Tuottava Maa Turvattu Luonto
Yleinen kategoria => Yleinen Keskustelualue => Topic started by: Jarrumies on 22.11.18 - klo:18:49
-
Luke julkaisi tänään ennakkotiedot sekä koko sadosta että luomusadosta tältä vuodelta 2018:
https://stat.luke.fi/maatalous
Laskin niiden perusteella kuinka paljon hehtaarikohtaiset sadot laskivat viimevuodesta 2017.
Laskin luvut kaikille kasveille erikseen mutta koska tässä kurjassa käyttöliittymässä ei voi esittää taulukoita niin en pysty laittamaan niitä tänne.
Mutta tässä päätulos "viljat yhteensä" rivin osalta lyhyesti:
Koko sato (sis. tavanomaisen ja luomun), viljat yhteensä, laski 23,9 % verrattuna viime vuoteen 2017.
Luomusato, viljat yhteensä, laski 26,3 % verrattuna viime vuoteen 2017.
Luomuviljojen sato laski 2.4 prosenttiyksikköä enemmän kuin koko sato.
Siis kaikkien viljojen yhteensä lukujen osalta koko maassa on näiden tietojen perusteella tavanomainen kestänyt kuivuutta paremmin kuin luomu.
Tavanomaisen osalta tilanne on todellisuudessa vielä parempi, koska tuo koko sato sisältää myös luomun.
Jos koko sadon pinta-alasta ja määrästä vähennettäisiin luomun pinta-alat ja satomäärä (kg) niin saataisiin pelkästään tavanomaisen luvut. Mutta koska niiden laskeminen vaatii jonkin verran työtä, niin en viitsi sitä ennakkotietojen osalta tehdä. Ko. työn tekeminen itse asiassa kuuluisi LUKElle!
-
Päätin tehdä tälle oman keskustelunsa eli triidinsä, koska tässä siis riittää analysoitavaa ja keskusteltavaa ensi vuoden puolelle asti.
Kyllä, olen samaa mieltä. Tämä työläs laskeminen kuuluisi kyllä Lukelle. Jotain laskuja siellä oli jo tehty:
Viljasato yhtä pieni kuin 20 vuotta sitten (https://www.luke.fi/uutiset/viljasato-yhta-pieni-kuin-20-vuotta-sitten/)
Myös luomusato pieneni
Kaura on ylivoimaisesti eniten viljelty luomuvilja Suomessa. Noin 45 miljoonan kilon luomukaurasato on neljänneksen edellisvuotta pienempi. Luomuruissadon väheneminen oli yhtä suurta. Luomuviljan osuus Suomen koko viljasadosta on noin kolme prosenttia.
Mutta liian karkeaa arviointia tuo vielä on. Luomuviljelyala oli mm. edellisestä vuodesta kasvanut jne.
-
Mutta tässä siis suuntaa antava tieto asian oikeasta laidasta:
Koko sato (sis. tavanomaisen ja luomun), viljat yhteensä, laski 23,9 % verrattuna viime vuoteen 2017.
Luomusato, viljat yhteensä, laski 26,3 % verrattuna viime vuoteen 2017.
Luomuviljojen sato laski 2.4 prosenttiyksikköä enemmän kuin koko sato.
Siis kaikkien viljojen yhteensä lukujen osalta koko maassa on näiden tietojen perusteella tavanomainen kestänyt kuivuutta paremmin kuin luomu.
Pelkästään jo tuon tiedon pohjalta voisi vaatia YLE:ä ym. oikaisemaan kesäisiä vääriä väitteitään. Kootaan tänne vielä vähän sitä, missä kaikissa medioissa tuota väitettä luomuviljelyn erityisestä kuivuuden sietokyvystä kesällä levitettiin.
Ainakin pari henkilöä tulee heti mieleen, joiden sopisi nyt julkisesti pyörtää silloiset sanansa (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg12324#msg12324).
-
Yksi poikkeus tuohon oli, luomuperuna:
Luomuperunasta nostettiin jälleen vuosikymmenen suurin sato, 16 miljoonaa kiloa (+76 %), on noin 2,7 % koko perunantuotannosta
Selitys tuohon on ilmeinen. Perunaruttoa ei kuivana kesänä ollut niin paljon kuin tavallisesti. Eli kyse ei siinäkään ollut luomupellon kasvukunnosta tms. vaan niin sanoakseni hyvästä säkästä. Luomusaa ollaan aika avuttomia perunaruton tullessa, nyt sitä ei tullut.
Tietysti tuokin täytyy vielä suhteuttaa luomuperunan viljelyalaan v. 2018.
