VTM Heikki Jokipii (16.12.2001)

Luomumatematiikkaa

Ylen uutiskeskustelussa kesällä 2001 ja sittemmin Skepsis-keskustelupalstalla syksyllä 2001 on keskusteltu luomun taloudesta ja sen vaatimasta lisätuesta. Näissä keskusteluissa on tullut esiin julkaisu:

Kauko Koikkalainen, Ville Vehkasalo, Hannu Linjakumpu & Jyrki Aakkula: "Luomutuotannon kehittämisvaihtoehdot — taustamuistio kansallisen luomustrategian suunnittelun pohjaksi.

Maatalouden taloudellinen tutkimuslaitos. Selvityksiä 6/98. Helsinki 1998.

Keskustelussa esitettiin väite, että "kirjoittajat tulivat siihen tulokseen, että lisätukitarve [100% luomutasolla Suomessa] olisi 247 miljoonaa FIM/v, jolla aiheutettaisiin miljardin kustannussäästöt nykykäytäntöön verrattuna." Tähän lisättiin, että "luotan heihin enemmän kuin Jokipiihin, jolla on luomun suhteen ilmeisen vahva ennakkoasenne."

Tämän kirjoituksen tarkoituksena on esitellä ja kritisoida tätä luomumatematiikkaa. Ensinnäkin kyseinen selvitys ei itse asiassa osoita, että luomuviljelyllä saataisiin näitä väitettyjä lisäsäästöjä. Toiseksi selvitys on yleisesti rakennettu niin harhaanjohtavasti, että jopa tällainenkin väärinkäsitys on ymmärrettävä. Kolmanneksi kyseinen selvitys on rakennettu keinotekoisesti näyttämään luomulle myönteisiä tuloksia. Neljänneksi sen johtopäätökset ovat myös ilmeisen harhaanjohtavia.

Kirjan eräänä lukuna on "Luomutuotannon kehittämisvaihtoehtojen vertailu ja vaikutusten arviointi". Siinä esitetään 3 skenaariota, joissa luomun osuus on 10, 25 ja 100 prosenttia viljelyspinta-alasta. Kirjoittajat kutsuvat näitä skenaarioita nimillä nykymenomalli, pinta-alamalli ja luomuihmisen malli.

Esitän tässä lainauksin näiden skenaarioiden talouden kannalta relevantit oletukset, pitkin lainauksin ko. julkaisusta, jottei niitä väitettäsi omiksi tulkinnoikseni. Erityisen tärkeät oletukset olen lihavoinut. Selvennykseni esitän [hakasuluissa]. Kursivoinnit ovat tekijöiden itsensä.

[Nykymenomallisssa] "jatketaan ympäristötukijärjestelmää nykyisen tyyppisenä, jolloin luomutuotantoala kasvaa 10 % kokonaisalasta"

… "kokonaistuotto ei välttämättä muuttuisi oleellisesti. Maatalouden tuotantovaihtoehtojen ympäristötaloudellisia vaikutuksia pohtineessa tutkimuksessa (Miettinen ym. 1997) laskettiin peruselintarvikkeiden kotimaisen kulutuksen tyydyttämisen vaativan noin 2,2 milj. hehtaaria viljeltyä peltoa luomuviljelyssä. Tämä merkitsisi sitä, että lähes koko peltopinta-ala täytyisi olla tuotannossa. Vastaavan elintarvikemäärän tuottamiseen tavanomaisia menetelmiä käyttämällä tarvittaisiin vain 1,6 milj. hehtaaria peltoa."

"Laskelmien mukaan kotimaisen kulutuksen tyydyttäminen laajamittaisella luomutuotannolla vaatisi noin 40 % enemmän työtä kuin tavanomainen tuotanto. Tilatasolla työnmenekit hehtaaria kohti ovat lähes samoja kuin tavanomaisessa tuotannossa, mutta kokonaistason työnmenekin lisäys johtuu luomutuotannon pienemmistä tuotoksista. Tästä syystä luomutiloja tarvitaan jonkin verran enemmän, joskin lopullinen määrä riippuu myös tilakoon kehityksestä. Rakennekehitysarvioissa Suomessa on arvioitu olevan noin 53 000 toimivaa maatilaa vuonna 2005, kun niitä tällä hetkellä on noin 94 000. Laajamittaiseen luomutuotantoon siirryttäessä tilalukumäärä vähenisi nykyisestään noin neljänneksen, jos rakennekehitys etenisi luomutuotannosta huolimatta ennustetulla tavalla."

