Tuottava Maa Turvattu Luonto
Yleinen kategoria => Yleinen Keskustelualue => Topic started by: Heikki Jokipii on 06.11.13 - klo:06:42
-
Tästä asiasta - miten luomuviljely (puolisalaa) käyttää tavanomaisen viljelyn resursseja ja on niistä riippuvainen - on täällä siellä täällä (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=541.msg2642#msg2642) ollut puhetta aiemminkin, mutta aloitetaan näin siitä oma keskustelunsa, kokonaiskuvan saamiseksi.
Välittömänä kimmokkeena tälle se, miten Evira taas kerran teki 4.11.2013 poikkeuslupapäätöksen (http://www.evira.fi/files/attachments/fi/evira/asiakokonaisuudet/luomu/kasvit/20131104b.tavsiemen.pdf) siitä, miten nyt saa luomussa käyttää väliaikaisesti tavanomaista lisäysaineistoa (eli siemeniä ja taimia).
Jäiköhän tuossa päätöksessä yhtään Suomessa viljeltävää kasvia mainitsematta. Periaatteessa (http://www.evira.fi/portal/fi/tietoa+evirasta/asiakokonaisuudet/luomu/kasvit/siemenet+ja+taimet/) on näin:
Luomutuotannossa on käytettävä luonnonmukaisesti tuotettuja siemeniä ja taimia aina, kun niitä on saatavissa
Mutta näillä poikkeusluvilla sitten mennään. Paikallinen ELY:kin voi näitä poikkeuksia myöntää.
Mutta ilmiö on nimenomaan laajempi. Ravinteita se koskee eritoten, mutta ilmenee muussakin. Keskustelu näin avattu.
-
GMO Pundit esittelee ranskalaisen tutkimuksen asiasta. Missä määrin luomuviljely tukeutuu ravinnevirtoihin tavanomaisesta viljelystä:
To what extent does organic farming rely on nutrient inflows from conventional farming (http://gmopundit.blogspot.fi/2013/12/to-what-extent-does-organic-farming.html?m=1)
Asia riippui monista seikoista, kuten siitä, oliko tilalla eläimiä jne, mutta keskiarvotulokset olivat nämä:
"Our results showed that on average, inflows from conventional farming were 23%, 73% and 53% for nitrogen, phosphorus and potassium, respectively."
Eli keskimäärin luomutila "varasti" tavanomaiselta tilalta 23% typestään, 73% fosforistaan ja 53% kaliumistaan.
Tulos on hyvin linjassa mm. ruotsalaisten tutkimusten kanssa.
Tutkijat korostavat, aivan oikein, että näitä lukuja on tarkasteltava, kun arvioidaan luomun roolia maatalouden (maailmanlaajuisessa) kehittämisessä.
Onkohan asiasta suomalaisia tutkimuksia?
-
Ruotsalaiset SLU:n tutkijat toivat esiin sen, miten luomutila voi saada ravinteita tehoviljelyltä jo itsessään, varsinaisesti niitä naapureilta hakematta: kun tilaa on vuosia teholannoitettu - ja varsinkin, jos on ylilannoitettu - niin ainakin fosforin ja kaliumin osalta näitä ravinteita pellossa saattaa sitten kohtuullisessa määrin riittää jopa (äärimmillään) pariksi vuosikymmeneksi, sen jälkeen, kun tila "siirtyy" luomuun.
Tuolla toisessa keskustelussa (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=745.0) esiintuotu luomutila, josta on tietoa tässä artikkelissa (http://www.huililehti.net/nuori-polvi-vaihtaa-luomuun/), saattaa olla tällainen tapaus. Siitähän kerrotaan:
Noin viisitoista vuotta sitten Tyynelän tilalla Joutsenossa oltiin huolissaan. Tilalla oli lypsykarjan lähdön jälkeen viljelty yksipuolisesti viljaa jo vuosikymmeniä, mutta sadot alkoivat pienentyä. Pelloille ajettiin kalliita lannoitteita, mutta tuotanto ei kasvanut.
Artikkelista ei selviä, koska tuo lannoiteiden syytäminen lopetettiin - eikä sekään, olisiko ko. maaperän lannoitetarvetta analysoitu, yritetty kunnolla selvittää, mistä tuo satojen pienentyminen johtui. Mutta siinä tulee kerrottua, että ko. peltoihin on kauan laitettu paljon keinolannoitteita. Jos kasvit eivät ole niitä hyödyntäneet, niin ainakin osa siitä on jäänyt maaperään. Eli ainakin osa ko. luomutilan ravinteista on saatu aiemmasta tehoviljelyvaiheesta.
Myöskään tuo naapurilta lainaaminen ei ole ko. tilalle vierasta:
Koska jotain piti keksiä, alettiin Tyynelässä kokeilla eloperäistä lannoitusta, eli naapuritilalta lehmän lantaa ja kompostia sekä kiertoviljelyä, eli kasveja viljeltiin eri vuosina eri pelloilla. Mitään suunnitelmaa luomusta ei Tyynelässä vielä ollut.
Yhteydestä päätellen varmaankin tätä lainausmenettelyä on jatkettu myös luomuvaiheessa, eli näitä panoksia on edelleen saatu naapuritilalta.
Mutta onko tuo naapuritila luomutila? (Rohkea arvaus: ei ole.)
-
Jos rahasta, vaikkapa suurten ikäluokkien eläkkeistä, olisi kyse niin tuollaisten em. prosenttien kohdalla puhuttaisiin kyllä - kestävyysvajeesta.
Aivan varmasti luomuviljely jotenkuten onnistuisi ilman näitä ulkopuolisia ravinnepanoksiakin. Mutta mikä olisi satotaso silloin?
Eviran ohjeissa asiasta (http://www.evira.fi/portal/fi/tietoa+evirasta/asiakokonaisuudet/luomu/kasvit/lannoitus/) on kyllä tällainen kosmeettinen lisävaatimus asialle ...
"Käytettäessä tavanomaista lantaa on huolehdittava siitä, että luovuttavalla tilalla on enintään 2 eläinyksikköä / käytössä oleva peltohehtaari.
"
... mutta periaatteessa siis tavanomaisen lannan käyttö on sallittua.
Jotenkin siis keinolannoitteet "puhdistuvat" lehmän ruoansulatuselimistössä luomuun sopiviksi.
Tästä eri maiden luomunormien taulukosta (http://organicrules.org/custom/differences.php?id=2abh) ilmenee, että joissakin maissa on asetettu rajoituksia tavanomaisen lannan prosentti- ja/tai kilomäärille, mutta koko EU:ssa ei tällaisia tiukkoja määräyksiä ole, vaikka jopa asian kieltämistäkin on ehdotettu (ja käsittääkseni ihan luvattukin, tulevaksi voimaan joskus tulevaisuudessa). Suosituksia on lisäksi siitä, että jos luomulantaa vain on saatavissa, sitä on ensisijaisesti käytettävä. Mutta riittääkö luomutiloilta lantaa toisille luomutiloille myytäväksi?
***
Tätä vänkäämistä tässä ei pidä tietystikään ymmärtää niin, että meillä olisi yleisesti jotain sitä vastaan, että ylimääräistä lantaa kuljetetaan toisille tiloille. Ei, ihan päinvastoin, kaikki ravinteet pitää saada kiertoon! Ihan kaikki! (http://www.tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=103)
-
Suomen MTT:lläkään ei ole kovin monia pitkään luomussa olleita koetiloja, kertoo tämä uutinen vuodelta 1999:
Valtion koetila luomulle (https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/mtt/mtt/ajankohtaista/Uutisarkisto/1999/Valtion%20koetila%20luomulle)
Valtion omistamien luomutilojen lukumäärä voidaan laskea vielä yhden käden sormilla, mutta jokainen kehitys alkaa nollasta.
Mutta siis kuitenkin joitakin on. Kun näillä ei ole toiminnassaan viljelijän välittömään toimeentuloon liittyviä ongelmia, voisi kuvitella, että näillä olisi pyritty "puhdasoppiseen" luomuviljelyyn, eikä olisi lainattu (edellä kuvatulla tavalla) tuotantopanoksia tavanomaiselta viljelyltä?
***
Yritin saman tien googlata haulla "suomen vanhin luomutila", mutta tuloksia ei tullut. Mikähän se on, mitähän "ravinnepolitiikkaa" se on harrastanut ja miten sillä nyt menee?
Matti Pekkarisen "Luomu-pikakurssi"-sivulta (http://mattipekkarinen.net/pikakurssi.htm) löydämme tiedon, että v. 1990 luomutiloja oli vajaat 700. Paljonko niistä on yhä mukana pelissä? Kun toisaalta tiedämme, että luomuun mennään ja sitten siitä pois tullaan aika helposti, paljonkohan on Suomessa sellaisia luomutiloja, jotka voisivat sanoa sitä olleensa tuon n. 20 vuotta? Tai edes 10-15 vuotta? Käymättä välillä "lähtöruudun" eli tehoviljelyn kautta?
-
Biodynaamiset tilat kuuluvat Suomen vanhimpiin luomutiloihin.
Itse vierailin Labbyssä parinkiin otteeseen jo 1980-luvun lopussa. Se siirtyi luomuun 1988 virallisesti. Olin jo silloin erittäin kriittinen luomun suhteen.
http://www.labby.fi/
Rekolan Biodynaaminen maatila
www.rekolabiodyn.fi/
Rekolan Biodynaaminen maatila sijaitsee Kangasalan Raikussa. Tilalla on viljelty Biodynaamisesti jo vuodesta 1977 lähtien.
http://frookynanherkku.fi/kauppa/rekolan-tila-m-47.htmlRekolan biodynaaminen maatila sijaitsee Kangasalan Heponiemessä. Agronomi Kalervo Rekola aloitti tilalla biodynaamisen viljelyn jo 1970-luvun alussa. Tavoitteena oli omavarainen ja monipuolinen tilakokonaisuus. Näin haluttiin säilyttää maan hedelmällisyys ja taata tilatuotteiden korkea laatu. Biodynaaminen viljely on vanhin luonnonmukaisen viljelyn suuntauksista, ja se on lähtöisin monivaikutteisesta kulttuurin kehityshankkeesta, jonka alullepanijana oli Rudolf Steiner.
http://www.luomulaatikko.fi/tietoa_viljelysta
Biodynaaminen viljely
Biodynaaminen viljely on vanhin luonnonmukaisen viljelyn suuntauksista. Se on lähtöisin monivaikutteisesta kulttuurin kehityshankkeesta, jonka alullepanijana oli Rudolf Steiner. Viljelijät kääntyivät hänen puoleensa huolestuneina siemenviljan ja ravinnon laadun heikkenemisestä. Steiner piti Saksassa vuonna 1924 esitelmäsarjan, joka nykyään tunnetaan Maatalouskurssin nimellä.
Biodynaaminen viljely perustuu luonnonvarojen kestävään käyttöön. Maan hedelmällisyyttä vaalitaan kompostoinnin, viherlannoituksen, vuoroviljelyn ja biodynaamisten ruiskutteiden (preparaattien) avulla. Kemiallisia lannoitteita ja torjunta-aineita ei käytetä.
Biodynaaminen on lyhenne sanasta biologis-dynaaminen. Biodynaamisen viljelyn ekologia ulottuu \"siniseltä planeetaltamme\" aina auringon ja tähtitaivaan kosmisiin ulottuvuuksiin. Työskentely maataloudessa asettuu osaksi luonnon suuria rytmejä.
-
Kun biodynaamisia tiloja on Suomessa 15 kappaletta, voisi joku mm-kandi tehdä niistä kaikista pro gradun, aiheenaan niiden peltojen tuottavuus ajan myötä. Saakohan Demeter-sääntöjen mukaan ostaa lantaa ja kompostia tavanomaisilta tiloilta?
-
Veripalvelu sulkee keräyspisteitään. Tässä yhteydessä (ihmiskehon tuotteiden keräyksestä) tulee väistämättä mieleen (luomu-)ravinteiden haaskaus siinä, että ihmisten jätöksien ravinteita ei palaudu pelloille. Tässäpä olisi luomulle profiilin noston mahdollisuus: Perustakaa ravinteiden kierrätystä tukemaan keräyspisteitä, tarkoin valvottuja luomukäymälöitä, joista luomutilat sitten voisivat hakea aromikkaita luomumakkikuormia pelloilleen.
Suoraan jätevesilaitoksiltahan ei tietenkään voi luomupelloille kakkaa kuskata. Sehän on vain aivan tavanomaista paskaa. Pitää olla luomusertifioitua. Ja luomuviranomaisen valvonnassa tapahtuvan henkilökohtaisenkaan luovutuksen kohdalla tietenkään kaikkien kansalaisten ei voida antaa kantaa "kortta" kekoon. Jos vaikka on syönyt gm-ruokaa vaikkapa Valloissa käydessään, on kuukauden karenssiaika vaadittava. Mutta muutoin, tuntien luomusääntöjen joustavuuden, riittänee, että on joskus syönyt luomuruokaa, tai ainakin aikonut. Näin turvataan arvokkaan ruskean kullan riittävä saanti pelloille.
Voin jo silmissäni nähdä kansalaisten pitkän jonon kiemurtelemassa aamuisin odottamassa luovutuspisteen ovien avautumista. Kovin työläs ja hidas byrokratia, kelpoisuusasiaa selvitettäessä, on haitaksi sekä keräilyn onnistumisen että myös hygienian ja yleisen viihtyvyyden kannalta. Ehkä voitaisiin ottaa käyttöön samantapainen menettely kuin on mm lentomatkustuksen lähtöselvityksessä, jonka voi tehdä etukäteen netissä. Ettei käy niin, että kun muodollisuudet on selvitetty, onkin jo liian myöhäistä.
-
Minulla mielestäni oli jo kerran tallessa linkki tutkimukseen, jossa osoitettiin, miten yksittäisiä luomutiloja suojelee tuholaisilta se, että ne ovat suuressa tavanomaisten tilojen "meressä". Joilla tavanomaisilla tiloilla tietysti käytetään niitä tavanomaisia konsteja, kuten torjunta-aineita.
Mutta hukkasin sen. Nyt en löytänyt enää ko. tutkimusta. Google tarjoaa mieleen tulevilla hakusanoilla lähes vain linkkejä sellaiislle sivuille, jossa varoitellaan ympäröivien tavanomaisten tilojen haitoista (muuten erinomaisille) luomutiloille.
Yhden linkin sentään löysin:
http://www.sussex.ac.uk/spru/research/kplib/archives/scale/research
Lainaus sieltä:
Farms cannot be treated independently of their context; organic farms that are surrounded by conventional agriculture may receive indirect protection from insect pest or weed infestations by their neighbours’ practices.
Mutta tuokin oli "may" eli saattaa olla niin, mutta ei lähdettä mihinkään tutkimukseen asiasta (ja tuossa mainitussa tutkimuksessa itsessään se jäi tuolle "may"-tasolle - hyvä tietysti sekin ...).
Eli jos joku löytää ...
-
Kyllä tämä asia on käytännössä nähty:
1) ravinteita on yleensä oikein viljellysä maassa suunnilleen riittävästi ehkä 10 v luomuilua varten. Ja tuethan juoksevat sittenkin: http://mattipekkarinen.net/syksylu.htm
2) rikkakasvit : http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=40.msg4267#msg4267 ja http://mattipekkarinen.net/kasvisivut/vilrikka.htm
3) taudit?
-
Aikamoista loisimista on sekin, että nautitaan extrakorkeat tuet, eikä tuoteta yhteiskunnalle mitään:
http://mattipekkarinen.net/2013-/luomupellavaa.htm
ja http://mattipekkarinen.net/syksylu.htm
-
Niinpä muuten on.
Onko MMM:llä ja/tai valtionvarainministeriöllä jotain kokonaisarviota, mitä tämä "lysti" maksaa "nettona"?
Nythän kaikkea ruoantuotantoa jossain määrin tuetaan, valtion varoista. Erilaisista syistä.
Mutta jos luomua tuetaan enemmän - niinkuin on laita - niin silloin kustannuksia tavallaan siirretään tavanomaisen ruoan kuluttajillle?
Rinnakkain:
- tavanomainen syöttää suomalaisia näin (€, %), maksaa näin (€, %)
- luomu syöttää suomalaisia näin (€, %), maksaa näin (€, %)
***
Vielä vähän yleisemmällä tasolla: jos moderni tehoviljely pitää yleisesti ruoan hinnat kohtuullisina, niin sitten erilaisilla ruokaseikkailijoilla on varaa ostaa jotain luomuna. Tämä asenne on mm. nuorten (opiskelijoiden ym.) nettipalstoilla yleinen. Jolloin tässäkin asetelmassa luomu on tavanomaisen loinen - eli sitä ei olisi, ellei sitä halvempaa tavanomaista olisi, siinä rinnalla.
Tähän liitttyy myös tuolla jo toisaalla esitettu vaatimuksemme, että jos eduskunta on hyväksynyt luomun lisäämistavoitteen, niin kaiken eduskunnan ravintolassa tarjottavan pitäisi olla luomua - lisähintoineen. Eikä vain sitä luomuteetä, jotain sämpylää tms. pientä.
Että väärin, koska joku eduskunnasta ei ehkä luomua kannata? Kyllä, jos ensimmäinen tällainen kansanedustaja julkisuudessa olemassa olevaksi ilmoittautuu! ;D
***
Oikeastaan tämä nyt vasta hahmottuu! Eli paradoksaalisesti kohta esitämme - me - julkisen vaatimuksen luomuruoan lisäämisestä!?
-
He kyllä tietävät tämän itse:
Ravinnetalouden suunnittelu, Mikkeli (http://luomu.fi/tapahtuma/ravinnetalouden-suunnittelu-mikkeli/)
Ravinnetalouden hallinta on merkittävä viljelyn haaste. Pyrkimys vähentää riippuvuutta tilan ulkopuolisista ravinnelähteistä on perusteltua sekä omavaraisuuden lisäyksen että ympäristön kannalta
-
Kirjan
Organic Crop Production - Ambitions and Limitations,
Kirchmann, Holger; Bergstrom, Lars (Eds.), 2009
luku 3 on netissä kokonaisuudessaan:
Chapter 3
Can Organic Crop Production Feed the World?
Holger Kirchmann1, Lars Bergström1, Thomas Kätterer1, Olof Andrén1 and Rune Andersson
http://pub.epsilon.slu.se/3514/
ja tuolta pdf.
Loisimisesta (s. 9 nettiversiossa, kirjassa sivu 46):
A more thorough examination of the organic systems in the USA revealed that the total
amount of nutrients applied was as high as or even higher than that in comparative conventional
systems (Teasdale et al., 2000; 2007; Porter et al., 2003; Denison et al., 2004; Sanchez et al.,
2004; Pimentel et al., 2005). Similar nutrient application rates have also been reported in other
publications dealing with organic cropping systems in the USA (Lockeretz et al. 1980; Liebhardt et
al., 1989; Clark et al., 1999). Instead of the inorganic fertilisers that are used in conventional
systems, organic farmers in the USA purchase manure, compost, food waste, etc., to satisfy crop
nutrient demand and improve soil fertility. However, the critical point is where this manure and
compost originate from, i.e. whether the amount of manure or compost applied is sustained by the
organic systems or whether it mainly originates from off-farm, non-organic production. In the case
of the USA studies, supply of nutrients to organic production was higher than removal, showing that
nutrients were purchased, to a large extent from conventional systems as pointed out above. One
can therefore conclude that high organic yields can only be achieved if there is an excess of
manure/compost, or if other products can be transferred from conventional to organic production.
As long as conventional production is the dominant form, this is possible. However, the results are
not representative of conditions where modern conventional agriculture is scarce, such as in Africa
or in areas completely converted to organic farming.
-
Sain tuon Kirchmannin ym. kirjan lopulta omakseni (lahjaksi, itseasiassa). Kirjassa on seuraavilla sivuilla (s. 47 alk.) yhteenvetotaulukkoja, jotka vahvistavat sen, että ainakin ko. amerikkalaisilla luomutiloilla ravinteita (typpeä) on täytynyt virrata pelloille ulkopuolelta.
(Ja muuten lisätietona, että sato suhteessa lisättyyn typpeen oli luomussa keskimäärin huomattavasti pienempi! Mutta tästä tiedosta voinee jatkaa hyötysuhdeosiossamme (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=162.0))
Mitähän tietoa Suomesta on tästä ulkopuolisten ravinteiden (lannan ym.) käytöstä? Kun asia kuitenkin on luomussa jossain määrin säädelty, luulisi, että luomuvalvonnan yhteydessä asia kirjattaisiin valvontaraportteihin.
Jos ja kun valvontaraporteissa on yksilöivä tilatieto, niin taas voisi rääkätä tietokoneita, ja katsoa, näkyisikö noiden ulkopuolisten ravinteiden käyttö satotasossa ...
Mutta ilman tätä ristiintaulukointiakin, summatieto ko. panosten kokonaiskäytöstä Suomen luomutiloilla olisi jo valaiseva.
-
Jos on näin ...
Luomu pärjäisi ilman tuontivalkuaista (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/luomu-pärjäisi-ilman-tuontivalkuaista-1.56926)
... niin on kysyttävä, miksei se sitten pärjää jo nyt. Tässä tuontivalkuaisessa tietysti lainataan ulkomailta "luomuravinteita" - mutta ketjuhan jatkuu: paljonko niiden tuottamiseen on taas lainattu ravinteita konventionaaliselta puolelta ... (sitä ei varmaankaan Suomen Evira pysty edes sanomaan, saati sitten kontrolloimaan)
Kun todellakin aivan leijonanosa luomutuotannosta on nurmi- ja palkokasvien tuotantoa: miksei se ole riittänyt, miten ylipäänsä on voinut syntyä tarvetta tuonnille?
(Mikähän mahtaa olla tämän tuontivalkuaisen määrä ja osuus luomussa, tällä hetkellä?)
-
Hesarissakin oli juttu tästä luomuviininvijelijästä, joka kieltäytyy torjunta-aineista, tässä Guardianin versio:
French organic winemaker faces prison for defying pesticide order (http://www.theguardian.com/world/2014/feb/23/french-organic-winemaker-prison-pesticide)
Kyseessä on jääräpää, joka kieltäytyy myös luomussa sallitusta torjunta-aineesta (pyretriini). Hän haluaa näyttää, että tälle suojatoimenpiteelle on "vaihtoehtoja". Ja jos kyseiset tuholaiset eivät - kun ympäröivät asianmukaisesti käsitellyt tilat antavat sille tiettyä suojaa - sitten ole hänen tilalleen iskeneet, hän on varmaan vakuuttunut vaihtoehtojensa toimivuudesta.
Greenpeace ym. ovat sitten organisoineet tukikampanjan tälle tyypille, jolla on tällä tavalla otsaa omassa uskonvarmuudessaan vaarantaa muiden viininviljelijöiden sadot.
(Viljely on vieläpä biodynaamista. Liittyykö se asiaan, vai onko kyse vain ko. viljelijän päähänpinttymistä?)
Sattumoisin - vai onko se ihan sattuma? - HS kertoi jokunen vuosi sitten juuri tästä samaisesta Emmanuel Giboulotista, jutussa, johon mekin kiinnitimme huomiota (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=5.msg398#msg398).
Siinä jutussa hän kyllä kertoi, miten oli menettänyt 60% sadostaan, mm. tuholaisten takia.
-
Todella harmillista, että Hesarin jutun toimittaja ei ole pistänyt Emmanuel Giboulotin nimeä sisäiseen uutishakuun, sillä tuo linkkaamasi vanha juttu hänestä olisi saattanut tämän uuden tilanteen aivan toiseen valoon Hesarin lukijoille.
Nyt tästä tapauksesta jäi sellainen kuva lukijoille, että Giboulot on juuri sellainen luomuväen mainoksien rakastama uhrautuva ja pahan myrkkyteollisuuden ristille naulitsema luomusankari, joka kyllä kykenisi ratkaisemaan kaikki ongelmat luomun keinoin, mutta ilkeä teollisuus ei anna hänen tehdä sitä.
Vanha uutinen mukaan otettuna tilanne onkin niin, että tämän sankarin luomukeinot on jo turhiksi havaittu, biodynaaminen luomutila on ollut homeen kynsissä jo vuosia ja muualle leviämisen uhka on ilmeinen. Kun hän taikauskoisuudessaan kieltäytyy järkevistä menetelmistä, saattaa tuhota jopa kymmenien muiden tilojen järkevän kasvinsuojelutyön. Sekä pahimmassa tapauksessa koko alueen viinituotannon vuosiksi.
Tuostahan voisi antaa jutun toimittajalle vinkin, että yhdistää tuon vanhan tiedon tähän uuteen.
-
Tässä on AFP:n päivitys tästä asiasta:
French organic winemaker takes pesticides battle to court (http://www.google.com/hostednews/afp/article/ALeqM5hiz81sQTPptNVASfRF65Dt33gfmg?docId=f06a96fa-ae4e-4e67-b608-f2918512cc56&hl=en)
Eli vaadittua sakkoa oli pienennetty huomattavasti, vain 1000 euroon. Päätös asiasta tulee vasta 7. huhtikuuta. Mielenosoittajat olivat oikeussalin ulkopuolella, kyltein "torjunta-aineet = kuolema".
Muualta sain selville, että Giboulot oli esittänyt asialle myös biodynaamisia perusteita, tai ainakin omia tulkintojaan niistä. Loput perusteet ovat sitten sellaisia, että toimenpiteisiin ei ole aihetta, koska nyt ko. tautia ei hänen tarhassaan (tai alueella) ole esiintynyt. Eikä suostu ymmärtämään, miten on kyse ennaltaehkäisystä, logiikaltaan samasta kuin rokotuksissa.
