Rajat kotimaisen suosimiselle EU:ssa. Finfoodin nimi muuttuu

[Heikki Jokipii]

Nyt tätä hevosenlihajupakkaa käytetään perusteena lähiruoan mainostamiseen. Kun tietää, mistä ruoka tulee, tietää kuulemma paremmin, mitä se sisältää.

Minusta tämä peruste on - kaukaa haettu!

Ei sitä kukaan omassa kunnassakaan seuraa ruokansa matkaa pellolta, mahdollisesti teurastamon kautta kauppaan ja pöytäänsä. Kyllä siinä yhtälailla luotetaan, ja ellei luoteta, niin viranomaiset tarkistavat epäilykset, ei kuluttaja. Voi olla jopa niin, että lähiruoan varjolla on helpompi huijata.

[Heikki Jokipii]

Nyt se onkin näin (Helsingin Uutisten pääkirjoitus):

Ostetaan lähiruokaa edes silloin tällöin

Tiedämme, että luomu ja lähiruoka ei ole erityisen halpaa. Mutta kuka sanoo, että kaiken ruuan pitää olla tästä kalleimmasta laarista? Ostetaan lähiruokaa edes silloin tällöin. Se auttaisi pitämään kauppiaat ja tuottajatkin leivässä. Kannattamaton kauppa loppuu lyhyeen ja sen jälkeen ollaan taas massatuotannon armoilla.

Edes silloin tällöin, edes säälistä.

Niin vain se katosi se nouseva trendi ja kasvava kysyntä.



***

Tuossakin jutussa vedottiin hevosenlihatapaukseen, ja väitetään meidän kuluttajien olevan "tuohtuneita". Minun tuttavapiirissäni kaikki ovat olleet huvittuneita siitä, miten lehtimiehet ovat tehneet mitättömästä asiasta ns. kohun ja jaksavat siitä jauhaa.

[Heikki Jokipii]

Tähän lähiruoan (markkinointi)tutkimukseen on sattumoisin myönnetty saman verran rahaa kuin Himasen hankkeelle, eli 700 000 euroa.

PS. klo 19:30: Se, että todella on kyse myynninedistämisestä, saa vahvistuksensa tästä hankelistasta. Siellä on mukana kyllä myös tuo Turun hanke, mutta sehän oli jo kertonut, minkälaisiin johtopäätöksiin se tulee.

Oikeastaan on surullista, että ainoastaan Vihreästä Langasta - ja sieltäkin vuosien takaa - on löydettävissä tällaista reipasta kritiikkiä tälle lähiruokaidealle:

Lähiruokavedätys jatkuu

Meidän ei  yhdistyksenä kannata olla aktiivisia, koska tämä idea - vaikka se niin usein liitetään luomuun - ei lopulta ole tavoitteittemme kannalta merkityksellinen. Kun maamme hallituskin on nyt eriyttänyt luomu- ja lähiruokastrategiansa, olkoon lähiruoka meidän puolestamme periaatteessa rauhassa. Tuo lähiruokastrategia tuo muuten itse erittäin vähän esille sellaisia perusteluja, että lähiruoasta olisi hyötyä luonnolle! (Vai odotetaanko Turun tuloksia ...)

Pilkata toki saa ja pitää: myyntipuheet ovat hyvin paljon sukua luomun myyntipuheille ...

[Heikki Jokipii]

Mielenkiintoinen "pohdinta" Maaseudun Tulevaisuudessa:

Tarvitaanko lähiruoka-käsitettä, pohtii Keskon puheenjohtaja

Luomuruoka, lähiruoka, suomalainen ruoka ja Suomessa valmistettu ruoka menevät hänen mukaansa iloisesti sekaisin. ”Minulle suomalaisuus riittää kuluttajana.”

Suomalaisen ruuan maine on Kiiskisen mukaan niin hyvä, että se käy luomuruokaa vastaan.