"Suomen maatalous perustuu suureksi osaksi kotieläintuotantoon. Viljelyssä olevasta peltoalasta noin 80 % tuottaa kotieläinten rehua. Loppu 20 % jakaantuu leipäviljan ja erikoiskasvien tuotantoon. Ekologisesti tehokkaaseen luomuihmisen malliinkin kuuluu kotieläintuotanto joissain muodoissa, vaikka pelkkä kasvisruokavalio olisikin energiataloudellisin vaihtoehto. Luonnonolosuhteittemme vuoksi osa peltoalasta täytyisi luomuviljelyssä joka tapauksessa olla nurmituotannossa (typpihuolto) ja tämän lisäksi suuri osa Suomen pelloista soveltuu kasvisravinnon tuotantoon heikosti tai ei ollenkaan."

[Luomuihmisen mallissa:] "Maidontuotannossa olisi kuitenkin enemmän lehmiä kuin tällä hetkellä, koska maidontuotanto perustuisi lähes yksinomaan nurmirehun käyttöön ja tällöin lehmien keskituotos olisi oleellisesti pienempi kuin nyt. Nykyistä suurempi osa maidosta tuotettaisiin myös Etelä-Suomessa samoin kuin naudanlihantuotannosta." "Luomuihmisen mallissa suurin osa lihan kulutuksesta katettaisiin poistolehmien lihalla ja lypsylehmien vasikoista kasvatettavilla naudoilla."

"Luomuihmisen optimitilanteessa sikoja ja kanoja olisi kuitenkin oleellisesti vähemmän kuin nykyisin. Tämä vaatisi myös kulutustottumusten eli kysynnän muutoksen päinvastaiseen suuntaan kuin tällä hetkellä eli sian- ja siipikarjanlihan kulutus laskisi ja naudanlihan kulutus lisääntyisi."

[Luomuihmisen mallissa] "Leipävilja-ala olisi nykyistä noin kaksi kertaa suurempi omavaraisuuden takaamiseksi heikkoinakin satovuosina. Sama koskee perunaa. Vihannesten ja marjojen viljelyyn tarvittaisiin nykyistä noin 18000 hehtaaria suurempi pinta-ala pienempien hehtaarisatojen takia. Vihannes- ja marjanviljely työllistäisi myös nykyistä suuremman joukon viljelijöitä."

[Neljännesmallin] "Perusskenaario rakennetaan siten, että 25 % peltopinta-alasta on luomuviljeltyä. "Vuonna 2005 luomutiloja olisi noin 15 000 eli hieman enemmän kuin neljännes arvioidusta kokonaistilamäärästä ja luomupeltoa mallin mukaiset 543 000 ha. Alueellinen erikoistuminen tasoittuisi nykyisestään, koska osa maidon- ja naudanlihantuotannosta sijoittuisi Etelä-Suomeen. Tällöin esim. ympäristötuessa vaadittu 30 % kasvipeitteisyysvaatimus olisi helpompi toteuttaa. Maidon-, viljan- ja naudanlihan tuotannossa 25 prosentin luomuosuus olisi saavutettavissa suhteellisen pienillä tukimuutoksilla. Sen sijaan vihannesten, sianlihan ja kananmunantuotannossa tarvittaneen oma kannustuksensa näinkin laajan luomualan saavuttamiseksi. Kaiken kaikkiaan 25 prosentin luomuosuus vaatisi myös huomattavaa panostusta tuotteiden jatkojalostukseen ja markkinointiin varsinkin ensimmäisinä vuosina.

[Nykymenomallin] "oletuksena on, että nykyisenkaltainen ympäristötukijärjestelmä jatkuu pienin muutoksin." "Nykyisen suuruisella tuella (noin 1000 mk/ha) siirtymishalukkuus näyttäisi asettuvan jonnekin 500 — 1000 tilaa/vuosi paikkeille. Tämä lisäisi luomualaa noin 12 500 — 25 000 ha/vuosi. Luomutiloja olisi vuonna 2005 noin 6 000 ja luomupeltoala olisi noin 215 000 hehtaaria.

"Luomuihmisen mallissa koko peltoala olisi viljelykäytössä luomuviljeltynä. Varsinaisia kesantoja ei olisi vaan käytettäisiin puolikesantoja siten, että vapautuvia ravinteita hyödyntämässä olisi kasvusto syksyllä. Tilalukumäärä olisi noin 25 % pienempi kuin nykyisin, jolloin yrityskoko olisi vastaavasti huomattavasti nykyistä suurempi, koska koko peltoala olisi viljelyssä."

