Näytä kirjoitukset

This section allows you to view all posts made by this member. Note that you can only see posts made in areas you currently have access to.


Messages - Horizontal

Pages: [1] 2 3 ... 13
1
Ongelmat ja kehitysehdotukset / Vs: Moderoinnista
« on: 18.03.09 - klo:10:20 »
Voisiko tuon Suola-viestin siirtää pois Epigenetiikka-ketjusta sinne kuulumattomana?

Muissa ketjuissa on oltu hyvinkin tarkkoja siitä, ettei ketjussa lipsuta asiasta, mutta jostain syystä Epigenetiikka-ketjussa asiasta lipsuminen on suorastaan otettu asiaksi, miksihän lie ... ?

2
Muut aiheet / Vs: Epigenetiikasta
« on: 17.03.09 - klo:18:32 »
Bioteknologia-alan sanasto tietää kertoa, että
Quote
Nutrigenomics

- The science of nutrigenomics seeks to provide a molecular understanding for how common dietary chemicals (i.e., nutrition) affect health by altering the expression and/or structure of an individual’s genetic makeup. The conceptual basis for this new branch of genomic research can best be summarized by the following Five Tenets of Nutrigenomics:

  • Under certain circumstances and in some individuals, diet can be a serious risk factor for a number of diseases.
  • Common dietary chemicals can act on the human genome, either directly or indirectly, to alter gene expression or structure.
  • The degree to which diet influences the balance between healthy and disease states may depend on an individual’s genetic makeup.
  • Some diet-regulated genes (and their normal, common variants) are likely to play a role in the onset, incidence, progression, and/or severity of chronic diseases.
  • Dietary intervention based on knowledge of nutritional requirement, nutritional status, and genotype (i.e., “personalized nutrition”) can be used to prevent, mitigate or cure chronic disease.
syöty ruoka voi muuttaa geenin rakennetta. (boldattu kohta)

3
Ongelmat ja kehitysehdotukset / Vs: Moderoinnista
« on: 02.03.09 - klo:12:49 »
Tämä Epigenetiikasta-ketjusta poimittu viimeinen viesti ei puolellakaan sanalla viittaa aiheeseen ...

Vaikkapa rasvakysymyksestä kolesteroleineen on yhä menossa "sota", vaikka nyt Suomessa toinen osapuoli Pekka Puskan ansiosta onkin "voitolla", sota jatkuu internetissä "sissisotana". Samoin hiilihydraateista. Ja suolasta.

Tähän näkemykseeni tuli heti vahvistus:

Sydänmerkki säilyy ravitsemusmerkkinä Suomessa (Ruokatieto)

Pohjoismainen merkki ei kelvannut, koska "Suomi on tiukempi suolalle":

Quote
- Avaimenreikämerkissä on puutteita. Sen kriteereissä esimerkiksi "ravitsemuksellisesti parempi leipä" voi sisältää suolaa 1,25 prosenttia, kun Sydänmerkissä yläraja on 0,7 prosenttia, Olli huomauttaa.


Olisiko ylläpito ystävällinen ja siirtäisi sen omaan ketjuunsa haluamansa otsikon alle ... ?

Muokkaus:

Vai onko jakamiselle (eli keskustelun jatkumiselle) asetettu ehto?
Quote
(Jos vastaat tähän, jaetaan aihe. Tämä juttu on erityisen mielenkiintoinen, minusta.)
Huolimatta siitä, että foorumin säännöt on kirjoitettu muualle kuin itse foorumille, voinee todeta, ettei ehtojen asettaminen edistäne keskustelua, vaan ehkä keskustelua ei edes haluta ja siksi uskalletaan asettaa ehtoja ... ?

4
Muut aiheet / Vs: Epigenetiikasta
« on: 27.02.09 - klo:17:40 »
Quote
Lyhyesti: syöty ravinto muuttaa suoraan ja epäsuorasti hormonien kautta geenien toimintaa.
Eikä siis itse geenejä.
Vai joko tässä Vitamin E, selenium may alter genes olisi puhetta geenimuutoksesta:
Quote
Notably, the researchers reported an change in the expression of the TP53 gene, which codes for p53, an important protein involved in the functioning of a normal cell cycle and acting as a tumour suppressor.
Tarkkaan ottaen, ei ihan.

