VTM Heikki Jokipii (16.12.2001)
Luomumatematiikkaa
1. Tausta
Ylen uutiskeskustelussa kesällä
2001 ja sittemmin Skepsis-keskustelupalstalla
syksyllä 2001 on keskusteltu luomun taloudesta ja sen vaatimasta
lisätuesta. Näissä keskusteluissa on tullut esiin julkaisu:
Kauko Koikkalainen, Ville Vehkasalo, Hannu Linjakumpu & Jyrki Aakkula:
"Luomutuotannon kehittämisvaihtoehdot taustamuistio kansallisen
luomustrategian suunnittelun pohjaksi.
Maatalouden taloudellinen tutkimuslaitos. Selvityksiä 6/98. Helsinki 1998.
Keskustelussa esitettiin väite, että "kirjoittajat tulivat siihen
tulokseen, että lisätukitarve [100% luomutasolla Suomessa] olisi 247
miljoonaa FIM/v, jolla aiheutettaisiin miljardin kustannussäästöt
nykykäytäntöön verrattuna." Tähän lisättiin,
että "luotan heihin enemmän kuin Jokipiihin, jolla on luomun
suhteen ilmeisen vahva ennakkoasenne."
Tämän kirjoituksen tarkoituksena on esitellä ja kritisoida tätä
luomumatematiikkaa. Ensinnäkin kyseinen selvitys ei itse asiassa osoita,
että luomuviljelyllä saataisiin näitä väitettyjä
lisäsäästöjä. Toiseksi selvitys on yleisesti rakennettu
niin harhaanjohtavasti, että jopa tällainenkin väärinkäsitys
on ymmärrettävä. Kolmanneksi kyseinen selvitys on rakennettu
keinotekoisesti näyttämään luomulle myönteisiä
tuloksia. Neljänneksi sen johtopäätökset ovat myös
ilmeisen harhaanjohtavia.
2. Tutkimus ja sen taustaoletukset
Kirjan eräänä lukuna on "Luomutuotannon kehittämisvaihtoehtojen
vertailu ja vaikutusten arviointi". Siinä esitetään 3 skenaariota,
joissa luomun osuus on 10, 25 ja 100 prosenttia viljelyspinta-alasta. Kirjoittajat
kutsuvat näitä skenaarioita nimillä nykymenomalli, pinta-alamalli
ja luomuihmisen malli.
Esitän tässä lainauksin näiden skenaarioiden talouden kannalta
relevantit oletukset, pitkin lainauksin ko. julkaisusta, jottei niitä väitettäsi
omiksi tulkinnoikseni. Erityisen tärkeät oletukset olen lihavoinut.
Selvennykseni esitän [hakasuluissa]. Kursivoinnit ovat tekijöiden
itsensä.
[Nykymenomallisssa] "jatketaan ympäristötukijärjestelmää
nykyisen tyyppisenä, jolloin luomutuotantoala kasvaa 10 % kokonaisalasta"
"kokonaistuotto ei välttämättä muuttuisi oleellisesti.
Maatalouden tuotantovaihtoehtojen ympäristötaloudellisia vaikutuksia
pohtineessa tutkimuksessa (Miettinen ym. 1997) laskettiin peruselintarvikkeiden
kotimaisen kulutuksen tyydyttämisen vaativan noin 2,2 milj. hehtaaria viljeltyä
peltoa luomuviljelyssä. Tämä merkitsisi sitä, että
lähes koko peltopinta-ala täytyisi olla tuotannossa. Vastaavan elintarvikemäärän
tuottamiseen tavanomaisia menetelmiä käyttämällä tarvittaisiin
vain 1,6 milj. hehtaaria peltoa."
"Laskelmien mukaan kotimaisen kulutuksen tyydyttäminen laajamittaisella
luomutuotannolla vaatisi noin 40 % enemmän työtä kuin tavanomainen
tuotanto. Tilatasolla työnmenekit hehtaaria kohti ovat lähes samoja
kuin tavanomaisessa tuotannossa, mutta kokonaistason työnmenekin lisäys
johtuu luomutuotannon pienemmistä tuotoksista. Tästä syystä
luomutiloja tarvitaan jonkin verran enemmän, joskin lopullinen määrä
riippuu myös tilakoon kehityksestä. Rakennekehitysarvioissa Suomessa
on arvioitu olevan noin 53 000 toimivaa maatilaa vuonna 2005, kun niitä
tällä hetkellä on noin 94 000. Laajamittaiseen luomutuotantoon
siirryttäessä tilalukumäärä vähenisi nykyisestään
noin neljänneksen, jos rakennekehitys etenisi luomutuotannosta huolimatta
ennustetulla tavalla."
"Suomen maatalous perustuu suureksi osaksi kotieläintuotantoon. Viljelyssä
olevasta peltoalasta noin 80 % tuottaa kotieläinten rehua. Loppu 20 % jakaantuu
leipäviljan ja erikoiskasvien tuotantoon. Ekologisesti tehokkaaseen luomuihmisen
malliinkin kuuluu kotieläintuotanto joissain muodoissa, vaikka pelkkä
kasvisruokavalio olisikin energiataloudellisin vaihtoehto. Luonnonolosuhteittemme
vuoksi osa peltoalasta täytyisi luomuviljelyssä joka tapauksessa olla
nurmituotannossa (typpihuolto) ja tämän lisäksi suuri osa Suomen
pelloista soveltuu kasvisravinnon tuotantoon heikosti tai ei ollenkaan."