Tämä tauti, Flavescence dorée (http://en.wikipedia.org/wiki/Flavescence_dor%C3%A9e), ei ole edes parannettavissa, ainoa keino on repiä sairastuneet kasvit juurineen maasta. Itse tauti ei ole varsinaisesti ehkäistävissäkään, näissä ruiskutuksissa on kyse sitä levittävän hyönteisen hävittämisestä. Eli kyllä niin tavallaan on, että "torjunta-aineet = kuolema", mutta tässä valitaan nyt viiniviljelmien ja näiden (Amerikasta II maailmansodan aikana tulleiden?) ötököiden kuoleman välillä.
PS. Tuli tässä mieleen, että saisiko viinikasviin istutettua geenimuuntelulla bt-ominaisuuden, oman torjuntakyvyn tälle ko. ötökälle ... ;D
-
Mitähän tietoa Suomesta on tästä ulkopuolisten ravinteiden (lannan ym.) käytöstä? Kun asia kuitenkin on luomussa jossain määrin säädelty, luulisi, että luomuvalvonnan yhteydessä asia kirjattaisiin valvontaraportteihin.
Yritin otaa selvää, onko asiassa, eli tavanomaisen lannan käytössä, määrällisiä rajoituksia. Näiltä Eviran sivuilta (http://www.evira.fi/portal/fi/tietoa+evirasta/asiakokonaisuudet/luomu/kasvit/lannoitus/) ei mielestäni löydy ensimmäistäkään sellaista rajoitusta, eli ilmeisesti (?) EU:n virallisten luomusääntöjen mukaan tavanomaista lantaa saa käyttää niin paljon kuin lystää. Korjatkaa, jos tarpeen. Tällainen säädös oli mainittu ...
Täydennyslannoituksen käytön on perustuttava esimerkiksi lannoitus- tai ravinnetarvelaskelmaan. Käytön perusteet kirjataan luomusuunnitelmaan tai lohkokohtaisiin muistiinpanoihin.
... mutta se ei ymmärtääkseni rajoita lannan määrää, niinkuin ei kai tämäkään:
Käytettäessä tavanomaista lantaa on huolehdittava siitä, että luovuttavalla tilalla on enintään 2 eläinyksikköä / käytössä oleva peltohehtaari.
Sen sijaan tällaisesta Luomuliiton "Leppäkerttusopimuksesta" (http://www.luomuliitto.fi/hallinta/wp-content/uploads/2012/06/Lepp%C3%A4kerttu-sopimus-yritykselle3.pdf) löytyi tällainen sääntö:
Lannoituksen kokonaistypen määrä peltoviljelyssä ei saa ylittää 135 kg N/ha/vuosi keskimäärin viljelykierrossa. Tavanomaisesta tuotannosta peräisin olevan täydennyslannoituksen osuus saa olla enintään 70 kg N/ha/vuosi tasattuna viljelykierron ajalle.
Onko tuo siis IFOAM:in suositus? Vai olisiko se kuitenkin löydettävissä jostain EU:n direktiiveistä? Joka tapauksessa tuossakin siis sallitaan, että yli puolet typestä voi tulla tavanomaisen puolelta. Fosforista ja kaliumista ei mainita.
Ja lannan lisäksi ravinteiden siirtämiseen on muitakin tapoja: onko niistä mitään normeja tai edes suosituksia (rajoituksia)? Vai ovatko ne mukana tuossa em. 70 kilossa?
-
Kun hän taikauskoisuudessaan kieltäytyy järkevistä menetelmistä, saattaa tuhota jopa kymmenien muiden tilojen järkevän kasvinsuojelutyön.
Tällainen tilanne on kuulemma tyypillinen perunanviljelyalueilla Suomessa. Muutama luomuviljelijä yrittää viljellä "myrkyittä", mutta perunarutto tuhoaa sadon. Tavanomaiset viljelijät lähiympäristössä joutuvat näiden peltojen vuoksi toistamaan omat myrkytyksensä, joskus useinkin. Tavanomaisten viljelijöiden sato ei tuhoudu, mutta näin luomuviljelijät saivat siirrettyä osan oman riskinottonsa kustannuksista muualle!
-
Nyt tätä loisimista aiotaan EU:ssa ilmeisesti rajoittaa. Ruokatiedon uutinen (http://www.ruokatieto.fi/uutiset/eu-pelkistaa-luomun-alkuperaisiin-kriteereihin) otta esille nämä asiat ...
Eniten vaikutuksia Suomessa aiheuttavat kaksi vaatimusta: luomutilan kaiken tuotannon on oltava luomua ja kaiken kylvösiemenen ja kasvatukseen otettavien tuotantoeläinten poikasten tulee olla peräisin luomutuotannosta.
[...]
Kotieläinten rehustusta tiukennetaan sataprosenttisesti luomuksi ja oman tilan rehun osuutta kasvatetaan.
... mutta uusia tiukempia säännöksiä saattaa olla muitakin. Arvaisin, että ravinteiden haalimista tavanomaisen viljelyn puolelta tultaisiin myös rajoittamaan.
-
EU:n uudesta luomutoimintasuunnitelmasta (http://ec.europa.eu/agriculture/organic/eu-policy/european-action-plan/index_en.htm) ei kyllä löydy ihan uloskirjoitettua pyrkimystä tämän loisimisen rajoittamisesta.
Mutta luulisin sen silti tulevan jatkossa mukaan ja esille. Se on ehkä EU-poliitikoillekin vielä vähän uusi (tuo ranskalainen tutkimuskin, ks. edellä 07.12.13, väitti itsestään, että se on asiassa jollakin tavalla ensimmäinen).
Jo tämä luomu- ja tavanomaisen tuotannon yhteiselon rajoittaminen samalla tilalla on kai tavallaan askel siihen suuntaan. Sitten ei ole ainakaan enää omalla tilalla tavanomaisia lehmiä, joiden lannalla terästää luomupeltojen kasvua.
-
Tai sitten ei. Tästä Pro Luomun selostuksesta (http://proluomu.fi/luomufoorumi-veti-vakea/) Luomufoorumista (lihav. HJ):
Mauperonilta kysyttiin mm. luomukotieläintilojen rehuomavaraisuuden nostosta ja luomurehujen seleenitäydennyksestä. Lisäksi huolta herätti vaatimus kaiken kylvösiemenen luomulaadusta.
Mauperon vakuutti kyselijöille, että komissiossa ollaan tietoisia näiden vaatimusten Suomelle aiheuttamista ongelmista.
Oliko siinä lupaus, että kyllä jatkossakin joustetaan ja poikkeuslupia annetaan?
-
Vanha tuttumme Staffan Danielsson kertoo tässä jutussaan, paitsi siitä, että Ruotsissa tilanne ravinteiden osalta luomuviljelyksessä on ihan juuri vastaava, mitä edellä on kerrottu mm. Ranskasta, eli ...
Och man har svårt att inte utarma jordarna eftersom växtnäring bortförs med skörden och man har stränga regler vad som inte får användas, t ex mineralgödsel och avloppslam mm. Därför använder man en hel del konventionell höns- och annan gödsel samt köper in mkt halm från det vanliga jordbruket.
... niin myös siitä, että tämä tavanomaisen viljelyn hyväksikäyttö Ruotsin puitteissa ei edes riitä, vaan luomuviljelyn sääntöjen hyväksymiä lannoitteita (lähinnä fosforista on kyse) on haettu Intiasta saakka, kavioista ja sorkista tehdyn jauhon muodossa, ja kysyy ...
Är hov- och klövmjöl från Indien bättre åkergödning än mineralgödsel? (http://staffandanielsson.blogspot.fi/2014/04/ar-hov-och-klovmjol-fran-indien-battre.html)
... eli onko tämä sitten parempi vaihtoehto kuin mineraali- eli keinolannoitteet?
(Asiaan liittyy vielä pieni skandaalinpoikanen, kun kyseisessä lastissa havaittiin salmonellaa (http://www.atl.nu/lantbruk/larm-om-mj-ltbrand-avbl-st))
Riippumatta siitä, oliko ko. luujauholasti luomua vain ei, tämäkin ilmiö osoittaa, miten luomun omavaraisuusideaali - jolla se yrittää julkisessa keskustelussa rehvastella - on reaalimaailmassa siitä kaukana.
-
Tästä Ylen uutisesta ...
Hukkakauratiloille halutaan kovempia rangaistuksia (http://yle.fi/uutiset/hukkakauratiloille_halutaan_kovempia_rangaistuksia/7398869)
... tuli minulle mieleen kysymys, että onko tutkimuksellista näyttöä siitä, että erityisesti juuri luomutilat levittävät tätä hukkakauraa. Huhuja tästä liikkuu.
Tällaisia keinoja sitä hukkakauraan luomussa kuulemma on:
Kannattaako vuokrata hukkakauraisia lohkoja? (http://www.luomuliitto.fi/kannattaako-vuokrata-hukkakauraisia-lohkoja/)
Mutta toimivatko nämä niksit? Ovatko naapurit tämän jälkeen tyytyväisiä/rauhallisia?
Erityisesti kiinnitti huomiotani tuossa selostuksessa tämä (lihav. HJ):
Hukkakauratilanne saadaan hallintaan 4-5 vuoden torjunnalla, jos uusia siemeniä ei pääse varisemaan peltoon.
-
Tottakai viljely, jossa hyödynnetään tarvittaessa kaikki sallitut keinot (myös kemikaalit: http://www.evira.fi/files/attachments/fi/kasvit/hukkakaura/hukkakauran_torjunta-aineet2013.pdf ) on parempi hukkakauraakin vastaan.
Viljelykierrolla on paljon merkitystä myös. Hukkakaura ei menesty monivuotisissa kasvustoissa, joita niitetään (=nurmet), sillä uuden siemenen tuotanto estyy. Hukkakaura on yksivuotinen, ja vaatii siten pystyä tuottamaan aika säännöllisesti uutta siementä. Tosin siemen saattaa säilyä itämiskelpoisena joitakin vuosia, joten kaksikaan rehunurmi- tai vihantalannoitusvuotta eivät "takuulla" tuhoa pellosta hukkakauraa. Vihantalannoitusnurmi tulee niittää keskikesällä, jottei hukkakaura ennätä tuottaa siementä.
En ole nähnyt tilastoja, joissa verrattaisiin luomun hukkakauraisuutta tavanomaiseen tuotantoon. Saattaa olla, että luomun (sinänsä haitalliset ja resursseja tuhlailevat) välivuodet, viherkesantoineen (=vihantalannoituksineen) vastaavat kokonaisuuden kannalta yhtä hyvää torjuntatulosta kuin tavanomaisen kemikaalit, joten hukkakauran esiintymisessä ei ehkä ole mainittavaa eroa???
Hukkakauran siemen on maassa poikkeuksellisen lyhytikäinen (muutama v), joten se sopii poikkeuksellisen hyvin torjuttavaksi "myrkyttömästi",viljelykierrolla. Nurmivaltaisella kierrolla siis. Tai viherkesannon käytöllä.
Se menestyy parhaiten toistuvassa kevätviljan viljelyssä. Siinä se ennättää karistaa siemeniä maahan ennen puintiaikaa. Siemeniä tulee sekä puimurin säiliöön että maahan.
-
Kiitän, Matti, tästä selvityksestä.
Niinpä emme ryhdy turhaan tästä luomuviljelyä syyttämään. Eli jatkamme objektiivista linjaamme, kaiken väittämämme tulee olla dokumentoitua, niin tieteellistä kuin mahdolista.
-
Yleisesti ottaen luomu pursuaa ja pöllyää ympärilleen monimuotoisuutta, joka on helppo ohikulkijankin havaita: http://mattipekkarinen.net/rikkapellot.htm ja http://mattipekkarinen.net/syksylu.htm .
Luomun monimuotoisuus on tutkimuksissakin todettu: http://mattipekkarinen.net/kasvisivut/vilrikka.htm
-
Liityvätkö nämäkin luomuväen huolenaiheet valmisteilla olevan EU-asetuksen suhteen ...
Luomualan sidosryhmiä ei kuunneltu asetusehdotuksen suunnittelussa (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/luomualan-sidosryhmi%C3%A4-ei-kuunneltu-asetusehdotuksen-suunnittelussa-1.68582)
... myös tai osin siihen, että tätä luomun loisimista nyt vähän aiotaan rajoittaa:
Haastavimpia muutosehdotuksia ovat MTK:n mukaan esimerkiksi vaatimukset koko tilansiirtämisestä luomuun ja tavanomaisesta tuotannosta peräisin olevien jalostuseläimien ja siemenen kieltäminen.
Tavallinen tilannehan on, että pellot ovat luomussa, karja ei. Tavanomaista karjanlantaa voi tässä tilanteessa aika paljon lainata luomun puolelle.
Toisaalta kyse tässä voi olla ihan taloudesta. Syrjäiselle tilalle ei ulotu luomumaidon keruu.
-
Välittömänä kimmokkeena tälle se, miten Evira taas kerran teki 4.11.2013 poikkeuslupapäätöksen (http://www.evira.fi/files/attachments/fi/evira/asiakokonaisuudet/luomu/kasvit/20131104b.tavsiemen.pdf) siitä, miten nyt saa luomussa käyttää väliaikaisesti tavanomaista lisäysaineistoa (eli siemeniä ja taimia).
Miksi muuten näin - kun Vandana Shiva ja muutkin aktivistit huutavat, GMO:sta puheenollen, miten viljelijät ovat ikiaikaisesti säilyttäneet osan sadostaan siemenviljaksi, eikä tätä perinnettä ja oikeutta saa Monsanto (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=75.msg6060#msg6060) tms. uhata? Tässä Jussi Tammisolan minulle mailissa lähettämä (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=132.msg4044#msg4044) yksi selitys:
Monesti rikkakasvien siemeniä ei jälkeen päin ole mahdollista saada puhdistetuksi pois luomusadosta (esimerkkinä jauhosavikan ym. siemenet luomurypsin siemensadossa, mistä johtuu, ettei luomu pysty tuottamaan edes omaa kylvösiementä rypsinviljelyyn, vaan toistuvilla erikoisluvilla saadaan aina vain käyttää tavanomaista kylvösiementä).
-
Tuoreessa Suomen Siipikarjaliitto ry:n julkaisussa (tekijä Ulla Holma, 30.10.2014) ...
Luomubroilerituotannon hyvät käytännöt (http://www.ekonu.fi/wp-content/uploads/Luomubroilerituotannon-hyv%C3%A4t-k%C3%A4yt%C3%A4nn%C3%B6t.pdf)
... annetaan luvussa, jossa on yleisiä ohjeita, ja siinä ohjeissa luomurehuista tällainen tieto (s. 6):
Tavanomaiset rehut
Poikkeussäädös: Tavanomaisia valkuaisrehuja voidaan käyttää 31.12.2017 saakka maksimissaan 5 % vuosittaisesta (12 kk:n jakso) maatalousperäisten rehujen sisältämästä kuiva-aineesta. Päiväannoksesta laskettuna tavanomaisten rehujen osuus ei saa ylittää 25 %.
Kestävästä kalastuksesta saadun kalajauhon käyttö on sallittu. Kalajauho ei ole maataloudesta peräisin eikä sen määrää lasketa mukaan tavanomaisen rehunosuuteen.
Tavanomaisen melassin, mausteiden ja yrttien käyttö (koskee luomutuotantoon soveltuvien rehujen valmistusta) on rajoitettu luomutilalla enintään 1 %:iin vuosittaisesta (12 kk jakso) rehuannoksesta. Rehuannos lasketaan eläinlajikohtaisesti maatalousperäisten rehujen kuiva-aineesta. Luomutilan tulee pitää rehunkirjanpitoa tavanomaisten rehujen määrästä.
Kun tuo poikkeuslupa koskee noinkin pientä määrää (5%) niin mikähän lienee se syy, että tällainen poikkeussäännös ylipäänsä on olemassa? Onko kyseessä järjestely, jossa hätätilanteessa voi käyttää tavanomaistakin rehua, ilman että menettää luomustatuksen?
Hiukan kieltämättä myös tulee mieleen, miten luotettava tällainen "rehunkirjanpito" käytännössä on?
-
Tai sitten ei. Tästä Pro Luomun selostuksesta (http://proluomu.fi/luomufoorumi-veti-vakea/) Luomufoorumista (lihav. HJ):
Mauperonilta kysyttiin mm. luomukotieläintilojen rehuomavaraisuuden nostosta ja luomurehujen seleenitäydennyksestä. Lisäksi huolta herätti vaatimus kaiken kylvösiemenen luomulaadusta.
Mauperon vakuutti kyselijöille, että komissiossa ollaan tietoisia näiden vaatimusten Suomelle aiheuttamista ongelmista.
Oliko siinä lupaus, että kyllä jatkossakin joustetaan ja poikkeuslupia annetaan?
Ainakin nyt vielä asiassa löytyy kaivattua joustavuutta:
Orgaanista seleeniä saa lisätä luomueläinten rehuun (http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/tiedotteet/141125_seleeni.html)
– Ryhdymme nyt kansalliseen poikkeusmenettelyyn, joka perustuu kansalliseen eläinten hyvinvointilainsäädäntöön, maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo kertoi tänään Seinäjoella luomuseminaarissa.
(lihav. HJ)
Paljonkohan tästä orgaanisesta seleenistä sitten on peräisin tehoviljelyn puolelta, ks. vaikka tänne (https://www.proagria.fi/sites/default/files/attachment/seleeni_ruokinnassa.pdf), josta lause:
Pelloille lannoitteena levitettävä seleeni on epäorgaanista seleeniä, mutta kasvit muuttavat sen orgaaniseen muotoon.
Tästä toisesta lähteestä (http://luomu.fi/materiaalit/02_Diat/Kuusela_E_Seleenia_luomunaudoille_101228.pdf) (Eeva Kuusela, dia 22) voimme lukea:
Itä-Suomen yliopiston kokeessa ilmeni, ettei omavaraisen luomutilan karjanlanta- tai kompostilannoitus turvaa viljelykasvien seleenin saantia (Kyllönen 2010)
Mutta kuitenkin (dia 32 eteenpäin) kerrotaan seleenihiivasta, jota käyttämällä luomutila ei sitten olisi tässä asiassa tavanomaisen viljelyn loinen. Vaikka eräässä mielessä "keinolannoitteita" sitten käyttäisikin.
-
Täällä Helsingin Itäkeskuksen kieppeillä kun asun, tuli paikallisten kanssa juttua siitä, miten eräs tietty Nyman, joka oli suurpukari ja organisaattori viiinan salakuljetuksessa 1920-luvulla, sai onnistuneesti rahansa pestyä ostamalla peltoa, täältä. Itäkeskuksen ostoskeskuksen tontti muistetaan paikallisen vanhemman väen keskuudessa vielä Nymanin peltoina - eli hän myi ne aikanaan Helsingin kaupungille.
Näin(kin) rahanpesu voi onnistua.
Ehdotan suomenkieleen toista käsitettä, keskusteltaessa luomuviljelystä: lannoitteenpesu.
Siihen ei tarvita monimutkaisia pankki- ym. operaatioita. Helpoimmillaan riittää lehmä.
Jollaisia muuten itse näin ko. pelloilla n. 1971, ajaessani bussilla tästä ohitse. Kyseinen Nyman ei kuitenkaan tiettävästi syyllistynyt luomuviljelyyn ... ;D
-
Toisen kerran samasta asiasta, nyt uudella lähteellä.
Nyt sitten on annettu lupa (http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/tiedotteet/141125_seleeni.html) siihen, että luomueläinten rehuun voidaan lisätä "orgaanista seleeniä". Mutta mistä ja miten tämä orgaaninen seleeni (seleenihiiva eli selenometioniini) muodostuu ja tulee Suomessa? Minulla on nyt aavistus, että sekin saattaa tulla tehoviljelyn puolelta, alunperin. Aavistus, ei ihan varma tieto.
Tässä Yaran lehdessä (http://ruutupaperi.fi/Yara_Suomi/Leipa_leveammaksi_32010/) ss. 20-21 kerrotaan seleenistä. Senkin mukaan viljelyskasvit ottavat maasta epäorgaanisen seleenin ja muuttavat sen orgaaniseksi.
Nyt (ihan arkijärjellä) se voisi mennä näin: tehoviljeltyyn peltoon "syydetään" lannoitteita, joihin Suomessa on lisätty seleeniä (http://tuottavamaa.org/artikkelit/sahlberg/seleeni.php) (kun sitä ei maaperässä kyllin ole). Kasvit muuttavat sen "kosheriin" muotoon. Korjataan tehopellon sato, josta sitten Yara tai muu valmistaja rikastaa luomurehuihin lisättävän selenometioniinin.
***
Toiseen keskusteluumme (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=561.0) viitaten, kyllä näin pitää menetellä, kyllä luomulehmienkin - nehän eivät ole isäntäänsä tai emäntäänsä valinneet - pitää saada seleeninsä, ilman sitä eläimet sairastuvat ja kärsivät. Mutta tällainenkin näkökulma asiassa on.
-
Päätin kysyä eräältä tätä orgaanista seleeniä sisältävää luomurehua tuottavalta suomalaiselta firmalta (jonka nimellä ei tässä nyt ole väliä), mistä se seleeni tulee. Kiitettävästi he vastasivat. Mutta vastaus oli se, että se tulee eräältä firmalta - Ranskasta. Nyt menee liian työlääksi, pitäisi selvittää miten ja mistä tämä ranskalainen firma seleeninsä saa. Saanko luovuttaa tässä "tutkivassa journalismissani"?
Vaikka tämän seleeninsaannin vertailun (http://www.eufic.org/article/en/diet-related-diseases/cancer/artid/Selenium-in-the-Diet/) pohjalta Ranskassa ei varsinaista seleeniongelmaa olisi? Eli jos tämä "orgaaninen seleeni" tuodaan sieltä, se voisi olla kaikin puolin "kosher"?
-
Muistaakseni Kirchmannin ym. kirjasta löytyi myös arvio, miten n. 20% luomuviljelyn osuus maassa *) on eräänlainen "kriittinen" raja, sen jälkeen tämä luomun ravinnetalous alkaa merkittävästi tai jopa kiihtyvästi heikentyä?
Tämä asia tuli mieleeni tästä Jarrumiehen puheenvuorosta (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=728.msg6947#msg6947), tuolla toisaalla. Ruotsalaiset nyt siis - erilaisista syistä - "jarruttavat" jo 17% kohdalla, siis ennen kuin ko. raja tulee vastaan?
Muistatko, löydätkö, Jarrumies - kun myös omistat ko. kirjan - tuota kohtaa?
_____________
*) tarkoittaa tässä aluetta, jolla ravinteita voi lainata. Mm. Hollanti kuuluu tässä mielessä Saksaan, koska se vie suunnattomia määriä lehmiensä lantaa sinne.
-
Biodynaamiset tilat kuuluvat Suomen vanhimpiin luomutiloihin.
Itse vierailin Labbyssä parinkiin otteeseen jo 1980-luvun lopussa. Se siirtyi luomuun 1988 virallisesti. Olin jo silloin erittäin kriittinen luomun suhteen.
http://www.labby.fi/
[...]
Nyt tässä Luomuliiton 30-vuotisjuhlauutisessa (http://www.luomuliitto.fi/luomun-30-vuotinen-kasvu-jatkuu/#more-4926) itse "pukki kaalimaan vartijana" (so. maatalousministeri Kimmo Tiiilikainen, ko. liiton puheenjohtaja 1995-1998) antaa puheessaan tämän tiedon:
– Suomen liittyminen Euroopan Unioniin sysäsi Suomen luomuviljelypinta-alan kasvuun. Nyt 10 prosentin rajapyykki on saavutettu.
Siinä tiedossa luultavasti on se prosenttiyksikön luomulisä (tai sitten ei, mikä vielä pahempi!), mutta tähän halusin nyt uutisessa kiinnittää huomiota:
Luomutuottajia on nyt yli 4300, kun Luomuliiton perustamisvuonna 1985 heitä oli alle viisikymmentä.
(lihav. HJ)
Niinpä:
a) tämä hullutus on maassamme todellakin hyvin uusi (so. ei mitään perinteistä, tullut siis lopulta EU:n myötä) ja
b) sellaisia tiloja, jotka olisivat olleet hyvin (tai noinkin) pitkäaikaisesti luomuviljelyssä, on siten äärimmäisen vähän
Ninpä tuottojen pitkäaikainen ja reilu (eli objektiivinen) vertailu taitaa Suomessa olla yksinkertaisesti mahdotonta. Kun tästä voi päätellä, että aivan valtaosa ko. tiloista on väistämättä "nauttinut" tehotilojen jälkivaikutuksista. Saanut siis nauttia sekä tehoviljelyn fosforin ja kaliumin että EU:n tuet!
-
Tämä Rekolan tila (mainittu edellä 08.12.13), tässä kehuskelussaan, suorastaan "kaivaa verta nenästään", eli siis sitä, että tilasta tehtäisiin tarkka, tieteellinen ravinnevirtojen analyysi:
Rekolassa ei myrkytetä – kasvisten maku tulee puhtaasta maasta (https://kohokohdat.fi/tampere/rekolassa-ei-myrkyteta-kasvisten-maku-tulee-puhtaasta-maasta/)
– Lanta. Se on se salaisuus nelivuotisen viljelykierron lisäksi, paljastaa puutarhuri Henri Murto hymyillen.
Biodynaamisella tilalla on suljettu kierto. Yksinkertaisuudessaan karjan lannalla ravitaan maata, jossa kasvavat kasvit, joita karjakin taas syö. Kemiallisia lannoitteita ja torjunta-aineita ei käytetä, vaan maata hoidetaan sekä lannalla että maalle hyvää tekeviä kasveja vuorovuosin kasvattamalla.
-
Tässä Safkatutkan artikkelissa olisi tietysti roimastkin kritisoitavaa ...
