Kaupunkiviljely

[Heikki Jokipii]

Helsingin Uutisissa oli 16.4.14 taas juttu tästä Herttoniemen osuuskunnasta. Siitä pisti silmään lause:

"Järjestön tavoitteena on luoda uutta ja kestävää mallia maatalouteen."

Siihen varmaan sitten tarvitaan tällaista kaupunkilaisten toimeliaisuutta - eiväthän ne tyhmät maalaiset kuitenkaan pystyisi itse tuollaista mallia luomaan?

***

Sama artikkeli kyllä sitten kertoi, että täksi satokaudeksi on palkattu kolme viljelijää, joista kaksi on täyspäiväisiä, ja kolmas hoitelee osapäiväisesti koneita. Lisäksi on työharjoittelijoita.

Minkälaisella pellolla? Viimeisin tieto netistä, viime syksyltä, oli, että hehtaareja on kolme. Osakkaita on 150. Eli yhtä osakasta kohti 2 aaria. Nyt osakkaiden määrä yritetään nostaa 200:an, hehtaarimäärästä ei kerrottu.

Vakituisen työvoiman pitäisi - puutarhatuotannossakin - jo riittää tuon peltoalan hoitamiseen, mutta jotain työsarkaa on suunniteltu osakkaillekin, eli 10 tunnin talkoovastuu.

Tällä kerralla HU ei muuten jostain syystä lainkaan kertonut siitä, että viljellään biodynaamisesti. Onkohan asiassa tullut muutos, esim. noiden työntekijöiden myötä tai takia? Heitä ei viitsitty/kehdattu velvoittaa täytettyjen häränsarvien hautaamiseen täydenkuun aikaan tai vastaavaan?

PS. klo 11:45. Ei, kyllä se aate edelleen mukana on, näin ko. yhdistys netissä:

"Ruokaosuuskuntaan on nyt mahdollista liittyä. Ruokaosuuskunnan toimintaan pääsee nyt 30 uutta jäsentä eli omistajaa mukaan. Varmista biodynaamisesti viljelty sato-osuutesi vuodelle 2014 liittymällä Ruokaosuuskuntaan."

(lihav. HJ)

[Heikki Jokipii]

Hiukan tosikkomaisesti kuitenkin jatkoin tässä Herttoniemen kirjaston tapauksessa asian selvittämistä, ja kysyin, laskuttaako kirjasto ko. ruokapiiriä ja jos, niin miten paljon. Sain vastauksen:

Kirjasto on kaupungin Tilakeskuksen vuokralainen ja Herttoniemen ruokapiiri on siis kirjaston alivuokralainen. Ruokapiiri maksaa samaa vuokraa kuin kirjasto maksaa Tilakeskukselle, eli 12 euroa / neliö + alv. Vesi ja sähkö kuuluvat hintaan, siivous ei.

No, eipä tuosta sen enempää. En osaa arvioida, mikä on liiketilojen vuokrataso Herttoniemessä. Paikalliset elintarvikeyrittäjät voinevat itse päättää, onko kyseiselle ruokapiirille annettu kohtuutonta kilpailuetua, ja jos on, mihin toimenpiteisiin he ryhtyvät.

PS. Nyt en ole ihan varma, liittyvätkö nämä Herttoniemen ruokaosuuskunta (ks. edellä) ja ruokapiiri toinen toisiinsa, mutta arvaan, että ainakin joku kytkentä on. Äh, KVG (="katso välittömästi Googlesta"), olihan niillä yhteys.

[Heikki Jokipii]

Hiukan tätä kirjoittajaakin tuntuu tämä asia häiritsevän ("Peltovalvattia & saunakukkaa") "kaupunkilaisten omalla pellolla" ...

Nämä rikkakasvit puhuttavat, ihastuttavat, ihmetyttävät ja vihastuttavat. Jos pellolla käy tähän aikaan vuodesta ja jos sinne ei ole moneen vuoteen *) kylvetty round uppia näkyy vähintäänkin pientareilla kamomillan ja päivänkakkaran näköistä kukkaa, saunakukkaa. Meillä sitä on. Toiset keräävät sitä ruukkuun, radiotoimittaja kuvasi sitä tällä viikolla ihastuksissaan ja me olemme sitä kitkeneet peräkärryllisiä pois viime viikolla.

