Ilmaston muutoksen torjunnan kustannukset yksilölle

[Heikki Jokipii]

Aikamoinen väite siihen nähden, että korkeamman elintason tavoittelu on esitetty myös koko asian syynä:

Climate Change Claim: People will be 31% Poorer by 2100

Hesari samasta (tai lähes samasta):

Tuore raportti: Ilmasto­kriisin talous­vaikutukset ovat paljon suurempia kuin on arvioitu

Ilmastonmuutoksen aiheuttamat taloushaitat ovat kuusi kertaa pahempia kuin on ennustettu, arvioi yhdysvaltalaisen NBER:n (National Bureau of Economic Research) tuore, vielä vertaisarvioimaton tutkimusraportti. Brittilehti The Guardian kertoi raportista perjantaina.

Globaali yhden celsiusasteen lämpötilan nousu johtaisi tutkijoiden mukaan 12 prosentin bruttokansantuotteen (bkt) laskuun.

Ja:

Toisessa huhtikuussa Naturessa esitellyssä tutkimuksessa arvioitin, että maailmantaloudessa keskitulo on 26 vuoden päästä 19 prosenttia pienempi kuin ilman ilmastokriisiä.

Molemmissa tutkimuksissa todetaan, että siirtymän, jossa pyritään lopettamaan fossiilisten polttoaineiden käyttö ja pitämään päästöt aisoissa, hinta kalpenee ilmastonmuutoksen hintaan verrattuna.

Ilmastonmuutoksen torjunta on siis puhdasta bisnestä, rahallisesti kannattavaa?

[Heikki Jokipii]

Miksi YLE tulkitsee tämän näin?

Eurooppa on ottamassa pitkän loikan oikealle – tiedä nämä viisi asiaa

Samaan aikaan EU:hun nihkeästi suhtautuvat puolueet voivat saada paljon kannatusta aiempaa useammassa maassa. Ne voivat nousta jälleen suurimmiksi myös Ranskassa ja Italiassa.

Tämä muuttaa Euroopan politiikan sisältöä ja päätöksentekoa.

Tässä jutussa kerromme, ketkä kesäkuussa valittavassa Euroopan parlamentissa todennäköisesti käyttävät valtaa.

Vaikka kyse on mm. tästä:

2. Ilmasto putoaa asialistalta

Tulevalla vaalikaudella ilmastokysymykset saattavat jäädä aiempaa pienemmälle huomiolle ja päästövähennystavotteista saatetaan joustaa.

Ilmastopoliitiikan saama huomio on vähentynyt jo nyt, vaikka kriisiä ei ole ratkaistu.

Vuoden 2019 vaaleissa vihreät saivat lisää paikkoja, kun ilmastopolitiikka oli pinnalla.

Politiikassa tapahtui valtava muutos, kun Eurooppa teki isoja päätöksiä hiilipäästöjen vähentämiseksi. Teollisuuden niin sanottua vihreää siirtymää yritettiin kiihdyttää koronaelvytyspaketin rahoilla.

Sittemmin muut kriisit ovat vieneet huomiota ilmastoasioilta.

Uusi europarlamentti tekee tuskin silti täyskäännöstä, koska teollisuudelle hiilettömyys on myös kilpailuvaltti. Edellisten vaalien jälkeen teollisuus painotti selkeää investointinäkymää, pohtii Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Juha Jokela.

Konservatiivit ja äärioikeisto eivät kuitenkaan kiritä ilmastopolitiikkaa.

– Oikeiston kriittisempi suhtautuminen lisää EPP:n painetta tinkiä kunnianhimoisimmasta politiikasta, erikoistutkija Kimmo Elo Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksesta sanoo.

Vastaava on nähty Suomessakin kuluvalla hallituskaudella, Elo muistuttaa.

Kunnianhimon lasku voisi Euroopassa näkyä esimerkiksi siten, että ilmastoneutraaliuden tai polttomoottoreista luopumisen määräaikoja siirrettäisiin pidemmälle.

Kuluvalla kaudella luontopolitiikassa nähtiin jo esimerkki oikeiston vaikutuksesta, kun luonnon ennallistamisen lakiesitys vesittyi käsittelyssä. ECR, valtaosa EPP:stä ja äärioikeisto yrittivät kaataa lain. Se meni lopulta läpi vihreiden, vasemmiston ja liberaalien äänin.

Mutta istuuko tuo perinteiseen oikeisto-vasemmistojakoon?

Vai olisiko kyse pollttisesta markkiraraosta, johon nk. populistiset puoleet ovat iskeneet?