Viisaasti viinikaupoilla: luomu ei aina ole juomavaihtoehdoista luonnonmukaisin (http://www.safkatutka.fi/2016/01/18/viisaasti-viinikaupoilla-luomu-juomavaihtoehdoista-luonnonmukaisin/)
... mutta poimitaanpa sen sijaan sieltä tämä tieto:
– Suurin osa edullisista luomuviineistä tulee suurilta tiloilta, joissa mahdollisesti vain yhdellä linjastolla keskitytään luomuun.
Jos tuolla kerrotaan, että luomuviinit viljelläänkin noilla suurilla tiloilla tavanomaisen seassa, vaikka erikseen, osaa tietysti kuvitella, miten tavanomaiset viiniviljelmät ympärillä antavat luomuviljelmille suojaa tuholaisia vastaan.
Tämän verran vielä (lihav. HJ):
Biodynaamiset viini valmistetaan ympäristön ehdoilla. Viljelyssä ei esimerkiksi käytetä ylimääräisiä lannoitteita tai myrkkyjä. Myös viinien valmistusmenetelmissä pyritään luonnonmukaisuuteen. Monilla tiloilla työt jopa tehdään käsin ja tilan kotieläimet vastaavat luonnollisten lannoitteiden tuotannosta.
Ja monilla tiloilla taas nämä luonnolliset lannoitteet saadaan naapurin tehotilan lehmistä ... (tarvittavat lehmänsarvetkin! ;D)
-
Luomuinstituutin tässä uutisessa (http://luomuinstituutti.fi/viljelykiertojen-vertailussa-voittajina-luomu-ja-biokaasu/) (johon yleisemmin otamme kantaa myöhemmin) oli tällainen mielenkiintoinen tieto (lihav. HJ):
Luomutuotanto toimii niin Suomessa kuin maailmallakin usein lannan varassa. Luomutiloilla käytetään myös tavanomaisen tuotannon lantaa. Tämä on nähty ongelmallisena esim. Tanskassa, jossa on päätetty luopua tavanomaisen tuotannon lannan käytöstä vuoteen 2021 mennessä. Muutos vaatii ravinteiden hallinnan kehittämistä. Sitä vaatii myös luomun globaali kasvu.
Tuohon on vielä aikaa, mutta näin jonkinlainen totuuden hetki siellä lähestyy. Muistettava muuten kuitenkin on, että ravinteita tavanomaisesta viljelystä on mahdollista siirtää muillakin tavoilla kuin lannan kautta ja avulla.
Mutta tuon uutisen myötä voimme nyt sanoa, että myös Luomuinstituutti on myöntänyt otsikkomme ilmiön olemassaolon.
-
Tästä lyhyestä artikkelista (luomu.fi) ...
Luomu vie kiertotaloutta eteenpäin (http://luomu.fi/kirjoitus/luomu-vie-kiertotaloutta-eteenpain/)
... löytyy taas pari esimerkkiä otsikkomme ilmiöstä:
Pitkät etäisyydet vaikeuttavat tilojen välistä yhteistyötä, mikä osaltaan luo tarvetta sille, että kehitetään lannasta helpommin kuljetettavia lannoitevalmisteita. Esimerkiksi broilerinlantarakeita valmistetaan tavanomaisilla broileritiloilla syntyvästä lannasta. Kuivatut ja rakeistetut broilerinlantarakeet ovat täydennyslannoitteena luomuhyväksyttyjä.
Ruokajärjestelmän sisäistä ravinnekiertoa voidaan parantaa, kun elintarviketeollisuuden sivuvirtoja hyödynnetään lannoitteina. Vuodesta 2008 alkaen Suomessa on ollut tarjolla luomuviljelyyn soveltuva, lihaluujauhopohjainen Viljo-lannoitesarja, jonka markkinat kehittyivät pitkälti luomusektorin vedolla. Tämän ravinteiden kierrätysmenetelmän suhteen luomutilat ovat olleet edelläkävijöitä ja testaajia. Luomutuotanto tehostaa täten myös tavanomaisen tuotannon ravinnekierrätystä – käyttämällä ravinteita, joiden hyödyntämisaste jäisi muuten vajaaksi.
Kyllä, ilman muuta kierrätyksen parantaminen on hyvä asia. Mutta samalla tuossa luomuviljely tehostaa kovasti ravinteiden kierrätystä tavanomaisesta viljelystä luomuun päin.
Nuo ovat selviä tapauksia. Rivien välissä tällaisesta kierrätyksestä siinä kyllä kerrotaan muutenkin.
***
Rivien välissä muuten myönnetään luomun heikko kohtakin:
Maatalouden isot ravinnevirrat pyörivät kotieläintalouden piirissä, mutta pidemmän päälle myös ihmisen kautta kulkevan ravinnevirran jättäminen kierron ulkopuolelle aiheuttaa melkoisesti ravinnehukkaa.
Asia, jonka huomioon ottaminen ei luomussa onnistu (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=103).
-
Eri luomuryhmät ovat USA:ssa erimielisiä siitä, voiko sellaista kompostia, josta löytyy tai voi löytyä torjunta-ainejäämiä, käyttää luomuviljelyssä:
https://www.geneticliteracyproject.org/2016/05/06/organic-farming-groups-at-odds-over-compost-contaminated-with-pesticides/
Ja miten asiaa pitäisi testata, tarkkailla? Joka tapauksessa tuo osoittaa, että itse ilmiö, kompostimullan ja siinä mukana ravinteiden "lainaaminen" tavanomaiselta puolelta on sielläkin tuiki tavallista.
-
Joko tämän MT:n jutun haastattelulausunto (Eila Turtola) on ollut keskustelussa täällä?
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/fosforipula-leikkaa-jo-satoa-1.137503
"Fosforikeskustelu sai uutta puhtia torstaina. Yara Suomi esitteli tutkimustuloksia, joiden mukaan fosforista on tullut kasvua rajoittava tekijä etenkin nurmilla ja ohrapelloilla.
Peltojen fosforitila on heikentynyt koko EU-ajan, erityisesti nurmivaltaisilla alueilla, toteaa Yaran kehityspäällikkö Minna Toivakka.
Viime kesän säilörehunäytteistä vain kymmenesosassa oli tarpeeksi fosforia. "Tämä on syytä ottaa huomioon eläinten ruokinnassa."
Luonnonvarakeskuksen professorin Eila Turtolan mukaan ympäristökorvauksen asettamat rajat eivät leikkaa viljelykasvien satoa. Päinvastoin: vaikka peltoja lannoitetaan niukasti, kasvit pärjäävät maassa menneiden vuosikymmenten peruina olevien fosforivarastojen turvin.
Turtolan mukaan siitäkään ei ole tieteellistä näyttöä, että nykyisin viljeltävien lajikkeiden sadontuottomahdollisuuksia ei pystyttäisi hyödyntämään fosforipulan takia."
-
Tästä Pro Agrian uutisesta ohitetaan *) tällä kertaa tuo väite kysynnän kasvusta ...
Luomusianlihan tuottajia tarvitaan lisää (https://www.proagria.fi/ajankohtaista/luomusianlihan-tuottajia-tarvitaan-lisaa-6655)
... mutta otetaan esille tämä tieto:
Tilojen kannattavuuteen vaikuttaa oleellisesti rehuntuotanto. Yksimahaisten ruokinnassa vaaditaan 31.12.2017 lähtien 100 % luomurehua.
Mutta tähän asti siis ei ole vaadittu. Eikä siis yli puoleentoista vuoteen vielä vaadita.
_______________
*) asiasta keskustelllaan jo esim. täällä (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=162.msg8230#msg8230). Tässä riittänee, että 30% kasvu eli lisäys luomusianlihan surkeaan määrään ja osuuteen jättää määrän ja osuuden yhä surkeaksi.
-
Tähän luonnonsuojelutoimenpiteeseen ei sinänsä ole huomauttamista:
Luonnonmukaista kiertokulkua kosteikolla (http://www.oululehti.fi/?app=NeoDirect&com=6/255/138630/df87889079)
Mutta onko oikeastaan näin:
LUOMUTARKASTAJA Ritva Pesonen on vuotuisella tarkastuksella Akionlahden laitumella varmistamassa, että kuluttajille tarjottava luomulampaanliha on kasvanut luomuedellytysten mukaan. Yleensä luomutarkastaja tarkastaa isoja tiloja, joissa kasvatetaan lampaille rehuainesta. Akionlahden luonnonlaitumella luomuedellytykset täyttyvät: luonnossa kasvanut lampaanruoka on luomua, koska maaperää ei ole lannoitettu.
Kun juuri edellä oli kerrottu:
KOSTEIKKOON valuu Kaivosojan kautta vettä noin 500 hehtaarin valuma-alueelta, joista peltoa on noin kolmasosa. Maatalouden ravinteet sitoutuvat kosteikon kiintoaineeseen, ja saavat sen kasvuston rehottamaan.
Eli kosteikko saa ravinteensa mm. n. 150 peltohehtaarilta. Viljelläänkö niillä kaikilla luomukäytännöin? Luultavasti ei. Taitaapa vain olla niin, että tuo tarkoittamaton valunta, yhtälailla kuin lehmän ruoansulatusjärjestelmä, jotenkin pyhittää (alkuperäiset) keinolannoitteet luomun käyttöön sopiviksi.
(Huomautinpa asiasta myös kommentilla Oulu-lehdelle.)
-
Tässä toiminnassa luomutilat eivät ehkä ole tavanomaisten tilojen loisina, mutta kansantalouden loisina sitten ylipäänsä:
WWOOF-toiminta tuo työvoimaa luomutiloille (http://luomuailmanmuuta.fi/wwoof-toiminta-tyovoimaa-luomutiloille/) (Luomua. Ilman muuta -svustolla)
WWOOF ei peri tiloilta maksua, eikä tilallisten ja vapaaehtoisten välillä liiku rahaa.
Ruokapalkalla työtätekevät eivät oikeastaan paljon eroa orjatyövoimasta. Hyväksikäyttö vain motivoidaan eri tavalla, pakon ja väkivallan sijasta harhaanjohtamisella, ideologisella sumutuksella. Hyväksikäytetyt nuoret luulevat tekevänsä jotain arvokasta.
-
Tässä MT:n jutussa on loisimisnäkökulma täysin häivytetty:
Mikä ihmeen vinassi? Mystinen lannoite siivitti luomupellavat huippusatoon (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/mikä-ihmeen-vinassi-mystinen-lannoite-siivitti-luomupellavat-huippusatoon-1.163205)
Niin, mikä ihmeen vinassi? Katsotaanpa:
http://www.pargasgard.fi/fi/vinassi
Vinassi on nestemäisessä muodossa oleva luomuun soveltuva kierrätyslannoite, joka on peräisin Sokerijuurikkaasta. Hiivateollisuus käyttää sokerijuurkasmelassia tuotannossa ja sivutuote on Vinassi jota voidaan käyttää luomulannoitteena. Ruotsissa vinassia on käytetty jo yli 15 vuotta ja tänä päivänä kaikki tuotettu vinassi käytetään luomuviljelyksissä.
Ruotsista en tiedä, mutta Suomessa ei sokerijuurikasta ei luomuna viljellä. Mutta kun Ruotsissakin kaikki vinassi menee luomulannoitteeksi, voimme olla aika varmoja siitä, että valtaosin se tulee tavanomaisilta tiloilta.
Tuo tila tuo tuon lannoitteensa Virosta - joka on jo loisimista, ja kaukana luomun omavaraisuusihanteesta ja -myytistä. Mutta eipä se sieltäkään luultavasti tule pelkästään luomupelloilta:
Weckström tuo vinassia Virosta. Siinä on typpeä, kaliumia ja rikkiä – muttei lainkaan fosforia. Puuttuva fosfori tulee kuivalannasta.
Niin, mistä se fosfori on siihen kuivalantaan tullut? Tämäkin vielä, samasta artikkelista:
Toisin on kaliumin laita. ”Kaliumin puute voi olla ongelma luomussa, varsinkin jos apilanurmea korjataan rehuksi.” Kaliumia saadaan esimerkiksi bioapatiitista, kivijauheista ja lihaluujauhosta.
Johon lihaluujauhoon se kalium on hyvin suurella todennäköisyydellä tullut tavanomaisten lehmien luista.
-
Tässä on tieto kyllä 3 vuoden takaa, mutta jos se yhä pitää paikkansa ei Ruotsissakaan ole sokerijuurikkaan luomuviljelyä:
Sökes: ekologiska sockerbetsodlare (http://www.ekoweb.nu/?p=11210)
Niinpä ne Ruotsin luomuviljelijät, jotka tuota vinassia ovat lannoitteena yli 15 vuotta käyttäneet, ovat reippaasti ja täysin olleet tavanomaisen viljelyn loisina ainakin vuodet 2006-2013. Ovat luultavasti vieläkin. Ja hyvin luultavasti valtaosin sitä ennenkin.
Viron sokerijuurikkaan viljelystä en löytänyt oikein tietoa ylipäänsä, saati sen luomuviljelystä. Maassa ei ole omaa sokerintuotantoa, ja näyttää siltä, että juurikkaan viljely on myös hyvin vähäistä. Korjatkaa, jos löydätte muuta tietoa.
-
Paljonko tässä ongelmassa ...
Fusarium-sienet mädättävät suuren osan sipulisadosta jo pellolle (http://www.farmit.net/avomaan-vihannekset/2016/11/04/fusarium-sienet-madattavat-suuren-osan-sipulisadosta-jo-pellolle)
... luomuviljely on tavanomaisen viljelyn loisena? Tai harmina?
Näin kerrotaan ...
Sienitartunta on sekä luomu- että tavanomaisten sipuliviljelmien vitsaus. Varsinkin luomussa taudin torjunta on hyvin konstikasta, koska esim. istukkaita ei voida peitata.
(lihav. HJ)
... vaikka tarkoitetaan, että luomuviljelyssä ei tehokasta torjuntaa ole.
Jos tuo sieni osaa (?) levitä pellolta pellolle, järkeilen, että luomupelto helposti saastuttaa naapurinkin maat. Paljonko luomuun myös lainataan terveitä istukkaita tavanomaiselta puolelta? Kysyn ja arvailen, nyt en tiedä.
-
Selatessani tätä keskustelua tuli mieleeni pirullinen idea.
Kun "GMO-vapaa" -porukka on laajentanut vaatimuksensa myös eläinten rehuihin, entä jos laajennettaisiin luomun vaatimuksia myös tuotantopanoksiin?
Tehoviljelyvapaa luomu? Vain se on oikeata luomua! Kyllä tähän ajatukseen varmasti saisi jonkun fanaatikon innostumaan.
-
Sen sijaan, että kärsisivät "GMO-saastumisesta", luomutilat saavat usein suojaa läheisistä GMO-viljelyksistä, niiden "halo-efektistä":
Myth busting on ‘contamination’: GMO farms’ halo effect often protects organic farms (https://www.geneticliteracyproject.org/2016/11/08/myth-busting-contamination-gmo-farms-halo-effect-often-protects-organic-farms/)
Artikkelissa kerrotaan kolme konkreettista tapausesimerkkiä.
-
Tässä Palopuron hankkeessakin (http://blogs.helsinki.fi/palopuronsymbioosi/) on vihjeitä sitä, että siinäkin merkittävässä määrin loisitaan tavanomaisen viljelyn varassa. Vaikka väitetään näin olevan (lihav. HJ):
Tavoitteena on synnyttää energia- ja ravinneomavarainen tuotantomalli, joka on valtakunnallisesti monistettavissa.
Jo sivulla olevassa kuvassa näytetään, miten ulkopuolelta tulee "hevosenlantaa, satotähteitä jne." Mukana kompuksessa olevien tilojen kyllä kerrotaan olevan myös luomutiloja, mutta vain niiltäkö näitä tuotantopanoksia tulee? Luultavasti ei, koska sitten tämän (hankkeeseen kuuluvan) biokaasulaitoksen yhteydessä annetaan tämä tieto:
Kohti energiaa tuottavaa maatilaa – maatalouden sivuvirroista biokaasua (https://www.nivos.fi/kohti-energiaa-tuottavaa-maatilaa-maatalouden-sivuvirroista-biokaasua)
(artikkelissa 09.11.2016 "Nurmesta ja lannasta energiaa")
Biokaasu tuotetaan luomutilojen viljelykierrossa viljeltävistä viherlannoitusnurmista ja lähialueelta saatavasta hevosenlannasta.
Ainakin hevosenlantaa saadaan siis laajemmalta alueelta. Eivätkä ne hevostilat välttämättä ole luomutiloja. Luomussa tämä kuitenkin hyödynnetään:
Mitään ei heitetä hukkaan, sillä biokaasun tuotannon jälkeen runsasravinteinen mädätysjäännös levitetään alueen luomupelloille tehostamaan tuotantoa.
***
Tuosta hankkeesta on kaivattu tietoja (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=745.msg7236#msg7236) ennenkin - ja pyritty saamaankin, vähän huonolla menestyksellä - mutta ehkäpä pitäisi vielä uudestaan yrittää.
-
Tämä uutinen herättää parikin kysymystä:
Lihaluujauhosta potkua luomuviljelyyn (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/lihaluujauhosta-potkua-luomuviljelyyn-1.168564)
Ensiksi tietysti sen vanhan, että mistä saadaan raaka-aine tuohon lihaluujauhoon.
Mutta myös tämä ihmetyttää:
Honkajoki Oy toimittaa Ecolanille hygienisoitua lihaluujauhoa, johon lisätään muun muassa kalia ja fostoria.
Mitä tuo on? Onko luomulannoitteille nyt annettu jokin poikkeuslupa? Jokin pieni määrä sopii mukana olla tavanomaisessakin viljelyssä käytettyjä lannoitteita? Mitä kalia ja fosforia tuo lisätty määrä on?
Minkälainen tämä "tapauskohtainen" menettely asiassa oikein onkaan:
Markkinoille tulee lähinnä satunnaisia eriä, joiden luomukelpoisuus tarkistutetaan aina tapauskohtaisesti", Tukiainen sanoo.
Vertaa edellä kuinka luomussa on näitä "tapauskohtaisia" menettelyjä, hyvin monessakin asiassa.
-
Tämä on kylläkin mainos (http://www.hs.fi/mainos/art-2000005006444.html) mutta näin näppärästi lakaistaan maton alle täällä käsitelty luomulle ikävä tosiseikka:
Lannoituksessa käytetään pääasiassa karjan jätöksiä ja palkokasveja. Lannasta kasvit saavat muun muassa fosforia ja palkokasveista tarvitsemaansa typen.
Ja fosforiahan syntyy ihan luontaisesti, luonnonmukaisesti lehmän ruoansulatuselimissä, eikö?
-
Tämä vain todetaan:
Luomusiemenestä huutava pula, tuotanto pitäisi kaksinkertaistaa (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/luomusiemenest%C3%A4-huutava-pula-tuotanto-pit%C3%A4isi-kaksinkertaistaa-1.174248)
Sertifioidun luomusiemenen käyttö ja tuotanto on vähäistä.
Viime satokautena sertifioitua luomusiementä käytettiin vain 10 prosentille kylvetystä luomualasta.
Mutta yhtään ei artikkelissa pohdita, mistä tuo johtuu.
Loput on siis tavanomaista siementä. Jos on vaikka näin ...
Tilan omaa siementä luomutiloilla käytetään Eviran arvion mukaan 60–70 prosenttia kylvöalasta.
... mutta tuo tilanne (luomusiementä keskimäärin 17 prosenttia) on jatkunut jo vuosikausia, voi olettaa, että tuo luomutilan "omakin" siemen on todennäköisesti tavanomaista?
Jos on näin ...
Kylvösiementä myös tuodaan EU:n sisämarkkinoilta sekä EU:n ulkopuolelta.
"Määrät lienevät marginaalisia perusviljojen osalta", Heinonen arvioi tuontia.
... niin miksi määrät ovat marginaalisia juuri luomusiementen kohdalla? Jos *) niistä Suomessa on "huutava pula"? Vai onko niistä huutava pula muuallakin?
_____________
*) kyllä, tulee mieleen äskettäinen ihmettelymme erään toisen luomutuotteen kohdalla (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=6.msg9260#msg9260).
-
Tässä sitten pohditaan sitäkin, mitkä syyt ovat tuohon tilanteeseen johtaneet:
Siemenkauppiaat: Luomusiementuottajia tarvittaisiin lisää (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/siemenkauppiaat-luomusiementuottajia-tarvittaisiin-lis%C3%A4%C3%A4-1.174429)
Otetaan sieltä esille tämä:
Viljelijäkentällä puhutaan, että osa luomuviljelijöistä odottaa tarkoituksella luomusiemenen loppumista ja hankkii sen jälkeen tavanomaisesti tuotettua siementä, joka on halvempaa.
-
Tuolla tavanomaisen siemenen käytön kautta tapahtuvalla loisimisella on ehkä vähemmän merkitystä kuin sillä, miten ravinteita lainataan. Mutta osaltaan se osoittaa, miten "suurpiirteisesti" luomusääntöjä voidaan tulkita. Tuossahan niillä ei ole mitään painoa. Tavanomaisen siemenen käytöstähän ei seuraa mitään taloudellisia sanktioita luomuviljelijälle. Vaan siis pikemminkin päinvastoin, jos ja kun tavanomainen siemen on halvempaa (ja laatueroa niillä tuskin on, siis luomusiemenen hyväksi).
Mikä oikeastaan selittää senkin, miksei luomusiementä tuoda. Jos tavanomaisen siemenen käytöstä menettäisi vaikkapa 10% luomutuesta*), meillä olisi luomussa toimivat tuontisiemenen markkinat. Luulen. Ja/tai kotimarkkinatkin. (Vaikkei se luomusiemenen tuotanto kovin helppoa olekaan.)
___________
*) saman tietysti ajaisi tuntuva maksu jokaisesta poikkeuslupapäätöksestä, jos siihen vielä liitetään se, ettei koko valtakuntaa tai sen jotain osaa koskevia päätöksiä enää tehtäisi, eli yleislupia ei annettaisi.
-
Tässä on aika hauska kuvaus (englanniksi) tästä loisimisesta ja erityisesti typen osalta:
WHY LARGE SCALE ORGANIC REQUIRES LARGE SCALE NON-ORGANIC (http://jaysonlusk.com/blog/2017/2/6/why-large-scale-organic-requires-large-scale-non-organic)
Tarina alkaa siitä, miten joku päättää muuttaa tilansa luomutilaksi yksinkertaisesti siten, että päättää jatkossa lannoittaa sitä vain kananlannalla. Mutta mistä ne ravinteet siihen kananlantaan ovat tulleet? Muitakin esimerkkejä käydään läpi, ja aina se viimeinen vastaus ketjun päässä pakkaa olemaan: Haber-Bosch.
Kuten otsikko kertoo, kirjoittajan mielestä laajamittainen (ja kasvava) luomuviljely edellyttää laajamittaista tavanomaista viljelyä.
Now, one could avoid all this by requiring organic producers to use only manures from organic animals fed organic feed. However, I seriously doubt there is enough available nitrogen from this "natural" system to support the present size of the organic market. As the organic market grows, this likelihood becomes even more remote. Indeed, if one wants large scale organic, it almost certainly implies (given the current population) the need for large scale non-organic. All that life-supporting nitrogen has to come from somewhere. Until we find a better way, right now it is coming from Haber and Bosch and is smuggled into organic agriculture via animal manure.
Lihavoitu kohta ja siitä eteenpäin: ennenkuin keksimme paremman keinon, typpi saadaan nyt Haber-Boschista ja se salakuljetetaan luomuviljelyyn eläinten lannan kautta.
(Vinkki tähän artikkeliin: GMO Pundit)
Potentiaalisista "paremmista keinoista" täällä:
Synteettisen typpilannoitteen historia ja tulevaisuus (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=692.0)
-
Tässä Palopuron hankkeessakin (http://blogs.helsinki.fi/palopuronsymbioosi/) on vihjeitä sitä, että siinäkin merkittävässä määrin loisitaan tavanomaisen viljelyn varassa. Vaikka väitetään näin olevan (lihav. HJ):
Tavoitteena on synnyttää energia- ja ravinneomavarainen tuotantomalli, joka on valtakunnallisesti monistettavissa.
Jo sivulla olevassa kuvassa näytetään, miten ulkopuolelta tulee "hevosenlantaa, satotähteitä jne."
[... ks. yllä ...]
***
Tuosta hankkeesta on kaivattu tietoja (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=745.msg7236#msg7236) ennenkin - ja pyritty saamaankin, vähän huonolla menestyksellä - mutta ehkäpä pitäisi vielä uudestaan yrittää.
Mutta ehkä se nyt onnistuu, jos he tässä Helsingin ylipiston uutisessa oikein erikseen korostavat "läpinäkyvyyttään":
LÄPINÄKYVÄÄ LÄHIRUOKAA HYVINKÄÄLTÄ (https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/lapinakyvaa-lahiruokaa-hyvinkaalta)
Haluatko tietää paremmin ketkä tuottavat ruokasi ja millä tavalla? Hyvinkään Palopurossa, 57 kilometriä Helsingin Rautatientorilta pohjoiseen, ruokaa tuotetaan toisin kuin on totuttu.
Suositko lähiruokaa? Entä tiedätkö mistä lautasellasi oleva ruoka on peräisin? Palopurossa halutaan näyttää mahdollisimman ymmärrettävästi ja läpinäkyvästi miten ruokaa tuotetaan, jalostetaan ja miten siitä syntyvät jätteet kierrätetään luontoa hyödyttävästi ja säästävästi. Hyvinkäällä luonnostellaan ruoantuotannon tulevaisuutta.
Kyllä, haluamme tietää! Ja tarkasti haluammekin.
(Vähän on jo aineistoa asiasta kerätty. Sitten on kysymysten aika.)