Kuivuus taisi olla perunanviljelyalueilla juuri passelia, se ei "koetellut". Tavanomainen perunasato oli sama kuin edellisenä vuonna.
-
Tästä voi tarkastells Luken antamia ennakkolukuja luomusadoista:
Luomusato muuttujina Laji, Vuosi ja Muuttuja (http://statdb.luke.fi/PXWeb/pxweb/fi/LUKE/LUKE__02%20Maatalous__04%20Tuotanto__18%20Luomusatotilasto/01_Luomusato.px/table/tableViewLayout1/?rxid=35a91d64-9387-4a78-97a9-74814cb45c36)
Siitä voi nähdä, että luomuperunan suhteellinen menestys oli totta, aito. Viljelypinta-ala ei ollut kasvanut. Hehtaarisato oli, se oli nyt 26 150 kiloa. Mutta se oli silti yhä tavanomaisen 28 270 kilon hehtaarisatoa pienempi (tai keskimääräistä. Tuossa luvussa on yhä luomu mukana). Mutta näin luomuperuna ylsi jopa yli yhteen prosenttiin kokonaissadosta (1,5%).
Mutta kaikkien muiden viljalajien kohdalla on puhuttava hehtaarisatojen selkeästä laskusta, useimpien osalta jopa romahduksesta. Eivät sietäneet luomupellot kuivuutta.
Luomun "pääviljan", kauran viljelypinta-ala oli hieman kasvanut, silti tuo hurja romahdus, neljännes alaspäin. Keskimääräinen (so. pääosin tavanomainen) kaurasato oli tänä vuonna 2 730 kiloa hehtaarilta, eli noin se, tai kyllä vähän yli sen, mikä on normaali luomukaurasato. Luomukauran hehtaarisato tänä vuonna oli 1 690 kiloa.
Eli hyvin surkeasti meni tavanomaisellakin kauralla. Satotaso putosi lähes luomun entisiin lukemiin!
PS. Nyt pitäisi vielä saada luvut härkäpavusta. Kuinka sille kävi, luomuna ja tavanomaisena?
Ja löytyiväthän ne sieltä. Sille kävi suurin piirtein samalla tavalla kuin kauralle. Tavanomaisen satotaso oli pudonnut noin parista tuhannesta kilosta 1490 kiloon, alle aiemman kuomutason. Mutta luomusato taas jäi vähän päälle tuhanteen kiloon hehtaarilta. Toisaalta siis ei gammayökkönenkään kerinnyt kaikkea suuhunsa popsia.
-
Tässäkin julkilausumassa yritettiin tuota otsikon viestiä tuoda suurelle yleisölle. Huomatkaa ensimmäinen allekirjoittaja.
NAOMI KLEIN JA YLI SATA MUUTA VETOSIVAT ILMASTON PUOLESTA (https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/4005131-naomi-klein-ja-yli-sata-muuta-vetosivat-ilmaston-puolesta)
”Äärimmäisten sääilmiöiden jo iskiessä ruuantuotantoon vaadimme, että hallitukset toimivat nyt nälän uhan välttämiseksi ja investoivat ekologiseen, äärimmäisiä säitä kestävään ruuantuotantoon”, sanotaan kirjeessä edelleen.
Joka ei siis ollut Naomi Klein vaan Vandana Shiva, minkä voi nähdä tästä Guardianin alkuperäisversiosta:
Act now to prevent an environmental catastrophe (https://www.theguardian.com/environment/2018/dec/09/act-now-to-prevent-an-environmental-catastrophe)
With extreme weather already hitting food production, we demand that governments act now to avoid any risk of hunger, with emergency investment in agro-ecological extreme-weather-resistant food production.
Siis ei ekologista vaan agroekologista. Eli siis luomuviljelyä. Sillä oletuksella että se kestäisi vaihtelevia säitä muuta viljelyä paremmin.
Kaikki allekirjoittajat, mm. psykoterapeutit tuossa joukossa, eivät välttämättä ole tajunneet, mitä tulivat allekirjoittaneeksi. Eikä Kansan Uutiset välttämättä tuolta osin ole ymmärtänyt, mitä julkaisi (ja siten myös tuki), käännettyään itse tuon yhden sanan (ja ajatuksen) väärin.
-
Tässä tutkimushankkeessa ...
Forskare tar sig an sommartorkan (https://www.atl.nu/lantbruk/forskare-tar-sig-an-sommartorkan/)
Två forskare vid Lunds universitet söker nu kontakt med lantbrukare, både från konventionella och ekologiska gårdar, och även grönsaksodlare, hästuppfödare och ridskolor.