Juuri edellä kuvatulla tavalla halutaan luoda kuva,. että ilmastopolitiikka olisi kaikkien yhteinen etu. Mutta meneekö se läpi?

[Heikki Jokipii]

Nämä puolueet olivat kyllä laajasti ajatellen vasemmalta:

Kolme oppositiopuoluetta jätti välikysymyksen – Perholehdolta tiukka kuitti Mykkäselle: “Olemme varmasti mieluusti anarkisteja”

SDP:N kansanedustaja Pinja Perholehto totesi medialle, että sosialidemokraateille on itsestään selvää, että välikysymyksessä ollaan mukana.

– On ihan kiistaton välttämättömyys sekä tieteellisesti että myös elinkeinoelämän näkökulmasta, että ilmasto- ja ympäristötoimia edistetään. Toinen näkökulma liittyy kestävään kasvuun ja vihreään siirtymään. Ja kolmas on se, että kyllä sekä suomalaisilla ihmisinä että elinkeinoelämällä ja yrityksillä pitäisi olla oikeus ja mahdollisuus luottaa siihen, että se mitä sanotaan myös pidetään. Näissä kaikissa kolmessa keskeisessä kysymyksessä Orpon hallitus on jo vajaan vuoden mittaisen taipaleen aikana osoittanut, ettei se ole sitoutunut eikä ole halunnut panostaa näihin toimenpiteisiin ja sitoumuksiin. Suomi on sitoutunut siihen, että luontokato pysäytetään vuoteen 2030 mennessä ja Suomi on hiilineutraali vuonna 2035.

Asia siis halutaan esittää kiistattomana, välttämättömänä ja tavallaan kaikkien hyväksymänä. Kun siihen kuitenkin liittyy kaikenlaista hankalaa ja ikävää*), siihen koloon voivat tietyt puolueet iskeä:

Ajatuspajan ennuste: Laitaoikeistolle äänivyöry eurovaaleissa – tällainen olisi euroskeptinen europarlamentti

Ilmastoasiat yhdistävät laitaoikeistoa

ECFR:n mukaan laitaoikeiston menestys vaikuttaisi eniten ilmastopolitiikkaan. Tähän asti keskustavasemmistolaiset ja vasemmistolaiset puolueet ovat saaneet voittoja ilmastotoimia koskevissa äänestyksissä hyvin pienellä äänienemmistöllä.

Laitaoikeisto voisi ennusteen mukaisilla paikkajaoilla vaikuttaa merkittävästi esimerkiksi EU:n yhteisiä ilmastotavoitteita koskeviin äänestyksiin.

Vielä tämä:

Kysely: Maahanmuutto nousi eurooppalaisten ykköshuoleksi

EUROOPASSA puolestaan maahanmuutto on kansalaisten huolenaiheiden kärjessä, mistä se on pudottanut pois huolen ilmaston lämpenemisestä. Erityisen selvä muutos on Saksassa, missä peräti 44 prosenttia vastaajista haluaisi maan hallinnon keskittyvän ennen kaikkea muuta maahanmuuton vähentämiseen. Samaa mieltä on ilmastotoimien osalta vain joka neljäs vastaaja.

_____________

*) yksi tapa on tietysti kiistää, että mitään hankalaa tai ikävää olisi. Mutta siihenkin "koloon" voivat nuo "populistiset" puolueet iskeä!

[Heikki Jokipii]

Tästä kirjoituksesta lisää vihjeitä siitä, että ilmastoasiat kummasti voivat vaikuttaa eurovaaleissakn:

Kokoomus mukana synnyttämässä EU-parlamenttiin enemmistöä laitaoikeiston kanssa − maa- ja metsätaloudelle muutos voi olla myönteinen

Ranskan Marine Le Pen ja Italian Giorgia Meloni ovat uuden mahdollisen koalition kiisteltyjä avainhahmoja. Vihervasemmisto kantaa osavastuun oikeistovyörytyksestä.
[..]
Toisaalta eurooppalaiset demarit ja vihreät kantavat osavastuun oikeistoprotestista, joka kohdistuu komission entisen demarivarapuheenjohtajan Frans Timmermansin johdolla runnottuun ympäristö- ja ilmastolainsäädäntöön. Jos Heinäluoman mainitsemat maltilliset voimat haluavat myös jatkossa tehdä EPP:n kanssa yhteistyötä, sen pitää tarkoittaa muiden muassa jäsenmaiden erityispiirteet ja taloudelliset vaikutukset paremmin huomioon ottavaa vihreätä siirtymää.

