Ilmastonmuutos se tunkee joka paikkaan

[Heikki Jokipii]

Monen kertaan uutisisssa todettiin Bidenin Vilnassa sanoneen, että emme yksin pysty ratkaisemaan ilmastonmuutoksen kaltaisia kysymyksiä. Siihen tarvitaan mm. Natoa.

Kumpaa Hesari harmitteli enemmän?

G20-maat eivät tuominneet suoraan Venäjän hyökkäystä Ukrainaan

G20-maat eivät sitoutuneet fossiilipolttoaineista luopumiseen.

[Heikki Jokipii]

Ei ole kyse vain ilmastonmuutoksesta. Ja on kumminkin:

Maapallon verenpaine nousee – Tutkimuksen mukaan kuusi yhdeksästä planetaarisesta rajasta nyt ylitetty

Tutkijat muistuttavat, että maapallon kestokyky tarkoittaa paljon muutakin kuin ilmastonmuutosta. Samalla muut planetaariset rajat vaikuttavat myös ilmastonmuutokseen.

”Tiede ja maailma ylipäätään ovat hyvin huolissaan äärimmäisistä sääilmiöistä ympäri planeetan samalla, kun meneillään on kolmas ihmisen vahvistama El Niño vain 25 vuoden sisällä. Mutta se, mikä huolestuttaa meitä enemmän, ovat kasvavat merkit planeetan resilienssin heikkenemisestä, mikä näkyy planetaaristen rajojen rikkoutumisena. Se tuo meidät lähemmäs keikahduspisteitä ja sulkee mahdollisuudet siltä, että pysyisimme 1,5 asteen ilmastorajoissa”, varoittaa Potsdamin ilmastovaikutusten tutkimuslaitoksen PIK:in johtaja Johan Rockström.

[Heikki Jokipii]

Jahtaako koko maailma nyt kahta jänistä?

Ukrainan sotaa ei saa päästää pitkittyneeksi konfliktiksi, Niinistö linjasi viimeisessä YK-puheessaan

Niinistö penäsi jämerämpiä ilmastotoimia ja totesi, että maailma ei ole oikeilla raiteilla ilmastonmuutoksen torjumisessa.

”Olemme ottaneet merkittäviä askelia, mutta lisää on tehtävä. Kaikki edistys kestävän kehityksen tavoitteiden saralla vaarantuu, jos emme onnistu pysäyttämään maapallon lämpenemistä 1,5 asteeseen”, Niinistö sanoi ja viittasi viime aikoina koettuihin sään ääri-ilmiöihin.

”Meidän on yhdessä nostettava tavoitetasoamme. Tarvitsemme kiireellisesti uusia vahvoja sitoumuksia päästöjen vähentämiseksi. Ja niitä tukemaan tarvitaan pikaisia ja tehokkaita toimia.”

Ilmastonmuutoksen torjunta ajautuu tavallaan väistämättä "pitkittyneeksi konfliksi". 

[Heikki Jokipii]

Ihmiskunnan takaa-ajettavaksi vielä kolmas jänis:

Kestävän kehityksen tavoitteet voidaan saavuttaa

TÄNÄÄN 25. syyskuuta on jäljellä seitsemän vuotta saavuttaa yhdessä vuonna 2015 YK:ssa sovitut maailmanlaajuiset kestävän kehityksen tavoitteet. Kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda 2030 tähtää 17 tavoitteen avulla turvalliseen ja oikeudenmukaiseen elämään maapallolla. Se edellyttää merkittäviä muutoksia yhteiskuntamme tavassa toimia ja kohdella luonnonjärjestelmiä.

Tärkein Agenda 2030:n periaate on, että kaikkia tarvitaan muutoksen aikaansaamiseksi eikä ketään jätetä kehityksestä jälkeen.

Tai 16 uutta jänistä. Noissahan ilmastokysymykset ovat vain yhtenä osana:

Agenda 2030

[Heikki Jokipii]

Tämä on laskettu:

Raportti: Kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttaminen vaatisi yli tuhat dollaria per henki vuosittain

Jos YK:n kestävän kehityksen tavoitteet halutaan saavuttaa, hintalappu on biljoonia dollareita vuodessa, sanoo YK:n kauppa- ja kehitysjärjestö UNCTAD tuoreessa laskelmassaan.

Sen mukaan vuosittain tarvitaan 5,4–6,4 biljoonaa dollaria vuoteen 2030 asti. Henkeä kohti kustannukset olisivat 1 179–1 383 dollaria.

Sitä ei ole, paljonko ilmastotavoitteet tuosta  nielaisevat. Vrt. juuri edellisiin puheenvuoroihin.  Tai sihen, mitä Lomborg asiasta sanoi.

[Heikki Jokipii]

YK:n Türk: Tulevaisuudesta ei tarvitse enää varoittaa, sillä dystopia on jo täyttä totta

”Ilmastonmuutos on sysännyt miljoonia ihmisiä nälänhätään. Se tuhoaa toivoa, tilaisuuksia, koteja ja elämiä. Viime kuukausien aikana kiireelliset varoitukset ovat muuttuneet tappavaksi todellisuudeksi kerta toisensa jälkeen ympäri maailmaa”, Türk sanoo.

Ihmisoikeus­valtuutettu myös arvosteli useiden maiden päättäjien piittaamattomuutta siirtolaisten kuolemista. Hän mainitsi Välimeren, jossa noin 2 300 ihmisen on kerrottu hukkuneen tai kadonneen tänä vuonna. Pahimpana yksittäisenä esimerkkinä hän nosti esiin Kreikan rannikolla kesäkuussa tapahtuneen onnettomuuden, jossa satoja ihmisiä hukkui.