... voisi ikäänkuin sivutuotteena syntyä tieto siitä, miten tavanomainen ja luomuviljely kuivuuden kanssa pärjäsivät, toisiinsa verrattuina.
-
Näin nyt kerrotaan:
Kolmas säilörehusato pelasti paljon, mutta varsinkin Lounais-Suomessa on rehusta pulaa (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/tilaajille-7.140698?aId=1.389113)
Mutta saivatko luomutilat yleisesti tuollaisen kolmannen sadon?
Minulle on kerrottu, että sellainen on yleensä aika harvinaista. Usein jopa toinen sato, jos olen oikein ymmärtänyt.
-
Lopulliset satotilastot vuodelle 2018 ilmestyivät:
https://stat.luke.fi/sato-ja-viljasadon-laatu-2018_fi
https://stat.luke.fi/luomusato-2018_fi
Laskin hehtaarikohtaisten satojen (kg/ha) muutoksen edelliseen vuoteen 2017 verrattuna Luken excel-taulukoista.
Tulos:
Kaikki viljat yhteensä: hehtaarikohtaiset luomusadot (kg/ha) laskivat vuonna 2018 vuoteen 2017 verrattuna 24,3% ja koko sato (sis. tavanomaisen ja luomun) 23,9 %.
Siis luomuviljat kestivät kuivuuden hieman huonommin kuin tavanomaiset viljat koko maan tasolla tarkasteltuna.
Tarkempia laskelmia varten koko sadosta pitäisi irrottaa luomun hehtaarit ja luomusadon määrät kiloina. Tällöin saataisiin luomusta puhtaat tavanomaisten viljojen satotiedot. Tämä nostaisi tavanomaisen hehtaarikohtaisia satotietoja ja tavanomaisen kuivuudenkestävyyden paremmuus näkyisi selvemmin.
Lisäksi tarvittaisiin aluekohtainen tarkastelu, jotta kuivuuden alueellinen vaihtelu voitaisiin eliminoida.
-
Kiitos. Tuossa se nyt olennaisesti oli. Luomuväki, Juuso Joona etunenässä sai nyt kunnolla ... nenälleen, eli pitkän nenän.
Mutta käännetään vielä puukkoa haavassa ja lasketaan tuo kehottamallasi tavalla tarkemmin. Tai yritetään tyrkätä tehtävä Lukelle, kuten jo syksyllä ehdotit. *)
Ja tiiraillaan syrjäsilmällä tuleeko asiasta Ruotsista tutkimustuloksia. Ja ryhdytään pohtimaan, miten saadaan YLE oikaisemaan kesäinen virheellinen uutisensa (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg12320#msg12320).
***
Luken tiedote - jossa ei tarkkaa analyysiä tehty - saattoi antaa jollekin väärän kuvan (lihav. HJ):
Viime vuoden viljasato oli pienin 26 vuoteen (https://www.luke.fi/uutiset/viime-vuoden-viljasato-oli-pienin-26-vuoteen/)
– Viime vuoden viljasato oli 2,7 miljardia kiloa, mikä on 2000-luvun pienin. Edellisvuodesta viljasato väheni viidenneksen. Kuiva kasvukausi paahtoi myös nurmia, mutta syksyn sateet pelastivat nurmirehusadon suurella osaa nautakarja-aluetta. Härkäpapu koki äkillisen ja yllättävän kadon, koska gammayökköset söivät laajoja kasvustoja lehdettömiksi, kertoo yliaktuaari Anneli Partala Luonnonvarakeskuksesta (Luke).
Luomuviljasato pieneni kymmenyksellä
Suomen viljasadosta noin kolme prosenttia eli noin 86 miljoonaa kiloa on luomuviljaa. Pääosa siitä on kauraa.
Tuosta voisi äkkinäinen päätellä, että luomusato väheni vähemmän. Kun siinä ei tullut esiin lisääntynyt luomuviljelysala. Josta huolimatta kävi noin. Tavanomainen viljelyala säilyi käytännössä ennallaan.
***
Tuosta kaikesta oli yksi poikkeus, jonka huomasimme jo syksyllä: luomuperunasato oli erinomainen. Siitä luonnollisesta syystä, jonka senkin jo syksyllä totesimme: kuiva kesä piti perunaruton kurissa eli hyvin vähäisenä. Luomuperunan viljelyala ei kasvanut.
Mutta silti luomuperuna hävisi tavanomaiselle 18 120 kilon keskimääräisellä hehtaarisadollaan, kun tavanomaisen ruokaperunan hehtaarisato oli 28 600 kiloa.
