Muut > Muut aiheet

Mikä estää siirtymästä hyötöreaktoreihin?

<< < (3/9) > >>

Heikki Jokipii:
Tässä pitkässä saksankielisessä artikkelissa kuvataan vaihtoehtoa hyötöreaktorille:

Der Dual-Fluid-Reaktor und die Möglichkeiten der Kernenergie

Mutta siinäkin vaihtoehdossa olennaista on, että käytetty polttoaine, ydinjäte pystytään käyttämään. Jos ja kun useitakin mahdollisuuksia on, mihinkään vaihtoehtoon ei kannata hirttäytyä. — Olisi tietysti käytettävissä ilmaisu "IV sukupolven reaktoritekniikka", mutta se on hivenen hankala.

Heikki Jokipii:
USA:ssa ei tämä kehitystyö ole tyystin loppunut:

https://en.m.wikipedia.org/wiki/Aurora_nuclear_reactor

Ja ellei tuossa tarkkaan ottaen ole kyse hyötöreaktorista, se on saman tekevää. Käytettyä ydinpolttoainetta se kuitenkin tulee käyttämään:


--- Quote ---It will use "recycled" high-assay, low-enriched uranium (HALEU) fuel originally fabricated for the Experimental Breeder Reactor II (EBR-II),[2][3][4] and if fully operational, would become "the first fuel-recycling commercial reactor in the United States".
--- End quote ---


***

Hupaisasti tuon firman nimi on annettu tämän luonnollisen reaktorin mukaan:

https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Oklo

Reaktorin nimessäkin on tietysti symboliikkaa: auringonnousu, aamurusko.

PS. Kauniiseen paikkaan ja rohkealla arkkitehtuurilla tuo koereaktori rakennetaan. Se on kuin miljonäärin erämaahuvila.

Heikki Jokipii:
Nyt luulen, että alan lähestyä sitä kuumaa puuroa, jota tässä kierretään, tai ainakin hahmottaa missä se puuro on.

Olen käynyt kirjeenvaihtoa asiasta VTT:n reaktoriturvallisuuden professorin Jaakko Leppäsen kanssa, ja hän ystävällisesti vastasi minulle mm. näin:


--- Quote ---"Hyötöreaktoreihin perustuvassa polttoainekierrossa ei ole kyse ainoastaan reaktoreista (joita siis on ollut käytössä jo 1950-luvulta lähtien). Teknologian laajamittainen käyttöönotto edellyttäisi lisäksi teknisesti monimutkaista ja poliittisesti hankaa jälleenkäsittelyinfraa, jota ei luoda nopeasti tyhjästä."
--- End quote ---


Minun lisäkykysymykseni (joka sisältää myös toisen lainauksen häneltä):

Tarkoittaako tuo sitä, että jossain vaiheessa tuo käytetty polttoaine on potentiaalista ydinasekamaa? Vai ainoastaan sitä, että tarvittava teknologia olisi hankittava Venäjältä? Onko tässäkin kyse pääasiassa Suomen ulkopolitiikasta:


--- Quote ---"Suomen kaltaisen pienen ydinvoimamaan osalta jälleenkäsittely tarkoittaisi todennäköisesti palvelujen ostamista ulkomailta, mikä puolestaan edellyttäisi ydinaineiden liikkumista valtiorajoen yli. Suomen nykyinen ydinenergialaki ei tällaiseen taivu, eikä poliittinen tilanne maailmalla näytä muutenkaan sellaiselta, että tällainen ratkaisu olisi toteutettavissa ihan lähitulevaisuudessa. Venäjän ja Kiinan kaltaiset suuret toimijat ovat sitten asia erikseen."
--- End quote ---


Saamani vastaus tuohon:


--- Quote ---No käytetyssä polttoaineessa olevan plutoniumin isotooppikoostumus on jo niin kaukana ydinaselaadusta, että siihen liittyvää riskiä pidetään pienenä. Enemmän tuossa on kyse itse jälleenkäsittelyteknologiaan liittyvästä riskistä. Eli samaa teknologiaa jolla polttoainetta kierrätetään takaisin reaktoriin voidaan käyttää ydinaselaatuisen plutoniumin valmistusprosessissa.
--- End quote ---