Toistaiseksi ei lie havaittu suoraa yhteyttä ruoka-aineen ja geenimuutoksen välillä .. tai ei ainakaan ole kerrottu havaitun, mutta jos ympäristöstä johtuvia geenimuutoksia tapahtuu kasveilla, miksi ihminen olisi poikkeus?

Mutta jo tuo, että ruoka-aineella voi olla ja on suora vaikutus siihen, miten geeni vaikuttaa elimistössä, on jokseenkin järisyttävä tieto, varsinkin siihen nähden, että ihmiset popsivat tietämättään monia hormonien kaltaisia aineita, jotka eivät ole oikeita hormoneita, mutta vaikuttavat elimistössä kuten hormonit ja aiheuttavat häiriöitä hormonien toimintaan, jotka siis suoraan vaikuttavat geenien toimintaan.

Geenien toiminta kuulostaa yksinkertaiselta termiltä, mutta jos miettii mitä jo geenien toiminnan muuttuminen tarkoittaa ...
Sitä saattaa ajatella, että mikä hedelmöitetyssä alkiossa on laitettu alulle ja mikä synnyttyään on kasvanut aikuiseksi ihmiseksi, olisi valmis, ettei geeneillä olisi aikuisessa enää mitään toimitettavaa. Todellisuus on toinen, geenit ohjaavat elimistön toimintaa koko ajan ja mikä tahansa geenien toimintaan vaikuttava muutos voi olla lopulta ikävä seurauksiltaan, ensimmäisenä tulee mieleen moninaiset syöpäsairauksien ilmenemismuodot.

Jos geenin toiminta muuttuu, ihmisen toiminta muuttuu ... pelkästä geenien toiminnan muuttumisesta voi siis seurata hyvin paljon asioita eikä geenien toiminnan muuttuminen ole minusta mitenkään vähättelyn arvoinen asia.

 

5
Muut aiheet / Vs: Epigenetiikasta
« on: 23.02.09 - klo:18:50 »
Edellinen ei ollutkaan mitään uutta tietoa vaan näyttää siltä, että hormonien vaikutuksista geenien ilmentymiseen on saatu selkoa jo vuonna 1997.

Control of gene expression in Eukaryotes


6
Muut aiheet / Vs: Epigenetiikasta
« on: 20.02.09 - klo:07:57 »
Mielenkiintoista tekstiä kirjasta, jossa käsitellään nutrigenomiikkaa ja nutrigenetiikkaa.
Direct and Indirect Regulation of Gene Expression by Nutrients

Ilmaiskatselusta poiminta:
Quote
Macronutrients such as fatty acids and their metabolites, monosacharides, amino acids, nucleotides, and micronutrients, such as vitamins can directly interact with transcription factors controlling the expression of specific genes through cis-regulatory elements in the promoter region. Alternatively, most nutrients also regulate genes indirectly, by regulating the secretion or intracellular action of one or more hormones, such as insulin, glucagon, glucocorticoids, and thyroid hormone, which themselves alter expression of specific genes.
Suomemmaksi (huonoksi, mitä pahoittelen):
Makroravinteet kuten rasvahapot ja niiden aineenvaihduntatuotteet, monosakkaridit, aminohapot, nukleotidit ja mikroravinteet kuten vitamiinit voivat suoraan vaikuttaa transkriptiotekijöihin, jotka ohjaavat tiettyjen geenien ilmentymistä cis-regulaaristen osien kautta promoottori-alueella. Vaihtoehtoisesti, suurin osa ravintoaineista ohjaa geenejä epäsuorasti, ohjaamalla yhden tai useamman hormonin eritystä tai solujenvälistä toimintaa, sellaisten kuten insuliini, glukagooni, glukokortikoidit, ja thyriini, jotka puolestaan muuttavat tiettyjen geenien ilmentymistä.

Lyhyesti: syöty ravinto muuttaa suoraan ja epäsuorasti hormonien kautta geenien toimintaa.

7
Muut aiheet / Vs: Darwin ja Huxleyn veljekset
« on: 13.02.09 - klo:07:57 »
Kyllä "Uljas, uusi maailma" oli ironisesta nimestään huolimatta nimenomaan täysi "dystopia".

Jos katsoo englanninkielisen Wikipedian artikkelia kirjasta, siinäkään ei ole mainintaa venäläisestä edeltäjästä. Lienet sotkenut johonkin toiseen kirjaan?