___________
*) PS. Lähetin äsken kunnioittavasti Luken Anneli Partalalle toivomuksen, että tuollaiset laskelmat siellä tehtäisiin.
-
Luken Anneli Partala ei ollut millään muotoa tyly, mutta vastasi kuitenkin näin:
Mutta siis tuo hehtaaria/alaa kohti laskettu satomäärä on mielenkiintoinen ja sen analysointi on merkityksellistä. Tilastoviranomaisena tuotamme tietoa, jota toivomme tutkijoiden hyödyntävän monipuoliseen tarkasteluun.
Meillä on laskelmissa eroteltavissa tavanomaiset satotasot. Muutama vuosi sitten muutimme otantaa, jonka myötä jako on helppoa. Taitava tietokantamme aineiston käyttäjä toki osaa ne laskeakin.
Otamme pohdintaan, kuinka saisimme tavanomaiset satotiedot tietokantaamme helposti saataville. Vielä en pysty sitä lupaamaan, mutta otetaan se työlistalle pohdittavaksi.
Niinpä se on ainakin vielä tänä vuonna tehtävä itse. Meillä sen otti tehtäväkseen Jarrumies, joka lähetti minulle mailitse ohjeisen taulukon seuraavalla lähetteellä:
Luomun ja tavanomaisen viljelyn "kuivuudenkestävyyden" vertailu
Tässä se kaipaamasi taulukko nyt on. Kaurasato kiloissa on yli puolet koko luomuviljojen sadosta. Muita luomuviljoja kuin kauraa viljellään niin vähän, että oikeastaan vain kauran osalta voi tehdä johtopäätöksiä alueellisessa tarkastelussa. Lisäksi satunnaisvaihtelu ja monet sekoittavat tekijät vaikuttavat tuloksiin. Tarvittaisiin koeasetelma, jotta kuivuudenkestävyyttä voitaisiin luotettavasti vertailla. Kaurassa tavanomainen on selvästi luomua paremmin kestänyt viime kesän kuivuuden.
Selvää kuitenkin on, ettei kahden viimeisen kesän tulosten perusteella luomun voi sanoa olevan tavanomaista kuivuudenkestävämpää.
"Kuivuudenkestävyys": luomun ja tavanomaisen hehtaarisatojen muutosprosenttien erotus, vuodet 2017 ja 2018. Positiivinen luku = tavanomainen "kesti" paremmin, negatiivinen = luomu "kesti" paremmin.
(https://screenshotscdn.firefoxusercontent.com/images/60be242b-1b44-406b-a026-68b52fbd203c.png)
-
Ehkä tuli jo sanottuakin, mutta sanotaan uudelleen. Otetaan tuosta esimerkiksi ruis, joka luomussa "kesti" n. 10% paremmin koko maassa.
Rukiin keskimääräinen hehtaarisato v. 2018 oli 2 580 kiloa (luomu ja tavanomainen). Rukiin keskimääräinen hehtaarisato luomussa oli 1 570 kiloa.
Vaikka se siis "kesti" paremmin, suhteellinen hehtaarisato oli silti surkea. Eivätkä tuossa edes näy piilohehtaarit. Kovin olisi tehoton keino varautua kuivuuteen luomuviljelyllä, rukiissakaan. Kuten se ei auta perunassakaan, ks. edellä.
Totta on, että erilaiset satunnaiset tekijät tekevät tuosta taulukosta sekavan ja hyppelehtivän. Selvää systematiikkaa on siten vaikea nähdä. Mutta sen voi kuitenkin nähdä, mitä se ei osoita.
-
Nyt en oikein osaa: mitähän lukuja täytyisi luomusatotilastosta ottaa mukaan (ja jotenkin summata?) sen arvioimiseksi, miten luomurehun tuotannossa viime kesänä kävi?
Yksittäisen dramaattisen esimerkin löysin helposti (ja ehkä pahantahtoisesti):
Tuorerehun hehtaarisato putosi 9 420 kilosta 3 830 kiloon.
Tässäkin saisi Lukella olla valmis skeema, ja se voisi vuosittain ilmoittaa, paljonko luomurehua (ja myös tietysti tavanomaista) sinä vuonna yhteensä syntyi. Nykyisen erittelyn voisi tietysti säilyttää.
-
Ei ehkä suoraan liity otsikon aiheeseen mutta läheltä liippaa. On tehty tällainen meta-analyysi siitä ...
A global meta-analysis of yield stability in organic and conservation agriculture (https://www.nature.com/articles/s41467-018-05956-1)
... mikä on satovarmuus luomuljelyssä, suorakylvössä ja tavanomaisessa viljelyssä (ilman suorakylvöä).