[Luomuihmisen mallissa:] "Maidontuotannossa olisi kuitenkin enemmän
lehmiä kuin tällä hetkellä, koska maidontuotanto perustuisi
lähes yksinomaan nurmirehun käyttöön ja tällöin
lehmien keskituotos olisi oleellisesti pienempi kuin nyt. Nykyistä suurempi
osa maidosta tuotettaisiin myös Etelä-Suomessa samoin kuin naudanlihantuotannosta."
"Luomuihmisen mallissa suurin osa lihan kulutuksesta katettaisiin poistolehmien
lihalla ja lypsylehmien vasikoista kasvatettavilla naudoilla."
"Luomuihmisen optimitilanteessa sikoja ja kanoja olisi kuitenkin oleellisesti
vähemmän kuin nykyisin. Tämä vaatisi myös kulutustottumusten
eli kysynnän muutoksen päinvastaiseen suuntaan kuin tällä
hetkellä eli sian- ja siipikarjanlihan kulutus laskisi ja naudanlihan
kulutus lisääntyisi."
[Luomuihmisen mallissa] "Leipävilja-ala olisi nykyistä noin
kaksi kertaa suurempi omavaraisuuden takaamiseksi heikkoinakin satovuosina.
Sama koskee perunaa. Vihannesten ja marjojen viljelyyn tarvittaisiin nykyistä
noin 18000 hehtaaria suurempi pinta-ala pienempien hehtaarisatojen takia. Vihannes-
ja marjanviljely työllistäisi myös nykyistä suuremman joukon
viljelijöitä."
[Neljännesmallin] "Perusskenaario rakennetaan siten, että 25
% peltopinta-alasta on luomuviljeltyä. "Vuonna 2005 luomutiloja olisi
noin 15 000 eli hieman enemmän kuin neljännes arvioidusta kokonaistilamäärästä
ja luomupeltoa mallin mukaiset 543 000 ha. Alueellinen erikoistuminen tasoittuisi
nykyisestään, koska osa maidon- ja naudanlihantuotannosta sijoittuisi
Etelä-Suomeen. Tällöin esim. ympäristötuessa vaadittu
30 % kasvipeitteisyysvaatimus olisi helpompi toteuttaa. Maidon-, viljan- ja
naudanlihan tuotannossa 25 prosentin luomuosuus olisi saavutettavissa suhteellisen
pienillä tukimuutoksilla. Sen sijaan vihannesten, sianlihan ja kananmunantuotannossa
tarvittaneen oma kannustuksensa näinkin laajan luomualan saavuttamiseksi.
Kaiken kaikkiaan 25 prosentin luomuosuus vaatisi myös huomattavaa panostusta
tuotteiden jatkojalostukseen ja markkinointiin varsinkin ensimmäisinä
vuosina.
[Nykymenomallin] "oletuksena on, että nykyisenkaltainen ympäristötukijärjestelmä
jatkuu pienin muutoksin." "Nykyisen suuruisella tuella (noin 1000
mk/ha) siirtymishalukkuus näyttäisi asettuvan jonnekin 500
1000 tilaa/vuosi paikkeille. Tämä lisäisi luomualaa noin 12 500
25 000 ha/vuosi. Luomutiloja olisi vuonna 2005 noin 6 000 ja luomupeltoala
olisi noin 215 000 hehtaaria.
"Luomuihmisen mallissa koko peltoala olisi viljelykäytössä
luomuviljeltynä. Varsinaisia kesantoja ei olisi vaan käytettäisiin
puolikesantoja siten, että vapautuvia ravinteita hyödyntämässä
olisi kasvusto syksyllä. Tilalukumäärä olisi noin 25 % pienempi
kuin nykyisin, jolloin yrityskoko olisi vastaavasti huomattavasti nykyistä
suurempi, koska koko peltoala olisi viljelyssä."
"Työnmenekki luomutiloilla on hehtaaria kohti laskettuna yhtä
suuri tai jopa hieman pienempi kuin tavanomaisia viljelymenetelmiä käytettäessä."
"Pienempien tuotosten vuoksi 100 % omavaraisuuden saavuttamiseen tiloja
ja työtä tarvittaisiin laajamittaisessa luomumaataloudessa noin 40
% enemmän. (Klemola 1994.) Työvoiman tarve olisi tästä huolimatta
todennäköisesti pienempi kuin nykyisessä maataloudessa, mikä
johtuu maatalouden yleisestä rakennekehityksestä."
"Niemi ym. (1995) ovat arvioineet tilaluvun muutoksen laskennallista tarvetta
keskimääräisen tulotason säilyttämiseksi ja päätyneet
arviossaan noin 54 000 tilaan. Tätä arviota on käytetty nykymenomallin
tilalukuarviona. Nykymenomallissa on päädytty 10 % luomualaan vuonna
2005 eli luomupinta-ala olisi 215 000 ha. Sekä nykymenomallissa (10 %),
että neljännesmallissa (25 %) luomupinta-alaa vastaava osuus hyödyntämättömästä
peltopinta-alasta on oletettu otettavan luomuviljelyyn. Tästä johtuen
molemmissa mainituissa malleissa viljelyala on hieman suurempi kuin nykyinen
viljelyala. "
"Luomuihmisen mallissa kasvinviljelyn osalta on tavoitteena omavaraisuus
leipäviljan ja perunan tuotannossa. Leipäviljan omavaraisuusaste nykyisellä
150 000 hehtaarin viljelyalalla on noin 75 %. "
"Luomutuotannossa satotasot jäävät noin kolmanneksen tavanomaista
viljelyä pienemmiksi, joten omavaraisuuden saavuttamiseksi tarvitaan noin
300 000 hehtaarin leipävilja-ala."