On arviotu, että vain veljeltään tiedemies Julianilta saamien tietojen varassa "kaunosielu" Aldous ylipäänsä pystyi kirjoittamaan ko. kirjan. Täytynee myös muistaa, että se on kirjoitettu kaksi vuosikymmentä ennen Watsonin ja Crickin DNA-keksintöä.

Onnistuin lopulta löytämään virkistystä muistilleni, joka toisinaan on huono, mutta tällä kertaa pelasi jotenkin ...

Quote
My, completed in 1921, was the only full-length novel Zamyatin wrote. Extracts from the original text were published in an émigre journal in Prague in 1927. In Russia My circulated in manuscript. At an imaginative level, claims the author Martin Seymour-Smith in The 100 Most Influential Books Ever Written (1998), My is "far above even Nineteen Eighty-Four". Besides Orwell, My inspired Huxley's Brave New World, although the latter writer did not acknowledge this fact.
My, tai myös toisinaan We, ja suomeksi Me on kirjoitettu kymmenisen vuotta ennen kuin Huxley kirjoitteli omaansa. Vaikea tietenkään varmasti sanoa lukiko Huxley venäläisiä klassikoita, mutta mahdollisuus oli. Molemmat luettuaan jokainen voi muodostaa oman käsityksensä vaikutteiden määrästä.

Täälläkin maininta

Wiki: Yevgeny_Zamyatin


Täällä toinen arvio mahdollisesta yhteydestä, Dostojevskia koskevasta esseestä

Quote
The type of the Grand Inquisitor has made its primary appearance in Western literature, I believe, in the twentieth-century anti-utopian novel. Vonnegut's principal contribution to this genre is "Player Piano" (1952), his first novel. In an interview in 1973 he said of that novel, "I cheerfully ripped off the plot of (it from) "Brave New World," whose plot had been cheerfully ripped off from Eugene Zamiatin's 'We'." (9)

Quote
Although Huxley denied that he had read "We" prior to 1931 when he wrote "Brave New World," (11) nearly everyone, including Vonnegut, is convinced that he was directly influenced by Zamjatin. For instance, Huxley's World Controller, like Zamjatin's Benefactor, is also a Grand Inquisitor type, though he is actually closer to Dostoevsky's creation than Zamjatin's more schematic figure. In Chapter 16 Huxley's leader speaks of the many years that the people have been under total control and comments, "It hasn't been very good for truth, of course. But it's been very good for happiness." He alludes to the pain he has endured as one obliged to sacrifice truth. In one important respect "Brave New World" is not like "We," for it lacks the revolutionary uprising that determines so much of the plot of the latter.

ja yksi pieni mutta ehkä toisille oleellinen erokin mainitaan.

8
Muut aiheet / Darwin ja Huxleyn veljekset
« on: 12.02.09 - klo:19:06 »
[...] Darwinin teoria on kiihtyvän tieteellisen tutkimuksen maailmassa antiikkinen ja puutteellinen, täydennystä ja selvennystä kaipaava. Darwin toki ansaitsee kunnian, muttei lopullisen totuuden evoluution saralla löytäneenä, vaan merkittävän esityön tehneenä.

Tätä mieltä oltiin jo 1930-luvulla, jolloin Julian Huxleyn johdolla muodostettiin jo silloin päivitetty versio darvinismista, työnimellä "The New Synthesis". Eikä teorian kehitys ja hiominen tietysti edes tuohon loppunut.

Kuten tunnettua, Darwinilla ei mm. ollut mitään kunnon käsitystä periytyvyyden mekanismista. Vaikka Mendel oli aikalainen, Mendelinkin teoriat löivät läpi vasta uudelleen keksittyinä 1900-luvun alussa. Niinpä Darwinin teoria on oikeastaan esimerkki loistavasta, rohkeasta arvauksesta (tyyliin Karl Popper), joka vasta myöhemmin on saanut tieteellisen statuksen, mm. perinnöllisyystieteen tulosten kautta.
Varmaankin noin, en ole Darwiniin perehtynyt kovin syvällisesti.