... mutta löytyy se asian tarkastelukulma:

Mutta huomasin kitkiessäni, että pudotin mehiläisen maahan repiessäni kasvia juurineen irti. Sitten heräsin siihen kuinka tärkeä se on ekosysteemipalveluille eli pölyttäjille. Muistin samalla kuinka tärkeää on monimuotoisuus ja kyllähän valvatin valtavat juuret, myöskin tekevät maan rakenteelle hyvää: ilma- & vesitilaa. Ehkä tosiaankin tälläkin asialla on kaksi puolta.

Eli jotenkin, kuitenkin, kulman kautta, tässä tällaisella toiminnalla edistetään maailman ruokaturvaa. Vaikkei sitä ehkä tyhmempi heti huomaa. (Kuten vaikka minä.)

Edelleen uskotaan siis tähän, ja sen onnistumiseen: "Järjestön tavoitteena on luoda uutta ja kestävää mallia maatalouteen." (Helsingin Uutisista 16.4.14, lainattu myös edellä)


________

*) lisäys 21.5.15: "moneen vuoteen"? Edellisenä vuotena "kylvetyllä" Roundupilla ei käsittääkseni ole mitään merkitystä.

[Heikki Jokipii]

Tällä kerralla HU ei muuten jostain syystä lainkaan kertonut siitä, että viljellään biodynaamisesti. Onkohan asiassa tullut muutos, esim. noiden työntekijöiden myötä tai takia? Heitä ei viitsitty/kehdattu velvoittaa täytettyjen häränsarvien hautaamiseen täydenkuun aikaan tai vastaavaan?

Kyllä velvoitettiin ja he osaavatkin asiansa. Ekonomi-lehti (!) kertoo näin:

Kaupunkilaisten pelto tuottaa biodynaamista satoa. Se vaatii paljon osaamista?

Onneksi olemme löytäneet osaavat työntekijät. Ruuhkaisimpana aikana meillä on kolme palkattua viljelijää pelloilla, muulloin kaksi. Meillä on myös paljon alan harjoittelijoita. Olemme jäseniä biodynaamisessa yhdistyksessä ja meillä on oikeus luomu- ja demeter-tuotemerkkeihin.

Ekonomi-lehti ei sitten haastateltua enempää siitä ahdistele, mitä varten vijely on biodynaamista. Eikä siitä, minkälaista tuo mainittu ja vaadittu paljo "osaaminen" on.

Nyt tuli myös vähän selvemmäksi, mitä muuta tällä kaikella katsotaan saavutettavan:

Kun Olli Repo kyllästyi lähikaupan supistuneeseen valikoimaan ja luki vielä Hesarista kaupan keskusliikkeiden yhteyksistä ydinvoimahankkeisiin, hän päätyi perustamaan vaimonsa ja kahden muun innokkaan kanssa ruokapiirin Herttoniemeen.

Vaikka myös Helsingin kaupungilla on "yhteyksiä" ydinvoimahankkeisiin, niin Herttoniemen kirjaston tiloja katsotaan voitavan silti käyttää ...

[Heikki Jokipii]

Kun tämä "Kaupunkilaisten oma pelto" oli eilen vähintään päivittänyt sivunsa ...

Ketä me olemme

... ja blogista oli kyse, jossa siis on vastausmahdollisuus, niin lähetinpä sinne sellaisen. Katsotaanpa, oliko se vastausmahdollisuus olemassa, oikeasti.

Siellä he kertoivat (aika rehvakkaasti kyllä, sanoisin) että:

Osallistumme aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun kestävämmästä ruoan tuotannosta ja rakennamme yhteyksiä uudenlaisen kestävän ruoantuotannon tekijöihin myös kansainvälisesti.

Nyt näemme, ihan siellä, otetaanko meitä mukaan tähän jopa kansainväliseen keskusteluun ...