"Peruna-alan tarve on laskettu myös kolmannesta pienemmällä
satotasolla."
"Vihanneksia ja marjoja pyritään tuottamaan nykyinen määrä,
jolloin satotasojen mataluudesta (-50 %) johtuen viljelypinta-alat ovat kaksinkertaisia.
"
"Nurmiviljelyyn tarvitaan luomutuotannossa huomattavasti nykyistä
suurempi pinta-ala suuremmasta nautaeläinten lukumäärästä
johtuen. "
"Luomuihmisen mallissa lypsylehmiä olisi noin 470 000, jolloin
maakiintiö täyttyisi noin 5000 litran vuosituotoksella, mitä
voi pitää luomusääntöjen puitteissa toimittaessa kohtuullisena
tuotostasona."
"Nykymenomallissa kasvinviljelyn osalta ei tapahtuisi kovin suuria muutoksia.
Luomutuotannon 10 % osuus näkyisi ehkä hieman suurentuneina vihannesten,
marjojen, perunan, herneen ja leipäviljan viljelyaloina. Nurmiviljely lisääntyisi
myös hieman luomutuotannon vaatiman kasvinvuorotuksen seurauksena. Vastaavasti
rehuvilja-ala pienenisi. Öljykasvi- ja sokerijuurikastuotantoon mallilla
ei olisi vaikutusta. Niemi ym. (1995) ovat arvioineet lypsykarjatilojen määrän
vähenevän noin 19 000 tilaan vuoteen 2005 mennessä ja karjakoon
pitäisi tällöin olla 18 lehmää. Tämän ennusteen
mukaan Suomessa olisi silloin 342 000 lehmää. Tämä
on otettu nykymenomallin lypsylehmien määräksi, koska tapahtunut
kehitys kolmen ensimmäisen ennustevuoden aikana on ollut ennusteen mukainen.
Sika- ja kanamäärissä ei tapahtuisi oleellisia muutoksia. Emolehmiä
olisi maakiintiön sallima suurin määrä samoin kuin lampaitakin."
"Neljännesmallissa nykyiseen tuotantoon verrattuna kasvaisivat kaikki
muut tuotannonalat paitsi rehuvilja-ala, joka pienenisi 827 000 hehtaariin.
Tämänkään suuruisella luomupinta-alalla ei olisi
vaikutusta sokerijuurikkaan ja öljykasvien tuotantoon. 25 % luomupinta-ala
riittäisi pitämään lypsykarjan määrän
nykyisellä tasolla. Sen sijaan sianlihan ja kananmunantuotanto
pienenisi oletettavasti hieman. Lammastalous asettuisi maakiintiön
rajoittamaan määrään samoin kuin emolehmien määrä"
3. Taulukko
Selvitys jatkaa: "Oheisessa taulukossa 5-1 on esitetty eri skenaarioissa
tarvittavat peltohehtaarit ja kotieläintuotannon määrä.
Viimeisillä riveillä on suuntaa-antavasti laskettu kunkin skenaarion
maataloustulo. Laskennassa on käytetty vuoden 1997 markkinahintoja,
joten esimerkiksi laskennallinen maataloustulo vuodelle 1997 ei ole sama kuin
vuoden 1997 todellinen maataloustulo (6,6 mrd. mk), johon sisältyvät
mm. siirtymäkauden tuotantotuet. Sen sijaan hehtaariperusteisesti määräytyvät
tuet on laskelmaan otettu mukaan, joten esimerkiksi vuoden 1997 maataloustuloksi
tulee 3,6 mrd. mk. Leipäviljan keskihinnaksi on oletettu 90 p/kg ja rehuviljan
70 p/kg. Viljasadot on oletettu luomuviljelyssä 35 % tavanomaisia pienemmiksi.
Lehmien keskituotos on vuonna 2005 arvioitu luomutuotannossa 5000 kiloksi ja
tavanomaisessa tuotannossa 6650 kiloksi, joka on otettu Niemen ym. (1995) rakennearviosta.
Markkinahinnat on oletettu kaikissa skenaarioissa samoiksi, joten luomulisähintoja
ei ole huomioitu. Myös jaettava hehtaaritukien kokonaismäärä
on oletettu eri skenaarioissa samansuuruiseksi (6 mrd. mk). Täten on pyritty
laskemaan mahdollinen lisätuen tarve vertaamalla eri skenaarioiden maataloustuloja
vertailukohdan (1997) tuloon.