(lihav. HJ)

[Heikki Jokipii]

Ja tähän perään oma pohdintani:

***

Onko olemassa sellaista tutkimusta, jossa kriittisesti tarkasteltaisiin, hyödyttääkö tämä lähiruoan suosiminen lopulta alueellisesti, alueita, "maakuntia"?

(Vaikka jättäen pois koko maan näkökulman, eli suomalaisen contra ulkomaisen ruoan näkökulman?)

Minun arkijärkeni kun sanoo, että jos maakunta A päättää ostaa vain/pääosin/enemmän maakunnasta A, se samalla vähentää aiempia ostoksiaan maakunnista B, C, D jne.  Jotka tietysti voivat tehdä saman - jolloin heidän ostoksensa maakunnasta A romahtavat! Kun ostosten määrä kun pysyy yhteensä samana, pysyy myös työllisyys yhteensä samana jne.  Kyseessä on siis lopulta nollasummapeli. *)

Saavutettiinko tällä mitään? Onko paikallinen kansanedustaja, joka on tarmokkaasti puolustanut alueensa "lähiruokaa", tällä toimeliaisuudellaan lopulta yhtään hyödyttänyt edes vaalipiiriään? Saati koko valtakuntaa.

***

Minulle tulee mieleen ne entiset ajat, jolloin kunnat tekivät kaikkensa, jotta vaan saisivat työpaikkoja, rakensivat teollisuushallin jne. Ja kilpailivat toistensa kanssa, ja antoivat hallit ym. "asevelihintaan". Ja sitten tulivat luikuriyrittäjät, korjasivat voitot, ja tekivät konkurssin, tai muuten vain lopettivat. Hallin velat jäivät kunnalle, ja työttömät. Tässä "lähiruoassa" on nyt kaikki ainekset samaan, luulen. Vaikka ehkä pienimuotoisemmin.

_________________

*) eli voittaa voi vain, jos saa oman maakunnan tuotteet tämän lähiruokainnostuksen varjolla kaupaksi - Helsingissä. (lisäys 31.8.13)

[Jarrumies]

Talousteoreettisesti:

Lähiruoan suosiminen on alueellista (tässä maakunnallista) protektionismia ja merkantilismia. Se on sekä absoluuttisen edun (https://fi.wikipedia.org/wiki/Absoluuttinen_etu) että suhteellisen edun periaatteen (http://fi.wikipedia.org/wiki/Suhteellinen_etu)  vastaista. Lähiruuan protektionismi johtaisi pitkälle vietynä ruuantuotannon osalta suljettuun talouteen.  Koko maa ja kaikki alueet häviäisivät.

Lähiruuan jakelussa (kuljetuksissa) jäävät skaalaedut ja muut logistiikkaedut usein saamatta ja käy käytännössä ainakin nykyään niin, että kuljetusmatkat eivät olekaan lyhyitä:
http://www.savonsanomat.fi/uutiset/kotimaa/kasvisten-reittien-lyhentaminen-saa-kannatusta/1363627

En tiedä hyviä tutkimuksia aiheesta.

[Heikki Jokipii]

Jos näillä kuljetuskustannuksilla olisi jotain merkitystä, niin eikö sen pitäisi näkyä hinnassa. Eli lyhyt matka, halvempi hinta? Jolloin ei edellenkään tarvitsisi mitenkään "poliittisesti" suosia lähiruokaa.

Mutta eihän se näin käy, alkaen jo siitä, ettei näillä kuljetuskustannuksilla suurta merkitystä ole. Ei tuossa Savon tapauksessakaan paljon ole säästöjä saatavissa, tehtiin sitten niin tai näin.

Tämä lähiruoka nyt vaan näyttää olevan Suomessa niin "poliittisesti korrekti" ajatus, ettei yksikään poliitikko nyt sitä uskalla julkisesti epäillä.  Vaikka varmasti yksi ja toinen (ellei lähes jokainen) ymmärtää hyvin, miten se tosiasiassa on tuollaista lyhytnäköistä "nurkkapatrioottista" protektionismia.