PS. Myös Juha Heleniuksen 7.3.2017 luento näyttää ilmestyneen Luomuinstituutin materiaalipankkiin (pdf):
Palopuron Agroekologinen symbioosi (http://luomuinstituutti.fi/wp-content/uploads/sites/2/2017/03/AES-Luomuinst-seminaari-070317-Helenius.pdf)
Hyvin teoreettinen näyttää kyllä olevan, itse Palopurosta kertoo vain yhdellä kuvalla, joka jo on nähty muuallakin. Eli se on se sama, johon täälläkin on jo viitattu.
-
Maaseudun Tulevaisuus luottaa tässä täysin tämän biodynaamisen viljelijän omaan arvioon:
Maatilani ilmastoratkaisut -kuvakisan satoa: Luomukarjatilan maisemaa Kangasalla (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/maatilani-ilmastoratkaisut-kuvakisan-satoa-luomukarjatilan-maisemaa-kangasalla-1.202603)
Lehmien lanta otetaan talteen ja kompostoidaan, joten olemme myös lannoitteden suhteen omavaraisia.
Tämä on todellista kierto- ja biotaloutta, koska emme tarvitse tilan ulkopuolelta lannoitteta tai rehuja, joten hiilijalanjälkemme on lähes olematon.
Mutta riittääkö se? Sillä luultavasti edellä mainittuun ranskalaistutkimukseen (triidin 2. puheenvuoro) osallistuneiden tilojen isännät olisivat sanoneet aivan samoin omasta toiminnastaan.
Nuo lehmät saattavat kuulostaa vakuuttavilta, mutta yhtään uutta typpeä ei lehmän ruoansulatuksessa (tai kompostoinnissa) synny. Eikä varsinkaan fosforia tai kaliumia. Itse asiassa joka "[lehmä]kierroksella" niitä kaikkia väistämättä vähän häviää. Se ei todellakaan ole noin helppoa, tämä ravinteiden kierrätys.
-
Missä hätä on suurin ...
Luomutiloilla hätätilanne – katovuosi vie ruuan eläimiltä (https://yle.fi/uutiset/3-9876913)
.. siellä apukin on usein lähellä:
Luomukotieläintilalliset voivat anoa lupaa, että saavat syöttää luomueläimille tavanomaista rehua.
[...]
Tyypillisesti luomutilat tuottavat itse eläintensä ruuan, koska niille saa syöttää vain luomuravintoa. Vaikean tilanteen vuoksi luomukotieläintilat voivat nyt hakea Eviralta poikkeuslupaa, joka koskee hätätilanteita, jotta ne saavat ostaa tavanomaista viljaa eläinten ruuaksi.
[...]
Sen lisäksi, että satoa jää peltoihin, korjattu vilja voi olla huonolaatuista. ProAgria Pohjois-Karjalan kasvintuotannon asiantuntija Heidi Nevalainen kertoo, että huonolaatuinen vilja voi sairastuttaa eläimet.
– Myrkyllinen home voi vaikuttaa esimerkiksi hedelmällisyyteen, ruokahaluttomuutta ja aiheuttaa luomisia eli keskenmenoja.
Ovatko nuo ongelmat rehuviljan kanssa siis nyt kohdanneet erityisesti luomutiloja?
PS. Agronetin keskustelussa ...
https://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=79100.0
... on esitetty monta näkökulmaa asiaan. Osa selvästi ironisiakin!
-
Nyt pitäisi ottaa selvää, missä määrin luomueläimille voidaan noilla erityisluvilla syöttää tavanomaista rehua. Jo ennestäänhän on ollut määräyksiä, että hätätilanteissa voi käyttää sitä muistaakseni 5%. Voiko tässä hätätilanteessa, jos luvan hankkii, käyttää enemmän? Jopa 100%? Ja silti säilyttää luomustatuksen? Ja luomutuet ja -hinnat? Jonkun prosenttiluvun kohdalla tuo alkaisi tuntua aika kornilta. Jopa vannoutuneen luomukuluttajan kannalta!
Tämän verran löytyi tietoa Luomutietopankista vuodelta 2009:
Tavanomaisen rehun käyttö mahdollista vain poikkeustapauksissa vuonna 2009 (http://luomu.fi/tietopankki/tavanomaisen-rehun-kaytto-mahdollista-vain-poikkeustapauksissa-vuonna-2009/)
Lupaa 12 voidaan hakea, mikäli joku edellä mainituista luvan perusteista täyttyy. Lupa voidaan myöntää hakijalle, joka voi osoittaa, että on yrittänyt viljellä tai viljelyttää (sopimuksella) rehua, mutta sadonkorjuu ei ole onnistunut sääolosuhteiden takia. Tapauskohtaisesti lupaa voidaan valkuaiskasvien lisäksi harkita myös siinä tapauksessa, jos karkearehusato on ollut määrältään ja laadultaan poikkeuksellisen huono.
Tuon uutisen linkki Eviran sivulle ei enää toiminut, eikä noista prosenttiluvuista siis saatu tuossa lisätietoja. Tuo teksti tuntuu viittaavan 100 prosenttiin.
Eläimiä ei tietysti voi eikä saa nälkään tappaa, mutta eikö tuossa voisi harkita väliaikaisista luomustatuksen menetystä, ilman siiirymäaikoja, kun palaa taas luomuun. Sitä Agronetin keskustelussa ehdotettiin.
-
Tässä nuo ehdot täsmentyvät:
Luomutilalla voi katovuonna käyttää tavanomaista rehua – ehdot ovat tiukat ja vaativat toimia nyt (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.210156)
Ainakin hiukan. Ei tuostakaan kyllä ihan selvää käsitystä saa. Ja kyllä edelleen tuo Agronetin ehdotus tuntuisi selkeämmältä kuin Elintarviketurvallisuusviraston päätös, että kyllä tämä nyt kuitenkin on luomua. Tarvitaanko erikseen viranomaisen myöntämä tarra: "Poikkeusluomua"? ;D
-
Tämä olikin sitten niin paljon ihmettelyä (ja ehkä jopa närkästystä?) herättänyt asia, että Pro Luomu katsoi parhaaksi julkaista tämän selityksen:
Luomueläin tuottaa luomua, vaikka se söisi hetken tavanomaista rehua (http://proluomu.fi/luomuelain-tuottaa-luomua/)
Tuohan on periaatteessa heidän sisäinen asiansa, mutta kysynpä kuitenkin: mitä mieltä ollaan?
Tässä tuli selväksi ...
Katovuoden takia luomukotieläintila saattaa ensi talvena joutua hakemaan poikkeuslupaa käyttää tavanomaisesti tuotettua rehua. Luomueläimistä saatavat tuotteet – maito, liha, munat – ovat silti luomua, eikä niitä tarvitse merkitä mitenkään erityisesti.
... ettei tuo meidän ideamme "Poikkeusluomua" -tarrasta ottanut tulta. Kaikkeen tietoon kuluttajalla ei siis ole oikeutta?
Tämä on hieman epäselvästi ilmaisu:
Suomessa luomukotieläintilat hakevat poikkeuslupia tavanomaisen rehun käyttöön harvemmin kuin kerran vuodessa.
Hakeeko siis jokainen tila kuitenkin tuota tahtia niitä poikkeuslupia? Keskimäärin? Ei kerran vuodessa, mutta ...?
Ohimennen tuossa tuli tällainen tieto meidän toisiin keskusteluihimme (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=697.0) (myös tänne (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=162.msg9783#msg9783)):
Luomurehuja myös tuodaan muista EU-maista, joten tarvittaessa niiden saatavuutta on tiedusteltava rehualan yrityksistäkin.
-
Tässä sitten tuohon poikkeuksen poikkeus:
Tavanomaisen rehun käyttöön oikeuttava poikkeuslupa ei kata muuntogeenisiä rehuja. Esimerkiksi gm-soijasta valmistettua valkuaisrehua ei saa käyttää luomueläinten ruokintaan edes poikkeusluvalla.
Tuossa asiassa lienee Suomessa ja EU:ssa suhteellisen helppo olla ehdoton, kun GM-lajikkeita viljellään täällä vähän, Suomessa ei ainuttakaan.
Mutta merkille pantavaa on, että siinä halutaan olla ehdottomia. Vaikka juuri siinä ei varmasti yhtään mitään siirry lopputuotteeseen eli lihaan tai maitoon tai kananmuniin. Edes teoreettisesti.
Tämän korostaminen on oikeastaan tekopyhyyttä (tekopyhyyden sisällä):
Luomurehun hinta ei ole poikkeusluvan saamisen peruste.
Sillä riittävän paksun rahatukun kanssa oikeastaan mitä tahansa tässä maailmassa on aina saatavilla. (Ei, nyt ei mennä filosofisiin keskusteluihin onnesta ja mielenrauhasta tms.)
Artikkeli rauhoittelee:
Ylitarkastaja Merja Manninen Evirasta ei nytkään odota mitään hakemustulvaa.
– Yhdestäkään ELY-keskuksesta ei ole tullut sellaista signaalia, että luomutilojen tilanne olisi katastrofaalinen. Tilanteet vaihtelevat toki tila- ja aluekohtaisesti paljon, hän perustelee.
Mutta syytä kuitenkin oli tuon jutun julkaisemiseen. Saapas näkee. Ehkä jo marraskuun loppupuolella?
-
Mikä siinä on että tästä tulee mieleen (katolinen) rippituoli:
Kaikista tavanomaisten rehujen käyttöön myönnetyistä luomukotieläintilojen poikkeusluvista ilmoitetaan Euroopan komissiolle ja muille EU-jäsenmaille.
Kaikki synnit saa anteeksi ne tunnustamalla. Poislukien ehkä eräät kuolemansynnit (tässä tapauksessa = GM-rehu). EU:han on pitkälti kristillinen ja katolinen alue. ;D
-
ATL-lehti kertoo tässä artikkelissa yleisesti uusista suunnitelluista proteiinilähteistä sioille, mutta mitähän tämä tarkoittaa (lihav. HJ):
Nya proteinfoder prövning för grisnäringen (http://www.atl.nu/lantbruk/nya-proteinfoder-provning-for-grisnaringen/)
Sojamjöl passar utmärkt i grisfodret, men ifrågasätts på miljömässiga grunder. Konkurrensen om sojaråvaran ökar också i takt med befolkningstillväxten. För ekologiska producenter brådskar det eftersom fodret ska vara 100 procent ekologiskt redan 2018. Det finns många skäl för dansk grisproduktion att se sig om efter närproducerade alternativ.
Eikö rehun ole tullut olla luomua tähänkin asti? Tarkoittaako tuo, että nyt poistetaan poikkeusluvatkin? Jo vuonna 2018? Ja EU-säänöksistä täytyy olla kysymys, jotain siis muuttuu meilläkin?
Luomusian ruokkimisesta sain muuten täältä (https://www.farmit.net/kotielain/luomutuotanto/sika) selville tämän (onko ihan kuranttia tietoa?):
Tavanomaisia rehuja saa käyttää enintään 10 % vuoden 2009 loppuun ja enintään 5 % vuoden 2011 loppuun asti, päiväannoksessa enintään 25 %. Muu rehu on oltava luomutuotettua. Kalajauhoa ja kivennäisiä saa käyttää ja ne jäävät näiden laskelmien ulkopuolelle, sillä ne eivät ole peräisin maataloudesta.
(lihav. alkup.)
Varmaan ATL-artikkelissa mainitut simpukat ja meritähdetkin mahtuisivat tuosta ... hmm ... porsaanreiästä?
-
Tällainen kysely ja tällainen palkinto:
http://uuttakasvualuomusta.fi/ajankohtaista/osallistu-luomukyselyyn/
Vastanneiden ja yhteystietonsa jättäneiden kesken arvomme Ecolan Agra (8-4-2) -lannoitesuursäkin.
Mitä tämä Ecolan Agra (http://ecolan.fi/fi/ecolan-agra/ecolan-agra-lannoitteet-luonnon-raaka-aineista/) sitten on? Katsottiin:
Ecolan Agra® Organic -lannoitteiden perusraaka-aine on suomalainen lihaluujauho, joka sisältää runsaasti typpeä, fosforia ja kaliumia.
Erittäin pieni osa tuosta raaka-aineesta on todennäköisesti peräisin luomueläimistä.
-
Myös luomumaidon arvoketjuryhmässä 13.10.17 arvioitiin tilannetta näin:
• Luomurehusta saattaa tulla pulaa katovuoden takia,
olosuhteet olleet otolliset myös homemyrkkyjen esiintymiselle
– korjattu sato ei välttämättä kelpaa rehuksi niiden takia.
• Rehutilanne kuitenkin vaihtelee paljon alueittain ja jopa
tilakohtaisesti.
• Myös kuiviketilanne näyttää heikolta.
Niinpä tuon edellä mainitun option käyttäminen näyttää todennäköiseltä, ainakin jossain päin Suomea. Osa luomueläimistä tulee tänä vuonna saamaan syödäkseen tavanomaista rehua.
-
Tämäkään MT:n artikkeli ei lainkaan problematisoi asiaa:
Lihaluujauho ratkaisee luomun lannoitepulmia: Ecolan tuplaa tuotannon (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.214507)
Se nyt vaan on osa kiertotaloutta.
Tuossa on jo varmistamiskymyksen paikka Ecolanille: mistä saatte tuohon raaka-aineenne?
-
Tässä ei ole nyt sinänsä uutta eikä ole mullistava uutinen, mutta taas on se aika, jolloin Evira teki tämän rutiininomaisen päätöksensä (voimassa taas 31.1.18 alkaen):
PÄÄTÖS LUVASTA KÄYTTÄÄ TAVANOMAISESTI TUOTETTUA LISÄYSAINEISTOA
LUONNONMUKAISESSA TUOTANNOSSA.
BESLUT ÖVER TILLSTÅND ATT ANVÄNDA KONVENTIONELLT PRODUCERAT FÖRÖKNINGS-
MATERIAL INOM EKOLOGISK PRODUKTION
Tämä Eviran yleinen lupa koskee ainoastaan siemeniä ja kasvullista lisäysaineistoa. Lupa ei
koske tavanomaisesti tuotettuja sato-/viljelytaimia tai emotaimia. Tavanomaisille sato-
/viljelytaimille ei voi saada lupaa lainkaan. Tavanomaisille emokasveille tarvitaan aina ELY-
keskuksen lupa.
Ja sitten on listattu käytännöllisesti katsoen kaikki Suomessa viljeltävät kasvilajit. Tai jopa ihan kaikki.
Sellainen liittymäkohta tällä on nyt EU:ssa valmisteilla olevaan päätökseen geenieditoidusta lajikkeista (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=840.msg11299#msg11299), että jos se hyväksytään viimeisimmän ehdotuksen mukaan (eli niitä ei erotella tavanomaisista lajikkeista) tuo Evirankaan päätös ei enää sen jälkeen voi olla noin rutiininomainen. Ellei sitten luomuväki organisaatioineen muuta linjauksiaan, mikä näillä näkymin näyttää epätodennäköiseltä.
-
Uskotaan, että näin kuitenkin on:
Luomurehusta ei tingitä – tilat eivät juurikaan ole hakeneet lupaa käyttää tavanomaista rehua (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.223496)
Ihan jo siitäkin syystä, että kun valtaosa luomutuotannosta on vain eläinten syötävissä, niin täytyyhän sen rehun riittää, jos viljelyala kuitenkin on noin 10% ja karjatalouden (luomutuotannon) osuus yleensäkin huomattavasti pienempi (http://tuottavamaa.net/uutiset.php?News_id=376).
***
Tulee mieleen Laxnessin kertomus:
Piru vietteli neitsyttä. Lopulta neitsyt suostui, mutta kysyi sitten:
- Miten se on mahdollista minun kaltaiseni ruumiillisen olennon ja henkiolennon välillä?
- Se ei ole lainkaan tarpeenkaan. Suostumuksesi riittää, vastasi Piru.
Optio.
-
Tässäkään uutisessa ...
Hankkija toi markkinoille uuden luomulannoitteen
Raaka-aineena on hygienisoitu kananlanta. (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.224458)
... ei sitten tarkemmin analysoida ravinteiden koko matkaa.
Uutisessa mainitun valmistajafirman nettisivulla (http://www.farmimuna.fi/) ei kuitenkaan kerrota, että se tuottaisi luomumunia. Eli kyse on taas lannoitteesta, joka on saanut luomusiunauksensa eläimen pepussa, mitä kautta ravinteet siihen sitten tulivatkaan. Firma lupaa kyllä että kanat on kasvatettu eli ruokittu "GMO-vapaasti", mutta sehän ei mitenkään sulje pois sitä, etteikö niiden rehua olisi tuottettu tuhdeilla väkilannoitteilla (jolla tavalla todennäköisesti onkin tapahtunut).
Eikä myöskään tässä puhuta siitä ...
Lannoitteen valmistuksessa hyödynnetään tarvittaessa konsentroitua perunan solunestettä, josta tuotteeseen saadaan lisää kaliumia.
... mitä perunaa käytetään. Aivan poissuljettua ei tietysti ole, että se olisi luomuperunaa, mutta tuskinpa on.
PS. Tämä näkökulma on nyt tuotu esille myös MT:n nettisivulla, kommenttina tuohon uutiseen.
-
Tässä Susanne Güntherin saksankielisessä artikkelissa ...
Auch Bio-Bauern spritzen Pestizide (https://schillipaeppa.net/2018/02/20/auch-bio-bauern-spritzen-pestizide/)
... on montakin mielenkiintoista tietoa, keskusteltavaksi eri osioissa täällä. Ensinnäkin tietysti otsikon pääasia, että luomuviljelijät (ainakin) Saksassa tosiasiassa käyttävät huomattavan määrän torjunta-aineita (sekä siinä luvallisia että luvattomia). Se kuitenkin (mielellään) toiseen osioon.
Mutta se, minkä haluan nyt tässä ylös nostaa, on ehdotus, että tietyissä tilanteissa luomuviljelijöille annettaisiin virallinen lupa käyttää ainakin tiettyjä tavanomaisia torjunta-aineita siten että luomustatus säilyisi. Eli lupa vielä enemmän taivuttaa sääntöjä (kun rahasta on kyse).
Hach, was war die Aufregung wieder groß gestern im Internet und speziell in den sozialen Netzwerken. Was war passiert? Die designierte neue Bundeslandwirtschaftsministerin Julia Klöckner von der CDU hatte sich zum Thema Pestizideinsatz im Ökolandbau zu Wort gemeldet. “Klöckner will Ökolandwirten konventionelle Pflanzenschutzmittel erlauben” titelte das Fachportal topagrar.com. Das löste heftige Reaktionen aus. [...]
Ehdotus lähti siitä, että sallitut luomutorjunta-aineet, mm. kuparijohdannaiset, eivät toimi viiininviljelyssä kostealla säällä. (Paitsi että siitä itse kuparisulfaatistakin on vähän täällä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=515.msg11338#msg11338). Eli vaikka se toimisi, ei se olisi hyvä juttu.)
Ehdotus ei siis ole mennyt läpihuutojuttuna, kuitenkaan, mutta siellä se nyt on, tehtynä. Ehdottaja oli CSU:n (maatalous)ministeri, mutta alempana artikkelissa tulee esille, että myös eräät vihreät ovat siellä jo aiemmin ehdottaneet vastaavaa, tai oikeastaan samaa.
Myös tulee esille, että erään torjunta-aineen luokittelu (luomuaine vai ei?) on siellä ollut enemmän tai vähemmän "neuvottelukysymys". (Neuvotella voi tietysti niin kovastikin, että sitä voi kutsua "väännöksi", mutta kuitenkin.)
Vertaa edellä useissa eri asioissa (koko EU:n laajuudessa) tarvittaessa myönnettävät poikkeusluvat. Hyvin monessa asiassa siis luomu vain pyrkii olemaan luomua, mutta käytännössä, hadän tullen, tukeutuu tavanomaisen viljelyn olemassaoloon ja/tai keinoihin.
Myös tätä voi verrata siihen, miten Saksassa nyt puuhataan glyfosaatille aika ehdotonta kieltoa (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=922.msg11396#msg11396). Ei tietysti ole tietoa, onko Julia Klöckner seuraavan hallituksen maatalousministerinä (hänen puolueensa kai väistämättä siinä hallituksessa on).
-
Toinen kirjoitus tuosta Julia Klöcknerin ehdotuksesta (saksaksi):
Konventionelle Pestizide auf dem Bioacker? (http://www.deutschlandfunkkultur.de/pflanzenschutzmittel-konventionelle-pestizide-auf-dem.993.de.html?dram:article_id=412046)
Siinä pidetään ko. ehdotusta nk. Agrarwenden konkurssin julistuksena. Suunnnitellun (mutta vain osin toteutetun) Agrarwenden (https://de.wikipedia.org/wiki/Agrarwende) sisältönähän on Saksan maanviljelyn raju siirtyminen luomuviljelyn suuntaan. (Ei löytynyt valitettavasti Wikipedia-artikkelia muulla kielellä.)
Kirjoituksessa muuten viitataan edellä mainitttuun Susanne Güntherin blogikirjoituksen.
Klöcknerin ehdotuksen eräänlaisena taustana mainitaan lisääntynyt tuholaispaine luomutiloja kohtaan nyt, kun niiden määrä on lisääntynyt:
Der Schädlings-, Krankheits- und Unkrautdruck nimmt im Bioanbau kontinuierlich zu, einfach deshalb weil "Bio" heute mehr Flächen belegt als noch vor der Künastschen Agrarwende. Damals haben die konventionellen Nachbarn ringsum mit ihren Mittelchen die Ausbreitung vieler Schadorganismen verhindert. Mit jeder umgestellten Fläche nimmt der kostenlose Schutz durch die konventionellen Kollegen ab.
Aiemmin siis ympäröivät tavanomaiset tilat suojasivat harvalukuisempia luomutiloja. Ilmaiseksi. (Valitettavasti tuosta ei ollut kirjallisuusviitettä.)
***
Nyt kun Saksan hallitus varmaan demarien jäsenäänestyksen kyllä-tuloksen jälkeen muodostetaan suunnitellulla tavalla, Julia Klöckner hyvinkin voi jatkaa maatalousministerinä. Mutta tuskin hän yksin ratkaisee, miten kiistanalaisimmissa maatalouskysymyksissä käy. Mutta varmasti Saksan päätökset jollakin tavalla vaikuttavat koko EU:hun - ja toisinpäin!
-
Jos tämän seminaarin annin toisin tulkitsee ...
5.4. Ravinteiden kierto – Lannoitusta kierrätysravinteilla (http://www.luomuliitto.fi/ravinteiden_kierto/)
... niin sinä esitellään keinoja ja tarjotaan tuotteita, joilla voidaan "laillisesti varastaa" ravinteita tavanomaiselta viljelyltä.
Ecolanin lannoitteita on jo edellä (02.11.17) esitelty ja analysoitu. Tässä esimerkki Bio10 -firman tuotteesta, firman omalta sivulta:
Tuotteen kauppanimi: LuomuKymppi A Tyyppinimi: Mädätysjäännös
Raaka-aineet: Erilliskerätty biojäte, kasvipohjaiset jätteet, kaupan entiset elintarvikkeet,
teurasjäte ja karjanlanta
Kaikista noista raaka-aineista varmasti valtaosa on peräisin tavanomaisesta viljelystä. Ja ravinteet niissä parin askelen päässä peräisin keinolannoitesäkeistä.
-
Minulla mielestäni oli jo kerran tallessa linkki tutkimukseen, jossa osoitettiin, miten yksittäisiä luomutiloja suojelee tuholaisilta se, että ne ovat suuressa tavanomaisten tilojen "meressä". Joilla tavanomaisilla tiloilla tietysti käytetään niitä tavanomaisia konsteja, kuten torjunta-aineita.
Mutta hukkasin sen. Nyt en löytänyt enää ko. tutkimusta. Google tarjoaa mieleen tulevilla hakusanoilla lähes vain linkkejä sellaiislle sivuille, jossa varoitellaan ympäröivien tavanomaisten tilojen haitoista (muuten erinomaisille) luomutiloille.
Yhden linkin sentään löysin:
http://www.sussex.ac.uk/spru/research/kplib/archives/scale/research
Lainaus sieltä:
Farms cannot be treated independently of their context; organic farms that are surrounded by conventional agriculture may receive indirect protection from insect pest or weed infestations by their neighbours’ practices.
Mutta tuokin oli "may" eli saattaa olla niin, mutta ei lähdettä mihinkään tutkimukseen asiasta (ja tuossa mainitussa tutkimuksessa itsessään se jäi tuolle "may"-tasolle - hyvä tietysti sekin ...).
Eli jos joku löytää ...
Tässä tutkimuksessa tuo suojausefekti tuli vahvistetuksi, kertoo Mark Lynas:
GMO crops create “halo effect” that benefits organic farmers, says new research (https://allianceforscience.cornell.edu/blog/2018/03/gmo-crops-create-halo-effect-benefits-organic-farmers-says-new-research/)
Organic vegetable growers, who forswear the use of synthetic pesticides and whose crops are therefore particularly vulnerable to insect damage, might have been particular beneficiaries of the adoption of genetically modified Bt crops, the researchers suggest. The protective benefit of GMO adoption for organic and conventional crops has been suggested before, but this is the first time it has been confirmed by extensive field research.
Tässä vertailussa muuntogeeniset kasvit suojasivat siis tavallaan myös tavanomaista (ei-GMO-) viljelyä. Torjunta-aineruiskutuksia voitiin merkittävästi vähentää.
-
Nyt tämä "Palopuron symbioosi" on saanut tällaisen palkinnonkin:
Knehtilän tila palkittiin ilmasto- ja kiertotaloustyöstä (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.231673)
Olisi kyllä viimeistään nyt aika selvittää, kuka ja ketkä ovat olleet mukana tuota palkintoa tienaamassa! Ks. edellä esim. 13.11.16. Ja miten se oikein tapahtui, seuraten joka lannoitesäkin murenan matkaa hevosen tai kanan mahan kautta Knehtilän pellolle.
