Muut > Muut aiheet

Mikä estää siirtymästä hyötöreaktoreihin?

<< < (2/9) > >>

Heikki Jokipii:
Saanko vielä hiukan jupista, vaikkei minulla täsmällistä lisäkysymystä olekaan?

Tuo noin 700 miljoonaa kuulostaa kyllä pikkurahoilta, kun on tottunut nouseviin arvioihin Olkiluoto 3:n lopullisesta hinnasta, jossa minusta on vilahtanut jopa 8 miljardin luku! Vaikka siitä hinnasta on nyt liikkeellä vahvoja huhuja, että se tulisi Suomelle paljon halvemmaksi.

Myös fuusiohankkeen (ITER) hinta liikkuu ihan ei kertaluokissa. Fuusio on tietysti se varsinainen "Graalin malja". Mutta se ei, saamieni tietojen mukaan, yhtään auta jo syntyneen ydinjäteongelman ratkaisussa.

Wikipedia mainitsee hinta-arviona 10 miljardia, ja se on vasta kokeilua: riittää, että tuotetaan fuusion avulla hetkellisesti kymmenen kertaa enemmän energiaa kuin mitä järjestelmään syötetään yms. Ei tarvitse vielä tuottaa toimivaa, taloudellisesti kilpailukykyistä voimalaa.

Sikäli kuinka englanninkielisen Wikipedian tietoon BN-800-hankkeen hinnasta voi luottaa, se olisi ollut "140,6 billion rubles (roughly 2.165 billion dollars)". Sen tiedon lähteenä mainitaaan "Russian business journal Kommersant". BN-800:n teho on 880 MW. Lukija osannee itse tehdä tarvittavat vertailut.

Tai otetaan täältä vielä mukaan yksi vertailutieto: OL3:n (1600 MW) verran energiaa merituulivoimaloilla, hinta noin 10 miljardia.

Aurela kirjoitti aiemmin:


--- Quote ---Suomessa on valittu käytetyn ydinpolttoaineen suora loppusijoitus Suomen kallioperään ja tämä ei oikein sovi hyötöreaktorikuvioihin.
--- End quote ---


Missä määrin Suomella on kyse jo tehtyjen investointien harhasta? Kun on valittu tuo tie, ja saatu siitä kansainvälistä mainettakin, nyt ei "kannata" haikailla muuta vaihtoehtoa.

Jos puhutaan (ydinvoimaa vastustavien iskulauseen mukaan) 300 000 vuoden ongelmasta, niin vuotta kohden tasoitettuna kustannukset saisivat olla aika suuret. Saamieni tietojen mukaan hyötöreaktorilla sekä vähennettäisin jätteen määrää että pakollista säilytysaikaa ehkä noin sadasosaan?

Mutta jäteongelma ei ole varsinainen ongelma. Sehän voidaan ratkaista Suomen tavalla. Tai vaikka valtameren syvänteisiin upottamalla. Tai vielä muillakin tavoilla.

Mutta jätteessä olevien resurssien tuhlaaminen on.  Vielä jokunen vuosi tai vuosikymmen sitten maalattiin yleisesti uhkakuvia, että kaikki loppuu: öljy, uraani... Tämä varoittelu jäi kyllä minun "takaraivooni". Joilloin tuollaisen valtavan ydinjätteessä olevan energiaresurssin hylkääminen tuntuu suorastaan synniltä. Ruoan pois heittämistä suuremmalta!

Ja ITER:n eli koereaktorin rakentamisvaihe päättyy v. 2025. Hyötyreaktori BN-800 on ollut tuotannossa vuodesta 2016.

***

En tiedä, mitä tässä asiassa oikein pitäisi tehdä, miten edetä. Mutta olen päättänyt ottaa asiasta vieläkin enemmän selvää. Ja omalta osaltani yritän edistää asiaa. Ainakin sen perusteellisempaa tutkimista, vaihtoehtona.

Jotta eläkeläiselämäni ei olisi täysin hyödötön!

Heikki Jokipii:
Kun tämä hanke kuitenkin toivottomasti myöhästyy...

Fennovoiman ydinvoimalan piti käynnistyä viime kuussa – taustalla muhii erikoinen kiista: "Ajatuksena mahdotonta", että suomalaiset opettavat venäläisiä


--- Quote ---Fennovoima-hankkeen maali on nyt kahdeksan vuoden päässä. Vuosia kestäneestä yhteistyöstä huolimatta suomalaisten ja venäläisten yhteinen sävel alkaa löytyä vasta nyt.
--- End quote ---


... niin mikä estäisi aloittamasta (tavallaan) kokonaan alusta, ja muuttamasta hanke hyötöreaktorihankkeeksi?