"Työnmenekki luomutiloilla on hehtaaria kohti laskettuna yhtä suuri tai jopa hieman pienempi kuin tavanomaisia viljelymenetelmiä käytettäessä."

"Pienempien tuotosten vuoksi 100 % omavaraisuuden saavuttamiseen tiloja ja työtä tarvittaisiin laajamittaisessa luomumaataloudessa noin 40 % enemmän. (Klemola 1994.) Työvoiman tarve olisi tästä huolimatta todennäköisesti pienempi kuin nykyisessä maataloudessa, mikä johtuu maatalouden yleisestä rakennekehityksestä."

"Niemi ym. (1995) ovat arvioineet tilaluvun muutoksen laskennallista tarvetta keskimääräisen tulotason säilyttämiseksi ja päätyneet arviossaan noin 54 000 tilaan. Tätä arviota on käytetty nykymenomallin tilalukuarviona. Nykymenomallissa on päädytty 10 % luomualaan vuonna 2005 eli luomupinta-ala olisi 215 000 ha. Sekä nykymenomallissa (10 %), että neljännesmallissa (25 %) luomupinta-alaa vastaava osuus hyödyntämättömästä peltopinta-alasta on oletettu otettavan luomuviljelyyn. Tästä johtuen molemmissa mainituissa malleissa viljelyala on hieman suurempi kuin nykyinen viljelyala. "

"Luomuihmisen mallissa kasvinviljelyn osalta on tavoitteena omavaraisuus leipäviljan ja perunan tuotannossa. Leipäviljan omavaraisuusaste nykyisellä 150 000 hehtaarin viljelyalalla on noin 75 %. "

"Luomutuotannossa satotasot jäävät noin kolmanneksen tavanomaista viljelyä pienemmiksi, joten omavaraisuuden saavuttamiseksi tarvitaan noin 300 000 hehtaarin leipävilja-ala."

"Peruna-alan tarve on laskettu myös kolmannesta pienemmällä satotasolla."

"Vihanneksia ja marjoja pyritään tuottamaan nykyinen määrä, jolloin satotasojen mataluudesta (-50 %) johtuen viljelypinta-alat ovat kaksinkertaisia. "

"Nurmiviljelyyn tarvitaan luomutuotannossa huomattavasti nykyistä suurempi pinta-ala suuremmasta nautaeläinten lukumäärästä johtuen. "

"Luomuihmisen mallissa lypsylehmiä olisi noin 470 000, jolloin maakiintiö täyttyisi noin 5000 litran vuosituotoksella, mitä voi pitää luomusääntöjen puitteissa toimittaessa kohtuullisena tuotostasona."

"Nykymenomallissa kasvinviljelyn osalta ei tapahtuisi kovin suuria muutoksia. Luomutuotannon 10 % osuus näkyisi ehkä hieman suurentuneina vihannesten, marjojen, perunan, herneen ja leipäviljan viljelyaloina. Nurmiviljely lisääntyisi myös hieman luomutuotannon vaatiman kasvinvuorotuksen seurauksena. Vastaavasti rehuvilja-ala pienenisi. Öljykasvi- ja sokerijuurikastuotantoon mallilla ei olisi vaikutusta. Niemi ym. (1995) ovat arvioineet lypsykarjatilojen määrän vähenevän noin 19 000 tilaan vuoteen 2005 mennessä ja karjakoon pitäisi tällöin olla 18 lehmää. Tämän ennusteen mukaan Suomessa olisi silloin 342 000 lehmää. Tämä on otettu nykymenomallin lypsylehmien määräksi, koska tapahtunut kehitys kolmen ensimmäisen ennustevuoden aikana on ollut ennusteen mukainen. Sika- ja kanamäärissä ei tapahtuisi oleellisia muutoksia. Emolehmiä olisi maakiintiön sallima suurin määrä samoin kuin lampaitakin."