Tällä se ei ole vielä selitetty ja kuvattu:
Knehtilän tilan viherlannoitusnurmet toimitetaan yhdessä lähitilojen hevosen- ja kananlannan kanssa kuivamädätyslaitokseen. Laitoksesta saadaan biokaasua pääasiassa ajoneuvoihin myytäväksi sekä tilojen energiatarpeisiin.
Sivutuotteena tuleva ravinnerikas mädätysjäännös palautetaan pelloille lannoitteeksi, mikä vähentää ravinnehävikkiä ja poistaa tarpeen hankkia ostolannoitteita. Sato paranee samalla kun kulut ja päästöt vähenevät.
-
Tässä uutisessa tämä kerrotaan ehkä vähän vaivihkaa, mutta kerrotaan kuitenkin:
Kotieläintiloilla lantaa yli oman tarpeen – käsittelymenetelmien suosio alhainen (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.251246)
Lantaa otetaan vastaan erityisesti luomutiloilla, joissa väkilannoitteiden käyttö ei ole mahdollista.
-
Nämä uutiset liittyvät luultavasti juuri tähän asiaan:
Ennätysmäärä maatiloja on siirtymässä luomuun Pohjois-Pohjanmaalla – parempi hinta ja kasvava kysyntä kiinnosta (http://www.kaleva.fi/uutiset/pohjois-suomi/ennatysmaara-maatiloja-on-siirtymassa-luomuun-pohjois-pohjanmaalla-parempi-hinta-ja-kasvava-kysynta-kiinnostavat/796571/)
[Pro Agrian] Valtosen mukaan luomussa kiinnostaa parempi hinta ja kasvava kysyntä.
– Uusien luomulannoitteiden tulo markkinoille helpottaa monen viljelijän päätöstä.[...]
Olisivatko nämä uudet luomulannoitteet näitä:
Hankkija vahvistaa asemaansa luomutuotantoketjussa (https://www.hankkija.fi/Maatalous_ja_metsa/Kasviravinteet/peltolannoitteet/hankkija-vahvistaa-asemaansa-luomutuotantoketjussa/)
Hankkijan Luomulannoitteen valmistaja on Farmimuna Oy. Yhtiön tilalla tuotetaan kananmunia ja kananlanta saadaan tilan omasta kanalasta. Lannoite on saanut Eviran hyväksynnän. Hankkijan Luomulannoitteen toimitukset alkavat helmikuussa.
Tällainen on tuo kanala:
http://www.farmimuna.fi/
Toiminta-ajatus
Perheyrityksemme tarkoitus on tuottaa 100% kotimaisia GMO-vapaita sekä korkealaatuisia ja puhtaita kananmunatuotteita loppukäyttäjille, joita ovat kotitaloudet, leipomot, suurkeittiöt ja elintarviketeollisuus.
GMO-vapaita, kyllä. Mutta missään ko. sivustolla ei tule esille, että tuo olisi luomukanala.
Niinpä kanat tämän kakkiakseen ...
Hankkijan Luomulannoite on valmistettu sataprosenttisesti kotimaisesta hygienisoidusta kananlannasta ja se sisältää ravinteita NPK 3-1-3 sekä kattavasti hivenravinteita.
... ovat voineet syödä vahvaa tehotuotettua ruokaa. Kun on kehitetty tuollainen tuote, kukaan ei enää kysele, mistä tuo NPK ym. alunperin on peräisin. Lannoitetta vielä terästetään näin:
Tuotantoprosessissa hyödynnetään tarvittaessa konsentroitua perunan solunestettä, josta tuotteseen saadaan myös lisää kaliumia.
Onko sitäkään saatu luomuperunasta? Kovasti teolliselta lannoitteelta tuo kaikkiaan kuulostaa. Mitkähän lienevät Eviran kriteerit sille, että jokin valmiste hyväksytään luomulannoitteeksi? Tuon tuotteen hyväksymisestä on varmasti olemassa päätösasiakirja, perusteluineen?
-
Tässä on kyllä kyse GMO-viljelystä ja tavanomaisesta viljelystä, mutta tällainen esimerkki suojavaikutuksesta on siis havaittu:
GMO crops so efficient at killing pests, adjacent non-GMO crops are also protected (https://geneticliteracyproject.org/2018/06/22/gmo-crops-so-efficient-at-killing-pests-adjacent-non-gmo-crops-are-also-protected/)
Ainakin tuo tuo mukaan yhden kysymyksen, jos kuulemme hyvistä luomusadoista jossain USA:ssa.
-
Ruotsissa ETC-lehti on kiinnittänyt huomiota tähän loisimiseen:
Veckans fråga: Varför är ekologiska grönsaker gjorda på danskt kött? (https://www.etc.se/inrikes/veckans-fraga-varfor-ar-ekologiska-gronsaker-gjorda-pa-danskt-kott)
Priserna på slakteriavfall har fördubblats sedan 2010 på grund av ökad efterfrågan på alltifrån kattmat till biodiesel. Men det har även fördyrat svenska ekologiska frukter och grönsaker, som också produceras med hjälp av stora mängder slaktrester. Varför?
Eli teurasjätteistä tehdään luomulannoitteita. Lehti kysyy suoraan ja häpeilemättä:
Är det ekologiskt slaktavfall som används i den ekologiska odlingen?
– Nej, det är ganska mycket konventionellt kött också. Man har diskuterat att separera det ekologiska men än så länge är inte det aktuellt eftersom det är för dyrt att ha ett parallellt system med en helt ekologisk livsmedelskedja med alltifrån förädling till avfallshantering. Man är ganska pragmatisk där.
Är det inte problematiskt att närodlade ekologiska grönsaker produceras med icke ekologiskt danskt kött?
– Det är så det är, men det ska man ju vara transparent med tycker jag. Det finns ett beroende mellan den ekologiska odlingen och köttindustrin. Sedan gör det ju generell miljönytta att restprodukter används.
Vastaus on sitten jotain sinnepäin, että onhan se vähän noloa, mutta kun tämä nyt kerran toimii kaikkien hyödyksi, niin ..
-
Staffan Danielssonilla on pari lisähuomiota tuohon:
http://staffandanielsson.blogspot.com/2018/06/mer-ekomat-men-anvander-danskt.html
Ekomat bygger sin framgång på att man inte använder kemiska bekämpningsmedel eller mineralgödsel, till skillnad från det moderna vanliga jordbruket.
Ekologisk odling har dock betydande bekymmer med att tillgodose växternas näringsbehov och tillför därför stora mängder växtnäring från det konventionella jordbruket och livsmedelsindustrin, t ex stallgödsel, köttmjöl, etanolrester och halm.
Ännu så länge är detta knappast känt av allmänheten, och kanske det inte skulle bry sig om det.
Tidningen ETC lyfter i en färskt artikel frågan, rubricerad "Varför är ekologiska grönsaker gjorde på danskt kött?"
Jag tror att en del av det danska "ekoundret" är att stallgödsel och köttmjöl från det konventionella jordbruket försörjer det danske ekojordbruket med växtnäring som förädlas till premiummat stämplad "ekologisk".
Suomessa juuri julkistetussa luomuohjeissa tuodaan kyllä esille, miten esim. lannoitteena käytetyn lannan tulee olla peräisin luomueläimistä, ja varmaan näin on Tanskassakin. Mutta Suomen säännöissä kerrotaan sitten lukuisia poikkeuksia tästä. Ja varmaan niin on Tanskassakin.
-
Tässä ei niinkään loisita tavanomaisen viljelyn varassa mutta ...
Korialaispariskunta vakuuttui nähtyään vaikutuksen luomupeltoon — Sellujätteestä tehty kuitulannoite parantaa peltomaan, tuotteella uskotaan olevan suotuisia vaikutuksia myös vesistöihin ja ilmastoon (https://kouvolansanomat.fi/uutiset/lahella/1e9ebaa4-7469-4670-a0ba-95e2bccaa038)
... ulkopuolisia panoksia tuodaan tilalle kuitenkin. Tuo on sallittua, mutta (varsinaiset) keinolannoitteet ovat ehdottomasti kiellettyjä. Miksi näin? Eikö tuossakin ole kyse teollisista lannoitteista. Kommentoija siellä toteaakin:
Kaikkea se luomu sisältää
21 päivää sitten
Aika kaukana ollaan Luomupellosta siinä vaiheessa kun siihen sellua aletaan työntämään. Sisältää nimittäin valtavat määrät kemikaaleja jne.
Ko. pariskunnan mukaan:
Selluteollisuuden sivuvirroista jalostetut kuitutuotteet kelpaavat maanparannusaineeksi ja lannoitteeksi. Niillä uskotaan olevan monta hyötyä perinteisiin lannoitteisiin verrattuna. Korialaisen luomutilallisen Tommi Mattilan mukaan kuidun levittäminen oli työlästä, mutta pelto voi selvästi paremmin.
Eikö saman suuntaisesti voisi sanoa Yaran lannoitesäkistä?
-
Tämä kysely tai tutkimus ...
Kysely luomulannoitteiden käytöstä (http://www.luomuliitto.fi/luomulannoitekysely/#more-7363)
... antaa varmaan vastauksia myös täällä, tässä triidissä askarruttaneisiin kysymyksiin.
-
Tässäkään hankkeessa ei ilmeisesti luomun loisimista nähdä mitenkään ongelmana ...
Kaistasekaviljely, kierrätysravinteet ja hyötyeliöiden tukeminen luomuvihannestuotannossa (https://luomuinstituutti.fi/kaistasekaviljely-kierratysravinteet-ja-hyotyelioiden-tukeminen-luomuvihannestuotannossa/)
Eurooppalainen vihannestuotanto on usein intensiivistä ja siinä hyödynnetään esimerkiksi lihaluujauhoon pohjautuvia lannoitteita. Luomuvihannesten orgaanisiin lannoitteisiin pohjautuvissa lannoitusstrategioissa on edelleen paljon kehittämistä. Hanke pyrkii selvittämään millaisia orgaanisia lannoitteita tulisi käyttää, jotta ravinteidenkierrätys toteutuisi resurssitehokkaammin ja kestävämmin.
(lihav. HJ)
... vaan tavoitteena on vain, että kaikki käytettävissä olevat ravinteet kierrätetään. Luomukasvimaille. (Vrt. edellä 10.7.18.)
-
Tämäkin blogisti vain ilahtuu ...
Ei tarvitse olla huolissaan! (http://www.kukkaiselamaa.fi/2018/09/ei-tarvitse-olla-huolissaan.html)
Sain blogiyhteistyökumppaniltani Scheteligiltä kukkaloistoa varmistamaan Natria Luujauhoa. Luujauho saa sipulikasvit kukoistamaan! Jauhoa käytetään syksyllä istutuksen yhteydessä tai ripotellaan rakeita aikaisin keväällä maan pinnalle. Lopuksi kastellaan tai annetaan sateen hoitaa kastelu. Luujauho on luomua, mikä lämmittää tätä kukkailijaa erityisesti.
... ja hyväksyy tuon viimeisen ihan tosiasiana. Eikä mieti, miten ja erityisesti mistä tuo luujauho on valmistettu. Hän ei ole huolissaan siitä, että aivan valtaosa luujauhosta tietysti valmistetaan tavanomaisten eläinten luista. (Joiden lihaa tai maitoa ei hyväksyttäisi luomuksi.)
Kukaan toimija ei suostu tuota loisimisen ongelmaa näkemään, kuten todettiin juuri edellä tuosta hankkeestakin. Mm. Hankkija myy tuota tuotetta luomulannoitteena, ja siinä riittää se, että se on tuon luomukelpoisuuden joskus jossain saanut. Missä se on muuten tapahtunut? Onko tuota joskus edes hiukan pohdittu, ennen kuin käyttölupa luomussa on sille myönnetty?
-
Tässä ei nähdä mitään outoa (lihav. HJ):
Pienessä Hangaskylässä useita luomutiloja – yhteistyö hyödyttää kaikkia (https://www.hs.fi/paikalliset/kauhajoki/art-2000005827383.html)
Yhteistyö kannattaa
Hangaskylässä on useita luomutiloja ja yhteistyö tilojen välillä hyödyttää kaikkia osapuolia. Vakkurin tilalle tulee lantaa läheisestä sikalasta, joka ei kuitenkaan ole luomutila.
– Luomumaitotilat ostavat rehuviljaa ja hernekaura myydään suoraan lähitiloille. Tänä kesänä myytiin myös heinää pystyyn, koska eläintiloilla on pulaa rehusta. Tilojen läheinen sijainti mahdollistaa tällaisen kierron ja yhteistyön. Sadon markkinointi on myös helpompaa, kun parinkymmenen kilometrin säteellä sijaitsee viidestä kuuteen luomukotieläintilaa.
Kuvitteleeko toimittaja kenties, että luomutila tuossa lihavoidussa tekee palveluksen tavanomaiselle tilalle?
-
Kummasti tässä artikkelin pääasiassa tämä luomuprofessori antaa synninpäästön viljelylle ja naudoillekin ...
Nauta voi olla ilmastonmuutoksen torjunnassa rosvo tai sankari (http://www.luomuliitto.fi/nauta-voi-olla-ilmastonmuutoksen-torjunnassa-rosvo-tai-sankari/)
... kunhan kaikki tehdään kyllin tehottomasti. Mutta ohitetaan se nyt, ja poimitaan siitä tällaisia mielenkiintoisia tietoja:
Luomutuotannon tulee perustua mahdollisimman suljettuun ravinne-, aine- ja energiankiertoon. Tasapaino kasvi- ja eläintuotannon välillä pitää säilyttää. BERAS-tilan kriteerinä on, että korkeintaan 15 prosenttia tilalla käytetyistä rehuista tulee tilan ulkopuolelta. Rehuomavaraisuusvaatimuksen voi täyttää myös tekemällä yhteistyötä lähialueella sijaitsevien tilojen kanssa.
Granstedt sanoo, että Ruotsissa tehdyn Greppa näringen -projektin (vapaa käännös: ravinteet haltuun) yhteydessä tehdyn selvityksen mukaan noin 40 prosenttia luomutiloista on jokseenkin omavaraisia lannan ja ravinteiden suhteen. Osalla tiloista eläimiä on liikaa, ja silloin rehua joudutaan tuomaan tilan ulkopuolelta.
Näin siis ainakin noin 60% ruotsalaisista luomutiloista "lainaa" ravinteita tavanomaisilta tiloilta, koska tuo luomutilojen keskinäinen vaihdanta tuossa luokiteltiin omavaraisuuden puolelle.
Tuo Granstedt näyttää kyllä yleisesti olevan hyvin tietoinen siitä, että nykyisellään luomuviljely loisii. Hänen ihanteenaan on kyllä toisenlainen asiantila.
Hänellä on eräänlainen pikku pakko puolustaa nautoja:
Nurmen viljely on keskeisessä asemassa luonnonmukaisessa tuotannossa, ja märehtijät syövät nurmea.
– Ravinteet pitää saada kiertämään niin, että hiili sitoutuu maaperään ja että maatalous on riippumaton fossiilisia polttoaineita kuluttavista keinolannoitteista ja tuontirehuista. Nurmiviljely ja niiden hyödyntäminen nautojen kautta, auttaa lisäämään luonnon monimuotoisuutta ja niiden avulla voidaan pelastaa myös Itämeri, Granstedt luettelee.
Mutta hiukan hän tuossa kierteleekin asiaa. Nurmiviljelyn kautta voidaan ehkä saavuttaa luomun omavararaisuuus typen osalta. (Vaikka naudat eivät sitä typpeä yhtään lisää! Hyödyntäminen tapahtuu vain niiden "kautta".) Mutta muiden ravinteiden osalta asia on huomattavasti monimutkaisempi, kuten edellä on hyvin tullut esille.
Missä määrin noin pelastetaan Itämeri, on sitten kokonaan toinen juttu, ja kuten sanottu, ohitetaan nyt tässä.
-
Hankkija vahvistaa asemaansa luomutuotantoketjussa (https://www.hankkija.fi/Maatalous_ja_metsa/Kasviravinteet/peltolannoitteet/hankkija-vahvistaa-asemaansa-luomutuotantoketjussa/)
Hankkijan Luomulannoitteen valmistaja on Farmimuna Oy. Yhtiön tilalla tuotetaan kananmunia ja kananlanta saadaan tilan omasta kanalasta. Lannoite on saanut Eviran hyväksynnän. Hankkijan Luomulannoitteen toimitukset alkavat helmikuussa.
Tällainen on tuo kanala:
http://www.farmimuna.fi/
Toiminta-ajatus
Perheyrityksemme tarkoitus on tuottaa 100% kotimaisia GMO-vapaita sekä korkealaatuisia ja puhtaita kananmunatuotteita loppukäyttäjille, joita ovat kotitaloudet, leipomot, suurkeittiöt ja elintarviketeollisuus.
GMO-vapaita, kyllä. Mutta missään ko. sivustolla ei tule esille, että tuo olisi luomukanala.
Niinpä kanat tämän kakkiakseen ...
Hankkijan Luomulannoite on valmistettu sataprosenttisesti kotimaisesta hygienisoidusta kananlannasta ja se sisältää ravinteita NPK 3-1-3 sekä kattavasti hivenravinteita.
... ovat voineet syödä vahvaa tehotuotettua ruokaa. Kun on kehitetty tuollainen tuote, kukaan ei enää kysele, mistä tuo NPK ym. alunperin on peräisin. Lannoitetta vielä terästetään näin:
Tuotantoprosessissa hyödynnetään tarvittaessa konsentroitua perunan solunestettä, josta tuotteseen saadaan myös lisää kaliumia.
Onko sitäkään saatu luomuperunasta? Kovasti teolliselta lannoitteelta tuo kaikkiaan kuulostaa. Mitkähän lienevät Eviran kriteerit sille, että jokin valmiste hyväksytään luomulannoitteeksi? Tuon tuotteen hyväksymisestä on varmasti olemassa päätösasiakirja, perusteluineen?
Eipä kysele, eipä selittele Hankkijakaan. Vaan uudessa messuilmoituksessaan ...
LUOMU ESILLÄ MAATALOUSKONEMESSUILLA HELSINGISSÄ (https://www.hankkija.fi/Maatalous_ja_metsa/ajankohtaista/luomu-esilla-maatalouskonemessuilla-helsingissa/)
... kertoo vain ykskantaan näin (lihav. HJ):
Tuoteuutuuksista esillä on viime keväänä markkinoille tuotu orgaaninen kierrätyslannoite Hankkijan Luomulannoite 3-1-3. Lannoitteen raaka-aineena on kananlanta.
-
Itsessään tämä on vallan mainio keksintö ja tuotekehitys:
ZM-Grow™ – ainutlaatuinen kierrätyslannoite viljojen ja nurmien hivenlannoitukseen.
Ravinnepitoisuus g/l:
Mangaani (Mn) 67,2 g/l (4,9 %)
Sinkki (Zn) 71,6 g/l (5,3 %)
Rikki (S) 88,5 g/l (6,5 %)
ZM-Grow™ on helppokäyttöinen, turvallinen viljelykasveille ja sen sekoitettavuus on hyvä. Tuote on myös luomuhyväksytty. (https://viljelijanberner.fi/zm-grow-10l.html)
Mutta tuo luomukelpoisuus tässäkin hieman ihmetyttää. Onko niin, että luomussa kyllä kelpaa kaikki teollinenkin - kunhan sitä ei (alunperin?) ole tarkoitettu lannoitteeksi?
Teoreettisesti: jos vaikka vanhoista räjähdysaineista (pommeissa, ammuksissa) eroteltaisiin, "kierrätettäisiin" typpi, voisiko siitä tehty lannoite olla luomuhyväksytty? Vaikka typpi olisi tehtykin Haber-Bosch-menetelmällä, mutta niitä räjähdysaineita varten?
-
Näin tämäkin vaan jatkuu:
Tavanomaisesti tuotetun valkuaisrehun käyttö luomussa jatkuu (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/tilaajille-7.140698?aId=1.334766)
Luomutila voi käyttää osittain tavanomaista valkuaisrehua, jos luomurehua ei ole saatavilla.
Tavanomaisten valkuaisrehuja voi käyttää luomusikojen ja -siipikarjan ruokinnassa myös kahtena seuraavana vuonna. Tavanomaisen rehun käyttö edellyttää, että luomutilalla ei ole saatavilla luonnonmukaista valkuaisrehua.
Elintarviketurvallisuusvirasto Evira kertoo, että EU-komissio on päättänyt jatkaa yksimahaisten valkuaisrehun poikkeuslupaa vuoden 2020 loppuun.
Kuten siis sekin, että käytämme näin puolisalaa MT:n tilaajille tarkoitettua uutisaineistoa. 8)
Mutta tuo on kyllä jotenkin kummallinen ehto: ellei ole saatavilla. Missä mielessä ei ole? Ainahan rahalla saa, ja eikö rehun tarpeeseen voi (ja pidä!) varustautua tuottamalla sitä, ja vielä varmuuden vuoksi vähän liikaa? Ylimäärän myisi sitten pois vaikka tavanomaiselle tilalle, vaikka tappiokseen?
Toinen vaihtoehto olisi, että luomustatuksen voisi menettää määräajaksi. Jos luomutuet myös tällöin menettäisi, tuolla erivapaudella ei enää kikkailtaisi?
***
Mieleen tulee kysymys, heijastaako tuo EU:n päätös sitä, että valkuaiskasvien luomusadot tänä vuonna epäonnistuivat? Esim. gammayökkösen invaasion takia?
-
Muistutus taas tästä. Tämäkin firma kertoo tuon (lihav. HJ):
Kasvualusta LUOMU kylvöseos 50L Novarbo (https://www.vplux.fi/fi/product/kasvualusta-luomu-kylvoseos-50l-novarbo/10287)
Kotimainen tuote, joka soveltuu luomuviljelyyn !
Kylvöseos on luonnonmukaisesti kompostoidulla broilerinlannalla lannoitettu turpeen ja hiekan seos.
Varmaankin kompostointi on tehty sääntöjä noudattaen. Mutta ei edes vaivauduta kertomaan, mistä broilerinlanta on saatu. Onko se saatu niiltä 3:lta kotimaiselta luomubroileritilalta, jotka tätä nykyä tiettävästi ovat toiminnassa? Vetoa ei uskalla lyödä, mutta luultavasti ei.
-
Samasta hankkeesta täytynee olla kyse:
Hyvinkäälle avataan Suomen ensimmäinen luomubiokaasun tankkausasema (https://yle.fi/uutiset/3-10594752)
Hyvinkäälle avataan tänään Suomen ensimmäinen kaasuautoille tarkoitettu luomubiokaasun tankkausasema. Polttoaine tuotetaan tankkausaseman vieressä sijaitsevalla energiayhtiö biokaasulaitoksella, joka saa raaka-aineensa läheiseltä luomutilalta. Luomubiokaasu valmistetaan viherlannoitusnurmesta ja hevosen- ja kananlannasta. Ylijäävä biokaasu hyödynnetään maatilan viljankuivurissa sekä tulevan leipomon leivinuunien lämmityksessä.
Palopuron biokaasuasema vihittiin käyttöön – Tiilikainen painoi vihreää nappia, koska punainen on varattu oppositiolle (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/tilaajille-7.140698?aId=1.362653)
MT Plus Maatalous 09:00 Eija Mansikkamäki
Knehtilän tilalle olivat löytäneet tiensä myös kiinalaiset, joita kiinnostaa olkien energiakäyttö valtion uudella kaasutuella.
Hyvinkääläisellä maatilalla elettiin maanantaina juhlallista ja historiallistakin hetkeä: runsas kutsuvierasjoukko oli todistamassa, kuinka Palopuron agroekologinen symbioosi alkoi lopultakin toimia.
Haluatko jatkaa lukemista?
MTPLUS-artikkelit ovat vain tilaajille.
Eikä tämä epäluulomme tätä hanketta kohtaan ole minnekään hävinnyt:
Nyt tämä "Palopuron symbioosi" on saanut tällaisen palkinnonkin:
Knehtilän tila palkittiin ilmasto- ja kiertotaloustyöstä (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.231673)
Olisi kyllä viimeistään nyt aika selvittää, kuka ja ketkä ovat olleet mukana tuota palkintoa tienaamassa! Ks. edellä esim. 13.11.16. Ja miten se oikein tapahtui, seuraten joka lannoitesäkin murenan matkaa hevosen tai kanan mahan kautta Knehtilän pellolle.
Tällä se ei ole vielä selitetty ja kuvattu:
Knehtilän tilan viherlannoitusnurmet toimitetaan yhdessä lähitilojen hevosen- ja kananlannan kanssa kuivamädätyslaitokseen. Laitoksesta saadaan biokaasua pääasiassa ajoneuvoihin myytäväksi sekä tilojen energiatarpeisiin.
Sivutuotteena tuleva ravinnerikas mädätysjäännös palautetaan pelloille lannoitteeksi, mikä vähentää ravinnehävikkiä ja poistaa tarpeen hankkia ostolannoitteita. Sato paranee samalla kun kulut ja päästöt vähenevät.
Tuohon tulee vielä lisäksi epäluulo sen suhteen, onko luomubiokaasu - siinä määrin kuin tuo sitä on, oletettavan loisimisen vuoksi - ylipäänsä mielekäs tuote, mitenkään hyvä idea.
-
Jos ja kun tämä on totta ...
Sotien jälkeen teollisten lannoitteiden käyttö lisääntyi roimasti kaikkialla, ja 1980-luvulle asti niitä levitettiin pelloille surutta.
Tätä perusteltiin muun muassa sillä, että ylimääräisiä ravinteita tarvitaan, koska Suomen happamat maat sitovat fosforia eivätkä kasvit voi hyödyntää sitä.