Betoniasemien ja perustusten kaivamiseen yms. tehty työ ei mitenkään menisi hukkaan: niillä on tarvetta ja käyttöä hyötöreaktorillekin. Sen sijaan tässä olisi työtä...


--- Quote ---Laaksosen puhahtaa, että Fennovoima oli alun perin liiaksi "juristien ja hallintoihmisten" yhtiö.

– Yleensä insinöörit ovat rakentaneet ydinvoimalat, eivätkä juristit, hän sivaltaa.
--- End quote ---


... kun juristin ja hallintomiehen ensimmäinen kysymys saattaisi olla:

— Mikä ihme ja kumma sellainen on?

BN-800:n varsinainen rakennusvaihe kesti 10 vuotta. Kopion tekeminen siitä vaatisi varmaankin paljon vähemmän aikaa. Voisi hyvin ajatella, että 8 vuotta riittäisi?

Heikki Jokipii:
Tästä artikkelista saadaan vielä yksi vertailuluku (listaamme 09.01.20):

Ydinjäterahat poikimaan


--- Quote ---Valtion ydinjäterahastoon on kerätty 2,6 miljardia euroa. Sijoitusten riskinottoa halutaan lisätä maltillisesti.
--- End quote ---
(lihav. HJ)

TEM:n Jorma Aurelaa haastateltiin myös tässä, uudemmassa Suomen Kuvalehden 10.1.2020 jutussa (niinkuin mekin teimme edellä):

IKUISUUSKYSYMYS


--- Quote ---Ydinvoima on Suomessa suositumpaa kuin koskaan. Edes ydinjäte ei huolestuta. Sen voi jo pian haudata Eurajoen alle Onkaloon.
--- End quote ---

Ja nimenomaan hyötöreaktoriratkaisusta. Paperilehdessä hän kertoi:

a) Venäjällä on "omat taloudelliset lainalaisuutensa". Muualla se on liian kallista.
b) Teknisesti ne ovat mahdollisia. Mutta "taloudellisista ja poliittisista syistä ne alkavat olla scifiä".

Molemmat kohdat (a ja b) jättävät tai tuottavat lisäkysymyksiä, vaatisivat ainakin selvennystä.

Heikki Jokipii:
Tässä ei taas optimismia puutu — kun kyse on fuusiovoimalasta:

Tamperelaisessa teollisuushallissa on kehitetty tekniikkaa, joka voi vielä pelastaa maailman öljykriisiltä ja ydinjätteiltä


--- Quote ---Fuusiovoima on turvallisena pidetty vaihtoehto perinteiselle ydinvoimalle. Sitä on tutkittu vuosikymmeniä ja vihdoin jotain konkreettista on näkyvissä.
--- End quote ---

Ja hyvin optimistinen on hinta-arviokin:


--- Quote ---Yksi fuusioreaktori voisi tutkijan mukaan tuottaa yhtä paljon energiaa kuin esimerkiksi yksi Suomen ydinvoimaloista. Myös rakentamiskustannukset olisivat Määtän mukaan yhtä isot.
--- End quote ---

Vähän varovaisuutta:


--- Quote ---Vieläkin tähtäin on kaukana. EU-komission tavoitteena on ollut saada fuusioenergia sähköverkkoihin jo 2050-luvulla. Sen tiellä on vielä monta estettä.
--- End quote ---

Tästä vanhasta jutusta voimme lukea, miten ennen uskottiin:

Ydinvoiman epäilijästä leivottiin muutamassa viikossa ”insinöörin korvike” – Akateemikko Erkki Laurila rakensi teknologia-Suomea ja sen ensimmäistä tietokonetta Eskoa


--- Quote ---Laurila ei myöskään uskonut hyötöreaktorien tai fuusiovoimaloiden nopeaan läpimurtoon. Rohkeimmat ennustajat uskoivat niiden tulevan käyttöön jo 1960-luvulla.
--- End quote ---

Tuo epäusko oli todellakin perusteltua fuusiovoimaloiden osalta mutta tästä ...