Tuli mieleen, että kun nyt Helsingin kaupungin työnhaussa on kokeiltu järjestelmää, jossa hakijoiden tunniste- ja taustatiedot on osittain "mustattu", pitäisikö kuntien muutkin kilpailukset hoitaa samaan tapaan: firman nimi ja osoite piiloon!

Ruokaakaan ei saisi syrjiä sen syntyperän takia.

[Jarrumies]

Jos näillä kuljetuskustannuksilla olisi jotain merkitystä, niin eikö sen pitäisi näkyä hinnassa. Eli lyhyt matka, halvempi hinta? Jolloin ei edellenkään tarvitsisi mitenkään "poliittisesti" suosia lähiruokaa.

Mutta eihän se näin käy, alkaen jo siitä, ettei näillä kuljetuskustannuksilla suurta merkitystä ole. Ei tuossa Savon tapauksessakaan paljon ole säästöjä saatavissa, tehtiin sitten niin tai näin.

Juuri noin. Ihmiset usein yliarvoivat kuljetuskustannusten merkityksen. Niiden osuus ruuan hinnassa ei yleensä ole kovin suuri.

Lisäyksiä:

Hallitus hyväksyi lähiruokaohjelman (22 s.) toukokuussa 2013.
http://www.mmm.fi/attachments/lahiruoka/6GeZ7N4oG/LahiruokaohjelmaFI.pdf

Siinä ja sen perusteluissa ei käytetä ollenkaan argumentteina lähiruuan kuljetus- ja logistiikkakustannuksia. Ylipäänsä niistä puhutaan siinä niukasti. Selvästikin kiusallinen aihe, jonka käsittelyä halutaan välttää.

Hallituksen ohjelman pohjana oli tämä maa- ja metsätalousministeriön tilaama ja rahoittama Seija Kurunmäen ja kumppanien lähiruokaselvitys (72 s.):
http://www.mmm.fi/attachments/mmm/julkaisut/muutjulkaisut/65w1I3c5F/Lahiruokaselvitys.pdf
Siinäkään kuljetuskustannuksia ei käsitellä juuri mitenkään. Jos lähiruuan suuri etu olisi pienet kuljetuskustannukset, niin luulisi niiden olevan näyttävästi esillä.

[Heikki Jokipii]

Hallitus hyväksyi lähiruokaohjelman (22 s.) toukokuussa 2013.
http://www.mmm.fi/attachments/lahiruoka/6GeZ7N4oG/LahiruokaohjelmaFI.pdf

Siinä ja sen perusteluissa ei käytetä ollenkaan argumentteina lähiruuan kuljetus- ja logistiikkakustannuksia. Ylipäänsä niistä puhutaan siinä niukasti. Selvästikin kiusallinen aihe, jonka käsittelyä halutaan välttää.

Totta. Mainitaan kyllä "lyhyet jakeluketjut", mutta niiden väitetään vain

- parantavan jäljitettävyyttä (sellaisia kuluttajia varten - jollaisia nyt kuvitellaan kaikkien olevan - jotka ovat äärimmäisen kiinnostuneita ruokansa alkuperästä)
- vähentävän väärinkäytöksiä (todellako? Luulisinpa, että eniten riskiä haluaa välttää kansainvälinen suuryhtiö, joka haluaa säilyttää brändinsä hyvän maineen ...)

Mutta kuljetuskustannuksia ei todellakaan mainita.

Luultavasti asian perustelut ovat oikeasti ohjelman otsikossa: "Lähiruokaa - tottakai!"

***

Täytyy asiassa kuitenkin kiittää sitä järkeä, mikä siinä on: vaikka luomu- ja lähiruoka mainittiin hallitusohjelmassa yhdessä, niille kuitenkin näin tehtiin erilliset, omat kehittämisohjelmansa.