PS. Julianin veli Aldous taas kirjoitti kirjan "Uljas, uusi maailma" - joka kirja saattaa olla jossakin mielessä olla biologiaan liittyvien pelko- ja kauhukuvitelmien "äiti" ... :)
Luultavasti Brave New World on vain idean kääntänyt kopio erään venäläisen aiemmin kirjoittamasta kirjasta ... ei siis kovin originelli, vaikka toki luovan työn tulos - vaatiihan idean kääntäminenkin toisinaan luovaa työtä. Sikäli kuin ymmärrän, niin se venäläinen opus kertoo kauhumaailmasta, kun taas Huxley uljaasta tavoiteltavasta maailmasta ... mutta mielikuvani saattaa tietenkin olla totaalisen väärä, koska siitä on kauan kun olen kumpaakaan lukenut.

9
Muut aiheet / Vs: Epigenetiikasta
« on: 09.02.09 - klo:18:54 »
Darwinin puhdasoppisuudelle hieman harhaoppista vastinetta löytyypi tutkimuksesta vuodelta 2008: Soft inheritance: challenging the modern synthesis

Lopusta lainaus:
Quote
Evolutionary biology today has to incorporate soft inheritance, saltational changes due to systemic mutations, and various types of genetic exchange and cooperation. These all challenge the assumptions of the Modern Synthesis. We believe that rather than trying to continue to work within the framework of a Synthesis that was made in the middle of the last century, we now need a new type of evolutionary theory, one that acknowledges Darwinian, Lamarckian and saltational processes.
Hieman harhaanjohtavasti vähättelen yllä Darwinia, mutta Darwinin teoria on kiihtyvän tieteellisen tutkimuksen maailmassa antiikkinen ja puutteellinen, täydennystä ja selvennystä kaipaava. Darwin toki ansaitsee kunnian, muttei lopullisen totuuden evoluution saralla löytäneenä, vaan merkittävän esityön tehneenä.

Tarkemmin epigenetiikasta kiinnostuneen kannattaa lukea kappale  The soft inheritance of epigenetic variations.

Jälleen uusi termi, soft inheritance, jolle löytyy selvennys wikistä Wiki: Soft Inheritance, muttei valitettavasti suomenkielistä vastinetta. Vastakohtana perinteiselle tiukasti geeneihin sidotulle periytyvyydelle (hard inheritance), epigeneettisempi puoli periytyvyyttä voitanee suomentaa väljäksi periytyvyydeksi.

11
Vastaan jatkorönsyilyn varalta tähän toiseen ketjuun ...

Lisää tietoa me varmasti tutkimuksen kautta saamme, mutta jääkäämme nyt rauhassa odottamaan niitä tuloksia.

Vielä ei tuosta epigenetiikasta ole maailman talonmiehille hyvää selitystä sille, että ... :)

Joka tapauksessa olen mielestäni perustellut, että tuo erilaisten epätodennäköisyykien ketju tekee teorian siitä, että GM-ruoka voisi tätä "epigenetiikan" tietä vaikuttaa yhtään mihinkään, äärimmäisen epätodennäköiseksi. Ennen selkeämpiä näyttöjä sellaisella löysällä spekulaatiolla, että jotain voisi periaatteessa näin tapahtua, ei ole relevanssia.

Tai siiten kiivihedelmä voi tappaa koko lansimaisen väestönosan maailmasta.

Jos jo niin suurella todenäköisyydellä kuin 0,1 varustettuja tapahtumia on "ketjussa" eli edellisestä riippuvina 10 kpl, sen todennäköisyys, että kaikki todennäköisyydet myös toteutuvat, on 0,1 potenssiin 10 eli 0,0000000001 eli (onko nyt oikein) 1 kymmenestä miljardista. Jos laskemme vastaavia ketjuja vielä pienemmillä todennäköisyyksillä, pääsemme "tähititieteelisten lukujen" tasolle - eli ainakaan "ei tällä planeetalla"!

***

Sen sijaan tämä epigeneettinen ilmiö muutoin on mitä mieldnkiintoisin! Sinänsä "maailman sivu" on tiedetty, ettei perinnöllisyys - ilmiasuun asti - ole yksioikoista, mutta jos näin pikkuhiljaa päästään näiden mekanismien jäljille, niin sehän on hienoa.

Kun olet asiaan näin paneutunut, niin onko tietojesi mukaan kasveilla havaittu jotain "epigeneetiistä"?