”Nykyisin väkilannoitteita käytetään vain murto-osa 1900-luvun loppupuoleen verrattuna. Maatalousalalla havahduttiin siihen, että maan fosforipitoisuus on jo iso. Noin puolella Suomen pelloista ei tarvita tätä nykyä lainkaan lisättyä fosforia, ja Varsinais-Suomessa osuus on noin 70 prosenttia”, sanoo tutkimusprofessori Eila Turtola Luonnonvarakeskuksesta.
... merkitsee se samalla sitä, että suurella osalla Suomen peltoja voi harjoittaa myös luomuviljelyä varsin huolettomasti. Keinolannoitteita on helppo ainakin tuolta osin välttää.
Lainattu täältä (https://www.hs.fi/tiede/art-2000005973006.html). Eli Hesarista.
-
Mitä muuten kuuluu luomutilan alkutarkastukseen?
Tutkitaanko esim. se, mikä on maaparän ravinnetilanne? Aiemman tehoviljelyvaiheen jäljiltä?
Luultavasti ei tutkita. Mutta olisi hyvä, jos tutkittaisiin!
-
Taas oli näiden päätösten aika:
https://www.ruokavirasto.fi/viljelijat/luomumaatilat/luomukasvit/Luomun-tuotantopanokset/luomulisaysaineistorekisteri/
Siinä taas kerrottiin ehdot, joiden pohjalta tavanomaisia siemeniä voi käyttää. Saatavana olevien luomusiementen lista oli pitkä.
Mutta melkoisen pitkä oli sekin lista (ladattavissa ko. sivulta), jossa annettiin tiettyjen viljelyskasvien osalta yleinen lupa käyttää tavanomaista siementä. Tämän lisäksi voi vielä saada paikalliselta ELY-keskukselta tällaiseen erityisen poikkeusluvan.
Ks. myös edellä 18.11.14 ja siellä lainaus J. Tammisolalta.
-
Agronet-keskustelussa nimimerkki "-SS-" kertoi muun muassa:
https://uusi.keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=87141.msg1555291#msg1555291
[...]
Eikö keinotekoinen luomun perushengen vastainen tavanomaisten eläintilojen asettautuminen vain peltojen osalta luomuun ja ostorehuilla lannan tuottaminen sinne pelloille ole tietynlaista tuettua hömppää, ainakin pinta-alatukia imuroi paremmin kuin kasvinviljelytilojen tuotanto, jolla ne ruuat sitten sinne elukoille saatetaan aikaiseksi.
Hän, todennäköisesti itse viljelijänä, todennäköisesti tiesi, että tuo on mahdollista, ja sitä harrastetaan.
Mahdollisten rahavirtojen lisäksi siinä kulkee ravinteiden virta. Keinolannoitteista lehmien kautta luomupelloille.
Yleensä maatiloilla on koira. Mutta se ei tässä tapauksessa nähtävästi perään hauku. ;D
Tuolla toisessa keskusteluosiossa, triidissä jo ihmettelimmekin (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=161.msg13939#msg13939), mikä on karjanlannan osuus ja merkitys luomussa. Siihen on lisättävä ihmettely, minkä karjanlannan. Taustaksi sille myös tämä tuore tieto Luomu Suomssa 2018 -koosteesta:
Kotieläintilat
• Vuonna 2018 Suomessa oli 1 037 luomukotieläintilaa. Niistä
valtaosa tuotti naudanlihaa tai maitoa.
Luomutiloja oli yhteensä 5039. Niinpä vain noin viidennes tiloista voi olla lannan suhteen omavaraisia.
-
Ehkä tästä julkaisusta ...
Ruokaa, ravinteita ja energiaa agroekologisesta symbioosista (https://luomu.fi/kirjoitus/ruokaa-ravinteita-ja-energiaa-agroekologisesta-symbioosista/2/)
... saamme kaipaamiamme yksityiskohtaisia tietoja Palopuron hankkeesta. Tai sitten emme: tuo uutinen on luettavissa niinkin, että siinä esitellään teoreettisia mallinnuksia, eikä niinkään dataa toteutuneesta. Mutta avataan nyt rohkeasti siihen liitetty tiedosto.
-
Tämä osa loisimisesta loppuu kohta:
Luomuviljelyssä käytetään paljon tavanomaista siementä, mutta ei kauaa: EU:n asetus kieltää käytön (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.518681)
Tai sitten ei lopu:
Jatkossa poikkeusluvat olisivat aina eräkohtaisia. Enää ei siis olisi mahdollisuutta käyttää tavanomaisesti tuotettua siementä niin sanotulla yleisellä luvalla.
Luomussa käytetään vielä paljon tavanomaista siementä niin Suomessa kuin muissakin EU-maissa. Viranomaiset myöntävät luvan tavanomaisen siemenen käyttöön, jos luomusiementä ei ole saatavissa.
Mutta ELY-keskuksille tulee lisää paperitöitä.
-
MT kertoo, että em. direktiivillä olisi tällainen seuraus:
EU:n luomuasetuksen muutos voi aiheuttaa siemenpulan ja nostaa luomusiementen hintaa (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/tilaajille-7.140698?aId=1.521907)
Luomutilat todennäköisesti lisäävät nurmia ja oman siemenen käyttöä. Siementen tuonti voi kasvaa.
Siemenpulan, oman siemenen käytön ja siementen tuonnin tietysti heti ymmärtää. Mutta millä tavalla tuo johtaisi nurmialan lisäämiseen?
Joka tapauksessa nurmea on jo nyt luomussa ihmeteltävän paljon (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg14725#msg14725). Vielä siitäkin siis tulisi lisää?
-
Yara kertoo näin niukasti luomu lannoitteensa aluperästä:
https://www.hankkija.fi/Maatalous_ja_metsa/luomu/luomutuotantoon-lannoitteet-kasvinsuojelu--ja-sailontaaineet/yaralta-uusi-orgaaninen-kierratyslannoite/
Tuotteessa hyödynnetään teollisuuden ja maatalouden sivuvirtoja ja sillä on Suomalaisen Työn liiton myöntämä Avainlippu-tunnus.
Eikä täsmennä, millaisia nämä sivuvirrat ovat. Meillä on luonnollisesti asiassa omat epäilyksemme. Sellaiset, että tuossakin on "pyhitetty" alunperin keinolannoitteista peräisin olevaa typpeä, fosforia ja kaliumia.
Tämän verran lisävihjettä löytyi tuoteselosteesta:
Eläinperäistä sivutuotetta sisältävällä lannoitteella lannoitettua aluetta ei saa laiduntaa eikä siitä saa korjata satoa lannoitusta seuraavien 21 vuorokauden kuluessa.
Fosforista 60 % lasketaan ympäristökorvauksessa kasveille käyttökelpoiseksi.
Ovatko kyseessä ehkä teurasjätteet? Eli niistä tehty lannoite?
-
Kahdeksan prosenttia typpeä! Bio kierrätyslannoite 8-4-2! Kahdeksan prosenttia... se on yli kymmenkertainen luku verrattuna parhaan suuren eläimen (sian) lantaan (7 kg/tonni). Ja viisinkertainen verrattuna taulukoitten parhaisiin: turkiseläimiin ja kanaan. Joten täytyy olla synteettisesti sidottua apulantatyppeä.
Tarkoitus pyhittää.
-
Yritystä korjata tätä loisimisen muotoa näyttää olevan:
LIVESEED-hanke selvittää luomusiemenen saatavuutta ja luomukasvinjalostusta Euroopassa (https://luomu.fi/kirjoitus/liveseed-hanke-selvittaa-luomusiemenen-saatavuutta-ja-luomukasvinjalostusta-euroopassa/)
Happamasti voisi tuohon sanoa, että miksi vasta nyt? Kun luomuviljelyn on Euroopassa harjoitettu jo kohta 100 vuotta. EU-asetuksen muutos (ks. edellä 07.10.19)? Ennen ei asialla ollut niin suurta kiirettä?
-
Muutos on tulossa:
Luomusiementuotanto murroksessa (http://www.luomuliitto.fi/luomusiementuotanto-murroksessa/)
Ja luomuväkikin ottaa sen tosissaan ja huolestuneesti.
Varsin monimutkainen säännöstö siitä näemmä on syntymässä. Entisten monimutkaisten sääntöjen päälle. Vielä ei ole varmaa tietoa kuinka tässä käy:
Poistuuko yleinen lupa vai ei?
Toinen merkittävä muutos on niin sanotun yleisen luvan poistuminen, mutta toimeenpanolainsäädäntö voi vielä muuttaa tilannetta. Nykyisen EU:n luomulainsäädännön mukaan yleinen lupa tarkoittaa käytännössä sitä, että jos jostakin kasvilajista tai -lajikkeesta ei ole lainkaan saatavissa luomusiemenrekisteriin merkittyjä eriä, voi Ruokavirasto päättää yleisestä luvasta käyttää tavanomaista siementä siihen asti, kunnes luomusiemeneriä on jälleen saatavissa.
Mahdollista siis on, että se poistuu.
Luulen, että tuon tiukemman systeemin taustalla väikkyy myös geenieditoitujen siementen uhka: koska (ainakaan vielä) ei ole tapaa erottaa niitä tavanomaisista siemenistä, luomuisuus täytyy varmistaa tuolla tavalla.
Uusi systeemi on siinä mielessä reilu, että loisiminen vähenee. Mutta samalla se tietysti sulkee luomuviljelyn entistä enemmän omaan erikoiseen maailmaansa.
Toiveikkaasti artikkeli kuitenkin suhtautuu erityisen luomukasvinjalostuksen mahdollisuuksiin.
-
Olemmeko lähteissämme menneet koko ajan "merta edemmäs kalaan", tässä aiheessa? Meillä on nimittäin koko ajan*) periaatteessa ollut käytettavissämme tämä ilmeisen huolellisesti tehty työ (pdf):
LUONNONMUKAISEN MAATALOUDEN FOSFORIVIRRAT (https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/144376/Kamari_Maria_PG.pdf)
Maria Kämäri
Maisterintutkielma
Helsingin yliopisto
Maataloustieteiden laitos
Agroekologia
2014
Lainaus sen loppupuolelta esimerkiksi:
7 JOHTOPÄÄTÖKSET
Eteläsuomalainen luomumaatalous ei nykymuotoisena hyödynnä peltomaan fosforivarantoja, vaikka peltotaseet aiemmissa tutkimuksissa ovat toisin osoittaneet. Tilat turvautuvat ostolannoitteisiin, koska nykyisillä eläintiheyksillä (ey/ha), karja ei tuota riittävästi lantaa sadon tarpeisiin. Vaikkakin ostetut lannoitteet sisältävät kierrätysravinteita, kuten lihajauhoja, luujauhoja ja lantaa, on merkittävä osa näiden sisältämistä ravinteista peräisin tavanomaisesta maataloudesta. Näin ollen luomumaatalous merkittävissä määrin, vaikkakin epäsuorasti, turvautuu tavanomaisen maatalouden mineraalilannoitteisiin.
Sietänee nyt, kun se on tänne löydetty, tarkemmankin läpikäynnin. Työssä on myös lähteitä aiempaan tutkimuskirjallisuuteen.
______________
*) tai ei ihan koko aikaa: tämä keskusteluosiomme alkoi jo v. 2013.
-
Ei ole se "yleinen lupa" poistunut. Tässä päätöksessä (12.2.2020) nämä poikkeukset on taas listattu (pdf):
PÄÄTÖS LUVASTA KÄYTTÄÄ TAVANOMAISESTI TUOTETTUA LISÄYSAINEISTOA
LUONNONMUKAISESSA TUOTANNOSSA. (https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/viljelijat/luomutilat/siemenet-ja-taimet/20200212.tavsiemen.pdf)
Yhtä pitkä se on kuin ennenkin. Niin pitkä ja kattava, että en osaa tältä istumalta sanoa yhtään luomuna viljeltyä lajia, joka olisi jäänyt siitä pois.
Mutta niinhän se olikin, että EU:n uusi luomuasetus on tähdätty tulemaan voimaan 1.1.2021 (edellä 14.12.19, sen linkki). Siihen asti voimassa on tämä, Suomessa:
Voimaantulo- ja voimassaoloaika / Tidpunkt för ikraft-
trädande och giltighetstid:
12.2.2020 – 31.12.2020, kuitenkin enintään siihen saakka, kun lu-
vassa mainittua lajia tulee markkinoille luomutuotettuna ja se merki-
tään luomulisäysaineistorekisteriin / dock högst fram till dess att det i
tillståndet nämnda växtslaget utkommer på marknaden som ekolo-
giskt producerat och införs i registret över ekoförökningsmaterial.
-
Tätä loisimisen tapaa eli porsaanreikää ollaan nyt tukkimassa:
Luomusiementä tarvitaan lisää (https://proluomu.fi/luomusiementa-tarvitaan-lisaa/)
Ensi vuoden alusta voimaan astuvan uuden luomuasetuksen tavoitteena on, että luomupeltoihin kylvetään jatkossa vain luomusiementä. Nykyisin suomalaisten luomutilojen kylvösiemenestä luomua on noin 60-70 %. Uuteen asetukseen varautumista pohtinut fokusryhmä ehdottaa luomusiemenen tuotannon tuplaamista vuoteen 2030 mennessä.
Tuo Pro Luomun palstalla ilmestynyt kirjoitus näkee asian pelkästään luomuviljelyn etuna. Mutta yllätyksiä voi tulla, ainakin jossakin kasveissa. Mutta aikaa muutokseen annetaan rutkasti:
Asetuksen myötä tavanomaisesti tuotetun siemenen poikkeusluvat loppuvat vuonna 2035, jonka jälkeen luomutiloilla tulisi kylvää vain luomusiementä.
Voi olla, että tämä onnistuu:
Luomusiemenviljelijä ja monimuotoviljojen jalostaja Magnus Selenius uskoo, että maatiaisviljoja jalostamalla ja risteyttämällä esimerkiksi modernien lajikkeiden kanssa voi löytyä luomuviljelyyn sopivia lajikkeita.
– Maatiaiset ja muut vanhat viljat voivat olla avainasemassa luomun erikoistumisessa, Selenius sanoo.
Ja sitten voi löytyä se jossain Perun ylängöllä muinoin jalostettu vanha maatiaislaji. Jonka ominaisuudet vain sattuvat olemaan samat kuin parhaimman uuden geenieditoidun lajikkeen! ;D
PS. Tuossa tiedotteessa taisi tulla suuri osa luomufoorumin (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=15.msg16752#msg16752) annista.
-
Opinnäytetyö:
https://www.theseus.fi/handle/10024/335412
Tavanomaisen siemenen käyttö luonnonmukaisessa tuotannossa nyt ja tulevaisuudessa : Kyselytutkimus luomuviljelijöille
Rajala, Ville (2020)
[...]
Kyselytutkimuksesta saatujen vastausten mukaan voidaan todeta, että tavanomainen siemen valitaan luomun sijasta korkean hinnan, saatavuuden sekä lajikevalintojen vuoksi. Ruokaviraston yleisen luvan menetelmä koetaan toimivaksi ja se on ollut käytössä suurimmalla osalla vastaajista. Luomusiementuotannon ei koeta kasvavan tarpeeksi kysyntään nähden tulevaisuudessa.
Mutta on se nyt niin, että asiaa ei enää oikeasti kysellä. Vaan tuo EU-päätös tulee väkisin voimaan.
Eli ainoa, mitä jää sen jälkeen selvitettäväksi, on se, mitä siitä Suomen luomuviljelylle seurasi. Koska tuohon vuoteen 2021 on hyvin lyhyt aika, meidänkin on syytä malttaa, eikä spekuloida asialla vielä.
-
Otetaanpa välillä taas mainos, joka hämää huomion toisaalle, ihan epäolennaiseen asiaan (lihav. HJ):
Kekkilä 20l Kanankakka luomu (https://www.kodinterra.fi/fi/terra/kekkila-20l-kanankakka-luomu)
Kekkilä Kanankakka on vahvan kasvun ja runsaan kukinnan antava aito luonnontuote kaikille kotipihan kasveille. Kekkilä Kanankakka on valmistettu GMO-vapaalla rehulla ruokittujen kotimaisten kanojen lannasta. Kanankakka on huolellisesti kompostoitu, kuivattu, hygienisoitu ja rakeistettu. NPK 4-1-2
Sillä eivät ravinteet mistään GMO-ainesosista tule. Mistä ne tulevat, siitä vaietaan. Mutta selvää on, ettei tuo ole ainoastaan luomukanojen kakkaa. Jos olisi, se olisi kyllä tuossa sanottu. Noin sanomalla ehkä yritettiin saada sama vaikutelma.
-
Koska tämä on väjäämättä tulossa, on myös tässä hankkeessa jo aloitettu asiaan valmistautuminen:
Luomusiementä tarvitaan lisää – luomusiementuotannon fokusryhmän raportti julkaistu (https://proluomu.fi/luomusiementa-tarvitaan-lisaa/)
Ensi vuoden alusta voimaan astuvan uuden luomuasetuksen tavoitteena on, että luomupeltoihin kylvetään jatkossa vain luomusiementä. Nykyisin suomalaisten luomutilojen kylvösiemenestä luomua on noin 60-70 %. Uuteen asetukseen varautumista pohtinut fokusryhmä ehdottaa luomusiemenen tuotannon tuplaamista vuoteen 2030 mennessä. Fokusryhmän raportti on nyt julkaistu.
Aikaahan tuohon muutokseen kyllä on. Raportin tilastoista saa kuvan siitä, kuinka riippuvainen suomalainen luomuviljely tuossa asiassa on tällä hetkellä tavanomaisesta vviljelystä. Sertifioidun luomusiemenen osuus on paljon tuota 60-70 %:ia pienempi. Se oli v. 2020 vain 22%. Lähes sama osuus 21% oli tavanomainella siemenellä ELY-keskuksen luvalla. Hyvin suuren osan käytetystä luomusiemenestä muodostaa TOS, tilan oma siemen, jonka alkuperäinen luomuisuus on epävarmaa. Joten paljon on tekemistä vuoteen 2035 mennessä, hyvä on jo aloittaa.
Se ei tietysti kuulunut ryhmän tehtäväänkään, mutta katsoinpa läpi raportin, ja se ei ottanut kantaa siihen, mitä tulevaisuudessa seuraa geenieditoiduista siemenistä.
-
Kaikki eivät ole tyytyväisiä tuohon uuteen vaatimukseen. Ilmari Schepel puheenvuorossaan (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipiteet/lukijalta/artikkeli-1.1100928) MT:ssa:
Itse toimin alan pioneerina aina 1970-luvun alusta lähtien, niin käytännön viljelijänä (ilman luomutukea) kuin neuvojana. Myös minua harmittavavat laaja valvonta sekä yhä paisuvat säännöt.
Oma havaintoni oli, että luomusiemenen ja monet muut vaatimukset syntyivät samaan tahtiin luomutukien kanssa. Viranomaiset ”kaappasivat” luomualan, niin meillä kuin muissa EU-maissa, ja sääntötahti paheni 1990-luvun kuluessa.
(Lainattu tänne toista kertaa.)
Edellä on esitelty perusteluja, miksi luomusiemenet katsotaan välttämättömiksi. Mutta kieltämättä on myös ajateltavissa, että siemenkysymykseen ei kiinnitettäisi huomiota. Tai oli: jos ja kun muuntogeenisen lajikkeet pysyvät luomussa kiellettynä (ja myös geenieditoidut lasketaan sellaisiksi), sertifioidun luomusiemenen pakollisuus tulee käytännössä välttämättömäksi.
Eri asia on sitten, jos asiassa ryhdytään löysäilemään. Erityisesti USA:ssa on väläytetty muuntogeenisten siementen hyväksymistä, on jopa puhuttu keinolannoitteiden varovaisen, tietyin ehdoin tapahtuvan käytön sallimisesta (Suomesssa 2017 pidetysta esitelmästä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=674.msg10332#msg10332)). — Ja silti tuotteita kutsuttaisiin luomuksi!
-
Sen sijaan, että kärsisivät "GMO-saastumisesta", luomutilat saavat usein suojaa läheisistä GMO-viljelyksistä, niiden "halo-efektistä":
Myth busting on ‘contamination’: GMO farms’ halo effect often protects organic farms (https://www.geneticliteracyproject.org/2016/11/08/myth-busting-contamination-gmo-farms-halo-effect-often-protects-organic-farms/)
Artikkelissa kerrotaan kolme konkreettista tapausesimerkkiä.
ISAAA toi uudelleen esille papaijan:
GM Crops' Impact Creates a Halo Effect, Expert Explains (http://www.isaaa.org/kc/cropbiotechupdate/article/default.asp?ID=18225)
Brookes emphasized the impact of GM crops which starts in the planting of GM crops in a specific area, and its widespread adoption helps not just the farmers who plant GM crops but those who plant the conventional counterparts as well, causing a "halo effect". He cited the case of the virus-resistant papaya in Hawaii as an example, saying that its widespread adoption significantly reduced the effect of the virus in the islands. This, in turn, enabled the non-GM papaya growers to also continue to grow their crops having benefited from the area-wide suspension of the virus, thereby helping save Hawaii's papaya industry.
Tuosta tulee väistämättä mieleen ihmistä vaivaava COVID-19-virus. Jos riittävän monet ovat joko sairastaneet taudin tai (jatkossa) saaneet rokotteen, syntyy laumasuoja. Vaikkei ihan syntyisikään, niin virus leviää sen jälkeen huonommin. Rokotevastaiset fanaatikotkin saavat tämän suojan! ;D
PS. Papaijasta on ollut 5 vuotta sitten täällä, toisessa triidissäkin, puhetta:
Kehotus kansalaistottelemattomuuteen: syökää tätä papaijaa! (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=132.msg6507#msg6507)
-
Joskus sitten voi käydä näin kuin Ruotsissa:
https://www.atl.nu/lantbruk/rester-av-vaxtskyddsmedel-i-kravmarkt-vaxtnaring/
Tuohan ei ollut ihan selvää huijausta. Vaan seurausta siitä, että luomussa tarvittavia ravinteita haalitaan tavanomaisen viljelyn puolelta.
Halterna är låga och utan risk för människor eller djur. Och i Kravs (och även EU:s) regler är det tillåtet att använda växtrester och biprodukter från den konventionella odlingen i växtnäring avsedd för ekologisk odling. De används som ett substrat för att höja näringsnivåerna, eftersom det saknas tillräckligt med ekologisk råvara.
– Men det skapar en förvirring och besvikelse bland konsumenterna, och vi är jätteledsna att det har hänt, säger Anita Falkenek, vd för Krav.
Vai ollaanko surullisia siitä, että asia tuota kautta tulee selväksi pikkuhiljaa myös kuluttajille?
-
Kun luomuasetuksen voimaantuloa siirretään (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=673.msg19337#msg19337), näitäkin loisimisoikeuksia jatketaan:
Kaksi luomueläintuotannon poikkeuslupaa jatkuu 31.12.2021 asti (https://www.ruokavirasto.fi/viljelijat/luomumaatilat/uutiset/kaksi-luomuelaintuotannon-poikkeuslupaa-jatkuu-31.12.2021-asti/)
Toisaalta kyllä sitten tuo asetus, kun se aikanaan voimaan tulee, rajoittaa jossain määrin juuri loisimista. Monissa asioissa. Siinä mielessä sitä voi pitää jopa reiluna.
-
Tässä on tieto kyllä 3 vuoden takaa, mutta jos se yhä pitää paikkansa ei Ruotsissakaan ole sokerijuurikkaan luomuviljelyä:
Sökes: ekologiska sockerbetsodlare (http://www.ekoweb.nu/?p=11210)
Niinpä ne Ruotsin luomuviljelijät, jotka tuota vinassia ovat lannoitteena yli 15 vuotta käyttäneet, ovat reippaasti ja täysin olleet tavanomaisen viljelyn loisina ainakin vuodet 2006-2013. Ovat luultavasti vieläkin. Ja hyvin luultavasti valtaosin sitä ennenkin.
Käytännön Maamiehen tästä uutisesta (https://kaytannonmaamies.fi/suurin-sato-voitti-2/):
HAMKilla suurin osa lannoituksesta hoitui oman tilan lietelannalla, mutta vinassin avulla tavoiteltiin suurempaa satoa.
Tähän kysymykseemme saimme ainakin osavastauksen:
Sitten näemme tarkemmin, kuinka HAMK viljeli peltojaan. Kilokisassahan sillä ei kunnon tulosta tullut. Samassa yhteydessä tulee ehkä tietoja siitäkin, miten HAMK hoiti ravinnekysymyksen (tietoa esim. niistä piilohehtaareista).
-
Tässä MT:n jutussa on loisimisnäkökulma täysin häivytetty:
Mikä ihmeen vinassi? Mystinen lannoite siivitti luomupellavat huippusatoon (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/mikä-ihmeen-vinassi-mystinen-lannoite-siivitti-luomupellavat-huippusatoon-1.163205)
Niin, mikä ihmeen vinassi? Katsotaanpa:
http://www.pargasgard.fi/fi/vinassi
Vinassi on nestemäisessä muodossa oleva luomuun soveltuva kierrätyslannoite, joka on peräisin Sokerijuurikkaasta. Hiivateollisuus käyttää sokerijuurkasmelassia tuotannossa ja sivutuote on Vinassi jota voidaan käyttää luomulannoitteena. Ruotsissa vinassia on käytetty jo yli 15 vuotta ja tänä päivänä kaikki tuotettu vinassi käytetään luomuviljelyksissä.
Ruotsista en tiedä, mutta Suomessa ei sokerijuurikasta ei luomuna viljellä. Mutta kun Ruotsissakin kaikki vinassi menee luomulannoitteeksi, voimme olla aika varmoja siitä, että valtaosin se tulee tavanomaisilta tiloilta.