[Heikki Jokipii]

Kun joku tutkimus asiasta kuitenkin näytti olevan, ja vieläpä Helsingin yliopistosta, niin päätin kysellä vähän lisää:

Projektipäällikkö Hanna-Maija Väisänen
Ruralia-instituutista

Viitaten tähän uutiseen …

http://www.helsinki.fi/ruralia/uutinen.asp?otsikko=Etel%E4savolaiset%20julkiset%20ammattikeitti%F6t%20viett%E4v%E4t%20Yritt%E4j%E4n%20p%E4iv%E4%E4%20tarjoamalla%20l%E4hiruokaa

("Eteläsavolaiset julkiset ammattikeittiöt viettävät Yrittäjän päivää tarjoamalla lähiruokaa")
 
… ja siellä olevaan lauseeseen:

"Tutkimuksessa todetaan, että jokainen paikallisiin tuotteisiin panostettu satatuhatta euroa lisää maakunnan työllisyyttä liki 2 henkilötyövuodella, kun huomioidaan myös kerroinvaikutukset, kertoo projektipäällikkö Hanna-Maija Väisänen Ruralia-instituutista."

Kysymys:

Eikö ole niin, että samaan tapaan tämä satatuhatta euroa on sitten joltakin muulta maakunnalta pois, ja vaikutus käänteinen, eli se siis vähentää jostain toisista maakunnista 2 henkilötyövuotta?

Heikki Jokipii
Helsinki

Huomatkaa tuossa:

a) en esiintynyt yhdistyksemme nimissä vaan ihan tavallisena helsinkiläisenä
b) jätin vielä jäljelle "paukkuja" lisäkysymyksiin, jos vastauksen saan

[Heikki Jokipii]

Sain vastauksen. Tällaisen.

Hei!

Kiitokset näkemyksestänne.

Asian voi nähdä näin kuin esitit, mutta välttämättä eurot eivät ole muilta maakunnilta pois.

Esimerkiksi Etelä-Savon maakunnassa ostetaan ainakin parilla miljoonalla eurolla ulkomaisia elintarvikkeita. Tämän osuuden suomalaistaminen tai maakunnallistaminen olisi tärkeää.

Hyvää syksyn jatkoa!

Ystävällisin terveisin

Hanna-Maija Väisänen

Välittömästi vastasin tuohon näin:

Miksei sitten sanota "suomalaistaminen"? EU:n pelossako? Mutta kyllä uutisessa puhuttiin rajatusta alueesta, kuten myös Sinun lausunnossasi ("paikallisiin tuotteisiin").

Jos unohdetaan nuo ulkomaiset tuotteet, niin tämä "maakunnallistaminen" on välttämättä muilta maakunnilta pois.

Jos Etelä-Savo ostaa sadalla tuhannella omaa ruokaansa, se jättää ostamatta (sanotaan) 50 000 edestä Pohjois-Savosta ja 50 000 edestä Pohjois-Karjalasta.

Silloin nämä maakunnat päättävät myös suosia omia tuotteitaan, vaikka samalla 100 000 summalla. Ja jättävät ostamatta toisiltaan - ja myös Etelä-Savosta, yhteensä 100 000 euron eli sen kahden työpaikan verran.

Näin, kovan "panostuksen" jälkeen, kaikki kolme maakuntaa ovat työpaikkojen suhteen täysin omillaan, ainoa ero on siinä, etteivät ne enää käytä toistensa tuotteita.

Mitä vastaväitteitä tälle täysin loogiselle ajatuskululle voisi löytyä? Muuta kuin tuo - sanon nyt suoraan - vähän epätoivoinen viittaus ulkomaiseen tuontiin?

Jonkin aikaa asia pyöri takaraivossani. Oli sitten pakko laittaa vielä tämä lisäys:

Sitä paitsi: 2 miljoonaa euroa ulkomaisiin tuotteisiin on hyvin marginaalinen luku, jos Etelä-Savossa on asukkaita n. 150 000. Se on 13 euroa per asukas.

