TUTKIMUS LUOMUN TUEKSI?
Luonnonmukaista vääristelyä
"Tutkimuksiin perustuvan" Luomuväittämän
synty on erikoinen tapahtumasarja. Esimerkiksi paremmasta ympäristöystävällisyydestä kertova väittämä.
Ensiksi joku henkilö A saa päähänsä, että kun maata ei lannoiteta, niin
ei sieltä voi ravinteita huuhtoutuakaan. (Väärin: Maassa on
satakertaiset ravinnevarat verrattuna yhden sadon tarpeeseen).
Niinpä hänen teesinsä on: Luomussa huuhtoutuu vähemmän.
Henkilö B kuulee tämän , ja levittää tietoa Vihreässä
Langassa. Henkilö C tekee ammattikorkean päättötyötä,
"kirjallisuustutkimusta" ja arvostettuna lähteenä on
Vihreä Lanka. Henkilö D lukee päättötyön, ja tekee
nettisivun, jossa kerrotaan, että "tutkimusten mukaan
luomussa huuhtoutuu vain murto-osa..."
Lopputuloksena on, että
valheellista tietoa levitetään tutkimustietona. Kukaan ei
enää muista, mihin "tutkimukseen" se perustuu. Kukaan
ei myöskään muista, kuka oli henkilö A. Mutta edes henkilö D
pitäisi muistaa ja kertoa. Luomunettisivuilla yleensä ei tehdä
sitäkään..
Muita tapoja saada
"tutkimus" tukemaan luomua:
a) Valitaan kaksi maatilaa,
joista toinen on pääasiassa nurmia viljelevä luomutila. Toinen
on viljaa liettyvillä hiesuisilla rinnemailla viljelevä
tavanomainen. Mitataan eroosio ja fosforipäästöt. Tarvittaessa
koe toistetaan riittävän usein. Julkaistaan sopivaksi katsottu
tieto.
b) Valitaan kaksi maatilaa,
joista toinen on pääasiassa apilanurmia viljelevä luomutila.
Toinen on tavanomainen tila. Lasketaan ihmeelliset
luomu"taseet", eli verrataan sadossa talteen saatua
typpimäärää lannoituksessa annettuun. "Unohdetaan"
suuri pääasia luomun puolella, eli apilan ilmasta ottama
parinsadan typpikilon määrä. Tällä menettelyllä saadaan
näyttämään, ettei typpeä voi huuhtoutua luomupellosta.
c) Vedotaan Paraguayssa tai muualla saatuun tutkimustulokseen (joka sekin saattaa olla paikallisen
luomupiirin tekstin alussa kuvatulla tavalla aikaansaama). Samaan tapaa auttaa
Suomen luomuväki todennäköisesti kaukaisia aateveljiään.
d) Tuotteiden laatua
verrataan hyvin valikoiden. Tästä hyvänä esimerkkinä
Maaseudun Tulevaisuus: Koetoiminta ja käytäntö-liite 2.4.
2001. Siinä on verrattu luomukauraa tavanomaiseen. Tuloksista
näkyy, että tavanomaisessa on selvästi enemmän seleeniä ja
B1-vitamiinia. Betaglukaania sen sijaan on jotakuinkin yhtä
paljon, luomussa tässä aineistossa aavistuksen enemmän.
Niinpä on saatu vaikuttava otsikko: LUOMUKAURA ON TERVEELLISTÄ.
Usein lukija katsoo vain
otsikot... varmuuden vuoksi jotkut "tutkijat"
jättävät epämieluisat havainnot omaksi tiedokseen.
