-new-study-finds/)

.. mutta samasta on kyse. Tämä siinä sitten epätavanomaisesti myönnetään ...

QuoteThis scenario leads to a 10-50% decrease in productivity depending on the crops, the study finds.

“So yes, this means less benefits for farmers but these losses can be offset by the money they save for having to buy a lot less agricultural inputs,” Pierre-Marie Aubert said.

... mutta tuottavuuden lasku siinä sitten arvioidaan hyvin alakanttiin. Asia kuvataan kyllä luomuviljelynä ...

QuoteThis implies phasing-out pesticides and other agricultural inputs to instead adopting green agricultural practices such as crop rotation, using manure to fertilise soils, as well as ecological infrastructures such as hedges, ponds, trees or low walls.

.. mutta yritetään luoda vaikutelma, että se olisi jotain muuta, aivan uutta, nyt erityisen tuottavaa luomuviljelyä.

Tässä jutussa kerrotaan aluksi uudesta tutkimuksesta, joka osoittaa luomuviljelyn hiididioksipäästöjen olevat selvästi suuremmat kuin tavanomaisen (ks. http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=26.msg13174#msg13174).

Mutta huomautetaan, että sama asia on todettu aikaisemminkin::
https://newatlas.com/organic-farming-impact-climate-change-environment/57665/

QuoteThis isn't the first study to raise questions over the greater environmental cost of organic farming recently. As the world's population rapidly grows many scientists are trying to balance the increasing demand for food with better agricultural production methods. A large study published earlier this year called for more efficient "high-yield" farming to better make use of land already cleared for the purpose.

"Our results suggest that high-yield farming could be harnessed to meet the growing demand for food without destroying more of the natural world," says Andrew Balmford, lead author on this earlier study. "However, if we are to avert mass extinction it is vital that land-efficient agriculture is linked to more wilderness being spared the plough."

Tästä tutkimuksesta lisää tässä:
https://www.cam.ac.uk/research/news/high-yield-farming-costs-the-environment-less-than-previously-thought-and-could-help-spare-habitats

Ja tutkimusjulkaisu saatavissa tästä:
https://www.researchgate.net/publication/327653888_The_environmental_costs_and_benefits_of_high-yield_farming

Quote from: Heikki Jokipii on 13.09.18 - klo:04:51
Nämä tunnetut luomuprofessorit (Pretty ja Reganold) yrittävät nyt tällaista:

Environmentally friendly farming practices used by nearly one third of world's farms (https://www.sciencedaily.com/releases/2018/08/180827180741.htm)

Eli yrittävät vallata tämän YK:n eli FAO:n lanseeraamaan käsitteen ja yrittävät laskea siihen luomuviljelyn mukaan (lihav. HJ);

QuoteThe researchers analyzed farms that use some form of "sustainable intensification," a term for various practices, including organic farming, that use land, water, biodiversity, labor, knowledge and technology to both grow crops and reduce environmental impacts like pesticide pollution, soil erosion, and greenhouse gas emissions.

Tämä Reganold (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=674.msg10345#msg10345) on tehnyt tämän ennenkin. Hänhän kävi täällä Suomessa luomukonferenssissa v. 2017 kertomassa, miten luomu on vallan ylivoimainen viljelytapa,  kunhan sitä vähän yhdistetään muihin "innovatiivisiin järjestelmiin" (Luomu 3.0?). Pretty ei ollut tuolla Mikkein konferenssissa  mukana, mutta kyllä hänkin on vastaavanlaisia ideoita omalla tahollaan aiemminkin tuottanut ja esittänyt.

Paul McDivitt ei tee niin:

Can we meet a growing need for food without destroying our environment? (https://geneticliteracyproject.org/2018/12/20/can-we-meet-a-growing-need-for-food-without-destroying-our-environment/)

Hän toteaa kyllä tämän:

QuoteDebates over the future of food and farming are often framed as a choice between two seemingly diametrical approaches. One, conventional agriculture, aims to produce as much food as possible with vast monocultures dependent on irrigation systems, synthetic fertilizers and pesticides. The other, organic farming, prioritizes sustainability, using natural inputs and processes to make farms more hospitable to nature.

Mutta tämä esitetään korkeintaan nk. kolmantena tienä, jossa luomu ei ole sen osa:

QuoteAn evolving concept called sustainable intensification seeks to bridge this gap by taking the best ideas from both sides and minimizing their weaknesses, such as conventional agriculture’s fertilizer overuse and organic farming’s tendency toward lower yields.

“We just can’t go all conservation agriculture or organic,” explains Vara Prasad, a crop scientist at Kansas State University. “At the same time, we cannot afford to be polluting our environment with the negative impacts that are happening now.”

Sustainable intensification recognizes the need to produce enough food to feed a growing population, but seeks to do so in the most environmentally friendly way possible. In particular, it focuses on increasing yields �" the amount of food produced per unit of land �" as a way to minimize the need to convert forest and other uncultivated land to farms.

(lihav. HJ)

Ja sitä mukaa kun hän esittelee tuon "kestävän tehostamisen" vaihtoehdon ideoita ja keinoja, sitä enemmän tulee esille sellaisia, jotka ovat luomussa ehdottomasti kiellettyjä.

Tämä hänen käyttämänsä lainaus kuvaa hyvin hänen linjaansa:

Quote“One thing that often gets forgotten is that fertilizer application isn’t inherently bad,” explains Michael Clark, a postdoctoral researcher at the University of Oxford. “When you start applying too much is when it becomes an issue.”

Tällaisiakin vaikeuksia tai takapakkeja saattaa ilmetä ...

QuoteIn addition, in what’s known as Jevons paradox, efficiency gains can incentivize farmers to produce more, which can lead to additional land clearing. In order to reap the full benefits of sustainable intensification, we’ll have to do a better job of making sure that natural areas are off limits to agricultural expansion.

... mutta kuitenkin tämä on hänen perusfilosofiansa asiassa - ja meidänkin:

QuoteAlthough challenges remain, the math of sustainable intensification is simple: The more food we produce on the least amount of land with the least environmental impact, the better off humans �" and nature �" will be.

Mielenkiintoinen yritys. Ilkka Alarotu twiitissään linkkasi tähän artikkeliin:

https://www.hsph.harvard.edu/nutritionsource/sustainability/

Tällaisella saatteella:

Quote18. tammik.
”Global food systems are not sustainable. We need to rethink how we eat and rethink the way we produce food in the process"

Ja Pro Luomu twiittasi tuon eteenpäin.

Se, mikä tuossa oli mielenkiintoisinta, että tuo artikkeli ei mitenkään tule siihen johtopäätökseen, että tuo kestävyys olisi tai edellyttäisi luomuviljelyä! Mutta haluttiinko antaa vaikutelma, että se olisi niin sanonut?

Tuo linkattu kirjoitus perustui pitkälle Lancetin suurta huomiota herättäneeseen tieteelliseen artikkeliin (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=161.msg13401#msg13401).

Yrittikö luomuväki noin (härkisti) hämätä, että luomun asia olisi saanut sieltä ja siis tieteeltä tukea?

Niin ei joka tapauksessa tapahtunut, vaan Lancet/tutkimus suositteli "kestävää tehostamista":

Quote"Designing and operationalising sustainable food systems that can deliver healthy diets for a growing and wealthier world population presents a formidable challenge. Nothing less than a new global agricultural revolution. The good news is that it is not only doable, we have increasing evidence that it can be achieved mits.

"Designing and operationalising sustainable food systems that can deliver healthy diets for a growing and wealthier world population presents a formidable challenge. Nothing less than a new global agricultural revolution. The good news is that it is not only doable, we have increasing evidence that it can be achieved through sustainable intensification that benefits both farmer, consumer and planet," says co-lead Commissioner Professor Johan Rockström, Stockholm Resilience Centre, Sweden and Potsdam Institute for Climate Impact Research, Germany.

"Humanity now poses a threat to the stability of the planet. Sustainability of the food system must therefore be defined from a planetary perspective. Five key environmental processes regulate the state of the planet. Our definition of sustainable food production requires that we use no additional land, safeguard existing biodiversity, reduce consumptive water use and manage water responsibly, substantially reduce nitrogen and phosphorus pollution, produce zero carbon dioxide emissions, and cause no further increase in methane and nitrous oxide emissions. There is no silver bullet for combatting harmful food production practices, but by defining and quantifying a safe operating space for food systems, diets can be identified that will nurture human health and support environmental sustainability." Professor Rockström continues.

(lihav. HJ)

Luomu olisi juuri tuollainen "silver bullet" jäykkine lukkoonlyötyine sääntöineen, suljettuna uusilta keinoilta. Vaikka tilanne on nyt tietyssä mielessä uusi.

PS. Tuo Rockström on ehkä aiemmin tällä tavalla (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=870.msg11305#msg11305) "flirttaillut" luomuviljelyn kanssa, mutta ei ole (kuten tuostakin linkistä näkyy) sen varsinainen tukija.

PS2. Siitä, miten luomuväki yritti joskus omia tuon (alunperin FAO:n) kestävän tehostamisen (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=512.msg2171#msg2171) (intensification) käsitteen ja idean, on ollut puhetta aiemminkin.

Ja ihan tässä triidissä, ihan sen alkupäässä, miten muitakin maatalouden hyviä, uusia tai perinteisiäkin, ideoita on yritetty luokitella luomuksi. Ja sillä tavalla saatu näyttämään uskottavammalta otsikon toivoton unelma.

Tuli mieleen, että olisiko se unelma utopia vai dystopia? En nimittäin ole mitenkään vakuuttunut, että luomusta olisi erityisen hyviä seurauksia maailmalle siinäkään teoreettisessa tapauksessa, että sillä nippa nappa saataisiin maailman väestö ruokituksi.

Tässä Jules Prettyn ja hänen laillaan määritellyn kestävän tehostamisen idean kritiikki, tältä kannalta:

Viewpoint: GMO crops are key to sustainable farming�"why are some scientists afraid to talk about them? (https://geneticliteracyproject.org/2019/01/21/viewpoint-gmo-crops-are-key-to-sustainable-farming-why-are-some-scientists-afraid-to-talk-about-them/)

Mehän jo totesimme hänestä (heistä) tämän:

Quote from: Heikki Jokipii on 13.09.18 - klo:04:51
Nämä tunnetut luomuprofessorit (Pretty ja Reganold) yrittävät nyt tällaista:

Environmentally friendly farming practices used by nearly one third of world's farms (https://www.sciencedaily.com/releases/2018/08/180827180741.htm)

Eli yrittävät vallata tämän YK:n eli FAO:n lanseeraamaan käsitteen ja yrittävät laskea siihen luomuviljelyn mukaan (lihav. HJ);

QuoteThe researchers analyzed farms that use some form of "sustainable intensification," a term for various practices, including organic farming, that use land, water, biodiversity, labor, knowledge and technology to both grow crops and reduce environmental impacts like pesticide pollution, soil erosion, and greenhouse gas emissions.