"Neljännesmallissa nykyiseen tuotantoon verrattuna kasvaisivat kaikki muut tuotannonalat paitsi rehuvilja-ala, joka pienenisi 827 000 hehtaariin. Tämänkään suuruisella luomupinta-alalla ei olisi vaikutusta sokerijuurikkaan ja öljykasvien tuotantoon. 25 % luomupinta-ala riittäisi pitämään lypsykarjan määrän nykyisellä tasolla. Sen sijaan sianlihan ja kananmunantuotanto pienenisi oletettavasti hieman. Lammastalous asettuisi maakiintiön rajoittamaan määrään samoin kuin emolehmien määrä"

Selvitys jatkaa: "Oheisessa taulukossa 5-1 on esitetty eri skenaarioissa tarvittavat peltohehtaarit ja kotieläintuotannon määrä. Viimeisillä riveillä on suuntaa-antavasti laskettu kunkin skenaarion maataloustulo. Laskennassa on käytetty vuoden 1997 markkinahintoja, joten esimerkiksi laskennallinen maataloustulo vuodelle 1997 ei ole sama kuin vuoden 1997 todellinen maataloustulo (6,6 mrd. mk), johon sisältyvät mm. siirtymäkauden tuotantotuet. Sen sijaan hehtaariperusteisesti määräytyvät tuet on laskelmaan otettu mukaan, joten esimerkiksi vuoden 1997 maataloustuloksi tulee 3,6 mrd. mk. Leipäviljan keskihinnaksi on oletettu 90 p/kg ja rehuviljan 70 p/kg. Viljasadot on oletettu luomuviljelyssä 35 % tavanomaisia pienemmiksi. Lehmien keskituotos on vuonna 2005 arvioitu luomutuotannossa 5000 kiloksi ja tavanomaisessa tuotannossa 6650 kiloksi, joka on otettu Niemen ym. (1995) rakennearviosta. Markkinahinnat on oletettu kaikissa skenaarioissa samoiksi, joten luomulisähintoja ei ole huomioitu. Myös jaettava hehtaaritukien kokonaismäärä on oletettu eri skenaarioissa samansuuruiseksi (6 mrd. mk). Täten on pyritty laskemaan mahdollinen lisätuen tarve vertaamalla eri skenaarioiden maataloustuloja vertailukohdan (1997) tuloon.

"Kustannuksia on eri luomuskenaarioissa arvioitu siten, että kustannussäästöt on luomuihmisen mallissa oletettu 10 prosentiksi, mikä koostuu lannoite- ja torjunta-ainemenojen poistumisesta. Vastaavasti viljelypinta-alan 25 prosentin kasvun on arvioitu kasvattavan samassa suhteessa polttoaine- ja vuokramenoja (= pellonvuokrat). Muissa skenaarioissa on huomioitu vain lannoitesäästöt koska peltoala on lähes sama kuin nykyään. Lisäksi luomuihmisen mallissa on arvioitu puutarhatuotannon kustannusten kasvavan 400 miljoonalla markalla. "

"Koska laskelmissa on jouduttu tekemään monia oletuksia ja arvioita, niitä on pidettävä hyvin karkeina approksimaatioina. Aivan yleisellä tasolla voidaan huomata, että mikään esitetyistä skenaarioista ei johda kovin suuriin muutoksiin maataloustulossa. 25 prosentin mallissa maataloustulo jopa kasvaa, mikä johtuu lähinnä 2,5 % kustannussäästöstä."

"Markkinoilta saatava tuotto muodostaa maatalouden kokonaistuotosta nykyään noin puolet. Tämä vaimentaa tuotannossa tapahtuvien muutosten vaikutusta maataloustuloon, mikä on nähtävissä myös näistä laskelmista."

"Pienempien tuotosten aiheuttamaa kokonaistuoton laskua kompensoi skenaarioissa se, että luomutuotanto painottuu nykyistä enemmän kalliimpien tuotteiden kuten naudanlihan ja leipäviljan tuotantoon. Kuten edellä on todettu, kulutustottumuksia eli kysyntätekijöitä ei ole tässä otettu huomioon, mikä on laskelmien vakavin puute. Luomuihmisen mallia onkin pidettävä lähinnä luomuajattelua noudattavana "ihanneskenaariona"."

"Edellä sanotusta huolimatta tulokset ovat silti yllättäviä. Tämän mukaan laajamittainenkaan luomuskenaario ei vaatisi kuin 250 miljoonan markan lisätuen vuodessa, jotta päästäisiin samalle tulotasolle kuin tavanomaisella tuotannolla. Hehtaaria kohti laskettuna tämä merkitsisi noin 100 markan lisätukitarvetta. Tulosta ei voi kuitenkaan suoraan yleistää tilatasolle, sillä tässä on nimenomaan haettu "optimaalista" luomumallia koko maatalouden tasolla. Se miten tästä siirrytään varsinaiseen tilatason toteutukseen on vielä ratkaisematon ongelma. Sama pätee taustaoletuksena käytetyn rakennekehityksen vaatimiin investointeihin."