Todennäköisyyslaskelma varmaan meni oikein, muttei ole tietoa voiko kyseistä malliesimerkkiä mitenkään soveltaa epigenetiikkaan.
Muutoin todennäköisyyksistä voisi sanoa, että lottovoittokin on äärimmäisen epätodennäköinen, mutta siitä huolimatta Suomessakin arpa suosii joka vuosi toista- ellei kolmattakymmentä uutta lottomiljönääriä, eivätkä kaikki Suomessa edes lottoile. Jos sama määrä ihmisiä kuolee johonkin tuntemattomaan tautiin/vaivaan, aletaan puhua vakavista asioista, epidemiauhan vaarat kaiketi tarkistetaan/kartoitetaan jne.

Löysä spekulaatio on sekin, ettei geenimuunneltu ruoka voi aiheuttaa mitään odottamattomia/arvaamattomia seurauksia. Kiivi-hedelmän vaarallisuudesta en tiedä, en ole perehtynyt, mutta soija kaiketi on ihmiselle vahingollinen, paitsi jos se valmistetaan ruoaksi jollain käymismenetelmän tapaisella, jolloin haitalliset ainesosat muuttuvat toisiksi tai häviävät olemattomiin.

Paneutumiseni asiaan ei ole minulle yksinoikeus, kaikki tieto minkä olen lukenut, on jokaisen nettiin pääsevän ulottuvilla. Ei vain pidä ennakkoluulojen antaa liikaa rajoittaa sitä, miltä sivuilta milloinkin ammentaa.

Onko siis kasveilla havaittu mitään epigeneettistä?
Ennen kuin edes yritän vastata, spekuloin, että todennäköistä olisi, että kasveilla epigeneettisiä vaikutuksia olisi jo huomattu. Toisaalta, koko käsite epigenetiikka on melko uusi ja tutkimus vasta aluillaan, joten yhtä hyvin vastaus voisi olla, että ei ole havaittu. Miten sitten onkaan, luullakseni asiaan tulee kosolti lisävalaistusta tulevina vuosina, jos vain alan tutkimusta ei hiljaa haudata.

En tiedä/muista. Tai muistelen, että olisin jossain törmännyt asiaan, mutta koska kyseessä on erittäin todennäköisesti ollut tutkimus vuodelta n, jolloin epigenetiikasta ei ole ehkä vielä juuri mitään tiedetty, enkä toistaiseksi ole ehtinyt vielä kovin suurta tietoarkistoa itselleni koota, viitteen tai linkin antaminen ainakaan heti on mahdotonta.

Mielestäni asiaan on kuitenkin syytä suhtautua avoimesti ja varovasti, koska syy-seuraus -suhteet eivät epigenetiikkatutkimuksen syventyessä tule pysymään ennallaan. Ennemminkin voisi sanoa, että kyse on alituisesta vuorovaikutuksesta eliön ja sen ympäristön välillä. Kuten kaikki ulkosalla ympärilleen katselevat ja luonto-ohjelmia seuraavat tietävät, todella karuissakin oloissa kasvit pystyvät kasvamaan ja selviytymään. Afrikassakin savannit ovat suuren osan aikaa rutikuivaa, hedelmätöntä aavikkoa, mutta lyhyempikin sadekausi riittää muuttamaan savannin pölyisestä hiekkaerämaasta viheriöiväksi ja elämää kuhisevaksi keitaaksi. Jotkin kasvit ja kasvien siemenet selviävät, jopa jotkin eläimet pystyvät horrostamaan vaikeiden aikojen yli.

Tämänhetkinen kantani on, että pelkästään genetiikka ei ole riittänyt luomaan evoluutiossa elämään niin moniin eri olosuhteisiin. Luulen, että epigenetiikalla on ollut peräti ratkaiseva osuus eliöiden kyvyssä sopeutua vallitseviin ja vaihteleviin oloihin.

12
Muut aiheet / Vs: Epigenetiikasta
« on: 04.02.09 - klo:17:12 »
EU:n kuluttajabarometria koskettavan säikeen avausviestin lopusta lainaus:

Sivulla 57 on mielenkiintoinen kysymys-vastaus -taulukko ja siellä kysymys:
Quote
By eating a genetically modified fruit, a person's genes could also become modified
Syömällä geenimuunneltua hedelmää henkilön geenit voivat muuttua. Oikeaksi vastaukseksi on annettu epätosi.
Minusta tuota kysymystä pitäisi tarkentaa, nimenomaan horisontaalin geenisiirtymän osalta. Horisontaali geenisiisrtymä on kaiketi tieteellinen fakta, vaikkei vielä ehkä ole havaittu sellaista tapahtuneen ihmiselle, jossa mielessä vastaus on oikein. Kuitenkin, jos suolistossa elävien bakteerien geenit muuttuvat ja ne epäsuorasti vaikuttavat ihmisen omiin geeneihin, niin mikä silloin olisi oikea vastaus ... ? Tutkimusta geenimuuntelun suhteen edelleen kaivataan.