"Kustannuksia on eri luomuskenaarioissa arvioitu siten, että kustannussäästöt
on luomuihmisen mallissa oletettu 10 prosentiksi, mikä koostuu lannoite-
ja torjunta-ainemenojen poistumisesta. Vastaavasti viljelypinta-alan 25
prosentin kasvun on arvioitu kasvattavan samassa suhteessa polttoaine- ja vuokramenoja
(= pellonvuokrat). Muissa skenaarioissa on huomioitu vain lannoitesäästöt
koska peltoala on lähes sama kuin nykyään. Lisäksi luomuihmisen
mallissa on arvioitu puutarhatuotannon kustannusten kasvavan 400 miljoonalla
markalla. "
Taulukko 5-1. Luomuskenaariot numeroina vuonna 2005.
|
Tavanomainen 1997; vertailu
|
Nykymenomalli, luomua 10 %
|
Pinta-alamalli, luomua 25 %
|
Luomuihmisen malli, peltoalasta luomua 100 %
|
Peltoala
|
2 460 000
|
2 460 000
|
2 460 000
|
2 460 000
|
Viljelyala, ha
|
1 968 000
|
2 000 000
|
2 050 000
|
2 460 000
|
Kesanto, ha
|
162 000
|
146 000
|
122 000
|
Vain osan vuotta
|
Luomuala, ha
|
105 000
|
215 000
|
543 000
|
2 460 000
|
Maatilojen lkm
|
94 000
|
54 000
|
57 000
|
70 000
|
Luomutiloja, lkm
|
4 500
|
6 000
|
15 000
|
70 000
|
Tilakoko, ha
|
23
|
40
|
38
|
35
|
Työvoima, hlöä
|
117 000
|
68 000
|
72 000
|
88 000
|
Kasvinviljely, ha
|
|
|
|
|
Leipävilja
|
150 000
|
165 000
|
188 000
|
300 000
|
Rehuvilja
|
970 000
|
910 000
|
827 000
|
680 000
|
Nurmi
|
690 000
|
760 000
|
860 000
|
1 255 000
|
Peruna
|
35 000
|
39 000
|
45 000
|
55 000
|
Öljykasvit
|
60 000
|
60 000
|
60 000
|
70 000
|
Sokerijuurikas
|
35 000
|
35 000
|
35 000
|
Tuodaan
|
Herne
|
6 000
|
7 000
|
8 000
|
60 000
|
Vihannekset
|
10 500
|
12 000
|
13 000
|
21 000
|
Marjat
|
7 500
|
8 000
|
10 000
|
15 000
|
Muut kasvit
|
4000
|
4000
|
4000
|
4 000
|
Kotieläintuotanto
|
|
|
|
Milj. kg
|
Maito
|
2350
|
2218
|
2339
|
2350
|
Naudanliha
|
97
|
90
|
110
|
150
|
Sianliha
|
180
|
180
|
167
|
120
|
Kananmunat
|
67
|
67
|
60
|
50
|
Siipikarjanliha
|
53
|
53
|
53
|
53
|
Kokonaistuotto
|
17226
|
16846
|
17127
|
Milj. mk
16291
|
Kustannukset
|
13600
|
13464
|
13260
|
12912
|
Maataloustulo
|
3626
|
3382
|
3867
|
3379
|
Lisätukitarve
|
0
|
244
|
-241
|
247
|
4. Tekijät tulkitsevat taulukkoaan
"Koska laskelmissa on jouduttu tekemään monia oletuksia ja arvioita,
niitä on pidettävä hyvin karkeina approksimaatioina. Aivan yleisellä
tasolla voidaan huomata, että mikään esitetyistä skenaarioista
ei johda kovin suuriin muutoksiin maataloustulossa. 25 prosentin mallissa maataloustulo
jopa kasvaa, mikä johtuu lähinnä 2,5 % kustannussäästöstä."
"Markkinoilta saatava tuotto muodostaa maatalouden kokonaistuotosta nykyään
noin puolet. Tämä vaimentaa tuotannossa tapahtuvien muutosten vaikutusta
maataloustuloon, mikä on nähtävissä myös näistä
laskelmista."
"Pienempien tuotosten aiheuttamaa kokonaistuoton laskua kompensoi skenaarioissa
se, että luomutuotanto painottuu nykyistä enemmän kalliimpien
tuotteiden kuten naudanlihan ja leipäviljan tuotantoon. Kuten edellä
on todettu, kulutustottumuksia eli kysyntätekijöitä ei ole tässä
otettu huomioon, mikä on laskelmien vakavin puute. Luomuihmisen mallia
onkin pidettävä lähinnä luomuajattelua noudattavana "ihanneskenaariona"."
"Edellä sanotusta huolimatta tulokset ovat silti yllättäviä.
Tämän mukaan laajamittainenkaan luomuskenaario ei vaatisi kuin 250
miljoonan markan lisätuen vuodessa, jotta päästäisiin samalle
tulotasolle kuin tavanomaisella tuotannolla. Hehtaaria kohti laskettuna tämä
merkitsisi noin 100 markan lisätukitarvetta. Tulosta ei voi kuitenkaan
suoraan yleistää tilatasolle, sillä tässä on nimenomaan
haettu "optimaalista" luomumallia koko maatalouden tasolla.
Se miten tästä siirrytään varsinaiseen tilatason toteutukseen
on vielä ratkaisematon ongelma. Sama pätee taustaoletuksena käytetyn
rakennekehityksen vaatimiin investointeihin."