Organic agriculture has, per unit yield, a significantly lower temporal stability (−15%) compared to conventional agriculture. Thus, although organic farming promotes biodiversity and is generally more environmentally friendly, future efforts should focus on reducing its yield variability. Our analysis further indicates that the use of green manure and enhanced fertilisation can reduce the yield stability gap between organic and conventional agriculture. The temporal stability (−3%) of no-tillage does not differ significantly from those of conventional tillage indicating that a transition to no-tillage does not affect yield stability.
Eli tutkijat näkevät luomulla olevan mahdollisuuksia kuroa rakoa umpeen, mutta nyt vielä luomu oli tässä suhteessa heikompi menetelmä.
Suorakylvölle ja muulla tavanomaiselle ei asiassa eroa löydetty.
-
Tässä tutkimushankkeessa ...
Forskare tar sig an sommartorkan (https://www.atl.nu/lantbruk/forskare-tar-sig-an-sommartorkan/)
Två forskare vid Lunds universitet söker nu kontakt med lantbrukare, både från konventionella och ekologiska gårdar, och även grönsaksodlare, hästuppfödare och ridskolor.
... voisi ikäänkuin sivutuotteena syntyä tieto siitä, miten tavanomainen ja luomuviljely kuivuuden kanssa pärjäsivät, toisiinsa verrattuina.
Ei nyt ole tietoa, miten tuo tutkimushanke on edennyt, mutta tällaisessa uutisessa ...
https://www.landlantbruk.se/lantbruk/de-som-sadde-havre-i-varas-sitter-starka/
... kerrotaan vähän niinkuin ohimennen tällainen tieto (lihav. HJ):
Till följd av de låga skördevolymerna förra året motsvarande drygt hälften av en normalskörd stack priserna på ekomarknaden upp till rekordnivåer. Nu inväntar handlarna kommande skörd då spannmål, oljeväxter och trindsäd kan handlas till mer normala priser.
– Min bedömning är att de flesta inte har några lager kvar av ekospannmål.
Vertailukohtaa ei kerrota, mutta luomun satotaso putosi siis noin puoleen normaalista luomusadosta, viime vuonna Ruotsissa, kuivuuden takia. Joka on näkynyt hinnoissakin.
Tuon tutkimushankkeen kerrottiin kestävän vuoden, joten tuloksia on odotettavissa joskus ensi vuoden alkupuolella.
-
Tällainen välintilinpäätös asiaan Ruotsista:
Eko-skörden minskade med 38 procent 2018 (https://www.landlantbruk.se/lantbruk/eko-skorden-minskade-med-38-procent-2018/)
Nya siffror från Statistiska Centralbyrån (SCB) visar att den ekologiskt odlade spannmålsskörden minskade med 38 procent jämfört med 2017.
Totaltskörden i fjol blev 241 200 ton. Stora arealer skördades dessutom som grovfoder i stället för att tröskas
Ja oli näin:
Den totala konventionellt odlade tröskade spannmålsskörden blev 46 procent mindre än under 2017. Det är en större minskning än för ekologiskt odlat spannmål.
Mutta nyt oli aika selitellä tavanomaisen viljelyn puolesta:
Det är ännu för tidigt för att säga om ekologisk odling klarar torka bättre än konventionell, enligt Gerda Ländell på SCB.
– En av orsakerna till att den konventionella totalskörden minskade mer än den ekologiska kan vara att andelen konventionell odling är större i de södra och östra delarna av landet – där torkskadorna under 2018 var värre än i västra och norra Sverige. En annan orsak kan vara att svampangreppen var marginella i alla grödor förra året, svampangrepp brukar annars dra ner skördenivåerna per hektar vid ekologisk odling.
Tuota selittelyä ei kuitenkaan voida pitää epärehellisenä verukkeiden etsimisenä, vaan asia vaatii todellakin tarkempaa alueellista analyysiä, koska Ruotsi on Suomen tavoin pitkä ja leveä maa. Joissa maissa kuivuuskin kohteli eri alueita eri tavalla. Mehän kiinnitämme tähän mahdollisuuteen huomiota jo vuonna 2018 (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg12203#msg12203).
Sienitautien puute näkyi Suomessakin: luomuperunasato oli 2018 erinomainen, koska perunaruttoa ei paljoa näkynyt. Ks. edellä 15.03.19.
Mainiten nyt tässä tämänkin: satotasoja verrattiin edelliseen vuoteen. Niinpä satotasojen "hajurako" säilyi tuossa kutakuinkin ennallaan, Ruotsissakin. Eli siinä mielessä ei voida sanoa, että luomuviljely olisi keino päästä kuivuuden aiheuttamista haitoista, vaikka tuo em. ero osoittautuisi aidoksikin.