Sikäli kuin syöty ruoka voi vaikuttaa perintötekijöihin, asettuu kysymys geenien muokkautumisesta aivan uuteen valoon. Epigeneettisten periaatteiden ja tutkimuksissa havaittujen tulosten mukaan - voi ja vaikuttaa. Koska epigenetiikan tutkimus on vasta vauvankengissään, ei vielä voida tietää kuinka paljon ja kuinka moneen asiaan vaikutukset liittyvät. Onko esimerkiksi olemassakaan geenejä, joihin epigenetiikka ei mitenkään liity? Koska tavallinen geenitutkimuskin on vielä lapsenkengissään, vain uskonnollisimmin asiaan suhtautuvat voivat väittää asiasta mitään varmaa - mistä varsin yllättäen tulee mieleeni mitä Petter Portin sanoi, ei sanonut tai mitä hänen olisi pitänyt sanoa ...

13
Ongelmat ja kehitysehdotukset / Vs: Moderoinnista
« on: 04.02.09 - klo:13:53 »
Moderointia tämäkin ...
SIIRRETTY: Epigenetiikasta
--------------------------------------------------------------------------------
Tämä aihe on siirretty alueelle "Muut aiheet", saman nimisenä. Perustelu siirrole on se, että aihe sivuaa vain hyvin vähäisesti keskustelumme pääteemoja. 

Aihe jatkuu siis täällä.
ottaen huomioon, että keskustelun pääteemoja ovat viime aikoina olleet varsin moninaisilta vaikuttavat aiheet:

    Vs: Kehitysyhteistyöjärjestöjen sitoutuminen luomuun
    Linnut tuntevat ainakin almanakan
    SIIRRETTY: Epigenetiikasta
    Kirjallisuutta - luettavaksi ja hankintaehdotuksiksi
    "Uusi, parempi vihreä vallankumous"?
    Törkeä propagandafilmi
    Luomupropagandan rahoitus?
    Miksi GM on hyvä asia?
    GM-lajikkeiden vaikutukset viljelyssä
    SÖINKÖ LUOMUPÄHKINÄN?
    Luomun piilomainonta - A Collection
    GM-ruoan vaikutus perinnöllisiin tekijöihin
    Malawin ihme
    Luomun ihan oikea kysyntä - meillä ja maailmalla
    Miten nälkäongelma voi modernissa maailmassamme tulla pahemmaksi?
    Tapaus Vandana Shiva
    Perunarutto ja perunasato 2008
    EU ja torjunta-aineet
    Mitä Petter Portinin jätti sanomatta, sanoi tai mitä hänen olisi pitänyt sanoa?
    Geenitekniikan mahdolliset riskit ja haitat
    Paljonko GM-sovelluksia on otettu käyttöön
    EU ja GM-lajikkeet
    Ruokatuotannon "teknistyminen"
    Uutinen: Euroopan kuluttajat ja geenimuuntelu
    SEKALAISTA
    EU ja CD-levy kiinnitettynä joka porkkanaan
    650 MILJOONAN RUOKA POLTETAAN...
    Mitä Kuusipalo todella sanoi?
    Paljon puhuttu Itämeri ja luomu
    Bt-puuvillan maailmanlaajuinen "saldo"
    Kiinan gm-puuvillan viljelijöiden "persnetto"?
    Keskustelupalstat sulkeutuvat
    GMO ja allergeenisyys
    Biotekniikan tutkimuksen organisointi ja rahoitus
    Luomu laitosruokailussa ja muu pyrkimys pakkosyöttää
    Finfoodin gm-uutisen kritiikki
    luomun sala- ja pakkomyynti ja MAATALOUSTUKI
    GM:n ja luomun saatavuus ja kuluttajan mahdollisuus valita
    Luomu on edelleen lumetta
    Monsanton käyttäytyminen?