Hyvinhän tuohon taudinkuvaan kuuluu, että tuolla tavalla sopivasti myös unohtaa modernin kasvinjalostuksen, niinkun Henry Miller ja Colin Carter artikkelissaan kuvaavat:

QuoteMolecular genetic engineering has spawned a strange new allergy. No, not the kind of allergy that causes hives or wheezing; rather, an aversion to mentioning the role of genetic engineering in agriculture. In analyses, reports, and supposedly scholarly articles on sustainable agriculture, individuals and institutions that know better often ignore or downplay the importance of the newer technologies, such as recombinant DNA (“gene-splicing”) and gene editing.

An example of this was just published in the journal Science �" a review by Professor Jules Pretty, titled, “Intensification for redesigned and sustainable agriculture systems.”  Less a review than a narrowly-focused, biased opinion piece, it seemed more appropriate to a New Age, anti-technology publication than to Science.

Jos asian olisi tuonut esille, olisi ollut pakko kertoa, mitkä ovat luomusääntöjen ahtaat rajoitukset siinä suhteessa. Ja olisi ollut hissukseen pakko myöntää, että luomu ei voi kuulua (tulevaisuuden/YK:n tai FAO:n tavoin määriteltyyn) kestävään tehostamiseen.

***

Tässä kuitenkin reiluuden vuoksi linkki myös ko. Prettyn artikkeliin:

Intensification for redesigned and sustainable agricultural systems (https://www.sciencemagazinedigital.org/sciencemagazine/23_november_2018/MobilePagedArticle.action?articleId=1443809&app=false#articleId1443809)

Totta on, ettei siinä geenitekniikkkaa mainita. Mutta oikeastaan siinä tuodaan esille tällä tavalla, miksei luomu tähän asiaan kuulu (lihav. HJ):

QuoteSI seeks to develop synergies between agricultural and landscape-wide system components and is now a priority for the Sustainable Development Goals of the United Nations. The concept is open; emphasizes outcomes rather than means, can be applied to any size of enterprise; and does not predetermine technologies, production type, or design components.

Kun taas luomu, kaikissa yksityiskohdissa, korostaa nimenomaan välineitä.  Ja julistaa osan niistä ehdottomaan pannaan, riippumatta siitä, mitä niillä voitaisiin saada aikaan (outcomes). Mukaan lukien muuntogeeniset lajikkeet.

Vaikka sitten Pretty (alussa) vihjaileekin luomun suuntaan tuomalla esiin, että Vihreän vallankumouksen suuret saavutukset kuulemma saavutettiin luonnon kustannuksella.

Mutta meidän täytynee myös huomata, että kun hän siinä esittää "piirakkana", minkälaisia SI-tiloja sitä on, niin luomutiloilla  ei siinä ole omaa viipalettaan. Niitä ei siis tällä kertaa laskettu mukaan!


PS. Mutta Henry Miller ja Colin Carter sanovat tämänkin ulos ja julki:

QuotePretty’s observation that SI “is now a priority for the Sustainable Development Goals of the United Nations” is noteworthy, because UN agencies such as, incomprehensibly, its Food and Agriculture Organization (FAO), are notorious for their unwillingness to acknowledge the already-prodigious scientific, economic, and humanitarian contributions and future potential of genetic engineering in their reports and analyses.

Ja kyllä, tästä olen voimakkaasti samaa mieltä. FAO:lle ei riitä, että se vetää sinänsä oikeata linjaa. Sen tulisi reilusti myös sanoa, mitä linjaa se ei kannata. Tehdä täysin selväksi, että sen hylkäämiin vaihtoehtoihin kuuluu luomulinja. Ja paljon nykyistä reippaaammin ja rohkeammin sen pitäisi liputtaa geenitekniikan puolesta.

Ettei professoreille Pretty ja Reganold jäisi minkäänlaista mahdollisuutta yrittää em. hämäystä.

Tässä on vaihteeksi rehellinen ja realistinen luomuviljelijä:

Metsien jatkuvaa kasvatusta ja luomuviljelyä �" Hermanni Lallukka pyrkii tekemään tilallaan päätöksiä, jotka kantavat pitkälle tulevaisuuteen (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mets%C3%A4/artikkeli-1.376529)

QuoteHermanni Lallukan aikana viljelyssä on siirrytty luomuun. Osin siitä on kiittäminen puoliso Elsa Lallukkaa.

"Kun me tapasimme, Hermannin näkökulma oli, että luomuviljelyllä ruokaa ei riitä kaikille maailman ihmisille", Elsa Lallukka kertoo.

Hermanni Lallukka sanoo päätyneensä siihen, ettei hän suomalaisena viljelijänä ole vastuussa kaikkien maailman ihmisten ruokkimisesta.

"Kun tilalla on pyrittävä taloudelliseen kannattavuuteen, on erikoistuttava. Yksi vaihtoehto on luomuviljely, eikä siitä kannata huonoa omaatuntoa tuntea", Hermanni Lallukka sanoo.

Kyynistä? Sanoisin, ettei ollenkaan niin kyynistä kuin vaikkapa em.  luomuprofessorien käytös. Tai monen muun täällä mainitun, keskustelun kauan sitten aloittaneesta Worldwatchista alkaen. Toinen asia on sitten, että tätä saa Hermanni L.  luultavasti kauan ja turhaan odottaa:

QuoteTaloudellisen kannattavuuden lisäksi luomussa tuntuu hyvältä, että siinä pyritään ylläpitämään maan kasvukuntoa ja sitä kautta tulevaisuuden tuotantomahdollisuuksia.

Mutta siitä meillä on jo omat keskustelumme, vaikka tämä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=541.msg11056#msg11056):

QuoteMitä ihmettä on tuo maan kasvukunto, jos se ei milloinkaan tule esille? Vuodesta vuoteenhan luomusadot pysyvät tavanomaista kehnompina.

Myös Euroopan parlamentti on teettänyt tällaisen analyysin:

QuoteFarming  without plant protection products
Can we grow without using herbicides, fungicides and insecticides?

IN-DEPTH ANALYSIS
Panel for the Future of Science and Technology
EPRS | European Parliamentary Research Service
Scientific Foresight Unit (STOA)
PE 634.416 �" March 2019

Täältä löytyy pdf ja tämä seloste:

http://www.europarl.europa.eu/thinktank/en/document.html?reference=EPRS_IDA(2019)634416

QuotePlant Protection Products (PPPs) are often perceived by consumers as very harmful for human health and for the environment. The tendency in the EU policy is to stimulate the reduction of PPPs. Can we maintain high yield with less PPPs? This paper presents the current state of the art regarding the role of PPPs in securing global food production, preserving biodiversity and supporting farmer’s income. The role of various stakeholders on the current perception of risk by the general public is given and promising alternative and more sustainable strategies to further reduce PPP use are commented.

Entä millaisiin johtopäätöksiin tuo analyysi sitten tuli? Tällaisiin:

Quote 7. General conclusions

• Crop yield cannot decrease but has to increase to close the yield gap and to feed 11 billion people in the future in a sustainable way.
• Increase in yield within the sustainability borders of the planet implies, besides other measures, no further land use changes and adequate crop protection.
• Crop production in the EU without PPPs is not realistic at the moment, but there are indications that reductions are possble without or with acceptable yield losses; the (financial) risk for the grower is however an important aspect to consider.
• Modern PPPs are more specific towards target pests. As a consequence, more PPPs are needed in some crops.
• There is a considerable loss of biodiversity by the applications of PPPs, both synthetic as well as natural, but this loss is surpassed by changes in land use (expansion of arable land).
• The lower yield in organic farming is partially due to less efficient crop protection compared to conventional farming.
• Therefore, organic production should be higher priced than conventional production.  However, if all food were produced in organic systems, lower income classes would switch to cheaper and unhealthy food. The potential negative health effects thereof (obesitas, …) are more important as a risk than the exposure to PPPs.
• There is no clear indication that natural PPPs are better for biodiversity or the environment.
• Assuming that a fixed amount of food should be produced to feed the world population,the higher land use of organic production has a negative impact on the biodiversity at the
global level.
• To improve the sustainability of crop production the sustainable intensification of the IPM system by pursuing sustainability targets is the most promising. They include the reduction of PPPs by new technologies, precision farming, development of resistant varieties by both, classical and new breeding techniques. Organic farming, agro-ecology and agroforestry have on average less potential in this respect, but can be beneficial in a restricted number of specific situations, such as buffering nature reserves from intensive agriculture.
• New technologies in breeding, crop protection, precision farming, … will further decrease the use and dependence on PPP’s.
• PPPs are amongst the best studied compounds in our life. Their risk is not zero, but acceptable and in accordance with current scientific insights. Re-evaluations every 10 years ensure regularly updated risk assessments.
• Safety factors in the evaluation of the risk of PPPs are much higher than safety factors used
for other risks in our daily life.
• The perception of risk of PPPs by the general public is diametrically opposed to the risk classification of scientists.
• Multiple actors are involved in risk communication, resulting in conflicting messages. Scientists are considered less neutral than one could expect. Some actors are framed as ideology-driven and others are suspected to work on demand for non-governmental organizations (NGOs) or the chemical industry. Neutral key opinion leaders are however needed as the worst that could happen would be that people believe that risk assessments are arbitrary and their results depend on who pays for them.

Tuon pohjalta kuvittelisi, ettei parlamentti enää sortuisi sellaisiin skandaalimaisiin päätöksiin ja luomusuosituksiin Afrikankaan osalta, millaiseen se sortui vuonna 2016 (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=55.msg8609#msg8609).

PS. Tuossa ei otettu esiin keinolannoitteita, mutta jos olisi otettu, niin niiden välttäminen tietysti vain vahventaisi noita johtopäätöksiä.