Aikamoinen suoritus on myös: Ekologisen tuotannon
tutkimusaseman Arja Nykänen: MaaseudunTulevaisuus 24.9.1996 on
eräs sellainen, joka raportoi päinvastaista kuin
"minä", ja joka on "tutkittu". Mutta jos
joku lukee, niin lukekoon tarkkaan: Koejäsenet eivät ole
vertailukelpoisia: eri lannoitustaso----- luomusadot vain 40-70
%----numerotiedot pimitetty----fosforipäästöistä ei juuri
mitään mainintaa--- ei ajatustakaan siitä, että päästöjä
on verrattava saatuihin satokiloihin. Silti otsikko , joka
kertoo, että luomua olla pitää ! Tähän kokeeseen liittyvää
numeroaineistoa ei saa kirveelläkään (yritetty on mm
oppilastyönä tehtäviin referaatteihin).
Muita esimerkkejä luonnonmukaisesta epärehellisyydestä:
1. Liturgia valitaan tilanteen mukaan:
Minä kirjoitin keskustelupalstalla: " Jos kerran viljely
ei syö energiaakaan eikä maksullisia lannoitteita eikä kemikaaleja, ja satoa
tulee normaali määrä, niin miksi sitten itkette ylimääräisen tuen perään?
Ilmari Schepel vastasi: "Siinä on toinen USKOMUS, jonka
Matin ansiosta pidetään ilmeisesti edlleen totuutena näillä
skeptikkosivuilla. Viime keväällä eduskunnalle tehdyt tukivertailut
osoittavat, että luomutila saa keskimäärin 85 % tukea verrattuna
tavanomaiseen maatilaan Suomessa. TIESITKÖ TÄMÄNKÄÄN, MATTI!?"
Totuus: Maatalouskeskusten luomunettisivuilla kerrotaan
luomun tuet niinkuin ne oikeastikin ovat:
http://www.maaseutukeskus.fi/luomu/taloudessa/kannattaako.html
(alareunassa)
-73 ha:n luomuviljatila saa 62000 mk extratukea vuosittain verrattuna
tavanomaiseen
-37 ha:n luomukarjatila saa 27000 mk extratukea vuosittain verrattuna tavanomaiseen
Siitä nähdään myös, että 73 ha:n luomutila saa luomuneuvonnan arvion mukaan
viljanviljelyssä satoa yhteensä 133670 kg, ja tukia 283491 km, siis yli 2
mk tukea/kg viljaa !!
Tavanomaisessa viljelyssä
(joka nykyään sekin on mennyt alaspäin) tämän luomuneuvonnan mukaan saadaan 229500 kg viljaa ja 221696 mk
tukea, siis alle markka/kg viljaa!!
Taitava tehoviljelijä (ks KM viljakilpailu tai Suomen Rehun tutkimus)
tuottaa 73 ha:lla 400000 kg viljaa, á 0,50
mk
Siis:
Siis tilanteessa, jossa joku paheksui luomun lisätukia, käy seuraavasti:
Luomuguru, "Matti Pekkarisen vastapaino Skepsiksessä" ilahtuneena
esittelee löytämäänsä (Puustisen?) eduskuntaa varten tekemää tutkimusta,
jossa todetaan, että luomu saa vain 85% tavanomaisen tuesta. Gurua ei yhtään
kiusaa se, että viljelijöitä hän itse työssään houkuttelee luomuun
lupaamalla 62000 mk lisää viljatilalla ja 27000 lehmätilalla. Liturgia
valitaan tilanteen mukaan. Tutkimuksia tilataan tarpeen mukaan. Tuollaisesta
ei ole valehtelu etäällä.
2. Luomu on pyrkinyt profiloitumaan lannan kompostoinnilla.
"Raakaa" lantaa ei käytetä luomussa (tosin tässä ovat liturgiat
hieman selkiytymättömät). Kompostin kehumiseksi on ajoittain julkaistu
tutkimustuloksia, jotka osoittavat, että 40 t/ha kompostia antaa aavistuksen
verran paremman sadon kuin 40 t/ha "raakaa" lantaa. Kokonaan
"unohdetaan", että 40 t kompostin tuottamiseen menee noin 80 t
lantaa!