14
Muut aiheet / Vs: Epigenetiikasta
« on: 03.02.09 - klo:15:26 »
Se, että mm. mitokondriot, jotka siis ovat varsinaisen geeniperimän, solun tuman ulkopuolla, vaikuttavat moneen asiaan, ei myöskään ole järin uutta tietoa.
Mitokondrioilla varmaan onkin oma erityinen merkityksensä perinnöllisiin asioihin, periytyvyyksiin ja eritoten epigeneettisiin asioihin. Mitokondrioilla on tietääkseni ihan oma dna, joitakin geenejä, jotka ohjaavat mitokondrioiden kasvua ja toimintaa. Luullakseni mitokondrioita koskevat ihan samat säännöt kuin periytymistä muutenkin ...

vaan eipä taida ollakaan luulo tiedon väärti, sillä kuten wiki tietää kertoa mitokondriot periytyvät vain äidiltä. Tarkoittanee, että olivat urossiittäjän mitokondrioissa millaisia muutoksia tahansa, ne eivät vaikuta jälkeläisten ominaisuuksiin. Sen sijaan äidin sukusolujen mitokondrioiden kaikki ominaisuudet näkyvät jälkeläisissä. Tuolla perusteella äidin (äidiksi tulevan) ruokavalio saa entistä suuremman merkityksen. Mitokondrioiden 'äidillisyydestä' johtuen on voitu jälijittää kaikkien ihmisten kantaäiti, Mitokondrio-Eeva.

Englanninkielinen versio mitokondrioista selvittää asiaa hieman tarkemmin. Maternaalinen mitokondrioiden periytyminen ei ilmeisesti kuitenkaan kokonaan sulje pois mitokondrioiden geenien uudelleen järjestäytymistä, rekombinaatiota eli eri sukupuolilta tulleiden dna-pätkien ja ominaisuuksien sekoittumista. Yhtä kaikki, varsinkin mitokondrioihin mahdollisesti kohdistuvat epigeneettiset vaikutukset näyttäisivät voivan olla erittäin merkityksellisiä, koska niissä geenit eivät käytännössä juurikaan sekoitu.

15
Muut aiheet / Vs: Epigenetiikasta
« on: 03.02.09 - klo:09:52 »
Quote
The CAMH study showed that epigenetic factors – acting independently from DNA – were more similar in monozygotic twins than dizygotic twins. This finding suggests that there is a secondary molecular mechanism of heredity. The epigenetic heritability may help explain currently unclear issues in human disease, such as the presence of a disease in only one monozygotic twin, the different susceptibility of males (e.g. to autism) and females (e.g. to lupus), significant fluctuations in the course of a disease (e.g. bipolar disorder, inflammatory bowel disease, multiple sclerosis), among numerous others.
Kieltämättä lainauksen logiikka on hieman hämmentävä, mutta sikäli kuin olisi, että yhtään mitään uutta ei tutkimuksessa löydetty, mitä uutisoitavaa siinä edes olisi. Perintötekijät periytyvät, mitä sitten?

Lainaus itse tutkimuksen tiivistelmästä:
Quote
Although such higher epigenetic discordance in DZ twins can result from DNA sequence differences, our in silico SNP analyses and animal studies favor the hypothesis that it is due to epigenomic differences in the zygotes, suggesting that molecular mechanisms of heritability may not be limited to DNA sequence differences.
ei paljoa valaise epäselväksi jäävää asiaa ... mutta ajatellaanpa asia uudestaan hieman havainnollistaen:

1) epigeneettiset tekijät ovat samanmunaisilla samanlaiset, erimunaisilla erilaiset.
2) epigeneettiset tekijät ovat dna:sta riippumattomia, erillisiä, dna:n ulkopuolisia tekijöitä

Mitä tuo tarkoittaa? Se voisi käsittääkseni tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että identtiset kaksoset elävät samanlaisempaa elämää kuin ei-identtiset, ja että se vaikuttaa perintötekijöihin. Ruokaan ja syömisiin sovellettuna, samanlaista ruokaa syövillä epigeneettiset vaikutukset perintötekijöihin ovat samanlaisemmat kuin erilaista ruokaa syövillä. Noh, omasta mielestäni asia on erittäin looginen ja yksinkertainen, ympäristö (kuten ravinto) vaikuttaa perintötekijöihin, eikä olisi edes uutisoinnin väärti - mutta niille, joiden mielestä dna ei muutu muuten kuin esim. mutatoitumalla, asia voi olla uutisenlainen.

3) epigeneettiset tekijät _ovat_ perintötekijöitä

Pages: [1] 2 3 ... 13