TUTKIMUS LUOMUN TUEKSI?

Luonnonmukaista vääristelyä

"Tutkimuksiin perustuvan" Luomuväittämän synty on erikoinen tapahtumasarja. Esimerkiksi paremmasta ympäristöystävällisyydestä kertova väittämä. Ensiksi joku henkilö A saa päähänsä, että kun maata ei lannoiteta, niin ei sieltä voi ravinteita huuhtoutuakaan. (Väärin: Maassa on satakertaiset ravinnevarat verrattuna yhden sadon tarpeeseen). Niinpä hänen teesinsä on: Luomussa huuhtoutuu vähemmän. Henkilö B kuulee tämän , ja levittää tietoa Vihreässä Langassa. Henkilö C tekee ammattikorkean päättötyötä, "kirjallisuustutkimusta" ja arvostettuna lähteenä on Vihreä Lanka. Henkilö D lukee päättötyön, ja tekee nettisivun, jossa kerrotaan, että "tutkimusten mukaan luomussa huuhtoutuu vain murto-osa..."

Lopputuloksena on, että valheellista tietoa levitetään tutkimustietona. Kukaan ei enää muista, mihin "tutkimukseen" se perustuu. Kukaan ei myöskään muista, kuka oli henkilö A. Mutta edes henkilö D pitäisi muistaa ja kertoa. Luomunettisivuilla yleensä ei tehdä sitäkään..

Muita tapoja saada "tutkimus" tukemaan luomua:

a) Valitaan kaksi maatilaa, joista toinen on pääasiassa nurmia viljelevä luomutila. Toinen on viljaa liettyvillä hiesuisilla rinnemailla viljelevä tavanomainen. Mitataan eroosio ja fosforipäästöt. Tarvittaessa koe toistetaan riittävän usein. Julkaistaan sopivaksi katsottu tieto.

b) Valitaan kaksi maatilaa, joista toinen on pääasiassa apilanurmia viljelevä luomutila. Toinen on tavanomainen tila. Lasketaan ihmeelliset luomu"taseet", eli verrataan sadossa talteen saatua typpimäärää lannoituksessa annettuun. "Unohdetaan" suuri pääasia luomun puolella, eli apilan ilmasta ottama parinsadan typpikilon määrä. Tällä menettelyllä saadaan näyttämään, ettei typpeä voi huuhtoutua luomupellosta.

c) Vedotaan Paraguayssa tai muualla saatuun tutkimustulokseen (joka sekin saattaa olla paikallisen luomupiirin tekstin alussa kuvatulla tavalla aikaansaama). Samaan tapaa auttaa Suomen luomuväki todennäköisesti kaukaisia aateveljiään.

d) Tuotteiden laatua verrataan hyvin valikoiden. Tästä hyvänä esimerkkinä Maaseudun Tulevaisuus: Koetoiminta ja käytäntö-liite 2.4. 2001. Siinä on verrattu luomukauraa tavanomaiseen. Tuloksista näkyy, että tavanomaisessa on selvästi enemmän seleeniä ja B1-vitamiinia. Betaglukaania sen sijaan on jotakuinkin yhtä paljon, luomussa tässä aineistossa aavistuksen enemmän. Niinpä on saatu vaikuttava otsikko: LUOMUKAURA ON TERVEELLISTÄ.

Usein lukija katsoo vain otsikot... varmuuden vuoksi jotkut "tutkijat" jättävät epämieluisat havainnot omaksi tiedokseen.

Aikamoinen suoritus on myös: Ekologisen tuotannon tutkimusaseman Arja Nykänen: MaaseudunTulevaisuus 24.9.1996 on eräs sellainen, joka raportoi päinvastaista kuin "minä", ja joka on "tutkittu". Mutta jos joku lukee, niin lukekoon tarkkaan: Koejäsenet eivät ole vertailukelpoisia: eri lannoitustaso----- luomusadot vain 40-70 %----numerotiedot pimitetty----fosforipäästöistä ei juuri mitään mainintaa--- ei ajatustakaan siitä, että päästöjä on verrattava saatuihin satokiloihin. Silti otsikko , joka kertoo, että luomua olla pitää ! Tähän kokeeseen liittyvää numeroaineistoa ei saa kirveelläkään (yritetty on mm oppilastyönä tehtäviin referaatteihin). 

Muita esimerkkejä luonnonmukaisesta epärehellisyydestä:

1. Liturgia valitaan tilanteen mukaan:

Minä kirjoitin keskustelupalstalla: " Jos kerran viljely ei syö energiaakaan eikä maksullisia lannoitteita eikä kemikaaleja, ja satoa tulee normaali määrä, niin miksi sitten itkette ylimääräisen tuen perään?
Ilmari Schepel vastasi: "Siinä on toinen USKOMUS, jonka Matin ansiosta pidetään ilmeisesti edlleen totuutena näillä skeptikkosivuilla. Viime keväällä eduskunnalle tehdyt tukivertailut osoittavat, että luomutila saa keskimäärin 85 % tukea verrattuna tavanomaiseen maatilaan Suomessa. TIESITKÖ TÄMÄNKÄÄN, MATTI!?"