Ylen ja Skepsiksen keskustelusivuilla esitin seuraavan kritiikin:

"Ko. MTTL:n tutkimuksen mukaan luomun lisätukitarve menisi seuraavasti sen mukaan, kuinka suuri osuus maataloudesta on luomulla.

10 prosentin tasolla tukitarve 244 milj. mk

25 prosentin tasolla tukitarve -241 milj. mk

100 prosentin tasolla tukitarve 247 milj. mk

"Minusta tämä puolen miljardin pudotus tuen tarpeessa välillä 10-25% ei yksinkertaisesti ole uskottava (ja samalla tietysti koko raportin uskottavuuskin silmissäni hyvin suuresti kärsii).

Raportti ei anna siihen mitään muuta selitystä kuin että se "johtuu lähinnä 2,5% kustannussäästöistä". Nämä kustannussäästöt taas on laskettu pois jäävien lannoitekustannuksien pohjalta.

Mikseivät nämä säästöt sitten vaikuta heti? Vaikka yhdellä ainokaisella luomutilalla? Mikä ihme tekee luomun kannattavaksi silloin, kun sitä harrastaa joka neljäs naapuritilakin - ja kannattamattomaksi taas, jos innostus liikaa leviää? Miksei siis luomuviljely ole tänä päivänä kannattavampaa kuin tavanomainen, ilman erityistukia?"

Nyt kuitenkin tajuan, ja arvostelukykyinen lukijakin tajuaa jo ehkä ennen seuraavia laskelmiani, että kysymykseni olivat väärin asetetut. Kyse on kokonaan vain harhaanjohtavasta esityksestä. Itse asiassa virhe oli niin alkeellinen, että en edes osannut sitä siitä ensin lukea.

Ensin kuitenkin selvitetään seuraava väärinkäsitys. Kuten lainauksista ilmenee, lannoitteista aiheutuvat kustannussäästöt on jo laskettu skenaarioihin mukaan, eikä niistä saada siten skenaarioiden päälle lisäsäästöjä. Lainataan varmuuden vuoksi uudelleen: "Kustannuksia on eri luomuskenaarioissa arvioitu siten, että kustannussäästöt on luomuihmisen mallissa oletettu 10 prosentiksi, mikä koostuu lannoite- ja torjunta-ainemenojen poistumisesta. " " Muissa skenaarioissa on huomioitu vain lannoitesäästöt koska peltoala on lähes sama kuin nykyään." Eli pinta-alamallissa on käytetty 2,5% säästöjä ja nykymenomallissa 1% säästöjä. Tekstistä ei suoraan ilmene, mistä perusluvuista nämä on laskettu, eli minkä suuruisiksi ne on arvioitu, mutta mukana ne laskelmassa ovat.

Selvityksessä ei ole laskettu luomutuotantoa erikseen ja verrattu sitä tavanomaiseen tuotantoon.

Täten sekamalleissa esitetyt tuottoluvut koskevat koko maatalouden tuottoa. Tällä on pyritty peittämään se, että itse luomutuotanto ei skenaarioiden eroja aiheuta, vaan muut oletukset. Tarkkaamattomalle lukijalle on vain haluttu antaa se käsitys.

Ensinnäkin luomutuotannon osuus tuotoksesta on oletettava pienemmäksi kuin pinta-alasta. Tällöin esimerkiksi pinta-alamallissa itse luomun osuus on n. 17-18% neljänneksen sijasta. Siinä saavutettu hyvä tulos on siten yli 80% ei-luomun ansiota. Toiseksi, tuoton erot 10% ja 25% malleissa eivät millään tavalla liity luomutuotannon lisääntymiseen: kysymys on siitä, kuten selvitys itse myöntää, että 25% malleissa oletetaan tuotettavan kalliimpia tuotteita (enemmän leipäviljaa ja naudanlihaa). Tämä on mahdollista kuitenkin vain, jos kulutustottumukset muuttuvat.

Koska luomuviljely tarvitsee enemmän lehmiä, olisi sen kannalta varmasti toivottavaa, että kulutustottumukset muuttuisivat. Mutta mikseivät ne voisi muuttua yhtä hyvin silloin, kun harrastetaan tavanomaista tai tehoviljelyä? Ei ole mitään erityistä syytä, miksei näin voisi tapahtua. Tämän havainnollistamiseksi rakennamme seuraavan "järki-ihmisen mallin", jossa luomua ei ole ollenkaan, ja jossa kaikin tavoin pyritään suurempiin tuloihin, myös siinä mallissa kalliimpia tuotteita myymällä.