Niin on häivytetty tässäkin:
KASVIT TARVITSEVAT TASAPAINOISESTI KAIKKIA RAVINTEITA MYÖS LUOMUVILJELYSSÄ (https://www.hankkija.fi/Maatalous_ja_metsa/luomu/luomutuotantoon-lannoitteet/kasvit-tarvitsevat-tasapainoisesti-kaikkia-ravinteita-myos-luomuviljelyssa/)
Bio on Yaran uusi Suomessa valmistettu orgaaninen kierrätyslannoite
Yara on tuonut markkinoille uuden luonnonmukaiseen viljelyyn soveltuvan orgaanisen kierrätyslannoitteen. Yara Bio on 800 kilon suursäkkiin pakattu rakeinen, pelletöity tuote, jonka raekoko on 2– 6 mm ja NPK-suhde 8-4-2. Tuote on valmistettu Suomessa ja sillä on Suomalaisen Työn Liiton myöntämä Avainlippu-tunnus.
Tutkittua tietoa
Bion takana on Yaran oma tuotekehitys sekä tutkimus Yara Kotkaniemessä ja suomalaisilla maatiloilla. Bio tuotteissa on laaja raaka-ainepohja, se sisältää sekä eläin- että kasviperäisiä sivutuotteita.
Raaka-aineena käytetään myös Vinassia. Se on erinomainen luomulannoitteen raaka-aine, joka parantaa myös lannoiterakeen mekaanista laatua. Bion rae on luja ja se toimii hyvin erilaisissa kylvökoneissa.
(lihav. HJ)
Avainlippu on varmasti kyllä ansaittu. Mutta sen ovat ansainneet tavanomaisen sokerijuurikkaan viljelijät.
Tuo ja muu loisiminen tuntuu olevan sellainen yleisesti hyväksytty tai läpi sormien katsottu synti, etteivät edes tuollaiset varmasti asiantuntijat sitä mitenkään hätkähdä. Miksi eivät? Kun muutoin kovasti kunnioittavat luomun sääntöjä ja periaatteita. Tuo on vähän niinkuin se muslimien ramadan-sääntö, joista heitä näin pilkataan: yöllä saa syödä, ja muutakin syntiä tehdä, kun Allah ei näe. Tuota ei taas luomua ostava yleisö näe tai siitä tiedä, niin mitäpä siitä.
-
Tämä uutinen on levinnyt koko maan ilmaisjakelulehtiin:
Helsinkiläinen Matti hämmästyi luomu-merkittyä kevytsoraa: "Mikä tekee tuotteesta luomua?" (https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/3848097)
Varmaan siksi, että se herättää tiettyä hilpeyttä. Mutta meitä ei naurata, koska tiedämme, että samainen firma kyllä hyvin estottomasti tienaa muillakin "luomuviljelyyn soveltuvilla" tuotteilla. Joiden alkuperä kuitenkin on tehoviljelyssä. Erityisesti näillä:
Ruokaviraston nettisivuilta löytyy lista lannoitevalmisteista ja maanparannusaineista joita voi käyttää luonnonmukaisessa tuotannossa.
Mutta tuota ei sitten artikkeli enempää avaa. Kaikkiaan se vaikuttaa luomun piilomainokselta: vakuutetaan, että luomumerkintään voi luottaa, ostakaa turvallisin mielin.
-
Otetaanpa taas esimerkki, ettei asia pääse unohtumaan:
KASVIMAALANNOITE LUONNONMUKAINEN (https://www.puutarhakasvit.fi/kasvimaalannoite-luonnonmukainen-3-l-luonnollisesti-runsas-ja-maukas-sato/p/6433000623209/) (Kekkilä]
Kekkilä Kasvimaalannoite on luontoa säästävä kierrätyslannoite. Sen raaka-aineet ovat ruokatuotannon sivutuotteita, ja niiden sisältämät ravinteet saadaan näin palaamaan maahan luonnollisella ja ympäristöystävällisellä tavalla. Kekkilä Kasvimaalannoite on hyväksytty EU-alueella luonnonmukaiseen viljelyyn (EU 834/2007, 889/2008).
Koska ei kerrota, että kyseessä olisi luomutuotannon sivutuote, melko lailla satavarmasti on kyse otsikkomme asiasta.
-
Tämä oli minulle uusi tieto:
Kaistin tilalle Huittisiin rakennetaan Suomen ensimmäistä luomukanojen kasvattamoa (https://www.luomuisasatakunta.fi/ajankohtaista/kaistin-tilalle-rakennetaan-suomen-ensimmaista-luomukanojen-kasvattamoa/)
Luonnonmukaisessa munantuotannossa, kuten muussakin luomutuotannossa, on pyrittävä noudattamaan luonnonmukaisen tuotannon ehtoja koko tuotantoketjussa. Toistaiseksi luomunuorikkoja ei ole ollut tarjolla ja eläinaines on voitu hankkia ELY-Keskuksen luvalla tavanomaisesta tuotannosta. Eläimet on katsottu luomukelpoisiksi siirtymäajan jälkeen, kun niiden ruokinta ja muut tuotantoehdot on ensin muutettu vastaamaan luomutuotannon vaatimuksia.
Tuossakin asiasssa on siis tähän asti Suomessa toimittu poikkeusluvin tavanomaisen viljelyn varassa. Vaikkei oikein olisi pitänyt. Nyt siinäkin EU-säännöstö on kiristymässä:
Siirtymäajan jälkeen myös nuorikoiden tulee olla tuotettu luomusäädösten mukaisesti. Rakentajan tuleekin olla nyt erityisen valppaana, sillä asetuksen yksityiskohtaisia vaatimuksia ei ole vielä vahvistettu.
-
Näin se on Amerikassa:
Worth the higher price tag? What benefits are you really getting when you garden using organic seeds? (https://geneticliteracyproject.org/2021/04/23/worth-the-higher-price-tag-what-benefits-are-you-really-getting-when-you-garden-using-organic-seeds/)
Whether a seed is labeled organic or not depends on the parent plant. If the parent plant was only treated with organic pesticides (yes, those exist), the seeds can be labeled organic. If the parent plant is treated with conventional pesticides, it can’t be labeled organic.
It’s worth mentioning that organic farmers don’t always use “organic seed.” If they can’t find enough seed for their needs, they can use seeds from conventional parent plants and still label the plant and produce as organic.
The seeds in these two packets are the same–same variety, same type of plant, same basil (literally the same picture too). You aren’t getting anything extra for the organic seed, except the higher price tag.
Ja näin se on ollut EU:ssakin. Mutta nyt siihen on uuden asetuksen myötä tulossa muutos. Eli luomusiementä on luomuviljelyssä pakko käyttää. Enää ei jatkossa rutiininomaisesti myönnetä poikkeuslupia. Nouseeko siitä jopa "haloo"? Vaaditaanko tuohon erityistukea?
-
Tässä ei niinkään loisita tavanomaisen viljelyn varassa mutta ...
Korialaispariskunta vakuuttui nähtyään vaikutuksen luomupeltoon — Sellujätteestä tehty kuitulannoite parantaa peltomaan, tuotteella uskotaan olevan suotuisia vaikutuksia myös vesistöihin ja ilmastoon (https://kouvolansanomat.fi/uutiset/lahella/1e9ebaa4-7469-4670-a0ba-95e2bccaa038)
... ulkopuolisia panoksia tuodaan tilalle kuitenkin. Tuo on sallittua, mutta (varsinaiset) keinolannoitteet ovat ehdottomasti kiellettyjä. Miksi näin? Eikö tuossakin ole kyse teollisista lannoitteista.
Luomuviljelijästä tässäkin kerrotaan:
Noin 200 viljelijää pääsee tekemään rahaa levittämällä pelloilleen metsäteollisuuden jätettä – salaisuus on Suomessa kehitetty aine (https://yle.fi/uutiset/3-11901860)
Liitetyssä uutisessa (https://yle.fi/uutiset/3-8595745) kerrotaan, mitä saadaan:
Stora Enson Imatran tehtaalla kompostoidaan jätevesien puhdistuksesta kerättyä sekalietettä. Parissa kuukaudessa liete kelpaa pelloille levitettäväksi ravinnekuituna.
– Tämä sisältää erittäin runsaasti typpeä ja fosforia, jotka ovat tärkeitä ravinteita kasveille, sanoo ympäristöpäällikkö Teemu Klemetti Stora Enson Imatran tehtaalta.
(lihav. HJ)
Typensidonnan avuksi tarvitaan siis lisää typpeä. Fosforiahan on aina tarvittu jostain lisää, myös luomupelloille. Lannoitesäkistä sitä ei siinä sovi ottaa, tuo hankintakanava on siis luvallinen.
***
Nykytilanteessa voisi irvailla, että onko tuo ratkaisu kestävä? Kun Suomen metsäteollisuutta ajetaan alas (https://yle.fi/uutiset/3-11894248)? 8)
-
Tällaisia yksityiskohtia pidetään vain hyveenä:
Tällainen on Suomen ympäristöystävällisin tila: Metsämies Sauli Brander viljelee 190 luomuhehtaaria Kangasalla (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1447477)
Ympäristötoimien pitkä lista jatkuu. Tilalla muun muassa otetaan vastaan kompostoitua broilerinlantaa ja käytetään kiertolannoitteita.
Eikä loisimisnäkökulma tule millään lailla esille.
-
Vieläkään tässä ei juuri kärsitä huonosta omastatunnosta:
https://www.kodinterra.fi/fi/terra/kekkila-20l-kanankakka-luomu
Kekkilä Kanankakka on vahvan kasvun ja runsaan kukinnan antava aito luonnontuote kaikille kotipihan kasveille. Kekkilä Kanankakka on valmistettu GMO-vapaalla rehulla ruokittujen kotimaisten kanojen lannasta. Kanankakka on huolellisesti kompostoitu, kuivattu, hygienisoitu ja rakeistettu. NPK 4-1-2
Vai kärsittäisiinkö vähän? Kun ei voida sanoa, että tuo kananlanta on kerätty luomutiloilta, yritetään kuitenkin vakuuttaa, että geenimuunneltua rehua ei ole käytetty.
Mutta typpi, fosfori ja kalium eivät geenimuuntelusta synny. Vaan ovat aika suurella todennäköisyydellä tulleet kanojen syömiin rehuihin toisten valmistajien pusseista. Jotka pussit eivät olleet luomuhyväksyttyjä.
-
Meille tulee tästä kyllä heti mieleen (lihav. HJ)...
Luomuviljely onnistuu ilman kotieläimiäkin – kasvinvuorotus, viherlannoitus ja muilta tiloilta saatu lanta sekä uudet lajikkeet varmistavat onnistuneen sadon (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1511163)
... että minkälaisilta tiloilta se lanta mahtaa tulla?
-
Tässähän se on:
Koko tila luomussa -ehto toisi ongelmia kotieläintiloille (https://www.luomuliitto.fi/koko-tila-luomussa-ehto-toisi-ongelmia-kotielaintiloille/)
– Missään Euroopan maassa ei ole vaatimusta, että kaikki eläimet luomutilalla tulisi kasvattaa luomutuotantoehtojen mukaisesti. Niin kauan kun tavanomaisen lannan käyttö on sallittua, ei ole mitään järkeä lähteä tukiehdoissa tekemään tiukennuksia, joilla rajataan tavanomaisten eläinten pitoa luomutiloilla, Luomuliiton toiminnanjohtaja Susann Rännäri korostaa.
Jos loisiminen on sallittua yhdellä tavalla, pitää sen olla sallittua toisellakin.
Näin hän jatkaa:
Suomessa on noin 900 tilaa, joiden pellot ovat luomutuotannossa ja eläimet tavanomaisessa tuotannossa. Rännärin mukaan ministeriön ehdottama vaatimus on ristiriidassa luomun kasvutavoitteen kanssa, sillä koko tila luomussa -ehto vähentäisi luomuviljeltyä peltopinta-alaa.
– Jokainen luomuhehtaari on ympäristön kannalta arvokas, hän tähdentää.
Vaikka se siis tapahtuisi tuollaisilla vippaskonsteillakin? Emme luonnollisesti allekirjoita tuota väitettä ympäristöhyödyistä.
Sekin on tuossa luultavasti harhaanjohtava väite, että tuossa olisi kyse vain Suomen ratkaisusta. Kyllä saamiemme tietojen mukaan tuo kokonaan luomuun siirtymisen vaatimus tuli EU:n puolelta. Ehkei sitä vielä muualla vaadita, mutta tuo onkin valmistautumista uuteen v. 2022 voimaan tulevaan direktiiviin.
Mutta tuon yksioikoisen kasvutavoitteen kanssa tuo epäilemättä on ristiriidassa.
-
Minulla mielestäni oli jo kerran tallessa linkki tutkimukseen, jossa osoitettiin, miten yksittäisiä luomutiloja suojelee tuholaisilta se, että ne ovat suuressa tavanomaisten tilojen "meressä". Joilla tavanomaisilla tiloilla tietysti käytetään niitä tavanomaisia konsteja, kuten torjunta-aineita.
Mutta hukkasin sen. Nyt en löytänyt enää ko. tutkimusta. Google tarjoaa mieleen tulevilla hakusanoilla lähes vain linkkejä sellaiislle sivuille, jossa varoitellaan ympäröivien tavanomaisten tilojen haitoista (muuten erinomaisille) luomutiloille.
Tässä sellainen tavallaan on, kertomus siitä miten geenimuunneltu puuvillalajike antaa ympärilleen suojaa:
Ludger Wess uudelleentwiittasi
Channa Prakash
@AgBioWorld·20. lokak.
In China, when farmers stopped growing Bt cotton, pest population shot up on other crops. An 80% reduction in Bt cotton led to 2 fold pest increase, severe yield loss & 3 fold increase in pesticide use frequency in non-Bt crops (maize, peanut, soybean)
Linkillä:
Bt cotton area contraction drives regional pest resurgence, crop loss, and pesticide use (https://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/pbi.13721)
Luomutilat ottavat vastaan lisääntyneen tuholaispaineen tietysti sadon menetyksinä.
-
Pistää pohtimaan otsikkomme aihetta:
Luomutuotanto ei toimi ilman karjaa ja lantaa – "maitotilat ovat Suomessa luomun vankka selkäranka" (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1618408)
Jos karjanlantaa ei ole, lisälannoitusta voidaan luomussa saada briketöidystä lihaluujauhosta tai kanankakasta.
Ei, ei tuo artikkieli tuo sitä esiin. Mutta me tuomme. Noista kahdesta lisälannoituksen muodosta olemme jo edelle todenneet, ettei niitä suinkaan kerätä luomutiloihin rajoittuen. Vaikka ravinteet tulisivatkin luomutilojen käyttöön.
Isossa kuvassa luomu tarvitsee karjaa, mutta yksittäisellä tilalla luomuviljely voi olla mahdollista ilman eläimiäkin.
[..]
Rauhansuun tiluksilla Varsinais-Suomessa karjaa on vain muutaman lampaan verran, tuomassa monimuotoisuutta. Lantaa on kuitenkin tarvittaessa saatavilla.
”Näkisin, että olisi ilmaston kannalta järkevää, että eläimiä olisi siellä, missä nurmi kasvaa hyvin.”
Isossa kuvassa tiedämme, että vain noin viidennes luomutiloista on eläintiloja. Rauhansuu jättää tuossa kertomatta, mistä sitä lantaa on saatavilla.
Tässä kesäisessä MT:n kirjoituksessa asia tulee vielä selvemmin esille:
Luomukasvitiloille tulossa turha rajaus (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/puheenaiheet/mielipide/artikkeli-1.1516585)
Meidän tilalla yksi tärkeä syy sianlihan tuotantoon on siitä saatava lanta. Tilamme on emolehmien ja peltokasvituotannon osalta luomutuotannossa, mutta sianlihantuotanto on tavanomaista tuotantoa.
Tuotantorakennuksemme on suunniteltu tavanomaista tuotantoa varten. Niiden muuttaminen luomuyhdistelmäsikalatuotannoksi ei ole taloudellisesti mahdollista. Olemme osakkaana emakkosikalassa, joka toimittaa meille tavanomaisessa tuotannossa tuotetut porsaat. Sikojen ostovilja varastoidaan täysin erillään luomutuotteista.
Tavanomainen sianlihantuotanto yhdistettynä luomukasvintuotantoon on erinomainen yhtälö. Luomutuottajan intressissä on saada tarkasti talteen ja kasvien käyttöön jokainen lannan sisältämä ravinnekilo.
Yhtään pohdintaa ei tuossa omisteta sille, mistä ne ravinteet siihen lantaan ovat tulleet.
-
Tätä asiaa täytyy nyt tarkkailla:
Luomussa sallitut kasvilajit ja -lajikkeet listataan uuteen kansalliseen luetteloon – vastaava käytössä useissa EU-maissa (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1824427)
Uuden EU-asetuksen tavoitteena on, että vuonna 2037 luomutiloilla ei käytettäisi enää lainkaan tavanomaisesti tuotettua siementä.
Siihen asti luomutilat voivat käyttää tavanomaista siementä, jos luomua ei ole saatavilla. Käyttö edellyttää aina kuitenkin joko Ruokaviraston yleisen tai ely-keskuksen eräkohtaisen luvan.
Uudet luomusäädökset eivät muuta eräkohtaista lupakäytäntöä.
Myös yleinen lupa -käytäntö säilyy, mutta sen soveltamiseen vaikuttaa kaksi uutta asiaa: kansallinen luettelo ja tiedonkeruu yleisellä luvalla käytetystä tavanomaisesta siemenestä.
Lähestyisikö luomun tuo tapa loisia nyt loppuaan? Alkaen osittain jo nyt?
-
Nettiartikkeli...
Hyvinkäällä on luomutila, joka on siirtynyt energian kuluttajasta sen tuottajaksi – se on avuksi nyt, kun maataloutta uhkaa uusi kriisi (https://yle.fi/uutiset/3-12360753)
... jolla YLE osallistuu Ukrainan kriisin varjolla käytyyn luomukampanjaan, josta oli täällä puhetta (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=112.msg25668#msg25668).
Tähän triidiin, kun tuosta on täällä ollut jo puhetta. Kyseessähän on järjestely, joka monin tavoin ratsastaa ulkopuolisten panosten varassa. Jopa sillä tavalla konkreettisesti, että toiminta perustuu pitkälle varakkaan Uudenmaan varakkaiden ratsastusharrastukseen.
Tilan biokaasulaitos on yksi suomalaisista kiertotalouden pioneereista. Se hyödyntää luomutilan pelloilta leikattavaa apilanurmea sekä lähitilojen hevosen- ja kananlantaa.
(lihav. HJ)
Niiden hevostilojen luomuisuudesta emme ole lainkaan vakuuttuneita (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=740.msg9273#msg9273).
Vielä tämä:
Myös prosessissa bakteerien hyödyntämä perkolaationeste voidaan laimentaa ja käyttää lisälannoitteena pelloilla. Kokonaan ilman muualta ostettua luomukelpoista lannoitetta ei tilalla vielä selvitä, mutta hyöty on merkittävä.
Siis ehkä vielä muutakin "lainaa" muualta?
Tämä olisi mahdollista vain...
Maatilalla nähdään, että vastaava toiminta olisi mahdollista muuallakin maassa useamman tilan yhteistoimintana turvaamassa Suomen lannoite- ja biokaasun omavaraisuutta.
... jos kaikilla Suomen luomutiloilla olisi mahdollisuus vastaavaan loisimiseen. Sitten hehkutetaan vähän nobelistilla:
– Tässä toteutuu vuoroviljely, ja samalla typensitojanurmien avulla saadaan ravinteita. Oikeastaan palataan siihen, että tämä on A. I. Virtasen tyyppinen, periaatteellinen nykyaikainen laitos, Eerola sanoo.
Artturi Ilmari Virtanen oli suomalainen kemisti ja professori. Hänen tunnetuin keksintönsä on AIV-rehu, josta hänet palkittiin Nobelin kemianpalkinnolla vuonna 1945. Hän myös ehdotti typpiomavaraisen peltoviljelyn mallia jo 1951.
Sopivasti unohtaen, että Virtanen myöhemmin hylkäsi mallinsa (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=674.msg13133#msg13133). Todeten sen (Suomessa) toivottomaksi. Ja sen, ettei Virtasen malli edes tarkkaan ottaen ollut luomua.
***
Keinolannoitteiden kustannuksista lyödään mynttiä:
Venäjän hyökkäys Ukrainaan vaikuttaa myös Suomen maatalouteen ja maanviljelijöiden tuotantokustannuksiin, sillä noin kolmannes Suomen lannoitteista on tuotu viime vuosina Venäjältä.
Mutta otetaan tuore arvio siitä, mitä ne maksavat:
Belor Agro ja Cemagro avaavat myös lannoitekaupan viikon tauon jälkeen – hinnat liikkuvat pääosin 900 euron molemmin puolin (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1849939)
Tonnia ei hehtaarille käytetä. Sanotaan n. 200 kiloa, n. samaa euroissa. Saadaan viljaa hehtaarilta n. 2 tonnia enemmän kuin luomussa. Vehnätonnin hinta VYR:illä äsken 365 euroa tonnilta. Lannoitteilla aikaansaadun viljan hinta siis yli 700 euroa hehtaaria kohti.
Rassaa varmasti tuollainen lannoitteen hinta. Mutta ei tee asetelmaa taloudellisesti toivottomaksi. Mitä käsitystä nyt yritetään mediassa ajaa läpi, luomuväen myötävaikutuksella.
Juuri nyt on kuulemma vielä näin (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=66.msg25679#msg25679). ;D
Mutta tuossa YLE:n artikkelissakin joudutaan myöntämään, että Hyvinkään järjestely tarvitsee taloudellista tukea!
***
Kun tuosta kaikesta oli eilen juttua Radio Suomessa, yritimme taas turhaan lähettää tekstiä "lähetysikkunaan", jossa tekstissä oli tiivistetty tieto luomun tuottavuudesta ja hinnoista. Ja siten sen mahdollisuuksista olla avuksi tässä kriisissä. Ei mahtunut luettuihin.
-
Näin paljon on tarjolla luomukelpoisia lannoitteita:
https://www.viherkauppa.fi/tuoteryhma/kasvien-hoito/lannoitteet/luonnonmukaiset-lannoitteet/
Mutta kuinkahan moni noistakin perustuu loisimiseen? Muutamaa tarjotttua kanankakkalannoitetta kohtaan olemne jo esittäneet vahvan epäilyksemme (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=740.msg22411#msg22411). Olisi mielenkiintoista — mutta työlästä —,selvittää noista kaikista, mistä ravinteet niihin oikeasti tulevat.
Lannoitevalmistajia ja, -myyjiä täytyy kuitenkin pitää asiaan syyttöminä. Niin kauan kuin EU on epäselvä siinä, millainen loisiminen on luomussa sallittua. Juuri lannoituksessa.
Nyt kun luomuväki vetää "Ukraina-kampanjaansa" (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=112.msg25668#msg25668), kannattaisi ehkä meidänkin.entisestään tiivistää myös loisimisen analyysiä ja kritiikkiä. Ettei totuus unohtuisi.
-
Myös Saksassa ovat poikkeusluvat käytössä:
Hinweis zu Notfallzulassungen im Ökologischen Landbau (https://www.lwk-niedersachsen.de/lwk/news/39254)
In den letzten Tagen wurden mehrere Notfallzulassungen für den Einsatz von Pflanzenschutzmitteln speziell für den ökologischen Landbau erteilt.
Auch im Ökologischen Landbau sind Notfallzulassungen für den Einsatz von Pflanzenschutzmitteln bei der Bekämpfung von bestimmten Schaderregern wichtig und notwendig, wenn keine anderen Bekämpfungsmaßnahmen mehr möglich sind.
(lihav. HJ)
"Kartoffelkäfer" tunnetaan Suomessa koloradonkuoriaisena.
Tähän kysymykseeni (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=92.msg14570#msg14570) en Suomessa saanut vastausta.
-
Lihaluujauho ratkaisee luomun lannoitepulmia: Ecolan tuplaa tuotannon (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/201335ed-225b-5c3a-8841-6e76ed6cb4b0) (MT)
Lihaluujauholannoite sopii luomuun. Se on myös osa kiertotaloutta. Kasvun jarruksi voi kuitenkin muodostua saatavuus.
Loput tilaajille.
Tämän olemme jo edellä tuoneet esille:
Pistää pohtimaan otsikkomme aihetta:
Luomutuotanto ei toimi ilman karjaa ja lantaa – "maitotilat ovat Suomessa luomun vankka selkäranka" (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1618408)
Jos karjanlantaa ei ole, lisälannoitusta voidaan luomussa saada briketöidystä lihaluujauhosta tai kanankakasta.
Ei, ei tuo artikkieli tuo sitä esiin. Mutta me tuomme. Noista kahdesta lisälannoituksen muodosta olemme jo edelle todenneet, ettei niitä suinkaan kerätä luomutiloihin rajoittuen. Vaikka ravinteet tulisivatkin luomutilojen käyttöön.
Mistä saatavuusongelmat nyt johtuvatkin, siitä ne eivät johdu, että koskaan olisi aineen keräämisessä rajoituttu luomutiloihin. Eli siihen kiertotalouteen.
Lihaluujauhon suhteen on ollut "kahdenlaista ilmaa", mm. "hullun lehmän tautiin" (https://fi.wikipedia.org/wiki/Hullun_lehm%C3%A4n_tauti) liittyvien pelkojen vuoksi. Mutta se on ilmeisesti EU:ssa säilynyt hyväksyttynä luomulannoitteena myös uudessa asetuksessa. Eikä sen "luomuperäisyydellekään" ilmeisesti asetettu vaatimuksia?
-
"Kartoffelkäfer" tunnetaan Suomessa koloradonkuoriaisena.
Tähän kysymykseeni (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=92.msg14570#msg14570) en Suomessa saanut vastausta.
Koloradonkuoriaisen uhka on myös Suomessa taas aktualisoitunut.