-
Veli Jarrumies lähetti sähköpostitse tämän linkin:
https://jordbruketisiffror.wordpress.com/2019/06/27/2018-ars-ekologiska-spannmalsskord-38-mindre-an-ar-2017/
Mukana tämän kommentin:
Luomun hehtaarikohtaiset sadot pienenivät vähemmän kuin tavanomaisen ed. vuoteen nähden. Katsoin kaikki tilastot läpi nopeasti, vain muutamassa kasvissa tavanomainen väheni vähemmän.
Tuostahan löytyy linkki kokonaistilastoihin:
Skörd för ekologisk och konventionell odling 2018 (http://www.jordbruksverket.se/webdav/files/SJV/Amnesomraden/Statistik,%20fakta/Vegetabilieproduktion/JO14/JO14SM1901/JO14SM1901_ikortadrag.htm)
-
Menee otsikosta sivuun, mutta ...
Tuosta kaikesta oli yksi poikkeus, jonka huomasimme jo syksyllä: luomuperunasato oli erinomainen. Siitä luonnollisesta syystä, jonka senkin jo syksyllä totesimme: kuiva kesä piti perunaruton kurissa eli hyvin vähäisenä. Luomuperunan viljelyala ei kasvanut.
Mutta silti luomuperuna hävisi tavanomaiselle 18 120 kilon keskimääräisellä hehtaarisadollaan, kun tavanomaisen ruokaperunan hehtaarisato oli 28 600 kiloa.
... jännittävää on nyt, kuinka luomuperuna selviää kylmyydestä. Kun nyt tällaisia uutisia tulee juuri perunankasvatusalueilta:
Yöpakkaset kurittivat perunaa Tyrnävällä – kasvukausi uhkaa loppua kesken (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.483984)
Kun lisäksi tiedämme, että luomuperuna kasvaa tavanomaista hitaammin. Uskaltanemme ennustaa, että luomuperunasadot vähintään palaavat aiempien vuosien tasolleen.
-
Nyt tuo vertailutilanne tulee eteen täällä:
Länsi-Euroopassa ollut kuivinta vuosikymmeniin – viljat kaipaavat vettä (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/tilaajille-7.140698?aId=1.1082890)
Sinänsä ikävässä asiassa aukeaisi nyt herkullinen vertailumahdollisuus, jos toivomamme yhtenäinen EU-tilastointi (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=615.msg16206#msg16206) olisi toteutettu. Mutta tietääkseni sellaista ei vieläkään ole.
-
Näyttääpä tuo vertailutilanne tulevan eteen Suomessakin:
Hartaasti odotettua sadetta saatiin vihdoin – viljanviljelijöiden toiveet hyvästä sadosta ehtivät jo kuivua (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1131130)
Viljasadosta ehdittiin menettää ehkä viidennes kuivan hellejakson takia, jopa enemmän. Kuivuus pudotti etenkin ohraa ja härkäpapua.
***
Tämäkin liittyy jollakin tavalla säähän:
Jos kaikki olisi hyvin, tämä pelto kukkisi nyt keltaisena – tuholaiset ovat tehneet pahaa jälkeä öljykasvipelloilla (https://yle.fi/uutiset/3-11425296)
Rypsin ja rapsin sato-odotukset ovat tänä vuonna osassa maata normaalia heikommat. Syynä ovat kevään ja kesän haastavat sääolot ja tuholaiset.
[...]
Pekka Tuomiston mukaan rapsikuoriainen on hellejakson aikana todella hankala torjuttava. Sen kanta voi vuorokauden aikana jopa kolminkertaistua.
Jotta kanta pysyisi kurissa, kemiallisia torjunta-aineita joudutaan levittämään pellolle monta kertaa kasvukauden aikana.
– Tänä kesänä torjunta-ainetta on ajettu pelloille jopa viidesti.
Tuolta toisesta triidistä tieto:
Mikähän tavoite asetetaan luomuöljykasveille? Kun vuoden 2019 keskimääräinen hehtaarisato luomurypsillä ja - rapsilla oli 630 kg. Kun tavanomaisella puolella tämä lähtökohtataso oli 1 330 kg.
Kuinkahan luomurypsille ja -rapsille tänä vuonna käy? Näin toiveikas oli Pro Luomu vielä 7 vuotta sitten:
Luomurypsi menestyy ilman neonikotinoideja (https://proluomu.fi/luomurypsi-menestyy-ilman-neonikotinoideja/)
Luomurypsin viljely onnistuu Suomessa hyvin, vaikka luomussa ei käytetä EU:n komission hiljattain kieltämiä vaarallisia neonikotinoideja.