5. Kritiikki
Ylen ja Skepsiksen keskustelusivuilla esitin seuraavan kritiikin:
"Ko. MTTL:n tutkimuksen mukaan luomun lisätukitarve menisi seuraavasti
sen mukaan, kuinka suuri osuus maataloudesta on luomulla.
10 prosentin tasolla tukitarve 244 milj. mk
25 prosentin tasolla tukitarve -241 milj. mk
100 prosentin tasolla tukitarve 247 milj. mk
"Minusta tämä puolen miljardin pudotus tuen tarpeessa välillä
10-25% ei yksinkertaisesti ole uskottava (ja samalla tietysti koko raportin
uskottavuuskin silmissäni hyvin suuresti kärsii).
Raportti ei anna siihen mitään muuta selitystä kuin että
se "johtuu lähinnä 2,5% kustannussäästöistä".
Nämä kustannussäästöt taas on laskettu pois jäävien
lannoitekustannuksien pohjalta.
Mikseivät nämä säästöt sitten vaikuta heti? Vaikka
yhdellä ainokaisella luomutilalla? Mikä ihme tekee luomun kannattavaksi
silloin, kun sitä harrastaa joka neljäs naapuritilakin - ja kannattamattomaksi
taas, jos innostus liikaa leviää? Miksei siis luomuviljely ole tänä
päivänä kannattavampaa kuin tavanomainen, ilman erityistukia?"
Nyt kuitenkin tajuan, ja arvostelukykyinen lukijakin tajuaa jo ehkä ennen
seuraavia laskelmiani, että kysymykseni olivat väärin asetetut.
Kyse on kokonaan vain harhaanjohtavasta esityksestä. Itse asiassa virhe
oli niin alkeellinen, että en edes osannut sitä siitä ensin lukea.
5.1. Lannoitesäästöt
Ensin kuitenkin selvitetään seuraava väärinkäsitys.
Kuten lainauksista ilmenee, lannoitteista aiheutuvat kustannussäästöt
on jo laskettu skenaarioihin mukaan, eikä niistä saada siten skenaarioiden
päälle lisäsäästöjä. Lainataan varmuuden
vuoksi uudelleen: "Kustannuksia on eri luomuskenaarioissa arvioitu siten,
että kustannussäästöt on luomuihmisen mallissa oletettu
10 prosentiksi, mikä koostuu lannoite- ja torjunta-ainemenojen poistumisesta.
" " Muissa skenaarioissa on huomioitu vain lannoitesäästöt
koska peltoala on lähes sama kuin nykyään." Eli pinta-alamallissa
on käytetty 2,5% säästöjä ja nykymenomallissa 1% säästöjä.
Tekstistä ei suoraan ilmene, mistä perusluvuista nämä on
laskettu, eli minkä suuruisiksi ne on arvioitu, mutta mukana ne laskelmassa
ovat.
5.2. Luomun hyväksi "skenarioidut" luvut
Selvityksessä ei ole laskettu luomutuotantoa erikseen ja verrattu sitä
tavanomaiseen tuotantoon.
Täten sekamalleissa esitetyt tuottoluvut koskevat koko maatalouden tuottoa.
Tällä on pyritty peittämään se, että itse luomutuotanto
ei skenaarioiden eroja aiheuta, vaan muut oletukset. Tarkkaamattomalle lukijalle
on vain haluttu antaa se käsitys.
Ensinnäkin luomutuotannon osuus tuotoksesta on oletettava pienemmäksi
kuin pinta-alasta. Tällöin esimerkiksi pinta-alamallissa itse luomun
osuus on n. 17-18% neljänneksen sijasta. Siinä saavutettu hyvä
tulos on siten yli 80% ei-luomun ansiota. Toiseksi, tuoton erot 10% ja
25% malleissa eivät millään tavalla liity luomutuotannon
lisääntymiseen: kysymys on siitä, kuten selvitys itse myöntää,
että 25% malleissa oletetaan tuotettavan kalliimpia tuotteita (enemmän
leipäviljaa ja naudanlihaa). Tämä on mahdollista kuitenkin vain,
jos kulutustottumukset muuttuvat.
Koska luomuviljely tarvitsee enemmän lehmiä, olisi sen kannalta varmasti
toivottavaa, että kulutustottumukset muuttuisivat. Mutta mikseivät
ne voisi muuttua yhtä hyvin silloin, kun harrastetaan tavanomaista
tai tehoviljelyä? Ei ole mitään erityistä syytä, miksei
näin voisi tapahtua. Tämän havainnollistamiseksi rakennamme seuraavan
"järki-ihmisen mallin", jossa luomua ei ole ollenkaan, ja jossa
kaikin tavoin pyritään suurempiin tuloihin, myös siinä mallissa
kalliimpia tuotteita myymällä.