Luulen yhä, että näitä skenaarioita tehdään rikkaan maailman kulutukseen, täällä luettaviksi:

Maapallon ruoantuotannon luomuistaminen 100 %:sesti muuttaisi merkittävästi vallitsevia viljelykiertoja ja tuotantokasvivalikoimaa (https://luomu.fi/kirjoitus/maapallon-ruoantuotannon-luomuistaminen-100-sesti-muuttaisi-merkittavasti-vallitsevia-viljelykiertoja-ja-tuotantokasvivalikoimaa/2)

Eli luomumyynnin henkiseksi pönkittämiseksi täällä. Tuo olisi maailmanlaajuisesti mahdollista, niinpä ostakaa luomua, se on kuin onkin kestävä viljelytapa!

Eikä siis niinkään toteutettavaksi.

Mutta voinemme silti ottaa tuon ikäänkuin tosissaan, ja käydä sen väitteet kriittisesti läpi. Ja seurata mahdollista keskustelua siitä.

Vaikka tuossa kovasti yritetään skenaroida parhain päin, päädytään kuitenkin tällaiseen tuloksen:

QuoteJos maapallon ruokajärjestelmä siirrettäisiin täysin nykyisen kaltaiseen luomukiertoon, laskisi suoraan ihmisen ravinnoksi kelpaavan kasvintuotannon sisältämä energiamäärä 27,2 % ja proteiinimäärä 23,1 %. Jos rehuntuotannon ja kotieläintuotannon kautta syntyvä ihmisravinto huomioidaan, kaventuisi ero energian tuotannossa 19,9 %:iin ja proteiinintuotannossa 8,6 %:iin. Luomutuotannon ja tavanomaisen tuotannon eroista 1/3 selittyy erilaisella viljelykasvivalikoimalla ja 2/3 erilaisella satotasolla.

Mielenkiintoista tarkastelussa oli se, että ruokaturvaan heijastuvat vaikutukset olivat erilaisia eri puolella maapalloa. Erot 100 %:sti tavanomaisen ja 100 % luomua -skenaarion välillä olivat suurimmat alueille, joilla saavutetaan jo nyt korkeita satotasoja, kuten Yhdysvalloissa ja Kanadassa, Intian pohjoisosissa ja Nepalissa sekä Aasian länsiosissa. Sitä vastoin, luomuskenaario tuottaisi yhtä suuria tai suurempia proteiinimääriä Saharan eteläosissa, Keski-Aasiassa sekä Keski- ja Etelä-Amerikassa. Botswanassa ja Zimbabwessa 100 % luomutuotanto lisäisi tuotannon energiasisältöä 9-69 %.

Jos tarkastellaan luomutuotannon kykyä ruokkia maapallon väestö tuotannon ja kulutuksen nykyisellä rakenteella, voitaisiin luomutuotannolla täyttää noin 6 miljardin ihmisen energiantarve (2700 kcal/päivä/henkilö). Tämä on noin 25 % pienempi ihmismäärä verrattuna noin 8 miljardiin henkeen, jonka energiantarve voitaisiin täyttää nykyisellä tavanomaisella tuotannolla.

Koska jo julkaisufoorumista johtuen täytyi tieteelliset kriteerit täyttää.

Niinpä myös tuossa skenaariossa tarvitaan niitä Norman Borlaugin aikanaan peräänkuuluttamia (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=692.msg10971#msg10971) miljardeja vapaaehtoisia, jotka sitoutuisivat olemaan syömättä. Varsinkin tulevaisuudessa.

Keskimmäinen kappale on aika vanhatyylinen: maissa, joissa nykyisin viljellään alkeellisesti ja perinteisesti, eli oikeastaan kaikin tavoin päin seiniä, voitaisiin ideaalisella, täysin onnistuvaksi kuvitellulla luomutuotannolla tilannetta parantaa. Tällaista argumenttia käytti jo Olivier de Schutter (http://www.tuottavamaa.net/uutiset.php?News_id=170).

Mikä vertailuskenaario tuosta tietysti tyystin puuttuu, on tuleva tavanomainen (so. ei-luomu) viljely, joka käyttää hyväkseen geenitekniikkaa ja muita tieteen jatkuvasti nykyisin tekemiä, toinen toistaan huikeampia keksintöjä.

Jonka mahdollisuuksien ja näkymien pohjalta voi hyvin kysyä, että jos tuo luomuskenaario olisikin nippa nappa mahdollinen (mitä se ei ole ilman niitä "vapaaehtoisia"), kannattaisiko sitä silti yrittää. Ihmiset ja luonto voisivat ilman sitä selvästi paremmin.

***

Tuo nyt kuitenkin sanottuna, vaikka todennäköinen kehitys juuri siltä näyttääkin. Rikkaan maailman siihen halulliset saavat luomunsa noin 1% viljelyalalla, ja varsinaisesti ruoka tuotetaan aivan toisin. Eikä se luomun 1% edes siinä kokonaisuudessa paljon tunnu. Mutta tuota todennäköistäkin kehitystä on syytä tukea, luomuhaihattelijoille - sikäli kuinka poliittista vaikutusvaltaa saavat - on aina mahdollisuuksia sitä pahastikin häiritä.

Tässä tiedossa ja luvussa se sitten on (vaikkei tuo luku edes olisi eksaksti):

QuoteSuurin lisäys maailmalaajuisesti tulisi rehunurmien tuotantoon.  Ilmakehän typpeä sitovien palkokasvien viljely lisääntyisi luomuskenaariossa 30 %:lla verrattuna tavanomaiseen tuotantoon.

Oikeastaan tuo pitäisi sanoa niin että 30% pellosta täytyy käyttää typensidontaan. Ja sanoa reilummin ja selkeämmin, että se ala on sitten pois ruoantuotannosta.

Hiukan epäilen, että tuossakin typensidonta-alaa on piilotettu rehunurmiin. Eihän eläintuotanto tuossa skenaariossa kasva. Se sanotaan näin ulos (lihav. HJ):

QuoteRuokahävikin vähentäminen, ylikulutuksen suitsiminen, kotieläintuotannon ja energiakasvituotannon vähentäminen ovat tutkimuksessa esitettyjä merkittäviä keinoja lisätä luomuruoan riittävyyttä.

Hän on ottanut itselleen todella haastavan tehtävän (Pro Luomun Luomuelintarvikepäivä 2.10.2019):

Quote9.45 Auttaako luomu saavuttamaan YK:n kestävän kehityksen tavoitteita? johtaja Sari Iivonen, Luomuinstituutti

Oikean vastauksen esittäminen tuohon ei olisi vaikeata: ei auta.

Mutta tuossa tilaisuudessa ei oikeata vastausta voi esittää. Niinpä hänen täytyy taidokkaasti pyörittää sanoja ja numeroita, ja päätyä perustellun tuntuisesti siihen väärään vastauseen, että kyllä voi. Ainakin jotenkin niin, että sillä on asiassa oma roolinsa, vaikka täydellinen siirrtyminen luomuviljelyyn olisi ilmeisen mahdotonta. Ja aika rajustikin YK:n kestävän kehityksen tavoitteita vastaan.

Luomuinstituutin äskettäin esittelemästä tutkimuksesta (ks. juuri edellä, 3 puheenvuoroa linkkeineen) saa tuon aika mahdottoman tehtävän suorittamiseen tietysti osviittaa.

Runsaan viikon päästä tiedämme, miten hän on tuossa onnistunut. Ja takuulla kommentoimme.

Nyt meiliä on mahdollista arvioida, miten Iivonen onnistui. Hänen esityksensä löytyy täältä (pdf):

https://proluomu.fi/wp-content/uploads/sites/11/2019/10/sari-iivonen.pdf

Täältä löytyvät kaikki tilaisuuden esitykset:

https://proluomu.fi/luomuelintarvikepaiva/esitykset-2019/

Hyvin perinteisesti hän aloittaa vastauksensa kysymykseen:

QuoteRiittääkö luomuruoka kaikille?

Ensin vähättelemällä satotasojen eroja (dia 4):

QuoteLuomussa satotasot ovat keskimäärin 20 %
alhaisempia kuin tavanomaisessa tuotannossa,
mutta vaihtelu on hyvin suurta.

Siis käyttäen kaikkein pienimpiä arvioita "raakasatojen" eroille (joita sitten myös esitellään diassa kasvikohtaisesti). Ja unohtaen, että niistä arvoista täysin puuttuu typensidonnan vaatima ala. Miten se sitten toteutaankin. Esim. latausvuosilla. Jolloin pellot eivät tuota ihmisille syötävää. Joten luomun "raakasadoista" pitää vähentää vähintään kolmannes.

Mutta tuo unohdus on tässä yhteydessä fataali. Jos vastaamme hänen asettamansa kysymykseen, noita hänen esittämään lukuja ei voi noin käyttää.

Seuraavaksi, edelleen perinteiset, hän käyttää tätä (dia 5):

QuoteLuomulla voidaan ruokkia koko maapallon väestö vuonna 2050
ja vieläpä nykyistä ruoantuotantoa kestävämmällä tavalla,
mikäli
A. ruokahävikki puolitetaan ja
B. eläintuotantoa sopeutetaan kestävän rehuntuotannon tasolle

Katse pitäisi kääntää tehokkuuskeskustelusta riittävyyskeskusteluun!
Jos kulutus asetetaan kestävämmälle tasolle, voidaan koko maapallon
ruokajärjestelmän kokoa pienentää ja samalla vähentää absoluuttista
ympäristökuormitusta.

Lähde: Müller et al. 2017. Nature Communications 8: 1290.

Riittää, jos sopivasti vähennetään - kulutusta. Ja mitään ei mene hukkaan. Erilaiset kasvintuholaiset jättävät pellot jne. vapaaehtoisesti rauhaan?

(jatkuu ...)

Tämä oli vähän uudenlainen yritys (dia 6):

QuoteOn liian yksinkertaista verrata yhden satokasvin satotasoa,
sillä kokonaisuus ratkaisee

’100 % luomua maapallolla’ viljelykierrot monipuolistaisivat
viljelykasvivalikoimaa ja tuottaisivat meille erilaisen ruokavalion

Monipuolisemmin muita
viljoja, palkokasveja ja
viherlannoitusnurmia

Vähemmän riisiä,
vehnää ja maissia

Lähteet: Barbieri et al. 2017. Scientific Reports 7:13761.; Barbieri et al. 2019. Nature
Sustainability 2: 378-385.

(lihav. HJ)

Mutta tuon tutkimuksen, johon viitattiin, käsittelimme jo edellä 28.-30.8.2019. Siinähän lopulta osoittautui, että nykymaailmaa ei voi luomulla ruokkia. Löytämättä melkoista määrää vapaaehtoisia, jotka suostuvat luopumaan ruoasta. Varsinkin tulevaisuudessa.

