"Kukaan ei ole sellaista väittänytkään"

Olen jo kaksi kertaa törmännyt väitteeseen, että luomun kannattajat eivät ehdottaisikaan vaihtoehtoaan maailmanlaajuiseksi ratkaisuksi.

Ensimmäisen kerran Ilmari Schepel Ylen uutiskeskustelussa 19.6.2001 sanoi, että "kukaan ei koskaan ole ehdottanut, että koko maailma siirtyisi luomuun (paitsi luomun vastustajat)..." (Schepelin mielestä riittäisi — ehkä — Itämeren ravinnekuormituksen vähentäminen luomulla, ks tämä linkki- keinon toimivuus onkin sitten jo toinen juttu...)

Toisen kerrran törmäsin tähän samaan väitteeseen, kun Luomuliiton toiminnanjohtaja Irma Ryynänen vastasi amerikkalainen Jim Wellsin kirjoitukseen "Luomu on huono ratkaisu" (Helsingin Sanomat 18.7.02). Wells korosti, ettei luomusta ole ainakaan tulevaisuudessa ruoan maailmanlaaju’sen kysynnän tyydyttäjäksi. Vastineessaan "Luomutuotanto hyvä vaihtoehto" (HS, yleisönosasto 18.7.02) Ryynänen totesi, että "luomutuotannolla ei ole tarkoitus ratkaista maailman nälänhätää — kukaan ei ole tietääkseni sellaista väittänytkään — mutta luonnonmukainen viljely on oivallinen keino harjoittaa maataloutta pienimuotoisena pienissäkin kylissä kehitysmaissa."

Vastasin Ryynäsen kirjoitukseen HS:n yleisönosastossa koskien kysymystä luomun oivallisuudesta kehitysmaiden ruokaratkaisuna (HS 20.7.2002).

Tässä artikkelissani haluan kiistää väitteen, etteivät luomun kannattajat olisi esittäneet vaihtoehtoaan maailmanlaajuisena ratkaisuna. Tässä on heitä on:

1. "12 myyttiä maailman nälästä"

Tämä kirja, tekijöinä Francis Moore Lappe, Joseph Collins, Peter Rosset ja Luis Esparza, on ilmestynyt alun perin amerikkalaisen Food First-järjestön julkaisemana jo 1980-luvulla, ja kirjan toisen painoksen (1998) pohjalta tehty suomalainen laitos on ilmestynyt v. 2000, Suomen Rauhanpuolustajien kustantamana, http://www.rauhanpuolustajat.fi/pystykorva/sivut/12myyttia.html.

Eräs niistä "myyteistä", joita kirja asettuu kumoamaan, on seuraava: "Vihreä vallankumous ratkaisee nälkäongelman". Käytyään läpi vihreän vallankumouksen - voisiko sanoa - standardikritiikin, kirja ryhtyy hahmottelemaan vaihtoehtoa.

Vaihtoehto on "agroekologia". Sitä kuvataan mm. näin: "Yhden ja saman kasvin jatkuvan viljelyn sijaan agroekologia perustuu seka- ja vuoroviljelyyn sekä kasvinviljelyn ja karjatalouden yhdistämiseen - viljelijät kaikkialla maailmassa ovat kunnioittaneet näitä periaatteita iät ja ajat". "Satokasvien ja ilman typpeä maaperään sitovien palkokasvien vuoroviljely sekä matalakasvuisten palkokasvien (esimerkiksi apiloiden) viljely aluskasveina tai välikasveina satokasvien ohella (nk. viherlannoitus) ylläpitävät maan hedelmällisyyttä, jolloin kalliita keinolannoitteita ei tarvita". "Vuoro- ja sekaviljely sekä kylvön ja korjuun oikea ajoittaminen vähentävät oleellisesti tuholaisia, joten viljelijöiden ja kuluttajien terveyden vaarantavia torjunta-aineita ei tarvitse käyttää" (s. 115). Eli niin kuin vähemmänkin valistunut lukija ymmärtää, tässähän ei ole kyse mistään muusta kuin luomuviljelystä, uudesta nimestään huolimatta.

Myöhemmin esitetään "esimerkkejä onnistumisista" ja erityisesti Kuuban kokemusten pohjalta todetaan, että "agroekologiaan perustuvalla maataloudella voidaan tuottaa elintarvikkeita riittävästi kaikille ja samalla myös tuotannon omavaraisuus kasvaa. Yksi Kuuban avainopetuksista on se, että jos viljelijät saavat tuotteistaan oikeudenmukaisen hinnan, tuotanto kukoistaa - myös ilman vihreän vallankumouksen tuotantopanoksia. Jos nämä kalliit ja ihmiselle ja luonnolle haitalliset tuotantopanokset ovat siis tarpeettomia, voimme unohtaa ne" (s. 117). Niinpä voimme nähdä, että kirja vastaa takakantensa kysymykseen "Voidaanko luomuviljelyllä tuottaa tarpeeksi ruokaa", ehdottomasti kyllä.