Tuohon artikkeliin vedottiin HS:n mielipidepalstalla tänään:

Ilmastoaktivismia tarvitaan enemmän kuin koskaan

Kuluva vuosikymmen on kuitenkin ratkaiseva kuumenemisen hillinnän onnistumisen kannalta. Tarvitsemme välittömästi vaikuttavia toimia: liikennettä on ohjattava vähäpäästöisyyteen, vanhat metsät on suojeltava, metsäkato pysäytettävä maankäytön muutosmaksun avulla ja monilla turvepelloilla siirryttävä kosteikkoviljelyyn tai ennallistamiseen. Toiveet teknologisista ratkaisuista tulevaisuudessa eivät vähennä nykytoimien painoarvoa.

Ilmastoaktivismia yhteiskuntamme muuttamiseksi tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan. Kaikilla tasoilla: kunnissa, yrityksissä, maanviljelyksessä, ministeriöissä, eduskunnassa ja kaduilla. Jokaisen panosta tarvitaan. Päättäjät eivät voi loputtomiin sulkea silmiään siltä, että ilmaston kuumeneminen vaikuttaa jokaisen suomalaisen elämään vuosisatojen ajan. Ilmaston kanssa ei voi neuvotella.

Ankarasti ja välittömästi pitäisi toimeen tarttua.

Mutta riittäkö motivaatio todella siihen? Jos jokaisen suomalaisen kohdalla sitä kuumenemista joudutaan koko elämä odottamaan? Ja se onkin sitten paljon vähemmän dramaattista kuin nyt puhutaa? Ja vielä: (omien) toimenpiteiden vaikutuksia ei kukaan pysty osoittamaan. Ei nyt eikä myöhemminkään.

Vielä: estämmekö todella ihmisten hukkumisen Välimereen tehokkaimmin juuri niillä ilmastotoimenpiteillä? Ja ratkeavatko muutkaan Türkin mainitsemat ongelmat niin? Kaikki OK, jos se 1,5 asteen nousu pystytään estämään? Jos/kun jokainen on antanut panoksensa?

[Heikki Jokipii]

Hyvin "kaunis" esimerkki ilmiöstä. Kaikki tämä (uhkaava) pula hedelmistä laitetaan (vähintään vihjailemalla) ilmastonmuutoksen piikkiin:

Appelsiinit olivat alkusoitto – monesta muustakin tuotteesta voi tulla ajoittain pulaa, joukossa suomalaisten suosikkijuoma

Perjantaina Yle kertoi, että kaakaonviljely uhkaa loppua jo lähivuosikymmeninä. Ilmastonmuutos voi tuoda saatavuusongelmia myös muihin tuttuihin tuotteisiin.

Vaikka jokaisen pulan taustalla ovat kasvitaudit.

Tämä kerrottiin HS:n uutiseen linkillä viittaamalla:

Useat mediat uutisoivat appelsiinien saatavuuden ongelmista, joka on näkynyt ajoittain tyhjinä hyllyinä suomalaiskaupoissa syksyn aikana.

Jossa sitten oli sanottu pikkuovelasti näin:

Appelsiinimehujen saatavuudessa on ollut kesän aikana ongelmia. Syynä on huono sato ja kasvitauti.

(lihav. HJ)

Hesarissa tiedetään kyllä, mistä on kyse, mutta sen toinenkin uutinen on otsikoitu samaan tapaan. Tekstistä selviää:

Appelsiini­mehun hinta uhkaa nousta hirmu­myrskyjen ja aasialaisen bakteeri­taudin takia

Pitkäaikaisempi ongelma on Aasiasta lähtöisin oleva sitruspuiden kellastumistauti. Myös HLB-taudiksi (huanglongbing) kutsuttu bakteeritauti estää ravinteiden kulkeutumisen puussa ja seurauksena puun lehdet alkavat kellertää.

***

Oman mausteensa tuohon soppaan antaa ruoka-asioissa aina esiin nouseva kotiinpäinveto, protektionismi (YLE):

Samalla kaupoissa pohditaan miten tropiikissa tuotettuja hedelmiä voisi korvata kotimaassa tuotetuilla.

Vastuullisuusjohtaja Timo Jäsken mukaan kotimainen omena voisi olla erinomainen vaihtoehto esimerkiksi banaanille.

– Kotimaisen omenan saatavuus on hyvä ja sesonki jatkuu syksystä pitkälle kevääseen. Ilmastonmuutos tulee vaikuttamaan yksittäisten tuotteiden satokausiin ja saatavuuteen sekä laajentamaan sitä tuotejoukkoa, jota myös Suomen leveyspiireillä voi kasvattaa, Jäske arvioi.

Ehkä jo piankin kuulemme suunnitelmasta kasvattaa suomalaista banaania? 

[Heikki Jokipii]

Kaikki kamaluudet lapsille johtuvat ilmastonmuutoksesta:

Lapset on unohdettu kansainvälisessä ilmastopolitiikassa

Tähän tapaan:

LAPSET ovat erityisen haavoittuva ihmisryhmä ilmastonmuutoksen vaikutuksille. Ilmastokriisillä on lapsille niin fyysisiä kuin psyykkisiä vakavia seurauksia, jotka ulottuvat pitkälle aikuisuuteen. Lapsen keho kestää aikuisen kehoa heikommin esimerkiksi äärimmäisiä helteitä ja nestehukkaa. Perheiden toimeentulon vaarantuessa erityisesti tytöt joutuvat keskeyttämään koulunkäynnin auttaakseen vanhempiaan kotitöissä tai mennäkseen naimisiin. Koulunkäynnin keskeytyminen vaarantaa niin lapsen itsensä kuin koko yhteiskunnan tulevaisuuden.