Samaan tutkimukseen viittasi seuraava dia (dia 7), jossa oli kartalle piirretty, millä alueilla luomutuotantoon siirtyminen ei laskisi satoja. Mutta kun ne alueet ovat jo nyt lähinnä maailman nälkäalueita, siitä ei olisi paljon iloa. Eikä YK:n tavoitteita lähestyttäisi.

Noita lihavoimiani viherlannoitusnurmia ei pysty sitten nälkäisinkään ihminen ruoakseen nauttimaan. Ne ovat vain poissa muusta.

Seuraavalla eli viimeisellä dialla oli vielä tämä väite (ja lähde):

QuoteSatotason erot luomun ja tavanomaisen
välillä tasoittuvat pitkällä aikavälillä

Hyvin hoidettu maa luo tulevaisuuden
ruokaturvaa

Lähde: Schrama et al. 2018. Agriculture, Ecosystems and Environment 256: 123-130

Myös tuo väite on meillä perusteellisesti täällä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=752.msg4822#msg4822) käsitelty.  Punnittu ja köykäiseksi havaittu. Mutta jos vaikka keskustelun vuoksi olettaisi sen olevan tottakin, maailmalla ei taida olla käytettävissään tuollaisia  pitkiä aikavälejä. Jos jo nyt arviot maailman nälkäisistä ovat hurjia.

Kyllä siinä Iivoselle näin taisi käydä:

Quote from: Heikki Jokipii on 23.09.19 - klo:04:37
Mutta tuossa tilaisuudessa ei oikeata vastausta voi esittää. Niinpä hänen täytyy taidokkaasti pyörittää sanoja ja numeroita, ja päätyä perustellun tuntuisesti siihen väärään vastauseen, että kyllä voi.

Hyvän vastapainon ja vastineen Iivosen esitykselle tarjoaa heti tämä Steve Savagen artikkeli:

Viewpoint: Don’t buy organic food if you want to increase farm yields or seriously address climate change (https://geneticliteracyproject.org/2019/10/07/viewpoint-dont-buy-organic-food-if-you-want-to-seriously-address-climate-change/)

Vaikka siinä asiaa käsitellään USA:n luvuilla, luomuviljelyn "handicappi" on tuosta kyllä yleistettävissä globaalisestikin. Mielenkiintoisesti Savage käsittelee myös tapauksia, joissa luomuviljelyllä on saatu suurempia satoja kuin tavanomaisella.

Mutta tämä (Iivonen esityksestä) ...

QuoteOn liian yksinkertaista verrata yhden satokasvin satotasoa,
sillä kokonaisuus ratkaisee

... ei kyllä osu Savagen artikkeliin, koska hän nimenomaisesti käy läpi koko tilanteen. Tähän loppuun pyytää päästä tämä Savagen loppukappale:

QuoteEliminating organic agriculture would not be nearly enough to help with climate change mitigation, but some alternative marketing category that would reward growers who practice the best kind of climate-friendly farming, those who utilize no-till methods and cover crops for instance, could make a real contribution. As consumers, our most climate-responsible buying behavior should be to reject organic and its false narratives.

Tämä näyttää (tieteellisen) luomuväen suurmanööveriltä:

Luomu edistää kestävää kehitystä (https://proluomu.fi/luomu-edistaa-kestavaa-kehitysta/)

Siinä taistellaan tuon väitteen totuudesta. Ja samalla EU:n linjasta, sekä sen omassa maatalouspolitikassa, että kehitysmaiden (Afrikan) tukipolitiikassa (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=156.msg13781#msg13781).

Tässä on iso työ, tuon kritisoimisessa. Varmaankin kohta ilmestyy jossakin kokonaisvaltainen tieteellinen kritiikki, eikä asia jää vain meidän harteillemme. Mutta tässä kuitenkin linkit tuossa mainittuun raporttiin, suomeksi ja englanniksi:

https://proluomu.fi/wp-content/uploads/sites/11/2019/10/osa-ratkaisua-raportti.pdf

https://www.natureandmore.com/sites/www.natureandmore.com/files/documenten/nm19_329_report_nm_lr.pdf

Tämä ei varsinaisesti ole valtiovallan kannanotto:

QuoteLuomutuotanto ja kestävän kehityksen tavoitteet -raportti on käännetty suomeksi maa- ja metsätalousministeriön rahoittamassa Mitä se luomu oikeastaan onkaan -hankkeessa.

Mutta pitäisimme kohtuullisena, että vastaava tuki kääntämiseen annettaisiin myös silloin, kun tuon raportin kokonaisvaltainen tieteellinen kritiikki ilmestyy.

***

Mutta ensi vaikutelmana jo nyt. Tuohon raporttiin on sinänsä taitavasti osattu poimia rusinoita pullasta, eli tutkimuksia, jotka jossain yhdessä asiassa puhuvat luomun puolesta. Mutta kokonaistarkastelu siitä puuttuu, mitä järkeä olisi omaksua kehitysstrategiaksi linja, joka kategorisesti kieltää kaikki nämä keinot:

- keinolannoitteet
- synteettiset torjunta-aineet
- geenitekniikka (ym. uudempi tiede ja tekniikka).

Ja jatkaa itsepäisesti joskus n. 100 vuotta sitten mielivaltaisesti lukkoon lyödyn sääntökokoelman varassa ja puitteissa?

Sen voi myös heti huomata, että näissä luomun puolustuksissa aina löydetään lähtökohdaksi joku tällainen epärealistisen alhainen prosentuaalinen ero:

QuoteLuomutuotantoa kritisoidaan usein siitä, se ei kykenisi ruokkiman maailmaa, koska luomusadot ovat keskimäärin 20 % vähäisempiä kuin tavanomaisesti tuotetut sadot.

(lihav. HJ)

Vaikka on osoitettavissa, että luomusadot - kun otetaan huomioon luomupeltojen "latausaika" ja sen vaatimat hehtaarit - ovat lähempänä tuota prosenttia tavanomaisista sadoista, eivät tuon verran vähäisempiä.

Kun tuossa raportin suomennoksessa otetaan esimerkkejä Suomestakin, niin ottakaamme mekin Suomi esimerkiksi: luomuviljelyalalla tuotetaan täällä vain n. 25% siitä ruokamäärästä (http://tuottavamaa.net/uutiset.php?News_id=376), jonka vastaava tavanomainen viljelyala tuottaa.

Tämän uskotaan varmasti onnistuvan ...

QuoteJohtaja Sari Iivonen Luomuinstituutista toteaa, luomusatojen tilakohtainen vaihtelu on suurta, sillä viljelyosaamisella on erityisen suuri merkitys luomussa. Hän lisää, että luomun viljelymenetelmiä tutkitaan ja kehitetään paremmiksi satotasojen nostamiseksi.

... mutta ei siten rehellisesti kerrota, minkälaiselta valtavalta "takamatkalta" luomu tosiasiallisesti kilpailee.

Tämänkin argumentin uusiokäyttö tuntuu kyllä kohtuuttomalta ...

Quote�" Tuotannon tehokkuuden tarkastelun rinnalle pitäisi nostaa keskustelu ruoan riittävyydestä. Tutkimuksen mukaan luomulla voidaan ruokkia koko maapallon väestö ja vieläpä nykyistä ruoantuotantoa kestävämmällä tavalla, mikäli ruokahävikki puolitetaan ja eläintuotantoa sopeutetaan kestävän rehuntuotannon tasolle, Iivonen tiivistää.

... siihen nähden, että juuri luomun rajoitusten tähden ruokaa tuhoutuu jo pelloilla. Ja luultavasti koko ketjun varrella, samasta syystä. Ja juuri luomu tarvitsee eläintuotantoa (lannoitus), tehoviljely taas periaatteessa ei tarvitse.

Ruokahävikin välttämisen toivottamasta epäkäytännöllisyydestä maailman nälkäongelman ratkaisemisessa olemme jo pitkään keskustelleet toisaalla täällä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=129.msg14706#msg14706). Ja onko maailman nälkäisillä malttia ja intressiä odottaa tuon toteuttamista - vain, jotta saisivat tulevan ruokansa luomuna?

Tämäkin argumentti on loppuun kulunut:

QuoteHollannissa tehty tutkimuskatsaus muistuttaa, että luomun viljelymenetelmät pitävä hyvää huolta peltomaan kasvukunnosta, minkä ansiosta maaperä säilyy hedelmällisenä myös tulevaisuuteen. Maailman nälkäongelman ratkaisemisessa tämä voi olla ratkaisevan tärkeää, sillä maaperän köyhtyminen uhkaa globaalia ruokaturvaa jo nyt.

Koska se kasvukunto ei koskaan tule esille. Vaan tehoviljelyssä saadaan vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen parempia satoja. Kummasti pysyy kasvukunto yllä siinäkin. Ja tuloksista mitaten siis parempana.

Otetaan lainaus itse raportista (s. 31). Siinä näkyy hyvin, kuinka asian todistelu menee jo epätoivoisen puolelle.

QuoteVerrattaessa luomua ja tavanomaisen maatalouden tuotantomääriä on maaperän roolin ja siihen liittyvien pitkän ja lyhyen aikavälin vaikutusten tarkastelemisen lisäksi tärkeää ottaa huomioon kehittyvien ja kehittyneiden maiden väliset erot. 

Satotasojen vertailu on erittäin vaikeaa, sillä ne ovat hyvin olosuhdesidonnaisia ja riippuvat monista erilaisista muuttujista (Seufert ym. 2012b). Silti monissa kehittyvissä maissa, joissa pientilallisilla ei yleensä ole käytettävissään juurikaan nykyaikaista tekniikkaa ja joissa käytetään vain vähän oman tilan ulkopuolelta saatavia tuotantopanoksia, luomutuotannon tuotantomäärien on todettu olevan täysin vertailukelpoisia tavanomaisen tuotannon kanssa (Meemken ja Qaim 2018). Tätä tulosta tukevat muutkin tutkimukset (Beuchelt ja Zeller 2011, Jena ym. 2017, Kramol ym. 2013, Parvathi ja Waibel 2016), joiden mukaan luomu- ja tavanomaisesti tuotetun sadon välillä ei ole merkittävää eroa olosuhteissa, joissa tilan ulkopuolisia tuotantopanoksia käytetään vain vähäisessä määrin.

Eli siis vertailukohdaksi täytyi etsiä tapauksia, joissa keinolannoitteita oli käytetty vain hitusen! Kyllä, vertailun tekeminen on erittäin vaikeaa, jos on pakko päätyä tulokseen, että pienempi onkin oikeasti yhtä suuri.

