Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus

[Heikki Jokipii]

Tässä on taas tuttu IPS:n kuvituskuva naisesta kuokkimassa, lapsi selässään:

Livelihoods of Almost Half the World’s Population Depend on Agrifood Systems

Käännetty. En vielä löytänyt kokonaan suomeksi. Lykätään siihen asti kokonaiskritiikkiä.

[Heikki Jokipii]

Nyt Kansan Uutiset on sen julkaissut:

Lähes puolet maailman ihmisistä saa elantonsa ruuantuotannosta

Tämä on kuulemma hyödyllistä:

FAO:n mukaan on näyttöä siitä, että ruuantuotantojärjestelmissä ilmenee usein työvoiman hyväksikäyttöä, huonoja työoloja ja alhaisia palkkoja, naisten suhteetonta kuormittamista ja lapsityötä. Siksi tilastotieto näissä systeemeissä työskentelevien ihmisten lukumäärästä voi olla hyödyllistä, kun pyritään torjumaan ihmisoikeuksien polkemista ja sääntelemään sektorin työoloja.

(lihav. HJ)

Jotenkin tuntuu siitä olevan kauan, kun KU:nkin palstoilla silloin tällöin vilahti Marxin ajatus maailman selittämisestä ja toisaalta muuttamisesta. Tässä kyllä "haisee" tyytyminen kuvituskuvan tilanteeseen:

Ruuantuotantojärjestelmät tarjoavat myös mahdollisuuksia, sillä alalta löytyy paljon uusia työpaikkoja. Tällä seikalla on erityisesti merkitystä pienituloisille maille, joissa on paljon työpaikkoja kaipaavia nuoria. Tutkimuksen tiedot voivat auttaa parantamaan näitä mahdollisuuksia. Parempi ymmärrys työvoimasta saattaa esimerkiksi paljastaa, mihin kannattaa kohdentaa ammatti- ja yrittäjäkoulutusta.

(lihav. HJ)

Sekä maiden pienituloisuus että tuollaiset "työpaikat" hyväksytään muuttumattomina tosiasioina.

[Heikki Jokipii]

Jusper Machogu
@JusperMachogu
Weeding finger millet-this is what those people advocating against the use of glyphosate want you to do.
Women crawl from 8 am-4/5 pm.
@FAOAfrica  encourages Africans to grow it as it is 'sustainable', it is farming slavery.

https://twitter.com/JusperMachogu/status/1655434099333398528

Tuohon vielä kommentti:

Ludger Wess uudelleentwiittasi
Liza Dunn
@DrLizaMD
In 2017 @WHO classified snake bite as a leading neglected cause of mortality & morbidity.

Who is most at risk?

Agricultural workers.

Do you know what kind of snakes are in Kenya?

Cobras & mambas.

Subsistence farmers should have access to the same off-patent, inexpensive, low-toxicity chemistries that we do in the west.

This is what hand-weeding looks like & it is a #HumanRights & #WomensRights issue.

Eli tästä oli taas kyse.

[Heikki Jokipii]

Tässä IPS-uutisessa ...

Kalakannat kohenevat Bangladeshissa pelastustoimien ansiosta

... osataan jo kuvitella, että liikakalastus voi johtua myös liian lukuisista pienkalastajista, syyllisiä eivät välttämättä ole isot kalastusfirmat.

Myöskin tässä artikkelissa syyttävä sormi ei sitten osoitakaan tuohon totuttuun suuntaan:

Jamaikalaiskalastaja odottaa innolla kalavesiensä suojelua

Vuonna 2017 laadittu ympäristöraportti syytti kalastajien joukon kasvua ympäristöuhaksi. Kalastaja Ephraim Walters kuitenkin odottaa Rocky Pointiin luvattua kalojen suojelualuetta. Hän uskoo, että se vähentäisi ylikalastusta ja pelastaisi Rocky Pointin kalastajien elinkeinon.

Nyt monien Rocky Pointin kalastajien on kalastuksen ohessa tai sijasta ollut pakko ryhtyä osa-aikaisiksi veneiden rakentajiksi, korjaajiksi ja mekaanikoiksi. Jotkut myös perkaavat toisten pyytämiä kaloja. Huhutaan monien siirtyneen laittomaan kalastukseen.