Luomurypsipellolla tuhohyönteisten aiheuttamat vahingot minimoidaan oikea-aikaisella kylvöllä ja suunnitelmallisella viljelykierrolla.
[...]
Toinen rypsipeltojen ikävä vieras eli rapsikuoriainen torjutaan luomussa loispistiäisten avulla. Niille luodaan otolliset talvehtimisolot kylvämällä kevätrypsipellolle nurmea aluskasviksi.
Saapi nyt sitten nähdä miten nuo niksit nyt tänä vuonna purevat.
-
Ja vielä näin uumoillaan (MT):
Kesäkuun helteet ovat nyt takanapäin – luvassa kylmä ja kostea heinäkuu (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/kotimaa/artikkeli-1.1132248)
Yrittämättä tässä nyt olla kovin tieteellinen, niin näinhän se vanha sanonta jotenkin meni: "Kaikki mitä Juhannukseen mennessä sataa, sataa laariin, ja mitä sen jälkeen sataa, sataa laarista pois".
-
Tänä vuonna kuivuutta sitten on kunnolla, eli paljon.
Tulee taas mielenkiintoinen vertailu. Tänä vuonna luomun erityistä kuivuudensietoa ei ole kyllä tietääkseni paljon toitotettu.
-
Toinen asia on sitten tämä, jonka meneillään oleva kesä toi tullessaan:
Luken tutkija: Tuholaiskesä on poikkeuksellinen – tuholaisia on peltokasvustoissa ennätysmääriä (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutisvaihto/artikkeli-1.1488083)
Tuholaisia alkoi esiintyä jo alkukeväästä. Nyt niiden esiintyminen on vahvasti sidoksissa kesän lämpösummaan.
Odotellaan, mitä tuleman pitää. Ainakin monien noiden edessä luomuviljelijät ovat aika kädettömiä.
Ennakkoarvioita luomusadoista ei ole saatu. Vaikka tavanomaisista sadoista jo saatiinkin (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg22466#msg22466). Tai tarkemmin: kokonaissadoista. Sekä tavanomaisen että luomusadon sarakkeet ovat siellä yhä tyhjillään, ei tietoa.
-
Vuoden 2021 satotilaston ennakko ilmestyi. Koko viljasato (tavanomainen + luomu) vuonna 2021 oli 2,6 miljardia kiloa eli 23 % edellisvuotta pienempi. Vuoden 2021 luomuviljasato – 113 miljoonaa kiloa - on 28 % pienempi kuin vuonna 2020. Siis luomu kesti olosuhteita tänä vuonna huonommin kuin tavanomainen.
Tilanne olisi luomun kannalta vielä huonompi, jos kokonaissadosta puhdistettaisiin luomusadon kilot pois, näin saataisiin tavanomaisen muutos puhtaana esiin. Myös luomun pinta-alan kasvu pitäisi puhdistaa pois ja laskea hehtaarisadot luomulle ja tavanomaiselle. Minä en nyt itse ehdi laskea noita korjauksia. Taidan osaltani jäädä odottamaan helmikuussa 2022 ilmestyvää lopullista taulukkoa.
https://stat.luke.fi/sato-ja-luomusato-2021-ennakko_fi
Sato- ja luomusato 2021 (ennakko)
SVT
24.11.2021
Pääkohdat
Viljasato vuonna 2021 oli 2,6 miljardia kiloa eli 23 % edellisvuotta pienempi. Viljasato oli 2000-luvun pienin.
Ohrasato, 1 023 milj. kg, pieneni viime vuodesta 26 %
Kaurasato, 783 milj. kg, pieneni 34 %
Vehnäsato, 683 milj. kg, kasvoi 1 %
Ruissato, 64 milj.kg, pieneni 5 %
Rypsi- ja rapsisato, 41 milj. kg, kasvoi 33 %
Perunasato 554 milj.kg – väheni 11 %
Hernesato 43 milj. kg, pieneni 20 %
Vuoden 2021 luomuviljasato – 113 miljoonaa kiloa - on 28 % pienempi kuin vuonna 2020. Määrä on 4 % Suomen koko viljantuotannosta. Luomukauran osuus koko maan tuotannosta on 7 %. Luomurukiin osuus koko maan tuotannosta on 15 %. Kuudennes luomuvilja-alasta korjattiin tuoreviljana.