Koloradonkuoriaisen tarkkailu syytä aloittaa nyt (https://aamuset.fi/artikkeli/5706144)
Tarkastuksista vastaavat Ruokaviraston ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY) tarkastajat. Omatoimiseen torjuntaan ei pidä ryhtyä, koska se vaikeuttaa torjuntatoimien onnistumista.
Olisi kyllä mielenkiintoista kuulla, seuraavatko luomuperunapeltojen tarkastajat ja torjujat saksalaisten virkaveljensä esimerkkiä, ja käyttävät myös poikkeusluvalla muutoin luomussa kiellettyjä torjunta-aineita. Mutta emme ehkä saa koskaan tietää.
-
Erivapauksia tällä perusteella:
Myös luomuelintarvikkeille on mahdollista soveltaa pakkausmerkintähelpotuksia Ukrainan sodan aikana (https://www.ruokavirasto.fi/teemat/luomu/luomu-uutisia_kansio/myos-luomuelintarvikkeille-on-mahdollista-soveltaa-pakkausmerkintahelpotuksia-ukrainan-sodan-aikana/)
Tavanomaisille elintarvikkeille myönnetty pakkausmerkintähelpotus koskee tietyin rajauksin myös luomua.
Mikäli luomutuotteen raaka-ainetta on Ukrainan tilanteen vuoksi mahdotonta saada, tällöin esimerkiksi luomuauringonkukkaöljyn voi korvata luomurypsiöljyllä ilman, että korjaa valmiin pakkausmerkintöjä. Jäljitettävyyden tulee kuitenkin säilyä kirjanpidossa ja tuotetaseessa, mutta pakkausmerkintöjä ei tarvitse muuttaa.
Mikäli luomuraaka-aineen joutuu vaihtamaan tavanomaiseen korvaavaan raaka-aineeseen, tulee olla yhteydessä Ruokavirastoon mahdollisen ainesosaluvan osalta.
(lihav. HJ)
Vrt. kuinka saksalaisille luomuviljelijöille suunnitellaan vielä laajempia poikkeuslupia (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=550.msg25522#msg25522). Vaaditaan yleistä lupaa sodan ajaksi:
Auch der Ökoverband Naturland fordert die EU auf, jetzt zu handeln. Sie müsse die Richtlinien für die Fütterung anpassen. Kurzfristig würden befristete Ausnahmegenehmigungen für konventionelle, gentechnikfreie Futterkomponenten helfen.
Onko asiassa annettu EU:n yhteiset ohjeet tai suuntaviivat? Näennäisesti luomua kohdellaan tuossa samalla tavalla. Loisiminen tulee siinä, että tavanomaista korvaavaa tuotetta on aina saatavilla.
-
Tätä koskee sama kuin monta muutakin tässä triidissä esiteltyä kierrätystä:
Energiayhtiö alkaa myydä savukaasuja luomukasvisten viljelijälle – talteen saatava lämpö korvaa maakaasua (https://yle.fi/uutiset/3-12541847)
Eli sinänsähän tuo on hyödyllistä. Mutta jotenkin oudolta tuntuu, että kaikessa muussa voidaan heittäytyä teollisen tuotannon varaan. Mutta teolliset lannoitteet ovat kirottuja. Tuosta ratkaisusta sanotaan näin:
–Talteen otettavalla energialla korvataan maakaasun käyttöä. Hanke on merkittävä harppaus kohti entistä puhtaampaa ja ekologisempaa viljelyä, Kulmanen sanoo.
Mutta ei ole kuviteltavissa, että kerrottaisiin, miten firma olisi ryhtynyt käyttämään esim. vihreän vedyn avulla (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=692.msg25028#msg25028) tuotettua typpilannoitetta. Ja tekisi sillä harppauksen jne.
Mutta eihän näitä kysymyksiä järjellä ratkaista. Kun osalle kuluttajista on saatu opetettua, että luomu se on hyvä juttu, niin siilä siten myydään. Ja kaikenlaiset ratkaisut ovat sallittuja, joista ei liian helposti jää kiinni. — Ikaalisten Luomu on Suomessa keskeisesti se firma, joka käyttää Pohjoismaita varten rakennettua porsaanreikää (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=673.msg20661#msg20661). Muualla Europpassa sen tuotteet eivät oikeastaan ole luomua.
-
Annaleena Ylhäinen 🇫🇮🇺🇦
@AYlhainen·18. lokak.
Oljen arvo on noussut nyt kun #ravinteet ovat kallistuneet. Norjassa muistutetaan maanviljelijöitä, ettei olkipaaleja kannata luovuttaa halvalla, sillä olki sisältää runsaasti esim kaliumia. Oljessa on myös hiiltä -> vaikuttaa pintamaan multavuuteen.
https://www.norsklandbruk.no/aktuelt/det-har-en-kostnad-a-ta-vekk-halmen/
Erityisen näppärää tuo on luomuviljelijälle. Joka ei voi ostaa kaliumiaan kaupan muovisäkissä. Tuo on usein mainittu yhtenä tienä mitä kautta ravinteita siirtyy (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=740.msg4762#msg4762).
-
Substral Luomu 1l yleislannoite | Karkkainen.com verkkokauppa
21 tuntia sitten — Kuten satoa tuottaville kasveille, kukille ja viherkasveille. Sisältää merilevää, joka lisää kasvien elinvoimaa ja vastustuskykyä
(lihav. HJ]
Jos totena pidetään sitä, että kaikki vesistöjen rehevöityminen johtuu keinolannoitteista, eiköhän tuonkin voi laskea luomun loisimiseksi! 8)
-
Laajennetaanko tällä luomun loisimismahdollisuuksia:
https://www.ruokavirasto.fi/elaimet/rehut/rehut-ja-rehualan-toimijat/rehujen-merkinnat2/rehujen-merkintaopas/6-luomurehu/
Toisaalta tuossa systeemissä se loisiminen on sitten virallista ja siinä mielessä avointa.
-
Kyllä oli tähän jo aikakin:
Kalaperkeiden hävittämiseen rajoituksia teollisuudelle (https://mmm.fi/-/kalaperkeiden-havittamiseen-rajoituksia-teollisuudelle)
Tasavallan presidentti on vahvistanut eläimistä saatavista sivutuotteista annetun lainmuutoksen. Muutoksella rajoitetaan mahdollisuutta hävittää hautaamalla maahan ja toimittamalla kaatopaikalle vesiviljelylaitoksilta ja kalaa käsitteleviltä elintarvikelaitoksilta peräisin olevia kuolleita kaloja ja kalanperkeitä. Rajoituksen taustalla on EU:n komissiolta saatu huomautus, jonka mukaan Suomi on sallinut EU:n lainsäädännön vastaisesti kalasivutuotteiden maahan hautauksen ja kaatopaikoille toimittamisen rajoituksetta.
Kun luomutilojen maaperä huutaa fosforia! 8)
Ja tuo kierrätys varmasti tullaan luomusäännöissä hyväksymään. Kun teollisuuden jätteet on aiemminkin hyväksytty.
-
Tässä ei niinkään loisita tavanomaisen viljelyn varassa mutta ...
Korialaispariskunta vakuuttui nähtyään vaikutuksen luomupeltoon — Sellujätteestä tehty kuitulannoite parantaa peltomaan, tuotteella uskotaan olevan suotuisia vaikutuksia myös vesistöihin ja ilmastoon (https://kouvolansanomat.fi/uutiset/lahella/1e9ebaa4-7469-4670-a0ba-95e2bccaa038)
... ulkopuolisia panoksia tuodaan tilalle kuitenkin. Tuo on sallittua, mutta (varsinaiset) keinolannoitteet ovat ehdottomasti kiellettyjä. Miksi näin?
Jos tuosta saatiin ennakkolinjaus, ja tästä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=740.msg12998#msg12998), niin viimeistään tämän kautta...
Nästa steg för bygge av mineralgödselproduktion i norr (https://www.ja.se/artikel/2231950/delad.html)
Bolagets plan att producera ett fossilfritt och cirkulärt mineralgödsel, kaliumsulfat, genom att återvinna industriavfall från massa- och pappersindustrin samt från tillverkning av elbilsbatterier. Tekniken är patentskyddad och kommer enligt Cinis Fertilizer endast kräva hälften så mycket energi som dagens produktionsmetoder. I de två nya anläggningarna är planen enligt bolaget att kunna producera cirka 300 000 ton kaliumsulfat.
(lihav. HJ)
... luomuviljelijöiden tietyt huolet on poispyyhkäisty. Tuossa ei kyllä puhuta luomuhyväksynnästä, mutta eiköhän sellaistakin jatkossa yritetä.
-
MT:ssa:
Lukijalta: Ruokaviraston vaatimus vie mahdollisuuden luomutuotantoon (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/7351e749-440f-4932-8d4f-9c253324b14e)
Ruokavirasto ilmoitti, että luomukotieläinten hivenainevalmisteissa ei saa enää käyttää tavanomaisia kantoaineita. Kantoaineet varmistavat, että eläimet syövät riittävästi terveydelleen tärkeitä kivennäisiä, hivenaineita ja vitamiineja. Lehmän koko rehuannoksesta kantoaineiden osuus on ollut hyvin vähäinen.
Ruokaviraston uusi tulkinta luomuasetuksesta on arvojeni vastainen. Kivennäisseosten ja vitamiinivalmisteiden käytössä luomutiloilla olisi sallittava eläinten terveydestä ja hedelmällisyydestä huolehtiminen. Joudun nyt vakavasti pohtimaan, voinko pitää maatilani luomutilana. En voi enää tilata lehmilleni eläinlääkärin ja rehutoimittajani kanssa yhteistyössä mietittyä kivennäisseosta.
Täysin en ole mukana. Googlehaulla ei ruokavirastosta löytynyt relevanttia tietoa "kantoaineista". Mutta eiköhän tämä kysymys tähän triidiin kuulu?
-
Paljonko tässäkin on loisimista:
Ruokavirasto valvoo luomutäydennysrehujen koostumusta entistä tarkemmin (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maataloous/d51e7aa2-9d46-42b1-968d-2112fa9a1d4f)
Tuottajien keskuudessa vallitsee epätietoisuutta täydennysrehujen kantoaineena käyttävistä tavanomaisista rehuaineista. Kantoaineiden tarkoitus on parantaa kivennäisten maittavuutta.
(lihav. HJ)
Nyt en tiedä. Mutta tällä tavalla kysyn.
-
Vanhat kysymyksemme:
Arvo 3-1-7-3 Luomulannoite 600 kg (https://www.maatalousisokarhu.fi/verkkokauppa/lannoitteet?product_id=654)
Merkki: Lannoitetoimitus
Tuotenumero: Arvo 3-1-10-4 Luomulannoite
Saatavuus: Varastossa
376.34€
Veroton: 303.50€
Novarbo Arvo 3-1-7-3
Luomulannoite perunalle ja luomunurmille.
Sisältää broilerinlantaa ja kaliumsulfaattia.
Typpi (N) 3 %, Fosfori (P) 1 %, Kalium (K) 7 %, Rikki (S) 7 %
Käyttömäärä 500-2600 kg/ha
Eli se, että ovatko ne broilerit olleet luomubroilereita? Ja se, mistä kaliumsulfaatti tulee?
Sitten yksi uusi: miten luomuviljelijällä voi olla tuohon varaa (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=171.msg22039#msg22039)? Siitähän pahimmillaan tulee lannoituskustannuksia 1630 euroa hehtaarilta!
-
He itsekin pitävät jo tätä pahana (Luomuliitto):
Luomua ilman luomusiemeniä (https://www.luomuliitto.fi/luomua-ilman-luomusiemenia/)
Luomuvihannesten viljelyssä ei ole useaan vuoteen tarvinnut käyttää luomusiemeniä, sillä niitä ei ole Ruokaviraston lisäysaineistorekisteriin kukaan tarjonnut. Miten tähän on tultu, ja mikä neuvoksi?
Tai ainakin kertovat pitävänsä. Vai onko ilmaisussa "tarvinnut käyttää" freudilainen nk. mielekäs virhe?
-
Mitään olennaista muutosta ei tähän ole tullut, mutta eilen päivitetty:
Luonnonmukaiset siemenet ja taimet (lisäysaineistorekisteri) (https://www.ruokavirasto.fi/teemat/luomu/luomumaatilat/luomukasvit/Luomun-tuotantopanokset/luomulisaysaineistorekisteri/)
Lisäysaineistorekisteri (päivitetty 29.3.2023, pdf)
Jos luomu- tai siirtymävaiheen siementä tai muuta luomulisäysaineistoa ei ole saatavissa, tarvitset voimassa olevan luvan tavanomaisen lisäysaineiston käyttöön. Se voi olla kasvilajia koskeva lupa kaikille luomuviljelijöille (Ruokaviraston yleinen lupa) tai ELY-keskuksen myöntämä eräkohtainen lupa
yhdelle luomuviljelijälle ja erälle.
Eräkohtaisen luvan perusteita voivat olla esimerkiksi viljelytekniset syyt, kuten kasvuaika- ja kasvupaikkavaatimus tai taudinkestävyys. Eräkohtaisten lupien hakulomakkeen ja ohjeistusta löydät sivulta Luomun tuotantopanokset.
(lihav. HJ)
Mutta sitten vasta menee jännittäväksi kun tulee se Perun ylängöllä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=840.msg15048#msg15048) kehitetty taudinkestävä lajike. 8)
Edeltä:
Tuolla tavanomaisen siemenen käytön kautta tapahtuvalla loisimisella on ehkä vähemmän merkitystä kuin sillä, miten ravinteita lainataan. Mutta osaltaan se osoittaa, miten "suurpiirteisesti" luomusääntöjä voidaan tulkita. Tuossahan niillä ei ole mitään painoa. Tavanomaisen siemenen käytöstähän ei seuraa mitään taloudellisia sanktioita luomuviljelijälle. Vaan siis pikemminkin päinvastoin, jos ja kun tavanomainen siemen on halvempaa (ja laatueroa niillä tuskin on, siis luomusiemenen hyväksi).
Mikä oikeastaan selittää senkin, miksei luomusiementä tuoda. Jos tavanomaisen siemenen käytöstä menettäisi vaikkapa 10% luomutuesta*), meillä olisi luomussa toimivat tuontisiemenen markkinat. Luulen. Ja/tai kotimarkkinatkin. (Vaikkei se luomusiemenen tuotanto kovin helppoa olekaan.)
___________
*) saman tietysti ajaisi tuntuva maksu jokaisesta poikkeuslupapäätöksestä, jos siihen vielä liitetään se, ettei koko valtakuntaa tai sen jotain osaa koskevia päätöksiä enää tehtäisi, eli yleislupia ei annettaisi.
-
Bernerillä oli tullut hiukan huono omatunto loisimisesta:
KEVÄTLANNOITUKSELLE – UUTUUSLANNOITE PUUTARHAN KEVÄT LUOMU TEHOAA MYÖS VIILEÄMMÄSSÄ SÄÄSSÄ (https://www.berner.fi/2023/04/nyt-on-oikea-aika-kevatlannoitukselle-uutuuslannoite-puutarhan-kevat-luomu-tehoaa-myos-viileammassa-saassa/)
Luomulannoite on peräisin kasveista tai eläimistä. Ne sisältävät kaikki kasvien tarvitsemat pääravinteet, mutta täyslannoitteisiin verrattuna vaikuttavat hitaammin. Luomulannoitteita suositaan syötävien kasvien kasvatuksessa.
– GreenCaren valikoimissa on useita luomulannoitteita. Maatilan Aito -sarjan Kananvoimarakeet kerätään kotimaisista luomukanaloista ja Hevosvoimaa tuottavien heppojen hyvinvointia auditoidaan säännöllisesti. – Käytä hyvällä omallatunnolla, jatkaa Petäjä.
(lihav. HJ)
Mutta ihan täydellistä ei siis katumus ollut. Hevosten hyvinvointi ei tietystikään muuta niiden lannan ravinteiden alkuperää. Tuossa... haistaa, että huono omatunto on heillä vieläkin.
-
Nyt ei ole raportoida, mistä nämä lannoitteet tehdään:
Syysviljojen lannoitukseen nopeatehoinen orgaaninen lannoite, myös luomuun (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mainos/9453ed9c-f53a-4878-9779-dcda2953449e)
YaraSuna BIO PLUS 10-4-1 ja YaraSuna AGRA 10-4-1 -orgaaniset kierrätyslannoitteet soveltuvat erityisen hyvin syyskylvettävien (viljat, öljykasvit ym.) syyslannoitukseen.
Omat epäilyksemme meillä on. Ja yritetään ottaa selvää. Mutta selvää tietysti on, että ko. lannoitteet "kiertävät" tilalle jostain muualta.
Niinpä tuolla tavalla luomuviljely eroaa lopulta hyvin vähän tavanomaisesta. Se täytyy lukea siitä pussin kyljestä.
PS. Suomen Kuvalehdessä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=6.msg34762#msg34762) haastateltu tila kertoi joutuneensa noita ostettavia luomulannoitteita käyttämään. Tuloksena kannattavuuden heikentyminen.
-
Jopa luomulampaiden hoidossa (https://www.suomenmaa.fi/uutiset/tasapainossa-luonnon-kanssa-luomu-suomessa-ruoka-riittaisi-sanoo-lampuri-jarmo-latvanen/) tavanomaisen tuotannon olemassaolo siinä rinnalla on hyvin hyödyllinen juttu:
Tuotantoehtojen rehusäädökset, erityisesti niin sanotut täydennysrehut, ovat kiireinen vaikuttamisen kohde. Täydennysrehut ovat teollisesti valmistettuja, erityiseen ravitsemukselliseen tarkoitukseen käytettäviä rehuvalmisteita, kohteena sairaat eläimet.
– Toivomme tolkun tulkintaa. Ehdottomasti pitäisi mennä eläinten hyvinvointi edellä tiukkojen ehtojen ohi, Rännäri korostaa.
Tolvilassa taas juottorehusäädösten kummallisuudet on koettu konkreettisesti.
Suomeen ei kannata tuoda luomuhyväksyttyä karitsan juottorehua, ja Latvanen sai luvan käyttää tavanomaista. Juottorehua käytetään kuuden viikon ajan karitsoille, jotka eivät saa riittävästi emän maitoa, tai emä kuolee tai hylkää karitsansa.
– Kysymys on eettinen – pidänkö karitsat hengissä? Luomutarkastuksen jälkeen kysytään, miksi käytin tavanomaista rehua, ja ehdotetaan kananmunan ja luomumaidon sekoitusta, mutta se toi testatessamme karitsoille vain ripulin, Latvanen kertoo.
Vaikka siis juuri lampaissa luomun osuus on poikkeuksellisen korkea (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg32190#msg32190).
-
Tämä hanke palvelee toki laajemminkin:
Uusi EU-Horisontti-hanke DeliSoil: ratkaisuja maaperän hyvinvointiin ja elintarviketeollisuuden sivuvirtojen hyötykäyttöön (https://www.luke.fi/fi/uutiset/uusi-euhorisonttihanke-delisoil-ratkaisuja-maaperan-hyvinvointiin-ja-elintarviketeollisuuden-sivuvirtojen-hyotykayttoon)
Mutta kyllä sillä sellainenkin tarkoitus taitaa olla, että järjestetään luomuviljelylle hyväksyttäviä lannoitteita:
”Biokiertotalous mahdollistaa ravinteikkaiden sivuvirtojen käytön turvallisten, orgaanisten lannoitevalmisteiden tuotannossa. Tämä korvaa mineraalilannoitteita ja parantaa maaperän terveyttä koko Euroopassa”, DeliSoil-hankkeen koordinaattori, Luken erikoistutkija Ansa Palojärvi sanoo.
-
Tässä on vakaata yritystä toimia toisin:
BIO-luomusiemenet
Luonnonmukaisesti tuotettua BIO-luomusiementuotantoa (https://www.siemenvesa.fi/tuoteryhma/vihannesten-siemenet/bio-luomusiemenet/)
Periaatteessa olisi siis asiassa myös luomuviljelijöillä mahdollisuus toimia oikein ja reilusti.
-
Näppärää, huomaamatonta, tästä saa luomuviljelykin päänsilitystä:
Helsingin Mylly alkaa toimittaa kaurankuorta Yaralle kierrätyslannoitteiden raaka-aineeksi (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/6a568240-8187-43e6-8347-fd7f72df0ea1)
Helsingin Myllyn tehtaalla kaurankuoret erotetaan ja jauhetaan. Sieltä ne viedään Yaran kierrätyslannoitetehtaalle Nokialle. Tuotantoprosessissa lannoitteet pelletöidään. Pellettimuoto tekee lannoitteesta helpomman kuljettaa, käsitellä ja levittää, yhtiöiden tiedotteessa sanotaan.
”Tällä hetkellä kaikki sivuvirtamme tulevat hyötykäyttöön, mutta tutkimme jatkuvasti uusia mahdollisuuksia. Siitä tämä yhteistyö Yaran kanssa on hyvä esimerkki. Nyt osa tehtaalle saapuneesta kaurasta kiertää takaisin viljelijän pellolle lannoitteen muodossa. Sitä voisi sanoa kiertotalouden edistämiseksi parhaimmillaan”, toteaa Helsingin Myllyn toimitusjohtaja Niklas Kumlin.
Yaran kierrätyspohjaiset peltolannoitteet kuuluvat YaraSuna-tuoteperheeseen ja ne sisältävät kaikkia kasvien tarvitsemia pääravinteita.
Ne sopivat Yaran mukaan käytettäväksi yksin, yhdessä mineraalilannoitteiden kanssa, osana uudistavaa viljelyä sekä luomuviljelyssä.
(lihav. HJ)
Rautalangasta: luomupelloille menevät pelletit eivät hyvin todennäköisesti ole peräisin luomupelloilta.
-
Tämä ei kelvanne luomuviljelyyn:
Yara yhdisti kierrätys- ja mineraalilannoitteen organomineraaliseksi – uusi tuote vain Hankkijan myyntiin (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/1881468f-379c-4ac1-8836-04f99047d68a)
Uuden lannoitteen valmistuksessa hyödynnetään teollisuuden ja maatalouden sivuvirtoja. Sen raaka-aineista lähes 80 prosenttia on kierrätettyjä ja orgaanisen aineksen osuus on noin puolet.
Tilaajalle
Uusi Yara Suna Remix -lannoite on muiden Yara Suna -peltolannoitteiden tapaan valmistettu pelletiksi. Yhtiö lupaa niiden juoksevuuden kylvölannoittimessa olevan hyvä.
Ja on periaatteessa hyvä juttu. Mutta teollisuuden sivuvirtojen käyttö luomuviljelyssä – joka usein mainitaan sille ratkaisuna – on myös otsikkomme mielessä ongelmallinen juttu.
-
Tältä osin (https://www.ruokavirasto.fi/teemat/luomu/luomumaatilat/luomukasvit/Luomun-tuotantopanokset/luomulisaysaineistorekisteri/) luomun loisimista tänä vuonna rajoitetaan:
Kansalliseen luetteloon merkitään lajit, joista on katsottu olevan luonnonmukaista siementä määrällisesti ja sopivina lajikkeina riittävästi saatavilla Suomen markkinoilla. Kansalliseen luetteloon merkityille lajeille, alalajeille tai lajikkeille ei ELY-keskus voi antaa eräkohtaisia lupia käyttää tavanomaista lisäysaineistoa, paitsi tietyissä erityistilanteissa.
Vuoden 2024 osalta kansalliseen luetteloon on merkitty seuraavat lajit:
rehuherne (josta otetaan puitavaa satoa)
syysruis (poislukien hybridilajikkeet, maatiaiset ja muut alkuperäiskasvit)
syysrypsi
syysvehnä
puna-apila
ruokonata
timotei
Tarkemmin lupaehdoista on kerrottu kasvintuotannon ehtojen kappaleessa 5.3 Poikkeusmahdollisuudet käyttää tavanomaista lisäysaineistoa.
Mutta toisaalta tuon luettelon ulkopuolelle jää huomattava määrä Suomessa luomunakin viljeltäviä lajeja.
-
Minä tulkitsen niin, että ravinteiden siirtäminen tavanomaisilta pelloilta luomupelloille on oikein hankkeistettu:
Pohjolan Peruna jalostaa tuotantonsa sivuvirroista kierrätyslannoitetta maanviljelyyn (https://www.ely-keskus.fi/pohjolan-peruna-hanketarina)
Mummon-tuotteista tunnetun Pohjolan Peruna Oy:n tuotannossa syntyy tuhansia tonneja energia- ja ravinnepitoisia sivuvirtoja, kuten perunan kuorimassaa. Yritys on etsinyt ratkaisua sivuvirtojen kestävään hyödyntämiseen kolmessa Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelman rahoittamassa hankkeessa.
Firma ei myy luomuperunaa (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/bce7fb0e-6759-44c6-b18a-fd9b015b2089). Mutta luomupelloille tuo lannoite luultavasti pääosin menee.
-
Että näin voi käydä, siitä on jo havaintoja myös Suomen perunanviljelysalueilta:
Counterintuitive agricultural science: Organic farming can lead to increased use of pesticides in neighboring conventional fields (https://geneticliteracyproject.org/2024/05/01/counterintuitive-agricultural-science-organic-farming-can-lead-to-increased-use-of-pesticides-in-neighboring-conventional-fields/)
New research adds to the increasingly nuanced picture of organic farming and how well it can meet both our food and ecological goals. The new study, published in Science, identifies one unintended consequence of organic agriculture: it seems to lead to the increased use of insecticides on neighboring fields.
Tutkimus antaa viitteitä siitä, että asia hoituu paremmmmin, jos luomuviljellyt pellot ovat keskittyneet omalle aluelleen.
Tähän triidiin, koska myös tuollainen konventionaaliselle viljelylle aiheutettu vahinko on eräänlaista loisimista.