Tässä mallissa ei ole tehty muita muutoksia 25% malliin kuin että kustannukset ja tuotot on oletettu samoiksi kuin v. 1997, koko luomupinta-ala on poistettu ja tarvittava työvoima on arvioitu alkuperäisen selvityksen lukujen pohjalta, vertaamalla työvoiman tarvetta eri skenaarioissa. Mielestäni tämä malli on aivan yhtä realistinen kuin muutkin, koska se on tehty samanlaisin oletuksin. Uskaltanee hyvin olettaa, että v. 2005 päästään vuoden 1997 tasolle, jos vielä tuotetaan kalliimpia tuotteita. Käytän tätä mallia, kun seuraavassa laskemme, mitä ovat luomun todellinen lisätukitarve — itse tämän Koikkalaisen ym. selvityksen pohjalta!

Vastaavanlaisen kalliimpien tuotteiden mallin voisi luonnollisesti laskea myös 10% pohjalta ja saada sen maataloustulo suuremmaksi, mutta tämä riittänee asian demonstrointiin.

Viimeisenä rivinä Koikkalaisen ym. selvityksessä on rivi "Lisätukitarve", tässä tiivistettynä.

Katselin ja katselin näitä lukuja, enkä käsittänyt, miten lisätukitarve on laskettu. Tästä syystä esitin kysymyksenikin. Esitin kysymykseni maililla myös tekijöille (Koikkalainen), mutta sain vastaukseksi vain osakopion tutkimuksesta (joka kyllä tätä kritiikkiä tehdessä on ollut hyvänä pohjana!). Kunnes äkkiä tajusin. Kyse on niin alkeellisesta laskentatavasta, että sitä oli vaikea käsittää. Lisätukitarve on laskettu yksinkertaisesti vuosien 1997 ja 2005 välisenä maataloustulojen erotuksena! Ollenkaan ottamatta huomioon maataloudessa toimivan väestön määrää! Ja tietysti ollenkaan vertaamatta malleja 100% teho- tai tavanomaismalliin.

Tällainen laskentatapa on täysin käsittämätön, kerrassaan uskomaton. Kun verrataan sitä maatalousväkeen suhteutettuun tukitarvetaulukkoon, tulee asia täysin selväksi. (Taulukon laskenut HJ)

Tästä taulukosta nähdään, että jos verrataan (keinotekoisesti tuottamattomaksi tehtyyn) nykymenomalliin, niin (vastaavasti paranneltu) pinta-alamalli ei tarvitse lisätukea, mutta 100% luomuihmisen malli tarvitsee jo lisätukea lähes miljardin. Järki-ihmisen mallissa säästetään lähes puoli miljardia.

Jos taas verrataan muita malleja (ilman luomua olevaan) järki-ihmisen malliin (jollainen luomun kustannuksia selvitettäessä tietysti täytyisi olla lähtökohtana), kaikissa luomumalleissa syntyy lisätuen tarvetta. Luomuihmisen mallissa lisätuen tarve on jo yli puolitoista miljardia. Se on aivan eri luku kuin alkuperäisessä taulukossa esitetty 247 miljoonaa, eri kertaluokassa. On myös tuskin oletettavaa, että jokainen "luomuihminen" tyytyisi yli 30% vähäisempään toimeentuloon kuin "järki-ihminen".

Jos vertailulähtökohtana olisi v. 1997 viljelijän keskimääräinen tulotaso, laskelmista tulisi tietysti aika villejä: kaikissa skenaarioissa huimia säästöjä, jopa luomuihmisen mallissa.

Näin on nähty, että ko. selvityksen luvuilla ja aivan selvityksen pohjalta arvioidun luomuttoman vaihtoehtomallin avulla päästiin jo hiukan realistisempaan kuvaan luomun lisäkustannuksista. Kokonaan toinen juttu on, ovatko skenaariot muilta osin täysin objektiivisia, mutta siihenhän ei tässä ole otettu kantaa, vain tähän "luomumatematiikkaan."