Ilmastoskeptisyys ja oikeastaan pienikin kriittisyys asiassa on suosiolla luovutettu nk. äärioikeistolle. Ja tottakai ne puolueet kerkeästi ottavat kopin.

Suomessa Hesari julkaisi 3. sivullaan tänään kuvan, jossa lähes kaikki puolueet (poislukien PS) olivat eilisessä vaaliväittelyssä nostaneet vihreän kortin ilmastotoimenpiteiden kiristämisen puolesta.

[Heikki Jokipii]

Hesari ja Suomen Uutiset näkevät nyt tilanteen yllättävän samalla tavalla:

Massasiirtolaisuus on noussut eurooppalaisten nuorten suurimmaksi peloksi ilmaston ja ympäristön sijasta

Hesari:

Minne haihtui huoli ilmastosta?
Ruotsalainen Greta Thunberg oli sukupolvensa ääni. Nyt hän tuntuu kadonneen, ja vihreiden kannatus on laskussa. Mihin ilmastoliikkeen energia katosi?

Ja siis muuttuneen. Yle ... näkee tilanteen muuttumattomana:

Kansa haluaa tekoja, mutta poliitikot ovat hiljaa – tässä neljä syytä, miksi ilmastokriisi on jäänyt vaalien alla varjoon

1. Turvallisuus ja talous hallitsevat keskustelua
[..]
2. Uhkaa ei nähdä, ennen kuin se on silmillä
[..]
3. Poliitikoilta puuttuu halua ja osaamista
[..]
4. Skeptikot pitävät ääntä, mutta he eivät ole enemmistö vaan vähemmistö

Erikseen vielä näin:

Gallupien mukaan kansalaiset ympäri Eurooppaa kannattavat ilmastotoimien kiristämistä.

Euronewsin teettämän tuoreen 26 000 vastaajan kyselyn tulos oli, että 52 prosentin mielestä ilmastotoimien tulisi olla EU:ssa prioriteetti. Viime vuoden Eurobarometri-kyselyssä 77 prosenttia piti ilmastonmuutosta erittäin vakavana asiana.

Suomessa Uutissuomalaisen viimevuotisen gallupin tulos oli, että 50 prosenttia kannatti toimia vaikka arki kallistuisi. Vastaan oli vain 33 prosenttia, pääasiassa perussuomalaisten ja keskustan kannattajia.

Vrt. juuri edellä.

[Heikki Jokipii]

Pääkirjoituksessaan tänään Hesarlkin kuitenkin palaa tähän asetelmaan:

EU-parlamentti sai valtaa ja nyt sitä hamuaa äärioikeisto

Minä taas uskon, että äärioikeistolaisuudella sanan klassisessa mielessä ei nyt sellaista vahvaa roolia ole kuin annetaan ymmärtää. — Nyt saattaa olla niin, että kaikki ovat taipuvaisia näkemään eurovaalit tärkeinä juuri itselle tärkeissä asioissa?

[Heikki Jokipii]

Tässä palataan tähän tulkintaan:

Nähdäänkö eurovaaleissa merkkejä nuorisojäristyksestä?

Sitten tuli Greta Thunberg ja Fridays for Future, Z-sukupolvi koulun portailla. Suomalaisnuoretkin löysivät kansalaistottelemattomuuden. Protestit seuraavat toisiaan: Elokapina, yliopistovaltaukset, Palestiina.

Nuoret vaikuttavat perinteisen puoluepolitiikan ulkopuolella. Moni ajattelee, että kriisit etenevät nopeasti ja politiikka hitaasti. Pian nähdään, onko nuorisojäristystä luvassa eurovaaleissa vieläkään.

Vähän ohi aiheen. Samoin eurovaaleissa odotetaan sitä, mitä pelätään. Pelko siitä, miten Venäjä nyt manipuloi mitä, tuo aiemmin aika vähäistä salaliittoteoriaa Eurooppaan.

***

Huomatkaa muuten, että hänkään ei periaatteessa kyseenalaista asiaa:

Jimmie Åkesson vaatii kansanäänestystä EU:n ilmastopolitiikasta – ja muuri pystyyn unionin Venäjän vastaiselle rajalle

Ilmastonmuutokseen liittyvä EU-lainsäädäntö hiertää erityisesti Åkessonin mieltä. Ruotsi on saanut liian paljon kantaakseen ja maan neuvottelijat ovat hoitaneet hommansa huonosti.