Puolet luomuviljasadosta oli kauraa - 57 miljoonaa kiloa - kolmannes vähemmän kuin vuonna 2020
Luomuruissato oli lähes 10 miljoonaa kiloa - yhtä paljon kuin vuonna 2020
Luomuvehnäsato oli 17 miljoonaa kiloa - väheni hieman (-4 %)
Luomuohrasato oli 13 miljoonaa kiloa - väheni 44 %
Luomuhernesato väheni kolmanneksen ja -härkäpapusato lähes kaksi kolmasosaa vuodesta 2020
Tiedot tarkentuvat lopullisiksi helmikuussa 2022, jolloin satomäärien laskemisessa on käytettävissä kaikilta otokseen kuuluvilta maatiloilta saadut tarkistetut satotiedot. Viljasadon laatutiedot on koostettu yhdistämällä Luken keräämät satotiedot ja Ruokaviraston viljasadon laatuseurantatiedot.
-
Tässä Annaleena Ylhäisen välittämässä twiitissä sama vielä kauniina pylväikkönä:
Anneli Partala
@anpartala
#Luomuvilja'n kasvu kääntyi - kesän kuivuus verotti #luke https://stat.luke.fi/satotilasto
https://twitter.com/i/status/1463858474706685954
-
Tänä vuonna kuivuutta sitten on kunnolla, eli paljon.
Tulee taas mielenkiintoinen vertailu. Tänä vuonna luomun erityistä kuivuudensietoa ei ole kyllä tietääkseni paljon toitotettu.
Kuivan kesän 2021 osalta on toisessa triidissä vastaus:
Luke julkaisi tänään 17.2.2022 tiedot vuoden 2021 sadosta: https://stat.luke.fi/sato-ja-luomusato-2021_fi
Nyt siis on saatavilla tiedot vuosien 2020 ja 2021 sadoista myös Luken erittelemänä tavanomaiseen ja luomuun. Nytkin erittelyn näkee kokonaisuudessaan vain taulukoista.
Ennen vuotta 2020 on saatavilla vain kokonaissato- ja luomutilastot. Kokonaissadosta on pitänyt aiemmin itse erottaa luomu, jotta saataisiin tavanomaisen luvut. Minähän olen noita tänne aiemmin laskeskellut.
Viljojen yhteenlasketun satojen (kg) ja satotasojen (kg/ha) vertailu:
Verrattuna vuoteen 2020 nyt 2021 tavanomaisen viljasato (kg) laski 22.36 % ja luomun 25.54 %, eli luomusato laski 3.18 %-yksikköä enemmän kuin tavanomainen (lisäsin desimaalit). Viljoihin lasketaan vehnä, ruisvehnä, ruis, ohra, kaura, seosvilja ja tattari.
Kilomääräisten satojen vertailun lisäksi kannattaa tehdä satotasojen vertailu. Se ottaa huomioon myös viljelyalojen muutokset. Tavanomaisen vilja-ala oli hieman noussut ja luomun vilja-ala oli hieman laskenut.
Viljojen yhteenlasketun satotasojen (kg/ha) vertailu:
Vuonna 2021 luomuviljojen yhteenlaskettu satotaso (kg/ha) suhteessa tavanomaisen viljan yhteenlaskettuun satotasoon (kg/ha) oli 61.92 % ja vuonna 2020 se oli 63.19 %, eli luomun suhteellinen osuus laski 1.27 %-yksikköä.
Sieltä yksityiskohtia.
-
Tästä kesästä näyttää tulevan Pohjoismaissa taas kuiva. Ylhäisellä on tästä monia twiittejä.
Ja taas tulee siis luonnon järjestämä koeasetelma myös otsikon kysymyksessä. Koska Pohjoismaissa sitä luomuviljelyä paljon on.
Ylhäiseltä muuten tämä huomio:
Annaleena Ylhäinen 🇫🇮🇺🇦
@AYlhainen·14. kesäk.
Itämeren alueella on tolkuttoman kuivaa, mutta maailman viljavarastot ovat niin suuret, ettei meidän kuivuus hetkauta hintoja.
Peesaten: vaikka omavaraisuuskin on tavallaan hyvä tavoite, kyllä maailmankauppa on ihana asia.
-
Luonnon järjestämään koeasetelmaan (MT 03.07.23):
Paikoin varadutaan jo katovuoteen – alkaneet sateet voivat vielä parantaa viljan laatua, mutta eivät pelasta kokonaissatoa (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/85d1ee7f-ccc5-45f4-bd9a-ce9cb93d4ede)
Tämän viikon sateet tulevat nurmelle ja perunalle kuin tilauksesta, mutta viljasatoa ne eivät enää ennätä pelastaa.
TILAAJALLE