|
Järki-ihmisen malli,
luomua 0 %
|
Peltoala
|
2 460 000
|
Viljelyala, ha
|
2 050 000
|
Kesanto, ha
|
122 000
|
Luomuala, ha
|
0
|
Maatilojen lkm
|
57 000
|
Luomutiloja, lkm
|
0
|
Tilakoko, ha
|
38
|
Työvoima, hlöä
|
63 000
|
Kasvinviljely, ha
|
|
Leipävilja
|
188 000
|
Rehuvilja
|
827 000
|
Nurmi
|
860 000
|
Peruna
|
45 000
|
Öljykasvit
|
60 000
|
Sokerijuurikas
|
35 000
|
Herne
|
8 000
|
Vihannekset
|
13 000
|
Marjat
|
10 000
|
Muut kasvit
|
4000
|
Kotieläintuotanto
|
|
Maito
|
2339
|
Naudanliha
|
110
|
Sianliha
|
167
|
Kananmunat
|
60
|
Siipikarjanliha
|
53
|
Kokonaistuotto
|
17226
|
Kustannukset
|
13600
|
Maataloustulo
|
3626
|
Lisätukitarve
|
0
|
Tässä mallissa ei ole tehty muita muutoksia 25% malliin kuin että
kustannukset ja tuotot on oletettu samoiksi kuin v. 1997, koko luomupinta-ala
on poistettu ja tarvittava työvoima on arvioitu alkuperäisen selvityksen
lukujen pohjalta, vertaamalla työvoiman tarvetta eri skenaarioissa. Mielestäni
tämä malli on aivan yhtä realistinen kuin muutkin, koska se on
tehty samanlaisin oletuksin. Uskaltanee hyvin olettaa, että v. 2005 päästään
vuoden 1997 tasolle, jos vielä tuotetaan kalliimpia tuotteita. Käytän
tätä mallia, kun seuraavassa laskemme, mitä ovat luomun todellinen
lisätukitarve itse tämän Koikkalaisen ym. selvityksen
pohjalta!
Vastaavanlaisen kalliimpien tuotteiden mallin voisi luonnollisesti laskea myös
10% pohjalta ja saada sen maataloustulo suuremmaksi, mutta tämä riittänee
asian demonstrointiin.
5.3. Todellinen tukitarve
Viimeisenä rivinä Koikkalaisen ym. selvityksessä on rivi "Lisätukitarve",
tässä tiivistettynä.
|
Tavanomainen 1997; vertailu
|
Nykymenomalli, luomua 10 %
|
Pinta-alamalli, luomua 25 %
|
Luomuihmisen malli, peltoalasta luomua 100 %
|
Kokonaistuotto
|
17226
|
16846
|
17127
|
Milj. mk
16291
|
Kustannukset
|
13600
|
13464
|
13260
|
12912
|
Maataloustulo
|
3626
|
3382
|
3867
|
3379
|
Lisätukitarve
|
0
|
244
|
-241
|
247
|
Katselin ja katselin näitä lukuja, enkä käsittänyt,
miten lisätukitarve on laskettu. Tästä syystä esitin kysymyksenikin.
Esitin kysymykseni maililla myös tekijöille (Koikkalainen), mutta
sain vastaukseksi vain osakopion tutkimuksesta (joka kyllä tätä
kritiikkiä tehdessä on ollut hyvänä pohjana!). Kunnes äkkiä
tajusin. Kyse on niin alkeellisesta laskentatavasta, että sitä oli
vaikea käsittää. Lisätukitarve on laskettu yksinkertaisesti
vuosien 1997 ja 2005 välisenä maataloustulojen erotuksena! Ollenkaan
ottamatta huomioon maataloudessa toimivan väestön määrää!
Ja tietysti ollenkaan vertaamatta malleja 100% teho- tai tavanomaismalliin.
Tällainen laskentatapa on täysin käsittämätön,
kerrassaan uskomaton. Kun verrataan sitä maatalousväkeen suhteutettuun
tukitarvetaulukkoon, tulee asia täysin selväksi. (Taulukon laskenut
HJ)
|
Tavanomainen 1997; vertailu
|
Järki-ihmisen malli,
luomua 0 %
|
Nykymenomalli, luomua 10 %
|
Pinta-alamalli, luomua 25 %
|
Luomuihmisen malli, peltoalasta luomua 100 %
|
Työvoima, hlöä
|
117 000
|
63000
|
68 000
|
72000
|
88 000
|
Maataloustulo
milj. mk.
|
3626
|
3626
|
3382
|
3867
|
3379
|
M-tuloa
mk /henkilö
|
30991
|
57555
|
49735
|
53708
|
38397
|
Lisätukitarve mk/henkilö
(tavoite nykymenomalli)
|
18744
|
-7820
|
0
|
-3973
|
11338
|
Lisätukitarve
yhteensä I
(milj. mk.)
|
2193
|
-492
|
0
|
-286
|
997
|
Lisätukitarve mk/henkilö
(tavoite järki-ihmisen malli)
|
26564
|
0
|
7280
|
3847
|
19158
|
Lisätukitarve yhteensä II
(milj. mk)
|
3017
|
0
|
531
|
277
|
1685
|
Tästä taulukosta nähdään, että jos verrataan
(keinotekoisesti tuottamattomaksi tehtyyn) nykymenomalliin, niin (vastaavasti
paranneltu) pinta-alamalli ei tarvitse lisätukea, mutta 100% luomuihmisen
malli tarvitsee jo lisätukea lähes miljardin. Järki-ihmisen mallissa
säästetään lähes puoli miljardia.
Jos taas verrataan muita malleja (ilman luomua olevaan) järki-ihmisen
malliin (jollainen luomun kustannuksia selvitettäessä tietysti täytyisi
olla lähtökohtana), kaikissa luomumalleissa syntyy lisätuen tarvetta.