Jotta näin ei tapahtuisi uudelleen Åkesson haluaa, että Ruotsi järjestää kansanäänestyksen EU:n ilmastopolitiikasta, sillä kansanäänestykset vahvistaisivat maan neuvotteluasemaa Brysselissä.

– Se voisi koskea ilmastotavoitteita tai koko suurta Fit for 55 -ilmastopakettia.

– Kansanäänestykset olisivat paikallaan kaikesta, jossa on kyse EU:n budjetin kasvattamisesta tai vallan siirtämisestä jäsenmailta unionille.

Mutta jonkinlaista pahaa oloa oli Ruotsissakin syntynyt. Johon hän tarjoaa omanlaistaan ratkaisua.

[Heikki Jokipii]

Näin nämä lehdet haluaisivat olevan:

EU-vaaleissa pitäisi puhua myös ilmastosta

Lapin Kansa hämmästelee, kuinka pahasti ilmastonmuutos on jäänyt eurovaaleissa muiden teemojen alle.

”Toisin kuin julkisesta eurovaalikeskustelusta voisi päätellä, ilmastonmuutosta ei ole peruttu, vaan se etenee edelleen vauhdilla, joka ei lupaa hyvää maapallon tulevaisuudelle. Ilman uusia, globaaleja ilmastotoimia ylittyy pian raja, jonka jälkeen lämpenemisen pysäyttäminen käy mahdottomaksi.”

”EU:n rooli ilmastopolitiikassa on valtava, eikä unioni ei kaipaa tässä ilmastotilanteessa päättäjikseen kansallismielisiä populistijarruttelijoita, vaan globaalisti ajattelevia, rohkeita uudistajia.”

Eivätkä ne varmaan ole iloisia tavasta, jolla ilnastokysymys kuitenkin muuten vaaleihin vaikuttaa. Vrt. edellä.

[Heikki Jokipii]

Myös Markku Wilenius Voima-lehdessä näkee tämän:

Markku Wilenius: ”EU seisoo ja kaatuu vihreän siirtymän mukana”

Moni kansanryhmä on tosiasiassa jäänyt kehityksen kelkasta kilpailuyhteiskunnan kasvun ja hyvinvointivaltion ideologian rapautumisen myötä. Nykymuotoinen talousmalli pääsi vauhtiin jo 40–50 vuotta sitten, ja sillä oli eriarvoistava vaikutus. Samalla melkoinen määrä tuotantoa on siirtynyt pois läntisen maailman sydänalueelta. Sen vuoksi osa kansalaisista vastustaa ilmastotoimia. Esimerkiksi Ranskan politiikassa maanviljelijöillä on merkittävää valtaa ja siellä onkin nähty suuria traktorimarsseja vihreää siirtymää vastaan. Asialla on merkitystä koko EU:lle, koska Ranska on yksi sen perustajamaista.

Kansalaisten myötätunto pysyy ilmastopolitiikan puolella niin kauan kuin he eivät koe, että se kohtelee tiettyä ryhmää epäoikeudenmukaisesti. Keittiöpsykologian termein: se, että kaikilta viedään vähän, ei tunnu niin väärältä, kuin se, että joiltakuilta viedään enemmän kuin muilta.

Kyllä se protestointi kohdistui myös EU:n ajamaa maanviljelyn mallia vastaan.

Mutta Wilenius ei myönnä tai kerro, että mitään virheitä olisi tehty. Tämäkin on hyvin luomuväen tulkinta:

EU:n pitäisi nyt tukea uudistavaa eli regeneratiivista viljelyä. Se tarkoittaa ekosysteemiä kokonaisvaltaisesti elvyttävää viljelytapaa, jossa peltomaa pysyy hyvänä ja sitoo hiiltä, eli maanviljelijä voi toimillaan hillitä ilmastonmuutosta. Esimerkiksi Sveitsissä 80 prosenttia maatiloista tuottaa itse typen, jota ne tarvitsevat lannoitteeksi. Tämä helpottaa myös viljelijän taloushuolia, koska kaikkea tarvittavaa lannoitetta ei tarvitse ostaa.

Typensidonta on luomua. Regeneratiivisessa viljelyssä puhutaan myös suorakylvöstä. Se uhattiin tehdä/tehtiin Ranskassa mahdottomaksi vaikeuttamalla/estämällä glyfosaatin käyttö.

Hyvin epäselväksi jää tuo linkkinviite. Luke ei Sveitsistä kerro. Kertoo kyllä kierratyksestä, mutta jos siinä viitataan Sveitsin lehmien lantaan, hyvin äkkiä avautuu tämä Pandoran lipas.