[Heikki Jokipii]

Kyllä siiinä niin kävi, että yrityksemme osallistua heti päättäväisesti torjuttiin, eli kommenttiani ei hyväksytty. No, ehkäpä se on ymmärrettävääkin, etteivät he halua, että heidän "Keitä me olemme" -sivullaan heti törröttäisi tällaista tekstiä (eli tämä oli lähettämäni):

”Think global, act local! Ajattele isosti, toimi paikallisesti.”

Kuinka ”isosti” te tosiasiassa olette ajatelleet?

Koko maailman mittakaavassa harrastamanne luomuviljely – olisi ekokatastofi. Perustelut tälle väitteelle löytyvät meidän yhdistyksemme sivuilta:

http://tuottavamaa.org/

Olemme seuranneet jo ehkä vuosia puuhasteluanne, ja vakuuttuneet siitä, että teillä on todella kivaa. Mutta ”kestävämmästä ruoan tuotannosta” maailman ruokkimiseksi teillä ei ole – kestävää ehdotusta! Teillä on vain tämä sitoutuminen n. 100 vuotta sitten jonkun vähän marginaalisen filosofin (Rudolf Steiner) luennossaan esittämiin spekulaatioihin.

Oli se kieltämättä vähän epäystävällinenkin, vähän pilkallinenkin. Joissakin tapauksissa vaan on vaikea säilyttää kritiikissä suositeltava hyperasiallinen tyyli, jos näkee kritiikin kohteen siten kuin minä tämän kaupunkiviljelyn - ainakin, jos se maalaa itsestään kuvaa koko maailman maatalouden uudistajana ...

[Heikki Jokipii]

Sain siis (ks. edellä 27.06.14) selvityksen, että Herttoniemen ruokapiiri maksaa tiloista kirjastolle asianmukaisesti.

Mutta yhä voisi kysyä, että onko tämä asiallista, että Herttoniemi-talo tällä tavalla tapahtumakalenterissaan mainostaa ko. piirin toimintaa?

Kalenterissa kerrotaan, milloin luomupuoti on avoinna, ja klikkaus johtaa siitä samaisen Herttoniemi-talon palvelimen sivulle, jossa kerrotaan tarkemmin:

Ruokapiirin luomupuoti avoinna

Eikä siis kyse ole vain siitä, että ruokapiiriläiset noutaisivat tilaamansa ruoat paikalta, vaan:

Kauppa on avoin kaikille asiakkaille.

Minä viimeistään nyt, paikallisena yrittäjänä, tästä ns. "repisin pelihousuni"!
 

[Heikki Jokipii]

Kenian kaupunkien rutiköyhissä slummeissa tämä säkkiviljely on ilmeisesti eräänlainen välttämättömyys, käytännollinen pakko:

Kenyans Attack Food Insecurity with Urban Farms and Sack Gardens

Helsingissä ei ole.

Mutta ei asialla siellä slummeissakaan kovin laajaa merkitystä ole, jos saamme samasta uutisesta nämä luvut:

In Mathare, Kiambiu and Kibera slums, with close to 3 million inhabitants, Solidarités has brought sack-gardening to about 22,109 households, directly benefitting over 110,000 people.

Eli tämä toimeliaisuus antaa ko. slummien asukkaista alle 4 prosentille osan heidän tarvitsemastaan ruoasta.

[Heikki Jokipii]

Sitten vielä tämäkin:

Tässäkö uusi villitys? 2 eurolla tupakanviljelijäksi

Noin sitten saa lähi- ja luomutupakkaa. Kyllä, ko. uutisessa mainittu siemenluettelo tarjoaa kessun, Nicotiana rustica, viljelyyn vielä luomusiementä. Pikku lisäohjeilla siitä saa varmaan biodynaamistakin.

PS 30.5.15: Tuli tässä mieleen, että pitäisikö näiden paikallislehtien ihan varmuuden vuoksi sitten muistuttaa lukijoitaan, että eräiden tiettyjen muiden eksoottisten kasvien, joita kasvattamalla voisi teoreettisesti säästää/ansaita vielä enemmän, kotikasvatus ei sitten ole Suomessa sallittua. Luomusiemenistäkään.

[Heikki Jokipii]

Tänä vuonna ...