Nyt sitten minun tulkintani tuosta:

Suomella on vaihtoehtoina tuossa vain kaksi ikävää. Joko lähetetään Venäjälle aineita, joista Venäjä saa tehtyä ydinpommeja. Tai sitten hommataan laitteisto itsellemme. Joka myös maksaa hyvin paljon, mutta seuraava on ratkaisevampi asia. Silloin Suomella olisi mahdollisuus tehdä ydinaseita. Venäjälle ja Kiinalle ei aiheudu lisähankaluuksia, koska ne ovat jo ydinasevaltioita.  Eikä tietysti USA:llekaan (vrt. edellinen puheenvuoro).

PS. Lainasin tuossa tavallaan julkisuudessa yksityiskirjettä, mutta uskon sen tässä tapauksessa olevan luvallista, ja ettei Leppänen tuosta pane pahaksensa.

Heikki Jokipii:
Edellisestä täysin riippumaton syy voisi olla se, että katsotaan, ettei ydinpolttoaineesta tule ainakaan kovin pian pulaa. Koska ydinvoiman osuus pysyy aika vaatimattomana:

The World’s Projected Energy Mix, 2018-2040

Tuossa siis 5% vuonna 2040. Tuo linkki oli satunnaisesti valittu, mutta ei se aivan tuulesta temmattu ole: siellä kerrotaan, että tuo perustuu tässä ennustamisessa arvostetun IEA:n arvioihin.

Niinpä ydinjätteeseen ei ole nähtävissä olevassa tulevaisuudessa pakko turvautua.

***

Tekniikka ja Talous -lehdessä se oli 15.10.2008 kerrottu näin:


--- Quote ---Jos kaikki mahdollinen uraani otetaan käyttöön, ydinpolttoaine riittää nykyisen suuruiseen sähköntuotantoon jopa 160 000 vuodeksi. Varmasti tunnetut uraanivarat riittävät nykytekniikalla nykyisille ydinvoimaloille 85 vuodeksi.
--- End quote ---


Mutta jos leikitään leikkiä, jossa ydinvoiman osuus on kymmenkertainen eli 50%, täytyy nuo yllä olevat luvut jakaa kymmenellä. Eli kaikkiaan 16 000 vuotta, varmasti tunnetuilla varoilla 8,5 vuotta. Siinä leikissä breeder on valttia tai jokeri!

Venäjän BN800:n tyyppisille laitoksille*) tunnetut uraanivarat riittävät nykytekniikalla 4250 vuodeksi. Tai toisessa skenaariossa 425 vuodeksi.

Kaikki mahdollinen uraani 8 miljoonaksi vuodeksi. Tai 800 000 vuodeksi.

_____

*) eli kaikki nykyiset ja tulevat ydinvoimalat on muutettu sellaisiksi

Heikki Jokipii:
Lähetin myös Ekomodernisteille saman kysymyksen, siinä muodossa, että mikseivät he puhu asiasta, ja sieltä sain tämän vastauksen:


--- Quote ---Olemme kyllä puhuneet hyötöreaktoreista lähes aina kun ydinjätteestä on keskusteltu. Sitä ei kuitenkaan ole otettu erilliseksi kärjeksi, koska tärkeää on edistää aivan kaikkea ydinvoimaa, myös sitä jo olemassaolevaa. Olemme jättämässä esimerkiksi puoltavan lausunnon Loviisan YVA-selvityksestä sillä toivomme kovasti että laitoksille haetaan jatkolupaa. Pienreaktorien saaminen Suomeen ylipäätään on toinen tärkeä tavoite, ja vähemmän tärkeää on se ovatko ne juuri hyötöreaktoreita. Mutta aiheesta kyllä puhumme ja pidämme sitäkin esillä.

Terveisin,
Tea Törmänen
--- End quote ---

Navigaatio

[0] Viestien etusivu

[#] Seuraava sivu

[*] Edellinen sivu

Go to full version