Kasvinjalostuksen uusi aikakausi

[Heikki Jokipii]

Merkitseekö tämä sitä, että Suomessa käytetään jo geenieditointia?

Ge­no­kau­ra­han­ke

29.6.2022
Elämäntieteet
Hankkeessa kehitetään genomivalintatyökalu, joka mahdollistaa punahometta (aiheuttajasienet F. graminearum ja F. langsethiae) kestävien kauralajikkeiden jalostuksen. Tämä hanke mahdollistaa mallinnuspopulaation punahomekestävyyden riittävän perusteellisen fenotyypityksen niin F. graminearum- (DON-tuottaja) kuin F. langsethiae-sienelle (T2/HT2-tuottaja).

Alaotsikkona vielä:

GenoKaura - Kasvinjalostuksen uudet työkalut kauran punahomeiden hallintaan

Mutta lisätietoa saa vain kuuntelemalla noin tunnin youtube-esityksen. En suostu!

Annaleena Ylhäinen twiittasi (samaan viitaten):

Annaleena Ylhäinen 🇫🇮🇺🇦
@AYlhainen·30. syysk.
Hei, hienoa ⁦@LukeFinland
⁩ - tällainen YouTube-video toimii viestinnässä mahtavasti ainakin tässä aiheessa 👍🏻👏🏻 #kaura #punahome #genokaura #Fusarium ⁦@marjajalli @Boreal_fi @helsinkiuni

Sanoisin, että ei toimi.
⁩

[Heikki Jokipii]

Näin aavistettiin käyvän, ja näin on hänen mukaansa nyt käymässä:

Viewpoint: How reducing regulatory costs will help prevent big corporations from dominating Canada’s gene editing field

Among researchers and plant breeders, the increased potential for discovery from CRISPR and RNAi has been an almost “quantum leap” for precise, targeted changes to a plant’s DNA. One researcher from Agriculture and Agri- Food Canada (AAFC) called gene editing “correcting a spelling mistake.” Could science continue doing what it’s always done in the past? Yes, but [Canada Grains Council’s Krista] Thomas likens the opportunity to assembling do-it-yourself furniture using the enclosed wrench in the package. Gene editing is like having a power ratchet: it’s still the same product in the end, but it’s built faster and easier.
[..]
Another benefit of the changes is the reduced regulatory cost, which [Krista] Thomas says will allow smaller players to participate. Yet Rieseberg believes there is the potential for less transparency compared to transgenic approaches about the techniques used to develop a particular trait or variety.

(lihav. HJ)

Tuo viimeinen pikku haitta viittaa varmaan siihen mahdollisuuteen, ettei avoimesti kerrotakaan, että on käytetty geenieditointia. Kyllä, sitä tarkoitan: luomuviljelyyn aiotuissa lajikkeissa kannattanee toimia juuri niin.

[Heikki Jokipii]

Tässä se on, tässä luomuväki pyristelee:

Ludger Wess
@LudgerWess
Jetzt wird es esoterisch und absurd. Offensichtlich kann Testbiotech sich nicht vorstellen, welche Veränderungen bei konventioneller Zucht im Genom entstehen können.

https://mobile.twitter.com/LudgerWess/status/1601589838741966848/photo/1

Eli kuvitellaan mahdolliseksi määritellä, mitä tavanomaisella jalostuksella voi saavuttaa. Ja siten erottaa joukosta  sellaiset, joiden jalostuksessa on käytetty geenieditointia.

Tuota luomuväen on sitten EU:ssakin yritettävä. Mutta uskooko heitä sitten kukaan?

***

Strategisesti kaukaa viisain osa luomuväestä ei tuohon juutu tai tukeudu, vaan etsii jo uusia asetelmia.

[Heikki Jokipii]

"Vaklataan" rohkeasti vain twitteristä, vaikka Elon Musk sanoisi vaikka mitä! 

Channa Prakash
@AgBioWorld
@FAO
 releases a report on gene editing in ag. @doudna_lab
 writes “we can alter nutritional content to combat malnutrition, remove toxins from staple foods, increase yields to fight hunger, improve pest resistance, reduce the need for agrochemical inputs.

