Muita keinoja tehdä talous tehottomammaksi?

[Heikki Jokipii]

Luomuviljelyn edistämisen lisäksi, voisiko hallituksella löytyä muita keinoja saada talouttamme tehottomammaksi?

(Tämän aiheen olisi tavallaan voinut avata myös huumoriosastossamme.)

Voisihan ajatella tavoitetta, että teollisen, tehokkaan valmistuksen osuutta pyrittäisiin vähentämään myös muilla tuotannon aloilla?

Niinpä voitaisiin ajatella, että asetetaan tavoite, että jatkossa (vaikka vuoteen 2020 mennessä?) valmistetaan käsityönä, 1800-luvun menetelmin, joku prosentti (vaikkapa 20%) esim. näistä:

- vaatteet
- kengät
- asunnot

Jonkun käsin jäljennetyn kirjan suunnatonta arvoa voisi korostaa? (Ja tietysti tuoda esille sen suuri työllistävä merkitys jne.)

Traktorien korvaaminen härillä (Kuuban malliin) voisi saada jatkokseen myös muun liikenteen ja kuljetuksen? Autot ja junat voisi korvata samaan tapaan hevoskyydillä? *) Samaan tapaan 20% vuoteen 2020 mennessä? Purjelaivat olisivat myös ohjelmassa? Nehän ovat niin kauniitakin!

Muita ideoita?

_________

*) 1800-luvun alun Englannista löytyy tarvittaessa ajan asiaintuntijoiden tekstejä, miten junakyyti on epäterveellistä, suorastaan vaarallista - ja erityisesti naisille! Ja erityisesti, jos naiset ovat raskaana! Jolloin tällaista naista - luomupuuvillaisessa äitiysmekossaan - ei voine junaan (tai autoon) pakottaa?

[Heikki Jokipii]

Sattumoisin juuri Suomen Käsityön Ystävien vetäjä vaihtui, ja asiasta oli Hesarin kulttuurisivuilla juttu.

Siinä haastatellut olivat kyllä sitä mieltä, että käsityö on voimistuva trendi. Mutta ymmärsin kuitenkin, että kyse on ryijyistä, arvolipuista yms. eikä sieltä suunnasta tule vaatimusta, että käsityön osuus esim. suomalaisten vaatettamisessa olisi nyt nostettava johonkin tiettyyn prosenttiin.

[Heikki Jokipii]

Eii tietystikään ole niin, etteikö tällaisella niche-taloudella (pienimuotoisilla markkinoilla) voisi olla Suomellekin jotain merkitystä. Niinpä esim. KTM v. 2005 tässä muistiossaan ...

Pekka Lith: Käsityöyrittäjyys Suomessa 2000-luvulla

... asettuu kyllä kannattamaan asiaa, ja siinä mietitään, miten sitä voisi edistää ja ehkäpä jopa  laajentaa.

Mutta tässä raportissa on "raitis" suhde siihen, missä ovat asian rajat. Jota ei ole MMM:n luomutavoitteessa.

Jos sieltä ottaa esiin taulukon s. 25 siitä, millä kaikilla alueilla tätä käsityöläisyyttä yhä on, se näyttää tällaiselta (tähän listattu vain alueet):

Puusepän ja muiden puutuotteiden valmistus
Huonekalujen valmistus
Metallin takominen ja metallituotteiden valmistus
Kirjansidonta ja painaminen
Tekstiilien valmistus
Vaatteiden valmistus
Laivojen ja veneiden valmistus ja korjaus
Pelien, leikkikalujen ja yms. tuotteiden valmistus
Kivituotteiden valmistus
Kellojen, kultasepäntuotteiden yms. korjaus
Nahan ja nahkatuotteiden valmistus
Kultasepäntuotteiden valmistus
Jalkineiden ja nahkatuotteiden korjaus
Lasin ja lasituotteiden valmistus
Urheiluvälineiden valmistus
Keraamisten tuotteiden valmistus
Soitinten valmistus

Jos joku poliitikko nyt esittäisi vaatimuksen, että kaikissa näissä taloudellisen toimeliaisuuden muodoista käsityön osuus johonkin tiettyyn vuoteen mennessä pitäisi Suomessa nostaa 20 prosenttiin (jostain 50%:sta tietysti puhumattakaan), ja kustannuksista riippumatta, häntä pidettäisiin yksinkertaisesti täysin tärähtäneenä.

Mutta mitään sellaista ei kukaan poliitikko (tai puolue) esitä eikä ko. muistiokaan, vaikka perustelut tälle käsityölle siinä ovatkin hyvin sukua luomun puolustuspuheille.

Maanviljelyn kohdalla - jostain käsittämättömästä syystä - tällainen käänteinen utopismi, eli palaaminen menneisyyteen, on nyt kaikkien puolueiden ohjelmassa.

[Heikki Jokipii]

Tähän yhteyteen kuuluu kyllä myös Robert Paarlbergin huomio, että jos kehittyneet maat päättävät pysäyttää kellon tai jopa kääntää sitä taaksepäin, ne ovat edelleen rikkaita. Mutta kehitysmaat saman tehdessään eivät sitten ole.

[Matti Pekkarinen]

Telkussa kerrottiin tanskalaisesta tutkimuksesta, joka kertoi, että "käytetyt" joulukuuset voisi polttaa lämmöntuotannossa, ja siten saataisiin vuodeksi lämpö tuhanteen kotiin.
Koteja lienee Tanskassa pari miljoonaa, joten niihin tuhanteen kotiin piisaisi kuhunkin 2000 kuusta. Noin 30-50 kuusta yhtä pakkaspäivää kohden. Ok. Kertomatta jäi, miten paljon energiaa kuluisi kuusien keruuseen ja käsittelyyn ennen polttoa.
Suomessa sama lukusuhde ei normaalivuonna riittäisi, mutta Afrikkaan tätä uskaltaisi kyllä suositella.

Monessa muussakin asiassa voidaan matematiikkaa käyttää valikoiden. Nyt  flunssassa ollessani harmittelen, millainen kansallisomaisuus menee hukkaan ihmisten nenistä vuotavan liman muodossa. (ns räkä). Jos 5 miljoonan ihmisen rää’ät kuivattaisiin ja poltettaisiin, niin se energia vastaisi varmasti ajoa Helsingistä Mäntsälään  mopolla. Ja kyseessä on ehtymätön, uusiutuva luonnonvara. Kestävää kehitystä olisi semmoisen hyödyntämisen kehittely?

Entä hammastikut ja teepussit? Niiden keräily ja hyötykäyttö on vielä ihan retuperällä.Näiden asioiden täydellinen pimittäminen kansalta on osa isojen öljyfirmojen salaliittoa.

[Heikki Jokipii]

Tietyillä käytetyillä tutkimuksilla - ainakin, jos ne on painettu - voitaneen lämmittää monta kotia. Ja niin ehkä ne olisivat hyödyllisimmillään ...

***

Kyllä "laatua" voi parantaa palvelualoillakin. Portsarit takaisin! Ja hissitytöt! Bussien rahastajat! Ennen oli paremmin.

Kuinka monta ihmistä aikanaan työllisti optinen lennätinkin? Ja sillä sentään viesti meni n. 2 tunnissa Turusta Pietariin - eli nopeammin kuin myöhemmin viesti pankista toisella puolella katua olevaan toisen pankin konttoriin, joka vaati koko vuorokauden!

Eivätkö tälläiset optiset lennättimet olisi maisemassamme viehättäviä? Ja varmaankin aina voisi - ellei hänellä juuri olisi lennätettävää - mennä rupattelemaan kylän ystävällisen lennätinvirkailijan kanssa ...