Rocky Pointin ympärillä kalastusrantoja on jo suojeltu, ja kalastajat sanovat sekä saaliidensa että pyytämiensä kalojen koon kasvaneen. Jamaikalla ei säännellä mitenkään sen enempää saaliiden kuin saaliskalojenkaan kokoa, joten luotettavaa tietoa asiasta ei ole.

[Heikki Jokipii]

Tomaattien kohdalla on jo näin. Nyt sama kehitys tapahtuu mansikkojen sadonkorjuussa, ja Suomessa:

Poimintarobotit mönkimässä mansikkapeltojen kesätyöläisiksi – puutarha-alan konkari arvioi muutoksen nopeuden yllättävän

Mansikka sen sijaan haetaan vielä toistaiseksi pellosta pääosin nöyrästi polvillaan tai kyykkien, ihmiskäsin.

– Mansikanpoimintarobottien kehitys on jo pitkällä. Saattaa olla että ihmiset yllättyvät, kuinka lähitulevaisuutta ne ovatkaan, Ismo Ruutiainen sanoo.

Maailmalla mansikkaa poimitaan tunneleissa roboteilla jo aivan yleisesti. Suomessakin on tehty avomaalla jo parilla paikkakunnalla kokeiluja robottipoiminnasta.

– Kokeilut ovat olleet varsin onnistuneita. Sanoisin, ettei mene montaakaan vuotta, kun robotit otetaan aivan kaupalliseen käyttöön, Ruutiainen kertoo.

Kulman kautta tuo vaikuttaa ehkä takaisin tomaattienkin keräämiseen. Jos roboteille tuossa opetetaan riittävä hellyys tai herkkyys, voidaan sitä varmaan soveltaa muuallakin.

***

Tottakai tuosta seuraa se looginen kysymys, että mitä sitten tekevät ne oikeat kesätyöläiset? Mutta kyllä heille jotakin puuhaa keksitään! Voisivat mennä vaikka kesäyliopistoon? 

[Heikki Jokipii]

Tomaattien kohdalla on jo näin. Nyt sama kehitys tapahtuu mansikkojen sadonkorjuussa, ja Suomessa:

Poimintarobotit mönkimässä mansikkapeltojen kesätyöläisiksi – puutarha-alan konkari arvioi muutoksen nopeuden yllättävän

Mansikka sen sijaan haetaan vielä toistaiseksi pellosta pääosin nöyrästi polvillaan tai kyykkien, ihmiskäsin.

– Mansikanpoimintarobottien kehitys on jo pitkällä. Saattaa olla että ihmiset yllättyvät, kuinka lähitulevaisuutta ne ovatkaan, Ismo Ruutiainen sanoo.

Maailmalla mansikkaa poimitaan tunneleissa roboteilla jo aivan yleisesti. Suomessakin on tehty avomaalla jo parilla paikkakunnalla kokeiluja robottipoiminnasta.

– Kokeilut ovat olleet varsin onnistuneita. Sanoisin, ettei mene montaakaan vuotta, kun robotit otetaan aivan kaupalliseen käyttöön, Ruutiainen kertoo.

Kulman kautta tuo vaikuttaa ehkä takaisin tomaattienkin keräämiseen. Jos roboteille tuossa opetetaan riittävä hellyys tai herkkyys, voidaan sitä varmaan soveltaa muuallakin.

***

Tottakai tuosta seuraa se looginen kysymys, että mitä sitten tekevät ne oikeat kesätyöläiset? Mutta kyllä heille jotakin puuhaa keksitään! Voisivat mennä vaikka kesäyliopistoon? 

[Heikki Jokipii]

Automaatin keräämän tomaatin/mansikan/yms. matka jatkuu:

Tampereelle avautuu ruokakauppa, jossa ei ole henkilökuntaa – tietokone seuraa, mitä ostoskoriin laitetaan

S-ryhmä on avaamassa elo-syyskuussa Tampereelle Puutarhakadulle Sale Automaatti -ruokakauppaa, joka toimii pääsääntöisesti ilman myymälähenkilökuntaa. Kyseessä on ketjun ensimmäinen automatisoituun ostamiseen pohjautuva ruokakauppa.

Vastaavaa itsepalvelukauppaa ei Suomessa tällä hetkellä ole.