Sitä tuskin edes voi "maakunnallistaa", tuo menee jo appelsiineihin tai kahviin tms.!

Tällaisia tuotteita - luulen - ei oltaisi Etelä-Savossakaan valmiita vaihtamaan paikallisiin.

Saanko vielä tähän vastauksen? Ilmaisu ...

Hyvää syksyn jatkoa!

... ei kyllä siinä suhteessa lupaa hyvää. 

[Heikki Jokipii]

”Julkiset hankinnat jaettava maantieteellisesti”

Julkisten hankinta-asiakkaiden saamiseksi Håkansson peräänkuuluttaa tuottajien ja hankintarenkaiden keskinäistä keskustelua tarvittavista tuotemääristä.

Hänestä julkiset tarjouspyynnöt pitäisi jakaa tuoteryhmiin ja maantieteellisiin alueisiin, jolloin myös alkutuottajat voisivat jättää tarjouksensa julkisiin tarjouspyyntöihin.

Lähde: Ruokaseminaari: Lähiruuan läpilyöntiin tarvitaan yhteistyötä ja asennemuutosta

Vrt. Gosplan

[Heikki Jokipii]

Ruokatieto:

Asiantuntija: Ravitsemussuositukset johdattavat kohti ekologisempaa ruokavaliota

05.09.2013

Ekologinen ja terveyttävä edistävä ruoka ovat pitkälti samansuuntaisia. Näin linjataan lokakuussa julkaistavissa uusien pohjoismaisissa ravitsemussuosituksissa. Neuvotteleva virkamies Heli Kuusipalo sosiaali- ja terveysministeriöstä kiteyttää: "Lisää kasviksia, täysjyväviljaa ja lähiruokaa ja vähemmän punaista lihaa."

(lihav. HI)

Jos näin tehdään, se on paitsi rumaa ihmisten manipuloimista ja johdattelua, myös omiaan syömään näiden ravitsemussuositusten uskottavuutta. (Jotka eivät aina itsessäänkään ole, kaikissa asioissa, niin vahvoilla, mielestäni)

Mutta tässä voi vielä olla kyse tämän Heli Kuusipalon tulkinnasta (toiveajattelusta).  (Oletan tässä, että on kyse samasta ihmisestä).

Samaa välistä vetoahan - näiden ruokasuositusten hyväksi käyttöä muun asian edistämisessä - yritettin luomun suhteen Maaseudun Tulevaisuudessa. Silloin reagoimme ja kantelumme Julkisen sanan neuvostolle meni läpi.

Mihin valittaa STM:n virkamiehen sanasta? No, helpoimmin ehkä kysymällä ministeriön kantaa.

[Jarrumies]

Mutta tässä voi vielä olla kyse tämän Heli Kuusipalon tulkinnasta (toiveajattelusta).  (Oletan tässä, että on kyse samasta ihmisestä).

Yksi ja sama Heli Kuusipalo on kyseessä.

[Heikki Jokipii]

Ja samasta asiasta olevassa seuraavassa Ruokatiedon uutisessa ...

Pohjoismailla maltillinen linja kasvisruokavalioiden suosituksissa

... ei sitten tuoda mitenkään esille sen enempää lähiruokaa kuin luomukaan.

Eli taisi olla tämä aiempi juttu eli sen kyseinen väite kyseisen Heli Kuusipalon "yksityisyritteliäisyyttä".

**

Tähän perään, vaikka vähän menee otsikon ulkopuolelle. Samainen (eli jälkimmäimen) uutinen kertoo ...

Ravintoaineiden lisäksi tutkittiin myös koehenkilöiden torjunta-aine- ja nitraattitasoja.

... mutta ei mitään tuloksista, puhumattakaan arvioista näiden terveysvaikutuksista.