Historia - temp

[Heikki Jokipii]

https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Michael_Pax

 Tuija Mononen, Luomun verkostot, Joensuun yliopisto s. 66 (väitöskirja)

https://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_978-952-219-083-3/urn_isbn_978-952-219-083-3.pdf

Suomalaisen luomun historia ulottuu kuitenkin syviin juurimultiin21. Sampsa Heinonen  on  nimittäin  jäljittänyt  suomalaisen  luomun  juuret  1900-luvun  alkuvuosikymmenille. Kasvissyöntiä kannattanut uudistusliike, Karjaton maatalous, on menetelmällisesti niin  lähellä  1900-luvun  lopun  luomuviljelyä,  että  Heinosen  (2006)  tulkinnan  mukaan sitä voidaan pitää luomuviljelyn yhtenä edeltäjänä. Liike kehittyi 1920-luvulla Saksassa. Sitä voi nimittää luomun esiasteeksi, vaikka Suomessa erityiset kasvinsyönti- ja luonnonparannusliikkeet olivat suositumpia. Liike ei sallinut eläinten hyödyntämistä maatalou-dessa ja elintarviketuotannossa. Vain kasvissyönti oli hyväksyttävää. Liikkeen edustajilla ei ollut kielteistä kantaa keinolannoitteisiin. Niiden hintaa saatettiin kritisoida kalliiksi, mutta niitä ei pidetty epäluonnollisina tai niiden ympäristövaikutuksia kielteisinä, mitkä ovat nykyisiä keinolannoitteita koskevia asenteita luomun puolustajien joukossa. Karjaton viljely ei ollut tavoitteiltaan ympäristötietoista tai muita ekologisia kysymyksiä pohtivaa ja tiedostavaa. Viljelymenetelmä oli poikkeuksellinen nimenomaan karjattomuuden takia.  Myöskään  eläinten  kohtelussa  ei  vaadittu  lajityypillisten  ominaisuuksien  huomi-oonottamista kuten nykyisessä säädöstenmukaisessa luomueläintuotannossa.

Suomalaisen luomuviljelyn historiallisia juuria voidaan etsiä myös 1920-luvulta, jolloin Suomessa oli joitain karjattoman viljelytavan puolestapuhujia. Näiden henkilöiden tarinat ovat värikästä luettavaa (ks. Heinonen 2006). Esittelen seuraavaksi joitain luomun esiasteen  kannattajia  lyhyesti  sekä  luomun  historian  vaiheita  Suomessa.  Eräs  puolesta-puhujista  oli  lääkäri  Edward  Wilhelm  Lybeck,  joka  perusti  vuonna  1904  Elämänmä-en hermotautiparantolan Vilppulaan. Myös puutarhuri Toivo Uusikallio oli innostunut karjattomasta viljelystavasta ja hän perusti luomuelämäntapaa ja kasvissyöntiä korostaneensiirtokunnan  Brasiliaan.  Siirtokuntaan  muutti  yli  sata  suomalaista.  Luomun  viljely-teknisestä   näkökulmasta   mielenkiintoisimpia   ovat   Uuskallion   kylvötiheyskokeet   ja lannoitusmenetelmät, joissa puutarhaviljelyn periaatteita sovelletaan peltoviljelyyn. Myös ylistarolainen Jaakko Kaukonen perheineen lähti etsimään parempia olosuhteita luomue-lämäntavalle Etelä-Amerikasta. Päämääräänsä hän ei tavoittanut, mutta jatkoi vielä valit-semallaan tiellä Kurkijoella vuosina 1930–1942. Karjaton viljely ei Kaukosten ja Uuskal-lion toiminnan jälkeen enää kehittynyt, joten sitä ei voi suoraan rinnastaa luomuviljelyyn. Sampsa  Heinonen  (2006,  110)  tulkitsee  sen  kuitenkin  olevan  henkiseltä  perinnöltään tärkeä, sillä se aloitti vaihtoehtoisen viljelyn tradition.

Suomalaiset viljelijät eivät kiinnostuneet laajemmin karjattomasta maanviljelystä. Toisen maailmansodan jälkeen paremmin järjestäytynyt biodynaaminen viljely selätti karjattoman viljelyn lopullisesti. Biodynaamisessa viljelyssä korostui nimenomaan nautakarjan kasvatus ja niin sanottujen biodynaamisten hoitoaineiden eli preparaattien käyttö. Vertailun vuoksi mainittakoon, että esimerkiksi vuonna 2006 Suomessa oli luomuvalvonnassa eläimiä 432 tilalla liki 4000 luomutilasta22. Käytännössä siis moni luomutila ei käytä lan-noittamiseen lainkaan karjanlantaa tai se on tuotava tilan ulkopuolelta. Karjattomuuteen luomutiloilla vaikuttavat kuitenkin nykyisin enemmän yleiset maatalouden tuotanto-olo-suhteet  kuin  eettiset  tai  ideologiset  tavoitteet. Tavoitteellisesti  karjatonta  luomuviljelyä, vegaaniviljelyä, kehitetään nykyään ainakin Isossa-Britanniassa. (Heinonen 2006, 109.)