QuoteKiinnostava havainto on, että joissakin tutkimuksissa luomusato on itse asiassa ollut suurempi. Viljelijöiden huolellisella perehdytyksellä ja orgaanisten lannoitteiden käytön huomattavalla lisäämisellä luomutuotannon sato on saatu kasvamaan merkittävästi suuremmaksi kuin pieniä ulkopuolisia tuotantopanoksia käyttävä tavanomaisesti tuotettu sato (Bolwig ym. 2009, Ibanez ja Blackman 2016, Wollni ja Andersson 2014).

Noista tapauksista oli siis nuokin esimerkit löydetty. Ei tule mieleen se yksinkertainen neuvo, että kun keinolannoitat, lannoita sitten riittävästi. Tai se, kuinka epäreilu ja epätieteellinen tuo asetelma oli, jos toisaalla luomulannoitteita "huomattavasti" lisättiin (tai se, mistä ne ovat otettavissa. Naapurin tehotilan lehmistä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=740.msg4762#msg4762)?).

QuoteIlmastonmuutoksen aikakaudella on edelleen tärkeää huomata, että luonnonmukaisten maaperän hoitomenetelmien käyttäminen voi myös vähentää satojen vaihtelua ja alttiutta kuivuuden ja muiden äärimmäisten sääilmiöiden vaikutuksille (Niggli 2015, Scialabba ja Müller-Lindenlauf 2010).

Voi yrittää tuollaistakin huomata, mutta satotasojen vertailut (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=950.msg14428#msg14428) kuivana toissakesänä (2018) Ruotsissa ja Suomessa eivät vakuuta. Ja mitä iloa ja hyötyä siitä on, jos satotaso on tasaisen kehno? Puhumatta nyt tässä enempää siitä, millaisia edistysaskelia on otettu kuivuutta kestävien (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=74.msg13020#msg13020) muuntogeenisten lajikkeiden kehittämisessä. Jotka ovat tietysti luomuviljelyssä täysin kiellettyjä.

QuoteLopuksi voidaan todeta, että koska pientilalliset muodostavat yli 60 % Saharan eteläpuolisen Afrikan väestöstä (Goedde ym. 2019), luomutuotannolla on tärkeä rooli ravitsevan ruoan tuottamisessa, ja samalla se tarjoaa monia muitakin sosiaalisia ja ympäristöhyötyjä.

Johtopäätökset: Vaikka luomun satotasot kehittyneissä maissa ovat usein tavanomaista matalampia, luomutuotannolla on keskeinen rooli nälän poistamisessa maailmasta ja ruokaturvan lisäämisessä. Pientilalliset muodostavat yli 60 % Saharan eteläpuolisen Afrikan väestöstä, joten luomutuotannolla on tärkeä rooli ravitsevan ruoan tuottamisessa, ja samalla se tarjoaa monia muitakin sosiaalisia ja ympäristöhyötyjä.

Eli kun he ovat siellä köyhiä, ja viljelevät teknisesti alkeellisesti, ja viljelevät hyvin pieniä tiloja (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=179.msg5898#msg5898), niin viljelkööt niin edelleen. Ympäristöhyötyjä ehkä saadaan, ja luomuviljelyä on kivaa yhteisöllisesti harjoittaa? Kun kaikki ovat yhtä köyhiä, ja jäävät sellaisiksi, ei sosiaalisia ristiriitojakaan synny?


PS. Ehdotan, että käsitellään ko. raportin ilmastoväitteet meidän siihen asiaan omistetussa triidissämme (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=15.msg50#msg50).

Kun tietoisuus tästä perustosiasiasta alkaa olla selviö luomuväellekin, niin sitten tehdään niin kuin tämä blogisti (https://www.lily.fi/blogit/metsaterapiaa/ruuan-tuotanto-ja-vastuullinen-ruokavalio/) ...

QuoteLuonnonmukaisesti viljelty maa sitoo hiiltä paremmin. Jos tulevaisuudessa meillä kuitenkin on yhdeksän miljardia suuta ruokittavana koko maailmassa, luomu ei välttämättä ole paras vaihtoehto, sillä luomusato jää usein pienemmäksi kuin ei-luomusato. Kuitenkin jos asiaa tarkastellaan ympäristömyrkkyjen kannalta, on luomu selkeästi suotavampi vaihtoehto.

Luomu ei siis ole automaattisesti parempi vaihtoehto, vaan kaikki riippuu siitä, miltä kannalta asiaa katsoo. [...]

(lihav. HJ)

... eli käytetään sitä "pitkääsiimaa" (http://tuottavamaa.net/uutiset.php?News_id=268), nyt tuolla tavalla. Niin näyttää tekevän myös akateeminen luomuväki. Sillä sellaista se oli tuolla edelläkin. Katselukulmaa vaihdetaan kunnes kohde alkaa näyttää hyvältä.

Tuo  "usein pienemmäksi" on ärsyttävä ilmaisu, vaikka se juuri ja juuri voisi totuuden sisäpuolella pysyäkin. Kun joissakin erittäin harvinaisissa tapauksissa on toisin, ei voi vaatia ehdottomasti käytettäväks sanaa "aina".

Matematiikka ei anna anteeksi. Ted Nordhaus:

‘Unforgiving math’: Why intensive agriculture is needed to fight climate change and feed 10 billion people (https://geneticliteracyproject.org/2020/04/03/unforgiving-math-why-intensive-agriculture-is-needed-to-fight-climate-change-and-feed-10-billion-people/)

Se matematiikka ei ole mitään korkeampaa, vaikeasti ymmärrettävää matematiikkaa. Se on kansa- tai peruskoulun ensimmäisillä luokilla opetetettua aritmetiikkaa.

Eräät luomulle hyvin myötämieliset tiedeihmiset ovat antaneet haastatteluja Luomulehdelle, joista on sinne (4/2020) koottu artikkeli:

Luomun myytit kumoon (https://issuu.com/luomulehti/docs/luomulehti_4_2020_issuuu/s/10932597)

QuoteMitä luomutuotanto on, ja mitä se ei ole? Vielä muutama vuosi sitten luomuun liitettiin monenlaisia vääriä uskomuksia. Luomutieto on sittemmin lisääntynyt, mutta jotkin hokemat ja luulot elävät sitkeästi. Tässä artikkelissa tartumme niihin asiantuntijoiden avulla.

Esille tulee siis useitakin kysymyksiä, mutta käsitelkäämme tässä kappale, jossa yritetään kirjoittaa luomun apologiaa tässä kysymyksessä:

Quote”Luomulla ei maailmaa ruokita.”

Luomussa on keskimäärin 20 prosenttia pienemmät sadot kuin tavanomaisesti viljellyillä pelloilla. Luku ei kuitenkaan kerro kaikkea.

Meille tuo tuossa käytetty luku luomun handikapista oikeastaan jo kertoo tuosta puolusteluyrityksestä kaiken. On valittu alhaisin siitä eräästä tietystä tieteellisestä lähteestä löytyvä arvio. Perussadostakin olisi löytynyt muita arvioita. Vaikkapa Suomen satotilastot huutavat tuota lukua vastaan.

Mutta tietysti se olennainen seikka oli täysin sivuutettu, että luomumenetelmässä kuuluu valtavasti peltoalaa typen keräämiseen. Ja sinä aikana se peltoala ei tuota lainkaan ruokaa. *)

Köyhyydestä tehdään hyvettä (?):

Quote�" Suurimmillaan satoero on tehokkaasti viljellyillä alueilla, kun käytetään paljon keinolannoitteita ja torjunta-aineita. Kuivuuden koettelemissa kehitysmaissa luomu pärjää suhteessa paremmin, Luomuinstituutin Sari Iivonen sanoo.

Syy tähän on siinä, että luomuviljely parantaa ja ylläpitää maan kasvukuntoa. Jos kemiallisia tuotantopanoksia on käytettävissä vain vähän ja viljelyolosuhteet ovat haastavat, kasvukunnon merkitys kasvaa.

Nyt kokonaisuuteen nähden tuosta ei ole mitään iloa, jos luomu pärjää suhteessa paremmin. Vihreän vallankumouksen keinoin tilannetta on kehitysmaissa parannettu absoluuttisesti. Luomun parempi kuivuudenkestävyys lienee jo itsessään myytti, mutta myytiksi sen viimeistään osoittavat luomussa kielletyt kuivuutta kestävät muuntogeeniset lajikkeet.

Jos kemiallisia tuotantopanoksia on käytettävissä vain vähän, niitä on hommattava enemmän. Erityisesti lannoitteiden kalleus on pelkkä myytti.

Kun aidasta ei tarpeeksi juttua löytynyt, siirrytään puhumaan aidan seipäistä:

QuoteOlennaisempi vastalause tälle myytille on laajempi. �" Nykyinen tapa tuottaa ruokaa ja kuluttaa sitä on ekologisesti kestämätön. Länsimaiden ihmiset syövät ravitsemuksellisiin tarpeisiinsa nähden liikaa, ruokahävikki on 10�"30 prosenttia, ja eläintuotantoon käytetään peltoalaa, jota voitaisiin hyödyntää suoraan ihmisravinnon viljelyyn, Iivonen toteaa.

Ryhdytäänkin puhumaan vaatimattomammasta ja säästäväisemmästä elämästä. Erityisesti hävikistä olemme jo kysyneet: mitä eroa on lopulta siinä, jos heitämme pois muutaman nahistuneen näköisen vihanneksen, ja siinä, että satoa tuhoutuu turhan torjunta-aineiden välttelyn takia jo pellolle?

Tässä julistetaan sitten "ex cathedra":

QuoteJuha Helenius Helsingin yliopistosta teroittaa: �" Oikeammin olisi sanottu, että tavanomaisella tavalla ei ruokita maailmaa. On tieteellisesti moneen kertaan todistettu, että sen vaikutukset ylittävät biosfäärin kantokyvyn.

Pölyttäjäkato ja biodiversiteetin heikkeneminen ovat tästä esimerkkejä.

Mutta tuollaista ei ole lainkaan "tieteellisesti todistettu". Vaikka sitä on epätoivoisesti yritetty.

Joudutaan lopulta myöntämään, ettei se myytti ollutkaan:

QuoteSari Iivosen mukaan luomulla voitaisiin ruokkia 75 prosenttia väestöstä, jos kaikki maailman pellot olisivat luomussa. Lisäpeltoa tarvittaisiin jopa 30 prosenttia nykyiseen viljelyalaan verrattuna. Näin siis, jos kulutus säilyisi nykyisellä, kestämättömällä tasolla. �" Vastuu ruokajärjestelmän muutoksesta on meillä kaikilla, ei vain tuottajilla, Iivonen lisää.