Hyötöreaktori

... saamme tietää, että hyötöreaktorien kohdalla se ei ollut. Ote historiasta:


--- Quote ---Ensimmäinen ketjureaktio nopeassa reaktorissa saatiin käynnistymään 1946 Yhdysvalloissa (Clementine-reaktori). Useat muutkin maat olivat jo aloittaneet tutkimustyön tällä saralla, mutta Yhdysvalloissa saavutettiin myös seuraava merkittävä virstanpylväs, kun 1951 EBR 1 -reaktorista tuli ensimmäinen sähköä tuottanut reaktori maailmassa
--- End quote ---

Muualta Wikipediasta nämä tiedot (niissä pieni korjaus edelliseen ensimmäisestä sijasta tuossa kisassa):


--- Quote ---At 1:50 p.m. on December 20, 1951, it became one of the world's first electricity-generating nuclear power plants when it produced sufficient electricity to illuminate four 200-watt light bulbs.[4][5] Electricity had earlier been generated by a nuclear reactor on September 3, 1948 at the X-10 Graphite Reactor in Oak Ridge, Tennessee.[6] EBR-I subsequently generated sufficient electricity to power its building, and continued to be used for experimental purposes until it was decommissioned in 1964.
--- End quote ---
(lihav. HJ)

Mutta jos asia jo jotenkin saatiin käynnistymään 1946 tai 1951 tai vähän sen jälkeen, ei noita ennustajia oikeastaan niin rohkeina voi pitää. Maailman toinen energiaa tuottava ydinvoimala oli siis hyötöreaktori. Se kehitys olisi voinut jatkua. Ainakin sitä olisi ollut turvallista ja rationaalista ennustaa.

ITER pystyy nyt v. 2020 tähän:


--- Quote ---Ensinnäkin tutkijoiden on ollut vaikea saada fuusioreaktio kestämään niin kauan, että energiaa syntyisi. Tällä hetkellä reaktio kestää Määtän mukaan pisimmillään yli minuutin.
--- End quote ---

Siinä tuotettu sähkömäärä tuskin riitti edes tutkimuslaitoksen toimistorakennuksen sähköistämiseen (?).

Nyt ainakin Venäjän BN-800 puskee verkkoon hyötösähköä ilmeisesti koko ajan tätä kirjoitettaessa. Eli tämän päivän osalta 24 tuntia, eli 1440 minuuttia, noin 880 MW:n teholla.

***

Miten ihmeeessä on Venäjä kyennyt kehittämään "omat taloudelliset lainalaisuutensa" (Aurela)? Mitä ihmettä ne ovat?

Lainataan tämä vielä Wikipediasta:


--- Quote ---Hyötöreaktoritekniikan polttoainetaloudellisten etujen vuoksi useimmissa suurissa teollisuusmaissa pidettiin selvänä, että ydinvoiman tuotannossa siirrytään ajan oloon hyötöreaktoreiden käyttöön, mutta nyttemmin monissa maissa, kuten Ranskassa, Saksassa ja Britanniassa, ollaan hyötöreaktoreiden voimalaitoskäytöstä luovuttu tai luopumassa poliittisella päätöksellä.
--- End quote ---
(lihav. HJ)

Eli ollaan tässä Aurelan toisessa perustelussa SK:ssa:


--- Quote ---[Mutta] "taloudellisista ja poliittisista syistä ne alkavat olla scifiä".
--- End quote ---
(lihav. HJ)

"Poliittisella päätöksellä" ja "poliittisista syistä". Niidenkin osalta olen nyt täysin ymmällä, kuten tuon taloudenkin osalta.

Heikki Jokipii:
Tähän on siis EU:ssa hyötöreaktorien sijasta satsattu lähes kaikki:

Viimeinen etappi fuusiovoimala ITERin rakentamisessa alkaa – Alkaako energiatuotannon Graalin malja vihdoin siintää?

Tällainenkin hankaluus on, tätä en tiennyt:


--- Quote ---Toinen hankaluus liittyy vetyyn. ITERissä tullaan käyttämään vedyn raskaita isotooppeja deuteriumia ja tritiumia. Deuteriumia saadaan kätevästi vaikkapa vedestä, mutta tritiumia täytyy tuottaa esimerkiksi fissioydinreaktoreilla. Maailmassa on tällä haavaa vain noin 25 kilogrammaa tritiumia, ja ITER tulee toimiessaan käyttämään sitä noin kilon vuodessa.
--- End quote ---

***

Pariltakin taholta lisää olen sähköpostitse kysynyt, miksei se kannata hyötöreaktoreita. Vielä ei ole tullut vastauksia.

Navigaatio

[0] Viestien etusivu

[#] Seuraava sivu

[*] Edellinen sivu

Go to full version