Totuus: Maatalouskeskusten  luomunettisivuilla kerrotaan luomun tuet niinkuin ne oikeastikin ovat:
http://www.maaseutukeskus.fi/luomu/taloudessa/kannattaako.html    (alareunassa)
-73 ha:n luomuviljatila saa 62000 mk extratukea vuosittain verrattuna tavanomaiseen
-37 ha:n luomukarjatila saa 27000 mk extratukea vuosittain verrattuna tavanomaiseen
Siitä nähdään myös, että 73 ha:n luomutila saa luomuneuvonnan arvion mukaan viljanviljelyssä satoa yhteensä 133670 kg, ja tukia 283491 km, siis yli 2 mk tukea/kg viljaa !!
Tavanomaisessa viljelyssä (joka nykyään sekin on mennyt alaspäin) tämän luomuneuvonnan mukaan saadaan 229500 kg viljaa ja 221696 mk tukea, siis alle markka/kg viljaa!!
Taitava tehoviljelijä (ks KM viljakilpailu tai Suomen Rehun tutkimus) tuottaa 73 ha:lla 400000 kg viljaa, á 0,50 mk

Siis:
Siis tilanteessa, jossa joku paheksui luomun lisätukia, käy seuraavasti: Luomuguru, "Matti Pekkarisen vastapaino Skepsiksessä" ilahtuneena esittelee löytämäänsä (Puustisen?) eduskuntaa varten tekemää tutkimusta, jossa todetaan, että luomu saa vain 85% tavanomaisen tuesta. Gurua ei yhtään kiusaa se, että viljelijöitä hän itse työssään houkuttelee luomuun lupaamalla 62000 mk lisää viljatilalla ja 27000 lehmätilalla. Liturgia valitaan tilanteen mukaan. Tutkimuksia tilataan tarpeen mukaan. Tuollaisesta ei ole valehtelu etäällä.

2. Luomu on pyrkinyt profiloitumaan lannan kompostoinnilla.

3. Luomusadot

 a) välivuodet huomiotta! Oppikirjat kertovat viljelykierrosta, jossa (ihan suotavaahan kasvinvuorottelu onkin) on pari vuotta viljaa, pari vuotta apilanurmea, joku juurikasvi, yksi vuosi vihantalannoitus (jolloin kasvatetaan maahan kynnettävä palkokasvipitoinen sato). Tämän kierron vilja- ja nurmisadon todetaan olevan "lähes normaali". Kokonaan "unohdetaan", että tuollaisessa viljelykierrossa yhtenä vuotena kuudesta ei saada mitään satoa, ei jyvän jyvää ! (Välttämättä luomukierrossakaan ei ole tuota välivuotta... parempi onkin niin: sehän aiheuttaa vain ravinnehuuhtoumia ja työtä (ja vain pienen typensidontahyödyn palkokasvin ansiosta)) Todella paljon tärväytyy energiaa, työtä ja maan aikaa sekä ravinteita  viherlannoituksessa. Siinähän usein koko kesän kasvusto kynnetään maahan lahoamaan, erittäin huonolla ravinnehyötysuhteella. (saadaan sama lannoitusvaikutus kuin 30 kg:lla väkilannoitteen typpeä, arvoltaan noin 150 mk)... yhteiskunta maksaa tästäkin hehtaarista noin 4000 mk tukea! 

b) Viljasadot luomussa keskimäärin 70% normaalista (minun havaintojeni mukaan vain 50... tämän 70 sanoi  Sampsa Heinonen Maaseudun Tulevaisuudessa 14.12. 2001)…Mutta  entä oikean tehoviljelyn sadosta: Luomu ei tuota kuin kolmanneksen !! Kuitenkin usein kehutaan, miten maan pieneliöt auttavat, ja sato onkin ainakin normaaliviljelyn suuruinen, varsinkin, kunhan "maa on puhdistunut"... siis luomutukea nostettu 100 vuotta?. Mutta taas kun on tarve perustella tukien tarve, huonommuus myönnetään auliisti ja ollaan jatkuvaa tukea ruinaamassa.
Samoin on osoittautunut toinen perusväittämä, "kestävän kehityksen" teesi. Luomun piti antaa nouseva satotaso, ja muutamassa vuodessa pellon luomuun siirron jälkeen ylittää normaalin viljelyn satotaso. Näin ei tietenkään ole käynyt, ja niinpä luomuväki vaatiikin  enemmän extratukea kuin nykyisellään annetaan. Maa köyhtyy luomuviljelyssä (samoin kansa).

4. Biodiversiteetti