Jos siis kaikki ruokatottumuksissamme muutettaisiin, voitaisiin ehkä pärjätä luomulla. Ja tietysti kaikkien koko maailmassa täytyisi siihen suostua. �" Sitten on väestönkasvu, jota nykynäkymin ei voida ainakaan nopeasti estää. Tehoviljelyssä siihen valmistaudutaan mm. geenitekniikalla, visioidaan satotason nostamista vielä nykyisestään. Luomuväen piirissä siis lähinnä jossittelemalla.

Tuo jossittelu on erityisen turhanaikaista nykytilanteessa, jossa osa kehitysmaista kuitenkin vaurastuu. Ja lisää lihan kulutustaan enemmän tai vähemmän räjähdysmäisesti.**)

Sitten tämä iankaikkinen:

QuoteJuha Helenius huomauttaa myös, että nälkää näkevä miljardi on seurausta köyhyydestä, ei siitä, etteikö ruokaa pystyttäisi kestävästi kaikille tuottamaan. Ongelma on yhteiskunnallinen.

Olemme täällä eri yhteyksissä perustelleet sen, että köyhyys on pitkälle seurausta siitä, että niin suuri osa maailman väestöstä jatkaa luomumenetelmiä lähellä olevilla menetelmillä. Toki ja tosin myös pitäytymisestä muuhun perinteiseen ja alkeelliseen (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=179.msg1165#msg1165). Mutta silläkin on kytkentä luomumenetelmiin.

Niinpä tuolle yritykselle emme voi myöntää edes säälipisteitä. Myyttejä väitetään kumottavan, mutta käytännössä lyömäaseena ovat luomulle rakkaat sen omat myytit.

***

Toisia kirjoituksessa esitettyjä "myyttejä" kommentoimme ehkä myöhemmin täällä niille sopivien keskusteluaiheiden alla.


______

*) samasta asiasta huomautettiin jo edellä 25.10.19

**) eikä lihansyönnin välttäminen/radikaali vähentäminen tunnu realistiselta idealta siltäkään pohjalta mitä Ruokaviraston Sampsa Heinonen kertoi (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=161.msg10187#msg10187) 3 vuotta sitten luomutilojen taloudesta Suomessa

Luomuinstituutin johtaja Sari Iivonen yrittää (taas) selittää asian "kotiinpäin":

Olisiko vähemmän ruokaa meille riittävästi? (https://luomuinstituutti.fi/olisiko-vahemman-ruokaa-meille-riittavasti/)

QuoteHyvin usein saa kuulla, että luomu on tehotonta. Kun sen on riittävän usein kuullut, alkaa pohtimaan, mitä sillä oikeasti tarkoitetaan.

Ruuantuotannon tehokkuudella tarkoitetaan usein sitä, että tietyltä peltopinta-alalta saadaan mahdollisimman suuri sato mahdollisimman pienillä ulkoisilla panoksilla, kuten lannoitteilla, kasvinsuojeluaineilla ja energiankäytöllä. Kuulostaa ihan järkevältä tavoitteelta, ja siksi tehokkuuden mittausmenetelmiä on kehitetty.

Kun tuo määritelmä ei luomua suosi, määriteltäköön asia uudestaan. Ja aikansa sanoja pyöriteltyään Iivonen uskaltaa jo väittää:

QuoteTarvetta jatkuvasti tehostaa tuotantoa perustellaan useimmiten maapallon väestön kasvavalla ruoan tarpeella. ”Luomulla ei maapalloa ruokita”. Tämänkin ajatuksen kuulee usein. Arvostetussa tiedelehti Nature Communicationissa vuonna 2017 julkaistu tutkimus osoitti tämän ajatuksen virheelliseksi. Kyllä luomullakin voidaan ruokkia maapallon väestö nykyistä peltopinta-alaa kasvattamatta ja nykyistä ruoantuotantoa ympäristöystävällisemmin, mikäli ruokahävikki puolitetaan ja kotieläintuotantoa vähennetään reippaasti. Jutun keskeinen viesti oli se, että vastuu ruokajärjestelmän kestävyysmuutoksesta on tuottajien lisäksi meillä kuluttajilla. Kestävyysmuutos vaatii ruoankulutustapojen muutosta erityisesti yltäkylläisyyteen tottuneissa rikkaissa maissa. Senkin ymmärtämistä, että ruoantuotannon perimmäinen tarkoitus on nälän karkotus ja tasapainoisen ravitsemuksen tuottaminen meille kaikille.

(lihav. HJ)

Tuollaisten sosiaalisten muutosten helppous on tietysti sinänsä myytti: ruokahävikkiä on tosiaasiassa hyvin vaikea puolittaa. Ja erityisen vaikeaa on saada ihmiset voittopuolisesti kasvissyöjiksi.

Mutta miksi yrittää asiaa luomulla, jos asia on paljon helpompi ja nopeampi toteuttaa tehoviljelyn välinein?

Jos rikkaan mailman kuluttajat kaikki ymmärtäisivät noin ruoantuotannon perimmäisen tarkoituksen, se olisi luultavasti tuhoisaa juuri luomulle. Yksityiskohtana: Suomessa luomuviljely saa valtaosan tukijärjestelmän ulkopuolisista tuloistaan juuri eläintuotteista (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=161.msg10187#msg10187). Sama seikka tuli esille edellisessä, viime syksyisessä puheenvuorossa (ja osin sama henkilökin, Sari Iivonen).

Sitten Iivonen käyttää tätä "klassista" luomuväen hämäystä:

QuoteJos maailmassa tuotettaisiin ruokaa vain sen verran, että meidän kaikkien ravitsemukselliset tarpeet voitaisiin tyydyttää, voitaisiin koko ruokajärjestelmän kokoa pienentää ja tyytyä vähempään. Tämän päivän ongelma ei ole riittämätön ruuan määrä, vaan sen hyvin epätasapainoinen jakautuminen globaalisti. FAO:n mukaan maailmassa on noin 820 miljoona nälkää näkevää ihmistä, joiden ruokaturvan parantamiseksi tarvitaan kohdennettuja toimia. Samanaikaisesti maailmassa on yli 2 miljardia ylipainon ja liikalihavuuden kanssa kamppailevaa ihmistä, joiden elämän laatu todennäköisesti paranisi pienemmällä ruoan kulutuksella.

Kun käytetään tehoviljelyä, ja "terästetään" sitä vielä geenitekniikalla, voidaan varmasti ruokajärjestelmän kokoa pienentää. Siinä asiassa on jopa jo havaittavissa hienoinen trendi. Maailman kasvavasta väestöstä huolimatta viljelyala ei enää kasva, on jopa pikkuisen pienenemässä.

Jos menetelmät vielä viedään kehitysmaihin, ei tarvitse jakaa olemassa olevaa ruokaa uudelleen, so. ruoka-apua (paitsi tietysti joskus säävaihteluiden takia). Jos Afrikassa tulisi edes lähimain USA:n maissisatoja jne.

Ylipainoisten ja nälkäänäkevien asettaminen tuolla tavalla vastakkain alkaa olla jo yksinkertaisesti typerää (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=112.msg17919#msg17919). Suurinpiirtein muunnelma Marie Antoinetten suuhun laitetusta sanonnasta, nyt näin: jollei kehitysmaiden köyhillä ole ruokaa, lähettäkää sinne lihottavat leivoksemmme!

QuoteSelvää on, että pelkällä tuotannon lyhytnäköisellä tehostamisella emme voi rakentaa kestävämpää ruokajärjestelmää. Emme voi myöskään sälyttää kaikkea vastuuta tuottajille, vaan meidän kuluttajien on itsekin kannettava vastuuta. Vaikka se tarkoittaisikin ainakin aluksi hankalalta tuntuvia kulutustapojen muutoksia. Meidän olisi yhä useammin kysyttävä: mikä meille riittää? Ja pyrittävä tuottamaan riittävä määrä ruokaa mahdollisimman kestävästi.

Tietysti on selvää, että tuotannon lyhytnäköiseen tehostamiseen emme voi turvautua. Ei, siinä tarvitaan pitkäjänteistä työtä!

Jos tuotamme riittävän määrän ruokaa mahdollisimman kestävästi, se tarkoittaa sitä, että se tehdään mahdollisimman tehokkaasti.

Sitten hän yrittää olla näin sovinnollinen:

QuoteTarvitaan mitä todennäköisimmin monia erilaisia ruoantuotantotapoja luomutuotannosta solumaatalouden ratkaisuihin, jotka kokonaisuutena yhdessä kulutustapojen muutoksen myötä tarjoavat meille eväät kestävyysmuutokseen. Siksi erilaisten ruoantuotantotapojen mustavalkoinen vastakkainasettelu kuulostaa omien etujen ajamiselta tilanteessa, jossa ratkaisujen pitäisi hyödyttää meitä kaikkia.

Ja niinhän on: monenlaisia tuotantotapoja tarvitaan. Ja ehkä kulutustapojen muutoksiakin, hiukan (vaikka tälle toivolle ei kyllä koko korttitaloa kannata rakentaa).

Mutta luomutuotantoa niiden joukossa ei luultavasti tarvita. Ja kun se jää kuvioista pois, niin unohtuu mustavalkoinen vastakkainasettelukin. Sitähän tarvitsee ennen kaikkea ja vain luomuaate ja -kauppa. Kaiken muun tuotannon silmitön haukkuminen on sen elinehto!

Jonkinnäköistä uskoa siihen, että periaatteessa maailma voitaisiin luomulla ruokkia, tarvitsee myös ainoastaan luomuaate ja -kauppa. Rationaalinen ponnistelu maailman ravinto-ongelmien ratkaisemiseksi ei sillä uskolla ja/tai skenaariolla tee mitään.

Taas on tehty uusi yritys saman todistelemiseksi:

Mitä huomenna ruoaksi? Luomutuotannon mahdollisuudet globaalissa ruoantuotannossa. (https://luomuinstituutti.fi/mita-huomenna-ruoaksi-luomutuotannon-mahdollisuudet-globaalissa-ruoantuotannossa/)

QuoteMutta pystytäänkö luonnonmukaisella tuotannolla vastaamaan kasvavaan globaaliin ruoan kysyntään? Kansainvälisen ranskalaisista, hollantilaisista, englantilaisista ja kanadalaisista tutkijoista koostuvan tutkimusryhmän tuoreessa Nature Food-tiedejulkaisussa ilmestyneessä tutkimuksessa tähän pyritään vastaamaan tietokonemallinnuksen keinoin. Ryhmän tutkijat toteavat riittävän ruuantuotannon ja satotasojen ylläpitämisessä tärkeimmäksi tekijäksi käytettävissä olevan typen määrän ja huomauttavat useiden aiempien tutkimusten jättäneen tämän huomioimatta.