***

Suomessa on nyt käymässä näin:

Ylen eurovaalimittaus: Vihreät menettämässä kaksi meppipaikkaa ja RKP ainoansa – perussuomalaiset vahvistunut

[Heikki Jokipii]

Vielä jatkoksi tämä WUWT:ssa ilmestynyt analyysi näistä vaaleista:

Getting Ready For The European Elections

Pätkä siitä:

Meanwhile, take note: there is clearly a political earthquake gathering force in Europe against the green energy takeover. Exactly how much force it has gathered so far is something we will learn much more about after June 9. But whether the shift in this election is small or large, either way it will be significant. That is because until now there has been in Europe essentially an all-party consensus on the necessity, if not moral urgency, of abandoning fossil fuels as soon as possible and replacing them with “zero emissions” alternatives, mainly wind and solar generation of electricity. Up until just now, all political momentum pushed toward the suppression of fossil fuels and the development of subsidized wind and solar replacements. Now, we are looking not just at a slowing of this momentum, but rather reversing it. Reality has set in.

[Heikki Jokipii]

Tässä vielä "poikkipuolinen" analyysi. Jossa mainitaan nämäkin:

Green politics and sustainability: There are some tradeoffs

The worry over continuing food inflation – and the possible role of green policies in fueling that pressure – have taken root across many of the countries at the heart of the Paris Climate Accord and their ambitious targets for moving to a more carbon-neutral global energy system.

The issue has prompted vocal protests and confrontational demonstrations from European and UK farmers – and generated rising concern among the elected officials who must reconcile those protests with existing and planned green commitments.

EU and UK farmers argue they are being squeezed on a number of economic fronts.  Shifting marketing flows in the wake of the Ukraine conflict have increased supplies, with resultant price pressure on commodities.  The Middle East is fraught with conflict and the future is uncertain in regard to oil prices. Cuts in diesel subsidies and other energy-related supports have added to costs and hurt producer bottom lines, German farmers contend. Restrictions on nitrogen-based fertilizers and sequestration of some farmlands have hurt productivity and profitability, others argue.

Complying with a growing roster of green requirements involves ever-more bureaucracy and takes more and more time and expense.  Protests have spread across France, Germany, Spain, Romania, Poland, Greece, Portugal, the Netherlands, the United Kingdom.

As one farmer summed up the litany of complaints to CNN, “We are no longer making a living from our profession.”

Eurostat findings tends to support the complaint: data shows a nearly 9 percent drop in the prices paid to EU farmers from 2022 to 2023.

Put that in perspective by imagining what you would do with that drop in your own household income – especially in an inflationary period.

The protests have reached sufficient size to prompt elected officials – many facing autumn elections – to rethink the extent and, perhaps more importantly, the timing of the ambitious green agenda. Some changes and restrictions have been rolled back or delayed. At this time, the discussion seems to focus on getting farmers more involved in the planning and development of green policies and programs and looking at time frames that provide greater opportunity for transition and adaptation.

Tämän toistaen:

Minä taas uskon, että äärioikeistolaisuudella sanan klassisessa mielessä ei nyt sellaista vahvaa roolia ole kuin annetaan ymmärtää.

[Heikki Jokipii]

Tol on tuonut tämän esiin ennenkin:

From Now To 2100 Emission Reduction Policy Costs Greatly Exceed Any Net Benefit from Averted Warming

The benefits of not meeting Paris Accord emissions-reduction targets outweigh the costs associated even with worst-case-scenario global warming throughout the 21st century.

A new comprehensive analysis (Tol, 2023) weighs the cost-benefit of meeting Paris Accord emission policy targets to keep global warming in check, or under 2°C.

The analysis reveals that even in the best case scenarios (that assume emission reduction policies fully meet their avoided-warming targets), as well as in the worst case scenarios (that assume “constant vulnerability” to global-warming-induced climate disasters and widespread economic austerity), the tens of trillions of USD costs associated with moving away from fossil fuel consumption to reach net-zero emissions by 2050 (4.8% of GDP) still outweigh the net benefit losses (3.0% of GDP) in 2100.

Näin:

There is a nearly 10 times worse cost versus benefit if we only consider the net impact of best- and worst-case-scenario emissions reduction policies through 2050, which is the year it is assumed the world economy will have reached net-zero targets if all goes according to plan.

“In 2050, the year of net-zero, the best estimate of the benefits of the 1.5∘C target are about 0.5% of GDP while the costs are almost 5%.”