”Lähdemme rohkeasti kokeilemaan itsepalvelukauppaa yhdessä asiakkaidemme kanssa. Valikoima tulee jo ensivaiheessa kattamaan koko viikon keskeiset ostostarpeet päivittäistavaratuotteiden osalta ja täydentyy asiakastarpeiden mukaan”, Pirkanmaan Osuuskaupan Sale-ketjujohtaja Asta Kantola sanoo tiedotteessa.

Kantola kertoo, että liike on avoinna ympäri vuorokauden.

***

Tuossa systeemi olisi kai viritettävissä niin, että jokainen tomaatti johon kosket, merkittäisiin sinun laskuusi? Eikä systeemi suostuisi siihen, että tomaatti laitettaisiin takaisin!

[Heikki Jokipii]

Mutta kumpikin siis sijoittaa ongelman sukupuolten välille. Kun taas uskon, että se koskee molempia: työn tuottavuus Zimbabwessa on noin toivottoman alhainen. Kotitöidenkin.

Tässä ei ihan suoranaisesti ole kyse työn tuottavuudesta:

Tutkimus: Tasa-arvo ehkäisee sisäilman aiheuttamia sairauksia

Mutta tuossakin ihan väkisin asia halutaan tehdä sukupuolikysymykseksi. Vaikka kyse varmasti on ensisijaisesti teknologiasta.

— klips —

Sillä, noiden vakavien terveysongelmien lisäksi, tuo on hyvin tuottamatonta työtäkin.

Mutta tätä se sitten on:

KUN RUUANLAITOSTA TULEE TERVEYSRISKI

– Tiedän, että savu voi vahingoittaa keuhkojani, mutta ei minulla ole vaihtoehtoa, Ana Margarita Ramos sanoo sytyttäessään tulta puuhellaansa. El Salvadorin rannikolla, El Zapoten kylässä asuva Ramos aikoo paistaa kaksi kalaa pannussa.

– Käytän polttopuuta pakon edessä, sillä minulla ei aina ole töitä eikä rahaa ostaa kaasua, Ramos, 44, selittää. Noin 40 päiväksi riittävä kaasupullo on tyhjä, eikä hänellä ole varaa uuteen. Niinpä hän kokkaa pihamaansa puuvajassa avotulen päällä. Hän kerää polttopuunsa yleensä jokisuiston penkereiltä ja mangrovepuiden oksilta.

Kiinnittäen tuossa huomiota siihen, että terveysriskin lisäksi hän kerää puut.

[Heikki Jokipii]

Kaivostoimintaan on kehitetty valtavasti tekniikkaa, joka poistaa tuollaisen lapsityövoiman väärinkäytön tarpeen, noiden mainittujen perusniksien lisäksi.

Driessenilläkään ei ole oikein mielikuvitusta nähdä, että asian voisi tehdä toisinkin:

Cobalt Carnage, Child Labor and Ecological Destruction

Cobalt mining involves unimaginable horrors. Cobalt Red, by Nottingham University associate professor of modern slavery Siddharth Kara, exposes the excruciating realities that Stop Oil and Net Zero campaigners strive to keep buried – along with the bodies of parents and children killed in cave-ins or dying slowly and painfully after being maimed or poisoned in cobalt mines.

Professor Kara took multiple trips to the Democratic Republic of Congo, risking his health and life to document conditions for desperate Africans in a region that holds 72% of the world’s known supplies of cobalt. He estimates that 70% of this cobalt (half the world’s entire supply) involves some measure of child labor, while much of the rest involves near-slave labor.
[..]
But almost one-third of Congo cobalt is gouged from the earth by artisanal miners: men and women, and boys and girls as young as six. They and their families live and work in a treeless “hellscape of craters and tunnels patrolled by maniacs with guns.”

Tämä hänen huomionsa on kyllä varsin ikävä:

However, the Biden Administration opposes mining in the United States – even for essential Net Zero materials; even under stringent US pollution, workplace safety and mined-land reclamation regulations. The President’s horse-blindered Secretary of the Interior has vetoed mining for materials in Alaska, Minnesota and almost anywhere critical metals and minerals might be found.