Luomuihmisen mallissa lisätuen tarve on jo yli puolitoista miljardia. Se
on aivan eri luku kuin alkuperäisessä taulukossa esitetty 247 miljoonaa,
eri kertaluokassa. On myös tuskin oletettavaa, että jokainen "luomuihminen"
tyytyisi yli 30% vähäisempään toimeentuloon kuin "järki-ihminen".
Jos vertailulähtökohtana olisi v. 1997 viljelijän keskimääräinen
tulotaso, laskelmista tulisi tietysti aika villejä: kaikissa skenaarioissa
huimia säästöjä, jopa luomuihmisen mallissa.
Näin on nähty, että ko. selvityksen luvuilla ja aivan selvityksen
pohjalta arvioidun luomuttoman vaihtoehtomallin avulla päästiin jo
hiukan realistisempaan kuvaan luomun lisäkustannuksista. Kokonaan toinen
juttu on, ovatko skenaariot muilta osin täysin objektiivisia, mutta siihenhän
ei tässä ole otettu kantaa, vain tähän "luomumatematiikkaan."
5.4. Onko lukuihin jo kätketty luomutukea?
Eri skenaarioiden tuotot ja kustannukset on esitetty vain kokonaissummina.
Pyysin Kauko Koikkalaiselta sähköpostitse tarkempaa selvitystä
siitä, mistä tuotot ja kustannukset muodostuvat. Hän ei vastannut
kysymykseeni muuten kuin lähettämällä otteen alkuperäisestä
selvityksestä sähköisessä muodossa. Kun erikseen kysyin
hehtaarituen määritelmää, sain häneltä kuitenkin
seuraavan vastauksen:
"En tiedä, kuinka hyvin olette perillä maatalouden tukipolitiikasta.
Hehtaarituella tarkoitamme laskelmassa sitä osuutta maatalouden tuesta,
joka määräytyy viljelyssä olevien peltohehtaarien mukaan.
Eri kasveille maksettavat tukimäärät vuodelta 1997 löytyvät
esim. MTTL:n julkaisusta Suomen maatalous 1997 tai MMM:stä. Luomutuki on
yksi tuki muiden joukossa ja se on otettu huomioon niille hehtaareille, joita
ko. skenaariossa viljeltäisiin luomuna."
Lähetin Koikkalaiselle tarkentavan kysymyksen:
"Eli silloin luomuhehtaarit skenaarioissanne saavat ylimääräisen
1000 markkaa?
Vai miten luomutuki on otettu huomioon?"
Koikkalainen vastasi:
"Kyllä sen voi noinkin tulkita, että luomuhehtaarit saavat ylimääräisen
tuen. Samalla täytyy kuitenkin muistaa, että noissa kaikissa skenaarioissa
kasvinviljelysortimentti on erilainen, mikä vaikuttaa kokonaistukimäärään.
Eli esimerkiksi suurempi nurmiala suhteessa vilja-alaan pienentää
oleellisesti kokonaistukitarvetta. Siksi pelkän luomutuen suuruudesta kinasteleminen
onkin aika hyödytöntä, eikä tuo keskusteluun juuri mitään
lisäarvoa. Tukijärjestelmät ovat muuttuneet noista laskelmantekoaikaisista
aika tavalla, ja olisikin mielenkiintoista tehdä nykyjärjestelmään
sovellettu tutkimus aiheesta, mikäli se koetaan tutkimusaiheistamme päättävien
taholta tarpeelliseksi. Päätän mielenkiintoisen keskustelun tästä
aiheesta osaltani tähän ja toivotan Hyvää Joulunalusaikaa"
Tämän pohjalla on siis selvää, että joku määrä
luomutukea on jo laskettu tuottoihin, mutta ei se, kuinka paljon. Nyt teen siis
toisen oman skenaarioni arvaamalla, mutta yritän arvata "luomuystävällisesti".
Jos nurmiala vähentää tuen tarvetta, jätettäköön
se siis tukilaskelmasta vaikka kokonaan pois. Jos hehtaarilta on saatu 1997
luomutukea 1000 markkaa, luomuihmisen mallissa se tekisi yhteensä 2,46
miljardia markkaa. Kun tästä vähennetään nurmiala,
jää 1,2 miljardia markkaa. Se yhdessä edellisen 1,6 miljardin
kanssa tekee 2,8 miljardia markkaa.
5.5. Harhaanjohtavat johtopäätökset
Edellä sanotun takia tekijät aivan turhaan väittävät
tulostensa olleen yllättäviä. He ovat itse ne sellaisiksi manipuloineet,
jotta he muodollisesti valehtelematta voisivat tehdä johtopäätöksensä.
Tarkkaamaton lukija käsittää väitteen, jossa "luomuskenaario
ei vaatisi kuin 250 miljoonan markan lisätuen vuodessa, jotta päästäisiin
samalle tulotasolle kuin tavanomaisella tuotannolla", luonnollisesti
siten, että tämä tarkoittaisi viljelijäin keskimääräistä
tulotasoa. Sitähän se ei tarkoita, kuten edellä
osoitettiin. Samasta irrelevantista luvusta on laskettu hehtaarikohtainen 100
markan lisätukitarve.