Eri skenaarioiden tuotot ja kustannukset on esitetty vain kokonaissummina. Pyysin Kauko Koikkalaiselta sähköpostitse tarkempaa selvitystä siitä, mistä tuotot ja kustannukset muodostuvat. Hän ei vastannut kysymykseeni muuten kuin lähettämällä otteen alkuperäisestä selvityksestä sähköisessä muodossa. Kun erikseen kysyin hehtaarituen määritelmää, sain häneltä kuitenkin seuraavan vastauksen:

"En tiedä, kuinka hyvin olette perillä maatalouden tukipolitiikasta. Hehtaarituella tarkoitamme laskelmassa sitä osuutta maatalouden tuesta, joka määräytyy viljelyssä olevien peltohehtaarien mukaan. Eri kasveille maksettavat tukimäärät vuodelta 1997 löytyvät esim. MTTL:n julkaisusta Suomen maatalous 1997 tai MMM:stä. Luomutuki on yksi tuki muiden joukossa ja se on otettu huomioon niille hehtaareille, joita ko. skenaariossa viljeltäisiin luomuna."

Lähetin Koikkalaiselle tarkentavan kysymyksen:

"Eli silloin luomuhehtaarit skenaarioissanne saavat ylimääräisen 1000 markkaa?

Vai miten luomutuki on otettu huomioon?"

Koikkalainen vastasi:

"Kyllä sen voi noinkin tulkita, että luomuhehtaarit saavat ylimääräisen tuen. Samalla täytyy kuitenkin muistaa, että noissa kaikissa skenaarioissa kasvinviljelysortimentti on erilainen, mikä vaikuttaa kokonaistukimäärään. Eli esimerkiksi suurempi nurmiala suhteessa vilja-alaan pienentää oleellisesti kokonaistukitarvetta. Siksi pelkän luomutuen suuruudesta kinasteleminen onkin aika hyödytöntä, eikä tuo keskusteluun juuri mitään lisäarvoa. Tukijärjestelmät ovat muuttuneet noista laskelmantekoaikaisista aika tavalla, ja olisikin mielenkiintoista tehdä nykyjärjestelmään sovellettu tutkimus aiheesta, mikäli se koetaan tutkimusaiheistamme päättävien taholta tarpeelliseksi. Päätän mielenkiintoisen keskustelun tästä aiheesta osaltani tähän ja toivotan Hyvää Joulunalusaikaa"

Tämän pohjalla on siis selvää, että joku määrä luomutukea on jo laskettu tuottoihin, mutta ei se, kuinka paljon. Nyt teen siis toisen oman skenaarioni arvaamalla, mutta yritän arvata "luomuystävällisesti". Jos nurmiala vähentää tuen tarvetta, jätettäköön se siis tukilaskelmasta vaikka kokonaan pois. Jos hehtaarilta on saatu 1997 luomutukea 1000 markkaa, luomuihmisen mallissa se tekisi yhteensä 2,46 miljardia markkaa. Kun tästä vähennetään nurmiala, jää 1,2 miljardia markkaa. Se yhdessä edellisen 1,6 miljardin kanssa tekee 2,8 miljardia markkaa.

Edellä sanotun takia tekijät aivan turhaan väittävät tulostensa olleen yllättäviä. He ovat itse ne sellaisiksi manipuloineet, jotta he muodollisesti valehtelematta voisivat tehdä johtopäätöksensä.

Tarkkaamaton lukija käsittää väitteen, jossa "luomuskenaario ei vaatisi kuin 250 miljoonan markan lisätuen vuodessa, jotta päästäisiin samalle tulotasolle kuin tavanomaisella tuotannolla", luonnollisesti siten, että tämä tarkoittaisi viljelijäin keskimääräistä tulotasoa. Sitähän se ei tarkoita, kuten edellä osoitettiin. Samasta irrelevantista luvusta on laskettu hehtaarikohtainen 100 markan lisätukitarve.

Onko luomu tässä tutkimuksessa tarkoituksellisesti haluttu näyttävän hyvin halvalta? Varsinaista kantelua tieteen eettisten periaatteiden rikkomisesta ei kai oikein saa tehtyä, koska kuitenkin kaikki asiat on esitetty muodollisesti oikein. Mutta jokin sellainen outo tarkoitus tällä selvityksellä lienee ollut. Onko tehty taustamateriaalia poliitikoille, joiden sitten toivotaan muistavan vain sen, että "MTT:n tutkimuksen mukaan" laajamittainenkin luomutuotanto olisi yllättävän halpaa? Ja jotka tällaisen tuntuman perusteella hyväksyvät lukematta jonkin periaatepäätöksen?

