Logo Luonnonsuojeluyhdistys Tuottava Maa-Turvattu Luonto ry
Etusivu Uutiset Artikkelit Keskustelut Linkit Yhdistys

Maidon terveellisyys ja politiikka

Helsingin Sanomat kertoi laajassa artikkelissaan:

Maito on jättimäinen bisnes ja sen juomista edistetään jopa julkisin varoin, mutta onko siinä järkeä? ”Hyvä ruokavalio voidaan rakentaa ilman maitoa”

"Suomalaisia on valistettu maidon terveysvaikutuksista ahkerasti läpi vuosikymmenten.
[...]
Maidolla on pitkään ollut erityinen paikka suomalaisten ruokapöydissä: sitä juodaan Suomessa enemmän kuin missään muualla maailmassa. Maidon asema ruokajuomana on kuitenkin alkanut pikku hiljaa horjua."


(Loput artikkelista valitettavasti maksumuurin takana.)

Miksi näin on, miksi suomalaiset juovat niin paljon maitoa? Ja miksi sitä täällä pidetään erityisen terveellisenä?

Eräs siinä haastateltu ravintoasiantuntija esitti selityksenä 2. maailmansodan aikaisen ja sen jälkeisen pulakauden. Maidosta sai kuitenkin hyvää ravintoa, ja sitä oli saatavilla. Siksi sitä oli syytä suosia ja suosittaa, viranomaistenkin.

Artikkelin kuvitus antoi jo vihjeen siitä, että tuo selitys oli luultavasti väärä: maitoa suosittavien julisteiden sarja alkoi jo 1920- ja 1930-luvuilta!

Kerromme teille todennäköisesti oikean selityksen: maito nousi Suomessa arvoon arvaamattomaan Venäjän bolsevikkivallankumouksen ja sitä seuranneen Suomen itsenäistymisen takia v. 1917 ja sen jälkeen.

Hullulta kuulostava väite vaatii tarkemman selityksen ja tässä se tulee.

Suomen suuriruhtinaskunnan välittömässä läheisyydessä oli Venäjän pääkaupunki, miljoonakaupunki Pietari. Vuosikymmenien aikana oli tapahtunut hidasta kehitystä siihen suuntaan, että eteläisen Suomen maatalous suuntautui tämän suurkaupungin maitotaloustuoteiden kysynnän tyydyttämiseen. Kun kylmäkuljetusta suuressa mittakaavassa ei vielä osattu, niistä saatavat hinnat olivat nykyajan näkökulmasta nurin niskoin. Parhaan hinnan saivat karjalaiset jalostamattomimmasta tuotteesta, tuoreesta maidosta. Seuraavaksi parhaan kymenlaaksolaiset (ym.) voista. Juustoa kannatti viedä Pietariin aina Keski-Suomesta asti.

Koko Suomi siirtyi tämän myötä yhä enemmän maitotalouteen. Ja samalla viljanviljely väheni: tarvittava vilja saatiin edullisesti Venäjältä, sen parhailta eteläisemmiltä viljelyalueilta. Viljaa voitiin tuoda kaukaakin, rautateitse. Meillähän oli sama raideleveyskin.

Kaikki tämä kauppa kuitenkin v. 1917 katkesi. Ei kyllä ihan seinään, mutta muutamassa vuodessa. Koko ajan vähentyen. Seurauksena oli Suomessa valtava maitojärvi. Ja tietysti myös viljapula. Maataloudenkaan tuotantorakenteet eivät muutu hetkessä.

Maatalouskauppaa, myös maitotaloustuotteiden osalta, pystyttiin lopulta suuntaamaan länteen (erityisesti A. I. Virtasen erään loistavan keksinnön avulla - siitä erikseen myöhemmin) mutta mikä silloin heti avuksi? Silloinen Suomen valtio päätti juottaa ja syöttää ylimääräisen suomalaisille, erityisesti lapsille. Ja suomalaiset tiedemiehet silloin peesasivat: heidän mukaansa maito oli terveellistä, jopa välttämätöntä lapsille.

Kun koulujenkin opettajat vielä tulivat asiassa mukaan, niin sinä käsityksessähän me sitten kaikki olimme, minäkin, vuosikymmeniä myöhemminkin. Sitten alkoi toimia sananlasku: "Tottumus on toinen luonto". Maidosta tuli tapa, se alkoi maistua hyvältä.

Viljapulastakiin oli poliittisia seurauksia, jopa ulkopoliittisia. Suomi saavutti viljaomavaraisuuden vasta 1950-luvulla. Mutta sekin on sitten toinen juttu.

Entä maito Suomessa nyt? Edelleen se on Suomessa politikoinnin kohteena. Taustalla on taas eräänlainen maitojärvi, kun maidon kulutus aikuisväestön parissa laskee. Kun EU halusi tukea terveellisempää kouluruokailua, Suomi suuntasi määrärahan valtaosin koulumaidon tukeen. Erityisenä omana "pukinsorkkanaan" Suomi ja silloinen maatalousministeri Tiilikainen suuntasi määrärahaa erityisesti luomumaidon tukemiseen. Tälle teolle ei valtiovalta tällä kertaa sitten saanutkaan tiedemiestensä siunausta. Tiilikainen joutui lopulta myöntämään, ettei terveellisyys ollut hänen ratkaisunsa peruste (vaikka ensin tätä oli jossain määrin yrittänyt):

Vs: Luomu laitosruokailussa ja muu pyrkimys pakkosyöttää

Heikki Jokipii, 13. 10. 2017.

Takaisin uutislistaan

Puu

© Luonnonsuojeluyhdistys Tuottava Maa - Turvattu Luonto ry