Tämä on kirja, joka on sekä kirjan esipuheen että internetistä saadun vaikutelman mukaan laajalti kulunut vaihtoehtoväen käsissä. Sitä käytetään mitä ilmeisemmin myös aineistona Helsingin yliopistossa. No, kirjoja on lukemattomia, mennään eteenpäin.

2. Maailman tila 2002 (World Watch Institute)

Tämä kirja(sarja) ei enempiä esittelyjä kaivanne, se on, ellei vaihtoehtoväen raamattu, niin ainakin jonkinlainen katekismus tai postilla.

Viimeisessä vuoden 2002 laitoksessa on laaja luku 3 "Yleistä etua palveleva maatalous", kirjoittajanaan Brian Heilweil. Heilweil yrittää hämätä oikein kunnolla. Hänkin käyttää tätä "agroekologian" käsitettä - mutta puhuu silti luomusta välillä erikseen! Kun hän kuitenkin ryhtyy kuvaamaan "agrokologista" vaihtoehtoa, niin sieltähän se tulee: se on viljelyä ilman keinotekoisia lannoitteita ja torjunta-aineita.

"Maailman tila 2002" kertoo jo nimensä mukaisesti koko maailmasta ja ei jää yhtään epäilyksenalaiseksi, että "agroekologia" eli siis luomu, on tarkoitettu koko maailmaa varten, palvelemaan koko maailman "yleistä etua".

No, tämä kirja on ilmestynyt aika äskettäin. Taisipa sen julkistamistilaisuuskin keskittyä Suomen ydinvoiman vastustamiseen. Mutta seuraavan olisi pitänyt pistää ainakin aktivistin silmään.

3. Maailman vihreiden yhteinen julistus 2001

Maailman vihreiden kokouksessa Canberrassa 2001 hyväksyttiin yksimielisesti "charter", julkilausuma tai ohjelma, jossa myös luomuviljely mainitaan.

http://www.vihrealiitto.fi/globgr.html

Julistuksen luku "Ruoka ja vesi" alkaa ongelmien esittelyllä, alkaen tietysti tärkeimmästä: "Sadat miljoonat ihmiset ovat yhä aliravittuja." Ongelmien jälkeen nähdään vain yksi ainoa "valopilkku": luomuviljelyn nopea kasvu.

Osapuolet hyväksyivät tavoitteekseen nro 7.7, että ne tukevat ja edistävät luomuviljelyä. Koska mitään varauksia ei asiassa tehty, luomuviljelyn täytyy olla tarkoitettu koko maailmaa varten, ja koska se on "valopilkku", sen ei varmaankaan nähdä ainakaan pahentavan maailman aliravitsemusongelmaa.

Kaikkien luomuviljelyn kannattajien ei luonnollisesti tarvitse olla vihreitä, joten tuokin julistus on ymmärrettävästi voinut jäädä esim. tästä syystä huomaamatta.

Mutta seuraava esimerkkimme saa kyllä hieman ihmettelemään, miten Suomen Luomuliiton aktivistien tietämän mukaan kukaan ei ole kannattanut koko maailman ruokaongelmien ratkaisemista luomulla. Kyseessä on nimittäin:

4. Kansainvälinen luomuliitto, "International Federation of Organic Agriculture Movements", IFOAM

Kansainvälisellä luomuliitolla on täysin selkeä kanta: luomu on maailman pelastus, varauksetta. Se selviää kannanotoista, "position papers", täysin yksiselitteisesti. Esimerkkejä:

Se kehottaa Johannesburgin kokousta ottamaan luomuviljelyn keskeisesti mukaan kestävän kehityksen ohjelmaan: "The World Summit should clearly endorse organic agriculture as a major component in the implementation of Agenda 21."

Luomuviljely on kuulemma kokonaisvaltaisin ratkaisu ruokatuotannon kehityksen kestävyyden ongelmiin: "Organic agriculture offers the most comprehensive response to the sustainability problems facing agriculture and our food production system.

Jne. Luomuviljely tuo maailmalle ruokaturvan (tarkoittanee myös: poistaa nälän?), ja hävittääpä se sosiaaliset ja kulttuuriset ongelmatkin. Se yhdistää maailman ja tuo maailmaan rauhan.

Niin siellä lukee.

Kansainvälinen luomuliitto ilmoittaa Suomen luomuliiton jäsenorganisaatiokseen.