Mutta entä sitten, kun luomuviljelijät kuitenkin tarvitsevat lisää rahaa? Löytyyhän sieltä porsaanreikä: "Se miten tästä siirrytään varsinaiseen tilatason toteutukseen on vielä ratkaisematon ongelma." Tilatason toteutuksessa voidaan siten ilmeisesti edelleen laskea, että luomutila tarvitsee koko viljelyalalleen normaalin hehtaarituen ja sen lisäksi erillisen luomutuen. Ja näistä ynnäämällä sitten lisärahat budjettiin, sopivasti kätkettyinä. Mutta muutoin pysytään siinä, että luomu on halpaa, lähes ilmaista, koska sehän on MTT:ssä tutkittu. Varmaan näin.

Koska minulla on "luomun suhteen ilmeisen vahva ennakkoasenne", saatan olla näissä viime mietteissäni liiankin negatiivinen, mutta en kyllä oikein tämän tutkimuksen tarkoitusta käsitellyiltä osin ymmärrä. Ainakaan sitä ei ole käytetty siihen tarkoitukseen, joka sillä nimen mukaan oli: " taustamuistio kansallisen luomustrategian suunnittelun pohjaksi". Kansallista luomustrategiaa valmisteleva MMM:n työryhmä ei mainitse sitä lähdeviitteissään eikä sen vaikutus kyllä näy itse loppuraportissakaan:

http://www.mmm.fi/maatalous/luomutuotanto/ajankohtaista/

Matti Pekkarinen esitti Skepsis-keskustelusivuilla 24.11.2001 toisen laskelman siitä, mitä 100% luomutuotanto Suomessa maksaisi (viesti numero 65236). Esitetään se nyt myös tässä, vertailukohdaksi Koikkalaisen ym. laskelmalle ja minun siitä interpoloimalle laskelmalle.

"Ilmari Schepel, viestissä numero 65208, herätteli lukijat pohtimaan koko Suomen luomuttamista sekä arvioi siihen liittyviä kustannuksia. Siitä Ilmarille suuri kiitos.

Itse innostuin myös tekemään laskelmia. hieman samaan tapaan. Suomessa tarvittava pellon sato voidaan hyvin tuottaa 1,5 milj. hehtaarilla (vaihtoehto A), kun käytetään taitavasti lannoitteita ja kemikaaleja, eikä tuhlata maan aikaa välivuosiin. Mikäli em. aineita ei käytetä, ja viljellään muutenkin luomusti, tarvittaneen noin 2,8 milj ha. Lasken tässä kuitenkin 2,5 miljoonalla (vaihtoehto B), joka oli suunnilleen Ilmarin ilmoittama peltoala ko. tilanteessa. Tuen perusmääränä käytän omalla tilallani tullutta 39000 mk / 13 ha, eli 3000 mk/ha. Se on kyllä alakanttiin. En ole panostanut riittävästi lomakkeiden täyttöön ja tuen maksimointiin…

Luomutuen määränä käytän sitä alinta mahdollista, eli 610 mk/ha. Tilanteesta riippuen se tosiasiassa vaihtelee 610 ja 1402 mk/ha välillä. Niinpä luomuhehtaari tulee laskelmassani saamaan tukea 3000+610= 3610 mk

A) 1500 000 * 3000 mk = 4500 000 000
B) 2500 00 * 3610 mk = 9025 000 000

Erotus on 4525 000 000 eli 4525 miljoonaa markkaa vuodessa! Ja vieläpä aika varovaisella luomualan tarpeella laskettuna. Tehokkaan viljelyn etuna on myös huomattava, että niin saadaan ympäristöllisesti herkät peltolohkot pois viljelystä, vaikkapa ennallistettua metsän kasvulle. Harmillisena puolena tehokkaan viljelyn visiossani on se, että osa viljelijöistä jää kyllä työttömäksi. Luomuvisiossa tuhertamista piisaa isommalle peltoalalle ja isommalle porukalle….

Matti Pekkarinen

http://kotisivu.raketti.net/mattitapio/

PS: Osa tuesta tulee EU:sta, eli on kierrätettyä rahaa, joka luomuväen mielestä tietysti on ihan OK :-)"

7. Johtopäätös

Jokin arvio, minun Koikkalaisen ym. tutkimuksesta interpoloimani 1,6 miljardia mk tai minun arvioni (lukuihin piilotetun luomutuen kera) 2,8 miljardia mk tai Matti Pekkarisen 4,5 miljardia, on lähinnä totuutta, jos 100% luomuviljelyn kustannuksia Suomessa maksettaisiin. En edes sano tässä tietäväni, mikä niistä. Mutta takuulla väärä luku on 247 miljoonaa.