Gene editing and agrifood systems (FAO)

https://twitter.com/AgBioWorld/status/1606301937472745473/photo/1

Yrittää balanssoitua linjanvetoa:

Abstract:
Gene-editing technologies represent a promising new tool for plant and animal breeding in low- and middle-income countries. They enhance precision and efficiency over current breeding methods and could lead to rapid development of improved plant varieties and animal breeds. However, as for any new technology, they have their merits and demerits. There is, as yet, no international consensus regarding if and how gene-edited organisms should be regulated, and whether their release would fall under the regulatory framework of the Cartagena Protocol on Biosafety to the Convention on Biological Diversity. This science- and evidence-based Issue Paper on gene editing and agrifood systems presents a balanced discussion of the most pertinent aspects of gene editing, including the consequences for human hunger, human health, food safety, effects on the environment, animal welfare, socioeconomic impact and distribution of benefits. Intrinsic ethical concerns and issues of governance and regulation are addressed, and the roles of the public and private sectors, alone and in partnership, are summarized. Various scenarios are also presented for how gene editing might be used in the future to help transform agrifood systems.

[Heikki Jokipii]

Nyt FAO on ottanut reippaammin kantaa:

‘Gene-edited crop regulations should be based on the product not the process’: UN’s FAO assesses impact of CRISPR and new breeding techniques on food

Ja se kanta on puolesta. Nämä tekniikat tulee ottaa mukaan.

[Heikki Jokipii]

Tännekö on tulossa tämän tieteen ja taidon keskittymä:

Latin America: A biotech laboratory and world champion in GMOs and gene editing

[Heikki Jokipii]

Kiina on markkina-alue. Mutta kiinalaiset tiedemiehet ovat myös aktiivisia toimijoita:

From a year down to two weeks: Chinese scientists create efficient plant gene editing tool that leapfrogs over ‘tedious’ steps

“Even primary school students and old farmers can master gene editing,” says [Southern University of Science and Technology, or SUSTech] scientist Zhu Jian-Kang, who has helped develop a new approach that could greatly simplify the difficult and time-consuming process of editing genes in plants.

…

While conventional methods of heritable gene editing in plants often take months, and in some cases up to a year, this innovative approach could reduce the process to about two weeks, according to [Cao Xuesong, a scientist at SUSTech and a member of Zhu’s team], who is also the first author of the study.

Ja kohta siis myös kiinalaiset koululaiset? 

[Heikki Jokipii]

Siitä, miten geenieditointi "demokratisoi" eli laajentaa, lisää toimijoiden määrää:

‘New opportunities to democratize gene-edited crops and promote global sustainability’: Nature Biotechnology editors outline how small companies drive agricultural innovation

Tuohon ilmiöön on täällä, siellä täällä viitattu. Radikaaleimmin teki Ronald Bailey (Reason), joka rakensi kokeellisen geenieditointilaboratorin omaan keittiöönsä.

Mutta asiaa sivuttiin myös tässä puheenvuorossa.

[Heikki Jokipii]

Tuon lisäksi olisi juuri tuossa yhteydessä voinut mainita naisen, jolta jäi palkinto saamatta tieteen ulkopuolisesta syystä, hänen varhaisen kuolemansa takia: Rosalind Franklin.

Äänitiedosto tuosta (2018):

Talking Biotech: Why Irish scientist Rosalind Franklin didn’t get the credit she deserved for the discovery of the structure of DNA

The race to determine the structure of DNA has a dark subtext that is frequently ignored when discussing this seminal discovery in biology. Competing groups at Cambridge and King’s College set their sights on resolving this important question. King’s College recruited a bright young x-ray crystalographer, a scientist that used energy to examine molecular structure. Her name was Dr. Rosalind Franklin. While teams in this old-boy’s network pushed forward, Franklin used her skills to generate data to answer the question. Her data would provide the information needed to determine the structure of DNA. However, she was not credited beyond a tiny footnote, and died at 37 never realizing how her data illuminated the discovery of DNA’s double-helical structure. The story is told by Dr. Mark Lawler of Queens University in Belfast, Northern Ireland.

Dr. Lawler’s article in The Conversation

Dr. Lawler’s accompanying article in The Irish Times