Mitenköhän Suomen luomuliitossa ei olla tietoisia näistä kannanotoista Ð se tuntuu todella merkilliseltä. Mutta ehkä he eivät ole viljelyskiireiltään ehtineet kokouksiin:

5. Vuoden 2000 IFOAM:in konferenssi

http://www.pellervo.fi/maatila/8_y00/partanen.htm

"Konferenssin tunnuslauseen "The World Grows Organic - Maailma matkalla luomuun" tueksi esitettiin viikon aikana vakuuttava määrä perusteluja. Konferenssissa pyöri samaan aikaan parhaillaan toistakymmentä eri esitystä luomuviljelyyn, tuotteiden laatuun, ympäristöön, maaseutupolitiikkaan ynnä muuhun aiheeseen liittyvänä. Kolmas maailma ja WTO (Maailman kauppajärjestö) puhuttivat sekä rikkaiden että köyhien maiden edustajia keskenään ja erikseen. Suomalaisia puheenvuoroja käytettiin muun muassa maaseudun kehittämisen tutkimuksesta ja postereilla esiteltiin suomalaisia viljelytutkimuksia sekä tuotantovälineitä."

Hei, joku siellä Suomestakin oli! Eikö hän kertonut matkastaan kellekään Luomuliitossa mitään?

6. Rooman kansalaisjärjestöfoorum kesäkuussa 2002

http://www.kepa.fi/uutiset?2438

"Onko luomussa nälkäisten tulevaisuus?

11.06.2002 MIIA TOIKKA

ROOMA -- Onko luomu osa nälkäongelman ratkaisua vai osa ongelmaa, pohdittiin Rooman kansalaisjärjestöfoorumissa maanantaina."

Tässä konferensissa ei Toikan artikkelin mukaan esitetty yhtään näkökohtaa sitä ajatusta vastaan, että luomu olisi nälkäongelman ratkaisu Ð mutta useita puolesta. Mutta eivätkö panelistit todenneet "moneen kertaan, ettei luomu yksinään voi poistaa maailman nälkää"?

Kyllä totesivat, mutta luomu on silti mahdollinen nälän poistamisen menetelmä, jopa paras! Sillä:

"Nälän syyt ovat ennen kaikkea poliittisia ja taloudellisia, ja siksi myös ratkaisuja on haettava näistä sfääreistä. Osaltaan kysymys on kuitenkin myös maatalouden malleista ja menetelmistä, ja tässä kohdin luomu tarjoaa kestävän vaihtoehdon epäonnistuneelle tavanomaiselle maataloudelle."

No, eiväthän hän kaikki tiet vie Roomaan, ainakaan tuollaiseen hankalaan kesäaikaan.

Tämä seuraava, viimeinen esimerkki, aikakauslehti, on taas englanninkielinen.

7. Audubon society magazine

http://magazine.audubon.org/organic/

Tässä artikkelissa Fred Kirschenmann-niminen luomuaktivisti kiistää jyrkästi Dennis Averyn näkemykset maailmanlajuisen luomuviljelyn tarvitsemasta lisäpinta-alasta. "Tuotanto ei ole ongelma." Tällaisia Kirschenmannin tapaisia aktivisteja tai tiedemiehiäkin, jotka vakaasti uskovat luomun ratkaisevan koko maailman ruokaongelman, löytyy varsin helposti internetistä lisää. Luettelon jatkaminen ei liene tarpeen.

******

Ei ole lainkaan yllättävää vaan aivan odotettavissa, että luomuviljelyn kannattajat uskovat sen olevan hyvä ratkaisu myös maailmanlaajuisesti ja myös kehitysmaille. Pikemminkin sellainen luomuihminen, joka ei näin usko, ajautuu jossain määrin skitsofreeniseen tilanteeseen: tämä on paras viljelymuoto, mutta älkää te siellä missään tapauksessa kokeilko tätä!

Lopulta voisi siis melkein esittää koko kysymyksen aivan toisinpäin: onko Schepelin ja Ryynäsen lisäksi - ja hekin sanoivat sen vain rivien välissä - kukaan muu merkittävä luomuaktivisti myöntänyt, että luomu ei toimi maailmanlaajuisena ratkaisuna eikä sillä voida maailman nälkäongelmaa ratkaista? Onko sama joku samalla myös myöntänyt tämän kannaltaan surullisen tosiasian syyn, luomuviljelyn alhaisemman tuottavuuden, joka juuri tuo mukanaan ne tietyt kiusalliset vaihtoehdot, voi sanoa dilemman.

Eräs "ratkaisu" selvitä tästä dilemmasta, on kiistää luomun alhainen tuottavuus. Tämän tekee mm. edellä mainittu "12 myyttiä"-kirja. Se todistelee, esimerkein tietysti, ei tilastoin, että luomulla voidaan saavuttaa aivan yhtä suuret sadot kuin tehoviljelylläkin. Mutta tällä "ratkaisulla" on tietysti taas kauhea seurauksensa: miten siinä tapauksessa perustella luomuviljelyn saamia erityistukia Suomessa tai EU:ssa? Pienemmät sadothan olisivat siinä tapauksessa seurausta vain osaamattomuudesta — jopa kehitysmaissa hallittaisiin asiat paremmin!

Heikki Jokipii
7.8.2002