Että siis riittäisi. Koska tuo tutkimus on ilmestynyt hyvin tunnetussa julkaisussa, meidän ei ilmeisesti tarvitse muuta kuin odottaa. Ja kohta voimme linkata myös sen perusteelliseen kritiikkiinkin.

Niin, mitä tuo em. tutkimus todella osoitti?

Expansion of organic farming needs a system check (http://gmopundit.blogspot.com/2021/06/expansion-of-organic-farming-needs.html?m=1)

QuoteSummary

Organic agriculture is widely accepted as a strategy to reduce the environmental impacts of food production and help achieve global climate and biodiversity targets. However, studies concluding that organic farming could satisfy global food demand have overlooked the key role that nitrogen plays in sustaining crop yields. Using a spatially explicit biophysical optimization model that accounts for crop growth nitrogen requirements, we show that, in the absence of synthetic nitrogen fertilizers, the production gap between organic and conventional agriculture increases as organic agriculture expands globally (with organic producing 36% less food for human consumption than conventional in a fully organic world).

Yet, by targeting both food supply (via a redesign of the livestock sector) and demand (by reducing average per capita caloric intake), public policies could support a transition towards organic agriculture in 40�"60% of the global agricultural area even under current nitrogen limitations thus helping to achieve important environmental and health benefits.

Eli kun oikein yritettäisiin, ja jollakin tavalla vähennettäisiin syömistäkin (lihaa?) , niin �" 40-60% maailman viljelypinta-alasta olisi mahdollista luomuviljellä!

Tällainen huomio:

QuoteLudger Wess uudelleentwiittasi:

Hasso Mansfeld 🇪🇺
@rasenspiesser
·17t
Erstaunlicherweise hatten die Hardcore-Ökos von damals mehr Realitätssinn als die von heute. Für sie war Biolandwirtschaft Teil ihrer persönlichen Lebensführung, ohne den Anspruch dass alle so leben müssten. Im Gegenteil: Sie waren dagegen, dass Bio im Supermarkt verkauft wird.
Twiitin lainaus
Hasso Mansfeld 🇪🇺
@rasenspiesser· 18t
Ich habe vor 30 Jahren meine Diplomarbeit zu Biolandwirtschaft geschrieben. Damals bestand Einigkeit, dass Bio niemals die ganze Welt ernähren kann.  Auch unter den Proponenten des landwirtschaftlichen Ökoanbaus

Eli vasta tällä välillä olisi syntynyt se yltiöpäinen idea, että luomulla voitaisiin ruokkia koko maailma. Luomuväkikin olisi ennen ajatellut toisin.

Uskottavaakin. Koska, niinkuin sanottu, tuota riittävyysideaa on tarvittu lähinnä luomun myymiseen rikkaassa maailmassa.

Quote from: Heikki Jokipii on 16.06.15 - klo:06:02
Tuolta Turun Sanomista (http://www.ts.fi/mielipiteet/kolumnit/781597/Ruokamarkkinat+kaannekohdassa) tuli mieleeni, että mihin näitä mm. edellä esiteltyjä tutkimuksia (ja "tutkimuksia") luomusta koko maailman ruokkijana tarvitaan. Taitaa olla niin, että niitä tarvitaan kotimaisen (länsimaisen) luomumyynnin edistämiseen. Näin oli mm. tuossa Osmo Rauhalan kirjoituksessa. Hänelle ei riittänyt mainosargumentiksi se, että New Yorkissa nyt "kaikki" ostavat luomua, vaan asiaan täytyi lisätä väite:

�" klips �"

Mutta siis: noita myyttejä siitä, että jossain luomusadot olisivat tosi hyviä, tarvitaan ilmeisesti ylläpitämään luomun ympäristöimagoa. Jota myös tarvitaan markkinoinnissa. Sitä tosiasiaa kun ei voida kokonaan kiistää, että Suomessa (tai Ruotsissa jne.) ne ovat surkeita. Tuollaiset  IAASTD-raportit ym. - kun niiden syntytaustaa ei yleisesti tiedetä - antavat tälle pyrkimykselle taustatukea.

Kun ei kuulostaisi hyvältä, että tietyn varakkaan kuluttajaryhmän ruokimiseen käytetään (ja valtion erityistuella) nelinkertainen viljelypinta-ala muuhun ruokatuotantoon verrattuna (kuten Suomessa) - vaikka sitten muutoin viljely olisi kuinka ympäristöystävällistä. Tämä tosiasia voidaan näillä em. (tutkimus)tarinoilla häivyttää.

Kirjoituksessa on erikoinen teesi. Myönnetään heti, että viljoissa (cereal) luomun jälkeenjääneisyys pätee:

Viewpoint: What are key environmental trade-offs and advantages in transitioning to organic farming? (https://geneticliteracyproject.org/2022/07/25/viewpoint-what-are-key-environmental-trade-offs-and-advantages-in-transitioning-to-organic-farming/)

Mutta sitten kuitenkin joissakin kasveissa handikappia ei olisi:

QuoteIn cereal crops, such as oats, wheat, barley and maize, the overall loss of yield is similar to the gain in biodiversity after a switch to organic farming. In particular, there is a significant increase in the number of plant and invertebrate species, whereas birds were less affected.

In contrast, in non-cereal crops, such as coffee and vegetables, switching to organic farming shows no significant yield loss but there is an increase in biodiversity.

This means certain types of produce can be organically farmed with no need for more land to achieve the same yield.

Minä epäilen. Ensinnäkin Suomesta saadut tulokset vihannesten luomuviljelyn tuottavuudesta eivät tuota tue. Myöskin kahvista on saatu aivan toisenlaisia tietoja.

Toiseksi, epäilen, että jos jotain tuollaisia tuloksia on löytynyt, ne ovat olleet "raakoja" hehtaarisatoja. Ts. typensidonnnan vaatima ala on unohdettu.

Tuosta ei pääse eteenpäin, ennen kuin törmää aika äkkiä maksumuurin. Ehdin vain vilahdukselta nähdä viittauksen johonkin vertaisarvioituun tutkimukseen. Mutta näin ollen, emme tiedä mitä siinä väitetään.

***

Tuollainen kuitenkin tuo voi synnyttää luomulle ja sen myynnille myönteisen huhun: vaikka viljat eivät, niin kahvi on poikkeus. On hyvää ja luonnolle otollista ostaa ja juoda luomukahvia. Jos se on niin suunniteltu, se on aika ovelaa.

QuoteBjorn Lomborg
@BjornLomborg
·12. huhtik.
New Nature paper:

w/extreme yields (everywhere highest today)
+current share of feed-food competition (57%, much food to animal production)

Organic agriculture can support 4.7 billion
Industrial agriculture (w/fossil nitrogen) can support 12 billion

Sevenfold variation in global feeding capacity depends on diets, land use and nitrogen management (https://www.nature.com/articles/s43016-023-00741-w)

https://twitter.com/BjornLomborg/status/1646078557972570113/photo/1

Toisessa twiitissään Lomborg muistuttaa, että meitä on 8 miljardia.

***

Hyvinkin tuohon liittyvästi David Zaruk (https://risk-monger.com/about-2/) kysyy:

QuoteLudger Wess uudelleentwiittasi
The Risk-Monger
@zaruk
Anti-GMO zealots can't stop fighting even if they know facts run against their ideals.
Who keeps pushing them?
The organic food industry lobby uses these NGOs, funds them and pushes them to create more fear so they can sell more lies, expand their markets.
https://risk-monger.com/2023/04/18/ngo-science-inside-the-mind-of-a-cult-eco-warrior/

https://twitter.com/zaruk/status/1648652415971782656/photo/1

Minun teorianihan oli: myyttiä luomun kyvystä ruokkia maailma tarvitaan juuri luomun myynnin edistämiseen rikkaassa maailmassa.

Tätä käsitystä yritetään yhä uudelleen ja vuodesta toiseen tuoda esille:

Viewpoint: Green activists claim we can feed the world with organic-grown crops. Here’s a reality check (https://geneticliteracyproject.org/2023/05/11/viewpoint-green-activists-claim-we-can-feed-the-world-with-organic-grown-crops-heres-a-reality-check/)

Suomessa (tieteellinen) luomuväki tuon nykyisin pääosin myöntää, mutta yrittää sitten jotain toista kautta (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=11.msg20402#msg20402).

Se saadaan tästä lukea, mitä saadaan. Mutta tässä se on:

Tiesitkö: 100 % luomuviljelyllä 5 miljardia ihmistä kuolisi nälkään �" Asiantuntija: Teollinen lannoitus on ihmiskunnan elinehto ja ”hyvä sato paras ympäristöteko” (https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/tiesitko-100-luomuviljelylla-5-miljardia-ihmista-kuolisi-nalkaan-asiantuntija-teollinen-lannoitus-on-ihmiskunnan-elinehto-ja-hyva-sato-paras-ymparistoteko/faf341e5-7c92-494f-bb42-ac29b16252ad)

QuoteLuomuviljelyssä pellon tuottavuus on liian heikko. Lannoitteita ei pidä tuhlata, mutta teollinen lannoitus on nykyiselle ihmiskunnalle elinehto.

”Hyvä sato on maataloudessa ­paras ympäristöteko. Ilmasto- ja ympäristövaikutukset pitää suhteuttaa satokiloa kohti.” Yaran vanhempi kehitysagronomi,

Yaralla on tietysti oma lehmä ojassa. Mutta niin on meillä kaikilla muillakin!

Kysytään siltä, jonka oletetaan tietävän (APU-lehti):

”On yleinen virhekäsitys, että luomutilat olisivat aina pieniä” �" Voisiko luomulla ruokkia koko maapallon väestön? (https://www.apu.fi/artikkelit/luomu-milta-nayttaa-ruuan-tulevaisuus)

QuoteSuomi halusi lisätä luomutuotantoa, mutta nyt tilojen määrä ja luomun myynti ovat kääntyneet laskuun. Miltä luomun tulevaisuus näyttää? Kysyimme Luomuinstituutin johtaja Sari Iivoselta.

Täytyypä kirjastossa tms. katsoa, mitä Iivonen tuohon otsikon pääkysymykseen vastasi.