[Heikki Jokipii]

Asiat kytkeytyvät toisiinsa:

Understanding links between energy and agriculture

However, this green revolution would not have been possible if it had been necessary to continue farming the land as before. Farmers are increasingly faced with labour shortages and low market product costs, which often have a negative impact on the profitability of production. Mechanised harvesting, where human intervention is kept to a minimum, is helping to sustain European agriculture.

As soon as the internal combustion engine became available, agriculture was mechanised, precisely to avoid hard manual labour; oil was the basis of this revolution. The first industrial tractors were built in the United States in 1892, but they were not very manoeuvrable because they were still too heavy. In 1917, Henry Ford built the famous Fordson, the tractor that led to the global mechanisation of agriculture. Ford quickly dominated the market thanks to its low production costs, which were the result of Taylorism and the success of the Ford T-car. Lamborghini is known for its luxury sports cars, but it owes its success to the fact that it began by innovating diesel engines for tractors.

Italialainen näkemys. Tuossa silmämääränä eivät ensijaisesti kehitysmaat.

[Heikki Jokipii]

Tiettyjen tehtävien hoitaminen vapaaehtoistyöllä tuntui alkuun hyvältä ajatukselta:

”Kun mies menee työpäivän jälkeen levolle, häntä ei valvota ajatus siitä, mitä ruokaa pystyy tarjoamaan perheelleen huomenna” – Palkaton hoivatyö jarruttaa tasa-arvoa Chilessä

Tasa-arvo on parantunut Chilessä viime vuosina muun muassa äitiyslomien, lastentarhojen ja aborttioikeuden laajentamisen takia. Haasteena on edelleen palkaton hoivatyö, jonka tekijöistä 85 prosenttia on naisia. ”Hoivatyön ongelmista puhutaan, mutta mitään ei ole vielä ratkaistu”, sanoo naistentalon perustaja Aída Moreno.

Liittyy kulman kautta aiheeseen.

[Heikki Jokipii]

Artikkelin otsikko paperiversiossa "Tuleeko Suomesta Euroopan Kongo?".

Tällaisia ovat kriittiset raaka-aineet, joista EU:ssa päätettiin – Suomessa niitä on paljon

Asia on ollut muuallakin pinnalla:

Amnesty: Kongon akkumineraalien kysynnän kasvu johtanut väkivaltaan ja häätöihin – ”Hiilineutraaliuden tavoittelu ei saa aiheuttaa uusia ihmisoikeusloukkauksia”

US Turns to Country Notorious for Child Labor and Unsafe Mines to Source Its EV Ambitions

Mutta kaikista noistakin kirjoituksista puuttuu visio siitä — ettei Kongon tarvitsisi olla Kongo!

Tässä YLE:n sosiaalipornojutussa tekniikan mahdollisuudet mainitaan vain yhden kerran:

Kännykkäsi ei toimi ilman metallia, jota 13-vuotias DieuDonné kaivaa työkseen – Koboltin metsästys on karua bisnestä, ja Suomi on siinä iso tekijä

— klips —

Robotiikan uudet mahdollisuudet eivät tule uutisen kirjoittajan mieleen. Mutta varmasti olisivat tulleet, jos kyse olisi Suomessa toimivista kaivoksista. Suomalaisella työvoimalla.

Tämä on todellakin haastava tavoite:

Tiilikainen sanoo, että olipa kyse akuista tai tuulivoimaloista tai mistä tahansa muista puhtaan siirtymän laitoksista, vastaisuudessa niiden pitäisi olla mahdollisimman kierrätettäviä. Koska vielä kierrossa ei ole tarpeeksi kriittisiä raaka-aineita, niitä pitää kaivaa maaperästä.

Sillä missä vaiheessa niitä on "tarpeeksi" kierrossa? Kun suomalaiset pystyvät kankkimaan vuosittain uuden kännykän js sen uuden akun. Mutta kongolaiset eivät vielä ole tuota tapaa omaksuneet? Ja/tai uuden tuulivoimalan. Ja/tai uuden aurinkovoimalan.

[Heikki Jokipii]

Tässä asiassa numerotaidottomuus, päässälaskutaidon puute toimittajien parissa yhä jyllää:

Pienviljelijät tuottavat lähes puolet maailman ruuasta, mutta kamppailevat itse köyhyydessä – suomalaisten tuottajien kehitysyhteistyö täyttää kymmenen vuotta

Maailman pienviljelijät muodostavat noin neljänneksen koko maapallon väestöstä, mutta he tuottavat lähes puolet koko maailman ruuasta.