3. Luomusadot
a) välivuodet huomiotta! Oppikirjat kertovat
viljelykierrosta, jossa (ihan suotavaahan kasvinvuorottelu onkin) on pari vuotta viljaa, pari
vuotta apilanurmea, joku juurikasvi, yksi vuosi vihantalannoitus (jolloin
kasvatetaan maahan kynnettävä palkokasvipitoinen sato). Tämän kierron vilja-
ja nurmisadon todetaan olevan "lähes normaali". Kokonaan
"unohdetaan", että tuollaisessa viljelykierrossa yhtenä vuotena kuudesta ei saada mitään satoa, ei
jyvän jyvää ! (Välttämättä luomukierrossakaan ei ole tuota
välivuotta... parempi onkin niin: sehän aiheuttaa vain ravinnehuuhtoumia ja
työtä (ja vain pienen typensidontahyödyn palkokasvin ansiosta)) Todella
paljon tärväytyy energiaa, työtä ja maan aikaa sekä ravinteita
viherlannoituksessa. Siinähän usein koko kesän kasvusto kynnetään maahan
lahoamaan, erittäin huonolla ravinnehyötysuhteella. (saadaan sama
lannoitusvaikutus kuin 30 kg:lla väkilannoitteen typpeä, arvoltaan noin 150
mk)... yhteiskunta maksaa tästäkin hehtaarista noin 4000 mk tukea!
b) Viljasadot luomussa keskimäärin 70% normaalista
(minun havaintojeni mukaan vain 50... tämän 70 sanoi Sampsa Heinonen
Maaseudun Tulevaisuudessa 14.12. 2001)…Mutta entä oikean tehoviljelyn
sadosta: Luomu ei tuota kuin kolmanneksen !! Kuitenkin usein kehutaan, miten
maan pieneliöt auttavat, ja sato onkin ainakin normaaliviljelyn suuruinen,
varsinkin, kunhan "maa on puhdistunut"... siis luomutukea nostettu 100
vuotta?. Mutta taas kun on tarve perustella tukien tarve, huonommuus myönnetään
auliisti ja ollaan jatkuvaa tukea ruinaamassa.
Samoin
on osoittautunut toinen perusväittämä, "kestävän kehityksen"
teesi. Luomun piti antaa nouseva satotaso, ja muutamassa vuodessa pellon luomuun
siirron jälkeen ylittää normaalin viljelyn satotaso. Näin ei tietenkään
ole käynyt, ja niinpä luomuväki vaatiikin
enemmän extratukea kuin nykyisellään annetaan. Maa köyhtyy
luomuviljelyssä (samoin kansa).
4. Biodiversiteetti
Rikkakasvit: Maaseudun Tulevaisuus 4.6.2001. kertoo tutkimuksesta (jonka tavanomainen ihmissilmä pystyy
pelloilla kyllä toteamaankin): Luomupelloissa on kaksinkertainen
rikkakasvimäärä. Luomukansa kääntää tämänkin edukseen: Se onkin
monimuotoisuutta, biodiversiteettiä. Ja kyse on "oheiskasveista", jotka
parantavat myös hyönteisten viihtyvyyttä pellossa. Itse vilja ei
oikeastaan olekaan tärkeää...(Otsikko oli hauska ja johdatteleva:
"Luomupellolla vallitsee lajien runsaus" ... itse asiassa lajeja
ei tainnut olla sen enempää)
Hyönteiset: Usein vedotaan siihen, että kun
luomussa ei käytetä hyönteisiä torjuvia kemikaaleja, niin
pellolla vallitsee ihana hyönteisten lajirunsaus. Onkohan
kyseessä kuitenkaan onnellinen olotila (edes hyönteisten
kannalta, saati ihmisen): Ensin kirvat valtaavat pellon. Sitten
(viljelykasvin kannalta aivan liian myöhään) kehittyy
miljoonainen leppäkerttukanta. Kirvat tulevat syödyiksi. Sitten
kertut kuolevat nälkään tai joutuvat puimurin kitaan. Oliko
kirvoilla ja kertuilla sittenkään niin hauskaa, että kannatti
uhrata iso osa viljasadosta ?