Yhteisöviljely onnistui Rovaniemellä loistavasti

... näillä konsteilla:

- Kaikki viljely on luomua. Olemme käyttäneet vain nokkosvettä lannoitukseen. Tuholaistorjuntaa emme ole harrastaneet. Myyriä olemme kyllä ansoilla jonkin verran saaneet.

Mutta veikkaanpa, että yllätyksiä - ja pettymyksiä - on vielä edessä. Eipä kyllä tuossakaan mitään täsmällisiä lukuja annettu, tyydytään kertomaan, että satoa saadaan "yli odotusten".

***

(Lisäys 3.9.15:) Edelleen on kysyttävä, mikä oikein nyt tässä "yhteisöviljelyn" ideassa on olevinaan niin uutta ja ihmeellistä, että se oikein ansaitsee uutisen? Verrattuna hyvin vanhaan siirtolapuutarhatoimintaan. Sekö, että

- asialla on yhteisö, ihan kaikki tehdään yhdessä isolla porukalla
- sitä harjoitetaan vielä lähempänä kaupungin ydinalueita

Kaupungin keskustassa joen rannassa sijaitsevalla tontilla on kesän aikana viljelty noin 20 eri ruoka- tai maustekasvia.

- asia on vielä siirtolapuutarhojakin pienimuutoisempaa

Moni kuvittelee, että kaupungissa ei voi viljellä, mutta pienessäkin tilassa voi viljellä, esimerkiksi laatikoissa.

(Eikö kukkaruukku sopisi vielä pienempään tilaan? Minne se unohtui?)

- se on jotenkin tehty suuren maailman tyyliin ("Rovaniemellä .... esimerkiksi Yhdysvalloissa ...")
- vai ainoastaan se, että on onnistuttu vakuuttamaan tomittajille, että tämä nyt on jotain aivan uutta ja vallankumouksellista?

[Heikki Jokipii]

Tämä IPS-uutinenkin (vaikka joistakin ongelmista kertookin) ...

Urban Farming Mushrooms in Africa Amid Food Deficits

... kuitenkin hehkuttaa, että:

With hunger hitting both rural and urban African dwellers hard, an increasing number of them believe that urban farming is the way to go.

Eli kaupunkiviljely on tie eteenpäin, uskovat yhä useammat.

Minä en hehkuttaisi, enkä uskoisi. Luultavasti tässä kaupunkiviljelyssä on Afrikassa kaksinverroin riski siihen, että ihmiset suljetaan tuottamattoman työn loukkuun. Se voi helpottaa lyhyellä tähtäimellä nälkää, mutta se on ansa, umpikuja. Jollaista kulkemalla voi tuntua, että koko ajan pääsee lähemmäksi tavoitetta, mutta ...

Jälkienkin pitäisi pelottaa, vaikka niiden, jotka näkyvät Kuubassa: vuosikausia siellä on harrastettu tätä kaupunkiviljelyä - ja yhä vielä maa tuo valtaosan elintarvikkeistaan ulkomailta.

[Heikki Jokipii]

Nyt tuli suomenkielinenkin versio. Joka näkee asiassa vain hyvää:

Kaupunkiviljely innostaa Afrikassa

Hyvin menee, kuulemma:

"Työttömänä havaitsin, että kaupunkiviljely tuo ruuan taloon. Kasvatan itse perunat, pavut, vihannekset ja maissintähkät. Ylijäämään myyn muille", Sinorita kertoo.

Kaikki eivät tyydy kasvattamaan vihanneksia ja juureksia. Esimerkiksi Ugandan pääkaupungissa Kampalassa, samoin kuin Kamerunin Yaoundéssa, moni kaupunkilaisperhe varmistaa ruokaturvansa kasvattamalla myös sikoja, kanoja ja lehmiä.

Aivan. Kyllä se varmasti kannattaa. Kun Carl Ludvig Engel - joka asui Helsingin Bulevardilla - kuoli, hänen perukirjoituksessaan oli muuun lisäksi hevonen, lehmä ja viisi kanaa! Ja hyväähän tällaisesta taloudesta seurasi ... ei kai kukaan voi kiistää ... no, ainakin pienellä viiveellä?