Jos "pienviljelijän" tuottavuus on tuota luokkaa, hänen köyhyydessään ei ole mitään ihmettelemistä tai taivastelemista. Tuon mukaan hän pystyy itsensä lisäksi ruokkimaan yhden toisen!

***

Tässä hankkeessa tavoitellaan oikeita asioita:

Kohti kestäviä ruokajärjestelmiä eurooppalaisafrikkalaisella yhteistyöllä

”Ruokajärjestelmien haasteet ulottuvat alkutuotannosta kulutukseen asti, ja Afrikassa haasteet painottuvat erityisen vahvasti alkutuotantoon. Viljely ei ole niin tehokasta kuin se voisi olla, ja ruokahävikkiä syntyy runsaasti jo arvoketjun alkupäässä”, sanoo HealthyFoodAfrica-hanketta johtava erikoistutkija Mila Sell Lukesta.

(lihav. HJ)

Siinä määrin kuin projektin päämäärät menevät eteenpäin, pienviljelijät ruokkivat edellä mainittua suuremman määrän ihmisiä. Ja/tai eivät enää ole pienviljelijöitä.

Mila Sellin kanssa meillä on 10 vuotta sitten ollut tällaista kirjeenvaihtoa.

[Heikki Jokipii]

MT:

Ruuan tarjoajalla on aina ystäviä

Nopein keino vahvistaa ruokaturvaa on ruuan ja sen tuottajien arvon ja arvostuksen nostaminen.
Tilaajalle

Hiukan hitaampi keino on nostaa tuottavuutta. Tarkoitan nimenomaan kuvituskuvaa: 7 ihmistä (naista?) puuhaamassa hyvin pienellä maapläntilla, käsin. Onko tuo kuvituskuva lainattu IPS:ltä?

[Heikki Jokipii]

Tiettyä perinteisyyttä on hänen vastauksessaan:

Miten maailman nälkä ratkaistaan, Satu Santala?

Strategiamme on investoida maaseudun ihmisiin, erityisesti pienviljelijöihin. Maailman äärimmäisessä köyhyydessä elävistä kaksi kolmasosaa asuu maaseudulla, vaikka samalla he tuottavat kehitysmaissa noin 70–80 prosenttia syödystä ruuasta. He ovat keskeisessä roolissa siinä, että ravintoa on paikallisesti saatavilla. Toisaalta he myös ensimmäisinä kärsivät aliravitsemuksesta ja ruokaturvan heikentymisestä.

Ruokaturvan vahvistamisen lisäksi meidän täytyy varmistaa, että he saavat riittävän korvauksen tuottamastaan ruuasta ja että he pystyvät myymään tuotteitaan. Tuottavuutta pystyisi todella paljon nostamaan, sillä tällä hetkellä pienviljelijöiden tuottavuus on matala.

Eli ne iankaikkiset pienviljelijät. Tuossa kyllä sitten kiinnitetään huomiota myös tuottavuuteen. Ja tässä on jo viittaus työnjakoon ja talouden kehittymiseen:

Esimerkiksi tuotteiden saaminen markkinoille on hankalaa, sillä usein pienviljelijöillä ei ole tietoa siitä, miten markkinat toimivat tai ruokaa ei saada kuljetettua markkinoille. Siksi tarvitaan myös pienyrittäjiä, jotka kuljettavat ruokaa, sekä kauppoja ja ravintoloita, jotka ostavat ja myyvät sitä eteenpäin. Saatavilla olevan ruuan määrän kasvattamiseen on siten valtavasti potentiaalia, jos esimerkiksi pienviljelijöiden bisnesosaamista kehitetään.

(lihav. HJ)

Ettei kaikkien tarvitse jäädä ikuisesti pienviljelijöiksi. Mutta miksi muuten tarvittavat ovat pienyrittäjiä? Eikö olisi kuviteltavissa, että myös kehitysmaihin ilmestyisi ökymiljardöörejä, jotka organisoisivat tuon kaiken. Siihen tapaan, miten täälläkin tapahtui? Tällainen miljardööri voisi kyllä periaatteessa olla osuusliikekin? Kunhan pääoma keskittyy!