Tästä kysymyksestä uusi metatutkimus:

Study: Organic farming produces less food than conventional. How huge is this yield gap? (https://geneticliteracyproject.org/2024/01/08/study-organic-farming-produces-less-food-than-conventional-how-huge-is-this-yield-gap/)

QuoteThe productivity of organic farming systems and their capacity to address the global food demand of a rapidly increasing population has been debated. Its popularity has amplified among consumers and the progressive global market (Badgley, 2007; Halberg et al., 2005; Trewavas, 2001; Stanhill, 1990). Incidentally, the claimed benefits of organic farming have been contested by Stanhill (1990) and Trewavas (2001), who criticized that organic farming produces lower yield and requires more production area to generate the same amount of food as conventional farms, further exacerbating deforestation and biodiversity loss, thus diminishing its environmental benefits.

Tutkimuksen linkki:

Yield gap between organic and conventional farming systems across climate types and sub-types: A meta-analysis (https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S0308521X23001373)

Koska tutkittavissa tutkimuksissa ei oltu otettu huomioon latausalaa, se ei tule esiin tuloksissakaan, sen prosenttiluvuissa.

Mutta luomuviljelyä ei kertakaikkiian voi harjoittaa ilman latausalaa. Miten asia sitten hoidetaankin. Tai piilotetaankin.  8)

Tyly arvio:

Viewpoint: Uncomfortable truth �" ‘Organic farming takes too much land to have any chance to feed the world in a climate-changed environment’ (https://geneticliteracyproject.org/2024/05/02/viewpoint-uncomfortable-truth-organic-farming-takes-too-much-land-to-have-any-chance-to-feed-the-world-in-a-climate-changed-environment/)

Voidaan myös huomata, että luomuväki Suomessa on pitkälti luopunut kuvitelmasta, että se maailmalle riittäisi.

Tämän jo tiedämmekin (uudestaan):

Viewpoint: Uncomfortable truth �" ‘Organic farming takes too much land to have any chance to feed the world in a climate-changed environment’ (https://geneticliteracyproject.org/2024/05/16/viewpoint-uncomfortable-truth-organic-farming-takes-too-much-land-to-have-any-chance-to-feed-the-world-in-a-climate-changed-environment/)

QuoteA report last year from the World Resources Institute (WRI) noted that while around 85% of the planet’s usable land is already used for commercial forestry or agriculture, the world is on course to need more than 50% extra food and wood by 2050 compared to 2010. At present rates of yield increase, meeting this demand would mean converting an area of natural habitat up to two times the size of India. A biodiversity and environmental Armageddon.

As international climate expert Professor Johan Rockström recently warned, the ‘safe land-use’ boundary has no capacity for expansion: “We have reached the end of the road in expanding agriculture into intact nature.”

This issue highlights a key distinction between the perceptions and reality of ‘local’ and ‘global’ sustainability. Because if food production is reduced, for example by increasing the area of organic farming, someone else, somewhere else will have to make up the difference for the loss in yield. And the scientific evidence increasingly shows that this is likely to have significantly worse environmental impacts at a global level.

Niinpä johtopäätös:

Agricultural science and organic farming: Time to change our trajectory (https://geneticliteracyproject.org/2024/05/17/agricultural-science-and-organic-farming-time-to-change-our-trajectory/)

QuoteIt could be argued that in 1941, farming without synthetic fertilizers and pesticides was a reasonable approach. However, after more than 75 years of scientific advancement, it is no longer reasonable. The rule-forming bodies for organic farming have not conducted any rational, compound by compound, evaluation of the risks and benefits of all synthetic fertilizers and pesticides, nor have they considered the existing evidence for lifting the ban on specific rates or uses of prohibited materials.

…

It is time for the agricultural science community to review its current trajectory regarding organic farming. While our current direction is troublesome for agricultural scientists, for students, and for the public, continuing it would be perilous. … Those of us in the agricultural science community must make a choice: either continue on this current trajectory or remain true to the ideals of science. I believe it is time to change course.

Jon Entine:

Viewpoint: Organic or intensive agriculture? Brazil and South America reframe the debate over the most promising future for farming (https://geneticliteracyproject.org/2024/10/09/viewpoint-organic-or-intensive-agriculture-brazil-and-south-america-reframe-the-debate-over-the-most-promising-future-for-farming/)

QuoteIt’s the year 2050, and the world’s population has just passed 9 billion people. Economic growth has lifted hundreds of millions of people out of starvation-level poverty. But the encouraging trend comes with a catch: the global population has soared by 70%, spurring a doubling of demand for more calorie-dense, nutritious food yet there are no more large plots of farmable land. Exacerbating the crisis, climate instability is intensifying, disrupting our fragile ecosystem. We are speeding towards a reckoning.

Mutta Euroopassa:

QuoteOrganic-supporting NGOs have a receptive audience in Europe, which widely rejects GM crops and bans agricultural gene editing. The yet-to-be-passed European Union’s Farm to Fork strategy, the heart of Europe’s Green Deal initiative, lays out a plan to increase organic’s share of the market from 9% now to 25% by the end of the decade. Even its most ardent supporters say that’s impossible.

The more important question, however, is whether its anti-biotechnology model is even desirable. Europe produces specialty greens, wheat, and boutique, and high-value goods like wine and cheese, yet runs a trade deficit in commodity foods. It imports massive amounts of grains and vegetables�"oilseeds, rapeseed, and soybeans fed to animals to produce meat and dairy products.

And despite its green intentions, Europe is awash in crop chemicals. Defying popular belief, every European country uses more pesticides per acre of cropland than the U.S.; the Netherlands and Belgium use about three times the amount.

According to Nature magazine and other analyses, if Farm to Fork is implemented, Europe would need to import even more agricultural products, particularly from South America, endangering that continent’s ecosystems. The proposed Green Deal “offshores environmental damage to other nations,” it wrote. And while organic farming may help reduce global greenhouse gas emissions�"life cycle analyses are mixed on this�"marginal environmental benefits are offset by sharply lower yields on average: a deficit from 19% to 40%.

(lihav. HJ)

Ja Entine tuossa myös unohtaa latausalan. Ts. luomun sadot eivät ole tuon verran alempia, vaan pikemminkin vain noin tuon verran tavanomaisista sadoista. Ja ylimääräistä viljelykelpoista maata ei missään ole.

Entä jos niin kuitenkin tehtäisiin?

Viewpoint: What would the world be like if organic advocates achieve the agricultural transformation they promote? (https://geneticliteracyproject.org/2024/10/21/viewpoint-what-would-the-world-be-like-if-organic-advocates-achieve-the-agricultural-transformation-they-promote/)

Ei hyvää:

QuoteThe problem is that this narrative isn’t just wrong; it is dangerous. The practices these food systems critique elevate will have worse impacts on climate, global food security, and the environment writ large.

Yksityiskohdat tekstistä.

Laitetaan tämä vaikka tähän.

Mitä tämä todella merkitsisi:

Viewpoint: What would be the consequences if we moved from conventional, tech-advanced farming to organic? (https://geneticliteracyproject.org/2025/06/04/viewpoint-what-would-be-the-consequences-if-we-moved-from-conventional-tech-advanced-farming-to-organic/)

QuoteClose your eyes and imagine grocery stores where produce costs triple, with a sparse selection and visible insect damage. This isnt dystopian fiction. It is a likely future if we turn away from the technologies that misinformation campaigns routinely demonize. While people readily fear ingredients in conventional foods after seeing alarming social media posts, they rarely visualize what abandoning modern agricultural practices would actually mean. The consequences would hit lower-income populations hardest, forcing even more difficult choices between malnutrition and unaffordable food.

Arvio tehty USA:ssa.

Tämä on taas täällä:

Viewpoint: Environmentalists claim farmers can forego chemicals and genetically engineered crops and grow bumper crops with less environmental impact. If only farming was that easy (https://geneticliteracyproject.org/2025/10/31/viewpoint-environmentalists-claim-farmers-can-forego-genetically-modified-crops-and-chemicals-and-still-grow-bumper-crops-if-only-farming-was-that-easy/)

QuoteWhen it comes to SDG #2 to achieve zero hunger, there will be no one solution. This means an open mind is needed, as well as the willingness to navigate all options, if we want to end hunger. However, environmental non-governmental organizations (ENGOs) have been highly critical of a set of innovative technologies that could help to further reduce hunger. These innovations have robust evidence of improving crop yields, which contributes to food security and reducing extreme poverty. Yet, many ENGOs advocate for returning to subsistence agriculture, involving no modern inputs such as synthetic fertilizers and chemicals as well as higher-yielding genetically modified (GM) crop varieties.

These ENGOs believe that organic crops, agroecology, and regenerative agriculture will somehow overcome the significant challenges to increased food production that exist such as drought and increases in plant diseases and insects. In an ideal world, these crop production options might work, as they are cheaper and easier to teach, but they have consistently failed for centuries to produce the amount of food and protein needed. Examinations of these production processes confirm substantial yield lags (https://saifood.ca/organic-feeding-population-future/) compared to modern crop production practices, with many directly consumable products such as produce and fruit yields lagging by 30% or more. Yield lags of this level have been confirmed in industrial countries, where organic producers have access to dozens of natural chemical compounds designed to protect their crops from weed, insect, and disease infestations. Yield losses of well over 30% should be expected in countries that lack access to these organic crop protection products. Left uncontrolled, weeds, insects, and plant diseases are capable of destroying a crop, reducing yield to zero.

In a perfect world, farmers would not need to use pesticides to control weeds, insects, and diseases that reduce crop yields, nor would they have to apply fertilizer to ensure peak yields. If farmers only had to plant seeds and then reap bumper yields, it would reduce farmer stress and benefit improved food security. However, this mythical utopia only exists in ENGO fairytales. The solution to feed the millions of undernourished (1 in 5 in Africa), is to invest in and adopt proven technologies. Such a utopic system is also not the way to be profitable for all producers in the developed world.

Ja huomattava on, että tuossakin kritiikissä linkki luomuviljelyn pienempään satotasoon viittasi vain raakoihin hehtaarisatoihin. Eikä ottanut huomioon niitä valtavia alueita, joita luomuviljelyssä tarvitaan typen keräämiseen.

Missään ei ole sanottu, etteikö typen keräämistä, latausalaa tarvittaisi myös agroekologisessa ja uudistavassa (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=1064.msg46096#msg46096) viljelyssä.

Siinä on se elefantti olohuoneessa. Jota ei saa olla huomaavinaan.