Onko luomu tässä tutkimuksessa tarkoituksellisesti haluttu näyttävän
hyvin halvalta? Varsinaista kantelua tieteen eettisten periaatteiden rikkomisesta
ei kai oikein saa tehtyä, koska kuitenkin kaikki asiat on esitetty muodollisesti
oikein. Mutta jokin sellainen outo tarkoitus tällä selvityksellä
lienee ollut. Onko tehty taustamateriaalia poliitikoille, joiden sitten toivotaan
muistavan vain sen, että "MTT:n tutkimuksen mukaan" laajamittainenkin
luomutuotanto olisi yllättävän halpaa? Ja jotka tällaisen
tuntuman perusteella hyväksyvät lukematta jonkin periaatepäätöksen?
Mutta entä sitten, kun luomuviljelijät kuitenkin tarvitsevat lisää
rahaa? Löytyyhän sieltä porsaanreikä: "Se miten tästä
siirrytään varsinaiseen tilatason toteutukseen on vielä ratkaisematon
ongelma." Tilatason toteutuksessa voidaan siten ilmeisesti edelleen laskea,
että luomutila tarvitsee koko viljelyalalleen normaalin hehtaarituen ja
sen lisäksi erillisen luomutuen. Ja näistä ynnäämällä
sitten lisärahat budjettiin, sopivasti kätkettyinä. Mutta muutoin
pysytään siinä, että luomu on halpaa, lähes ilmaista,
koska sehän on MTT:ssä tutkittu. Varmaan näin.
Koska minulla on "luomun suhteen ilmeisen vahva ennakkoasenne", saatan
olla näissä viime mietteissäni liiankin negatiivinen, mutta en
kyllä oikein tämän tutkimuksen tarkoitusta käsitellyiltä
osin ymmärrä. Ainakaan sitä ei ole käytetty siihen tarkoitukseen,
joka sillä nimen mukaan oli: " taustamuistio kansallisen luomustrategian
suunnittelun pohjaksi". Kansallista luomustrategiaa valmisteleva MMM:n
työryhmä ei mainitse sitä lähdeviitteissään eikä
sen vaikutus kyllä näy itse loppuraportissakaan:
http://www.mmm.fi/maatalous/luomutuotanto/ajankohtaista/
6. Vertailukohdaksi toinen laskelma
Matti Pekkarinen esitti Skepsis-keskustelusivuilla 24.11.2001 toisen laskelman
siitä, mitä 100% luomutuotanto Suomessa maksaisi (viesti numero 65236).
Esitetään se nyt myös tässä, vertailukohdaksi Koikkalaisen
ym. laskelmalle ja minun siitä interpoloimalle laskelmalle.
"Ilmari Schepel, viestissä numero 65208, herätteli lukijat
pohtimaan koko Suomen luomuttamista sekä arvioi siihen liittyviä kustannuksia.
Siitä Ilmarille suuri kiitos.
Itse innostuin myös tekemään laskelmia. hieman samaan tapaan.
Suomessa tarvittava pellon sato voidaan hyvin tuottaa 1,5 milj. hehtaarilla
(vaihtoehto A), kun käytetään taitavasti lannoitteita ja kemikaaleja,
eikä tuhlata maan aikaa välivuosiin. Mikäli em. aineita ei käytetä,
ja viljellään muutenkin luomusti, tarvittaneen noin 2,8 milj ha. Lasken
tässä kuitenkin 2,5 miljoonalla (vaihtoehto B), joka oli suunnilleen
Ilmarin ilmoittama peltoala ko. tilanteessa. Tuen perusmääränä
käytän omalla tilallani tullutta 39000 mk / 13 ha, eli 3000 mk/ha.
Se on kyllä alakanttiin. En ole panostanut riittävästi lomakkeiden
täyttöön ja tuen maksimointiin
Luomutuen määränä käytän sitä alinta mahdollista,
eli 610 mk/ha. Tilanteesta riippuen se tosiasiassa vaihtelee 610 ja 1402 mk/ha
välillä. Niinpä luomuhehtaari tulee laskelmassani saamaan tukea
3000+610= 3610 mk
A) 1500 000 * 3000 mk = 4500 000 000
B) 2500 00 * 3610 mk = 9025 000 000
Erotus on 4525 000 000 eli 4525 miljoonaa markkaa vuodessa! Ja vieläpä
aika varovaisella luomualan tarpeella laskettuna. Tehokkaan viljelyn etuna on
myös huomattava, että niin saadaan ympäristöllisesti herkät
peltolohkot pois viljelystä, vaikkapa ennallistettua metsän kasvulle.
Harmillisena puolena tehokkaan viljelyn visiossani on se, että osa viljelijöistä
jää kyllä työttömäksi. Luomuvisiossa tuhertamista
piisaa isommalle peltoalalle ja isommalle porukalle
.
Matti Pekkarinen
http://kotisivu.raketti.net/mattitapio/
PS: Osa tuesta tulee EU:sta, eli on kierrätettyä rahaa, joka luomuväen
mielestä tietysti on ihan OK :-)"
7. Johtopäätös
Jokin arvio, minun Koikkalaisen ym. tutkimuksesta interpoloimani 1,6 miljardia
mk tai minun arvioni (lukuihin piilotetun luomutuen kera) 2,8 miljardia mk tai
Matti Pekkarisen 4,5 miljardia, on lähinnä totuutta, jos 100% luomuviljelyn
kustannuksia Suomessa maksettaisiin. En edes sano tässä tietäväni,
mikä niistä. Mutta takuulla väärä luku on 247 miljoonaa.
|