Ensimmäisen  luomuviljelykokeen  aloitti  Suomessa  vuoden  1927  keväällä  agronomi Henrik Wärnhjelm. Antroposofiaan olivat puolestaan tutustuneet diplomi-insinööri Uno Donner ja hänen vaimonsa Olly. He päättivät siirtää Lohjalla sijainneen Kirkniemen kar-tanon maat biodynaamiseen viljelyyn niin ikään vuonna 1927 ja jatkoivat tilanpitoa reilut 15 vuotta. Tila joutui sodan takia huonoon kuntoon ja pariskunta joutui siitä luopumaan. He olivat itse muuttaneet ulkomaille ja iso tila suunniteltiin alun perin palstoitettavaksi asutustiloiksi. Donnerit luovuttivat kartanon C. E. Mannerheimille virka-asunnoksi; val-tio  oli  nimittäin  luvannut  Mannerheimille  asunnon  kiitokseksi  palveluksista.  Näin  tila säästyi jakamiselta. (Kuisma 2001, 130; Heinonen 2002; 2006.)


Pohjoismaista  ensimmäisenä yhdistys ennätettiin perustaa Tanskassa vuonna 1936. Suomi seurasi kymmenen vuoden viiveellä, kun vuonna 1946 perustettiin Rudolf Steinerin oppeihin nojaava Biodynaami-nen yhdistys (ks. taulukko 7). Perustajina oli ensimmäisen viljelykokeen jo 1920-luvun lopulla tehnyt Henrik Wärnhjelm ystävineen. Vaikka hän oli lopettanut tilanpidon pari vuotta aiemmin, jatkoi hän viljelykokeita Kirkkonummella sijainneella Sjökullan koulu-tilalla.

Heinonen, Sampsa (2002). Suomalaisen luomun juurilla. Teoksessa Saukkonen, Anna (toim.): Ympäristöhistorian monet kasvot – kirjoituksia suomalaisesta ympäristöhistoriasta. Turun yliopiston Historian laitoksen julkaisuja 62. Turku. 327–347.
Heinonen, Sampsa (2006). Raitis raadoton ravinto. Karjaton maatalous liike Suomessa 1910–1930. Teoksessa Mononen Tuija & Tiina Silvasti (toim.) Ruokakysymys. Näkökulmia yhteiskuntatieteelliseen elintarviketutkimukseen. Gaudeamus: Helsinki. 88–212.

[Heikki Jokipii]

Historiaan


https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000003450600.html

Kotimaa
Mitä ovat luomu- tuotteet?
Tilaajille
Soininen Sami
16.7.1995 3:00
Luomulla tarkoitetaan luonnonmukaista maataloutta ja luonnonmukaisesti tuotettuja elintarvikkeita.


Luomuviljelyssä ei käytetä väkilannoitteita tai kemiallisia torjunta-aineita. Samaa kasvia ei viljellä jatkuvasti samalla pellolla, koska se köyhdyttää maata. Viljely perustuu kasvilajien kiertoviljelyyn ja maassa luonnostaan oleviin ravinteisiin ja pieneliöihin.


TILAAJILLE
Haluatko lukea koko artikkelin?

***

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000003398047.html

Kotimaa
Helsinkiläinen perheenäiti perusti ostokset kotiin tuovan kaupan
Tilaajille
Yli-Kovero Kristiina
11.1.1995 2:00
Helsingin Haagassa on toiminut vuoden ruokatavaroita Helsingin, Espoon ja Vantaan alueelle kuljettava Kotikauppias. Tilaukset voi soittaa tai faksata arkisin, ja tavarat toimitetaan kotiin seuraavana päivänä.


Vakituisia työntekijöitä on kaksi. Aamuisin tilatut tavarat haetaan tukuista. Jauhelihaa saa niin vähän kuin tarvitsee, omenoita vaikka vain yhden. Tarjolla on myös biodynaamisia ja luomutuotteita, eläintenruokia, puhdistusaineita ja papereita.

TILAAJILLE
Haluatko luk

***

HS:n vanhoista jutuista tuli Googlessa esiin nyt tämä n. 25 vuoden takaa.

Kotimaa
Vihreä valtuutettu antoi suostumuksensa Turun uudeksi johtajaksi

TILAAJILLE
Lapintie Pyry
27.9.1995 2:00
TURKU - Turun kaupunginjohtajan virkaan antoi tiistaina julkisen suostumuksensa virkaa jo aikaisemmin hakeneiden kahdentoista hakijan lisäksi turkulainen vihreä kaupunginvaltuutettu, biodynaaminen viljelijä Seppo Lohtaja . Virkaan voidaan valita hakijoiden ulkopuolelta myös suostumuksensa antanut henkilö.

Koska Lohtaja on ollut tärkeä vaikuttaja biodynaamisen viljelyn leviämisessä tuohon aikaan, laitetaan tuo nyt talteen.