Toinen näkökulma hiukan mainitaan ...

Viranomaiset suhtautuvat yhteismailla harjoitettuun kaupunkiviljelyyn eri tavalla eri maissa. Asiantuntijoiden mukaan nuivuus on järjetöntä, sillä ruokapulan uhatessa oman ruuan kasvattaminen on järkevää kaupungissakin.

"Viljely kaupunkialueilla on kielletty, mutta kaupunkiviljelystä on tulossa yhä yleisempää", myöntää Zimbabwen hallituksen edustaja Norman Hwengwere. Syyksi hän mainitsee kasvavan työttömyyden ja sen myötä heikentyneen ruokaturvan.

... mutta ei sitä, miten tällaiseen tilanteeseen on tultu. Tai sitä, että voitaisiinko tällä niksillä ongelma poistaa. Jos kehittyneissä maissa kysytään, voimmeko me elää pesemällä toistemme paitoja, niin aivan yhtä hyvin tuolla Zimbabwessa voidaan elää kaupunkiviljelemällä toinen toisilleen.

Kaiken huipuksi tuodaan vielä esille tämä:

Kenian pääkaupungissa Nairobissa suosittua on erityisesti säkkiviljely.

Josta asiasta Helsingissä on jo edellä!

[Heikki Jokipii]

Myös Turun kaupunki näyttää näin antaneen (vuokranneen?) tilojaan - Helsingin Herttoniemen kirjaston lailla - luomuharrastuksen ja -kaupustelun käyttöön:

http://turunseutusanomat.fi/2015/11/luomua-ja-elamaa-koroistenniemella/

[Heikki Jokipii]

Tässä uutisessa tai ilmoituksessa tulee sitten tämä luku "virallisena" (lihav. HJ):

Työharjoitteluun Kaupunkilaisten omalle pellolle

Viljelemme luomu- ja biodynaamisesti Kaupunkilaisten omaa peltoa. Monimuotoinen 3 hehtaarin avomaavihannesviljelyksemme ja yhteisöpuutarhamme sijaitsevat Vantaan Korsossa hyvien joukkoyhteyksien päässä. Tule työharjoittelemaan Suomen ensimmäiselle csa-maatilalle.

Eli ihan yhtä minimuotoisesta asiasta kuin säkkiviljelyssä ei ole kyse. Tosin viljelyksen tulosta on jakamassa parisen sataa "ruokakuntaa" (perhettä).

(Tuolla alalla pystyttäisiin periaatteessa kokonaan ruokkimaan, muta täysin vegaanisesti muutamia kymmeniä ihmisiä, ehkä n. 40? Ks. tämän keskustelun alku 08.11.11)

[Heikki Jokipii]

Seattlesta oli tehty tutkimus, kuinka suuri osa sen asukkaista kyettäisiin ruokkimaan kaupunkiviljelyllä, jos oikein yritettäisiin:

Fewer than 1 in 25 Seattleites can really eat locally

In order to meet the nutritional needs of an adult eating a vegetarian diet, only about 6,000 people (1 percent of Seattle's population) could be fed if all single-family backyard space were converted to farming. That number rises to about 24,000 people (4 percent of the population) if all additional public green spaces were converted.

Seattle on aika tarkkaan Helsingin kokoinen, sekä maa-alaltaan että väkiluvultaan.
.
PS. 27.1.16: Eli yhdestä neljään prosenttiin, riippuen siitä, paljonko puistoja muutetaan pelloiksi. Mutta siis vain kasvisravinnolla. Tuo skenaario on tehty sillä oletuksella, että vain varsinaisen kaupungin maa-alaa käytetään. Vantaan Korson pelto siis tavallaan "rikkoo sääntöjä". Mutta sillä oletuksella siis Helsingin tilanne olisi kutakuinkin sama kuin Seattlen.

Yhteistä varmaan on näille kaupunkiviljelijöille kummassakin kaupungissa se, etteivät he oikeastaan hahmota, kuinka vähän he kokonaisravinnostaan saavat tästä puuhastelustaan. Vaikka silloin sadonkorjuujuhlan aikoihin ovatkin kaapit ja laatikot ja laarit täynnä.