5. Lannoitus
Se oleellisin ero, missä luomu poikkeaa normaalista, on lannoitus. Luomu käyttää
vain ns. orgaanisia lannoitteita. Niiden typpi on aminohappoihin sitoutuneena.
Tutkimuksissa on selvästi osoitettu, että väkilannoitteen typpi (joka on
valmiiksi jo liukoisessa ionimuodossa) tulee nopeasti kasvien käyttämäksi, se ei jää
maahan syksyn ja talven armoille, ja siitä vain noin 1% huuhtoutuu. Eli luomuväen
tärkein perusväittämä onkin epätosi. (muitakin termejä voisi käyttää).
Tämän tutkimiseen (siis väkilannoitteen typen hyötysuhteen
vertailu orgaanisiin) luomuväki ei antaudu. Mieluummin verrataan
"luomu<>tavanomainen;", mikä on kovasti ympäripyöreää ja
epätarkkaa. Miksi ei tutkita juuri sitä, mikä erotta luomun ja tavanomaisen:
väkilannoitteen käyttö. Kokonaisten tilojen vertailussa muut tekijät
sotkevat tulosta.
6. Ruuan laadussa erot ovat pieniä.
Lunastamatta näyttääkin jäävän lupaus
laitteistosta, joka erottaa luomutuotteen "tavanomaisesta" ks.
biofotoniemissiospektrofotometri Lauri Gröhnin sivuilla (http://personal.eunet.fi/pp/ske/Lauri.html). Uskoisin valmiin laitteen aikanaan olevan
aika tarkka kopio lottomyllystä.
7. Todella antaumuksella
Vääristellyt tukivisiot valtakunnallisista luomun kustannuksista, joita Heikki Jokipii on analysoinut kirjoituksessaan
Luomumatematiikkaa.
MUUTA erittäin epäilyttävää, jossa taitaa olla luomun sormenjälki:
SYKE: Täysin käsittämätön pienannos- torjunta-aineita
vastustava kanta, josta meinasi tulla
EU:n virallinen kanta, kunnes asia (kirjoitteluni jälkeen) saatiin edes
jotenkin oikaistua. Ks. Maaseudun Tulevaisuus 5.10. 2001. "Pienannosaineita
ei syytä vaihtaa vanhoihin aineisiin" ... tätä koskevan tarkemman
selvityksen kirjoittelen myöhemmin!
-Elintarvikkeiden elinkaaritutkimus / SYKE: missä tarkat kriteerit? Miksi ei netissä?
Miksi ei julkisteta? Kun on näinkin paljon arvosteltu, tulisi kriteerit
kertoa. (SYKE = Suomen Ympäristökeskus)
NIINPÄ:
Entä jos Ilmari ja kumppanit viimeinkin myöntäisitte, että aprillia oli koko luomu. Ette
tarvitsisi enää muistella, että onkos se kompostointi nyt enää suosittua,
entä homeopatia, entä pientareen niitto... Ja että tuleeko hullunlehmän
tauti apulannasta. Ja jos joku sitä kysyy, niin miten kysymyksen pystyy
sujuvasti väistämään. Entä kompostin kehuminen: Miten saa selitettyä sen,
että kasa hupenee puoleen, eivätkä ravinnepitoisuudet nouse ollenkaan? Ja
miten rikkaruohojen kasvattamisen pellossa saa perusteltua muillekin kuin
kaupunkilaisille.
Vaikea on myös pelotella 0,001g jäämillä/vuosi, kun noita "myrkkyjä" saa
kuka tahansa Agrimarketin hyllyltä ostaa vaikka sata kiloa.
Myöntäkää
pois, naatitaan hyvästä suomalaisesta ruuasta, eikä kiistellä
Matti Pekkarinen
|
Takaisin
|