Of course, if the more realistic outcomes with regard to achieving emissions reduction targets eventuate, and if the global warming on tap for failing to achieve these targets is not as exaggeratedly hot as models assume (e.g., 5°C warming by 2100), the net costs of climate “action” exceed the benefits of avoided warming two-, three- and even four-fold.

Simply put, the “Paris targets do not pass the cost-benefit test.”

***

https://www.hs.fi/mielipide/art-2000010473099.html

[Heikki Jokipii]

Aika lailla jakomielinen pääkirjoitus:

Pääkirjoitus: Suomalais­turistiakin vainoavat etelän hirmuhelteet, maastopalot ja vesipula – tämän takia kaikki on vasta alkua

Yli 40 asteen lämpötilat ovat viime viikkoina koetelleet laajoja alueita eteläisessä Euroopassa ja Turkissa.

Lämpöaalto on iskenyt esimerkiksi Kreikkaan poikkeuksellisen varhain, jo alkukesästä. Yhtä korkeita päivälämpötiloja mitataan Kreikassa tavallisesti vasta heinäkuun puolivälin jälkeen.

Äärimmäiset helteet koskettavat myös suomalaisia, sillä lämpö­aalto on jo johtanut kuolemantapauksiin Välimeren alueen suosituissa turistikohteissa. Kreikassa menehtyneiden joukossa on tunnettu brittiläinen lääkäri ja terveys­ohjelmien juontaja Michael Mosley, jonka kuolema nosti hirmuhelteisiin liittyvät vaarat uutis­otsikoihin koko Euroopassa
[..]
Sään ääri-ilmiöiden yleistyminen johtuu tiede­yhteisön laajan konsensuksen mukaan ihmisen aiheuttamasta maapallon ilmaston lämpenemisestä. Ilmastonmuutoksen merkit käyvät vuosi vuodelta yhä hälyttävämmiksi.

Sääkarttojen hehkuminen punaisina tuo ilmastonmuutoksen vaikutukset jälleen hetkeksi hallitusten, median ja kansalaisten huomion keskipisteeseen. Tietoisuus ongelmista ei kuitenkaan riitä. Tarvitaan tekoja maapallon lämpenemisen hillitsemiseksi, ja niillä on jo kiire.

Pahustako sinne lensivät! Ainakin jokin aika sitten tuo oli sellainen Teko, johon ilmastosta huolestuneita mediassa kehotettiin. Lentohävetkää! Jättäkää tuo pois!

***

Tiedän. Eli myönnän. Tämän kirjoittaja on esittänyt (ja linkannut) asiasta poikkipuolisia mielipiteitä... tuota, tuota... jatketaan sillä linjalla:

Central Italy Was 3-4°C Warmer Than Today About 10,000 to 12,000 Years Ago

Today’s average summer and winter temperatures are 22°C (21.4°C) and 8°C, respectively, at Central Italy’s Lake Trasimeno.

Around 11,000-12,000 years ago, when CO2 hovered in the 220-230 ppm range, summer temperatures averaged 25°C, sometimes rising to 27°C. This is at least 3°C warmer than today.

Maailma lämpenee tätä vauhtia. Kuinka pian se pahentaa em. tilannetta?

[Heikki Jokipii]

Tämän analyysin takana ovat varsinaisesti Paul Driessen ja Ronald Stein :

We have, can, and must continue to adjust to climate change – and not kill billions.

Climate changes may impact us in many ways. But eliminating coal, oil, and natural gas – with no 24/7/365 substitutes to replace them – would be immoral and evil. It would bring extreme shortages of reliable, affordable, essential energy, and of over 6,000 essential products derived from fossil fuels.

It would inflict billions of needless deaths from diseases, malnutrition, extreme heat and cold, and wild weather – on a planet where the human population has grown from 1 billion to 8 billion since Col. Edwin Drake drilled the first oilwell in 1859.

Weather-related fatalities have virtually disappeared, thanks to accurate forecasting, storm warnings, modern buildings, and medicines and other petroleum-based products that weren’t available even 100 years ago.

Fossil fuels for huge long-range jets and merchant ships move people, products, food, and medications to support global trade, mobility, health, and lifestyle choices. Indeed, more than 50,000 merchant ships, 20,000 commercial aircraft and 50,000 military aircraft use fuels manufactured from crude oil.

Food to feed Americans and humanity would be far less abundant and affordable without the fertilizers, insecticides, herbicides, and tractor and transportation fuels that come from oil and natural gas.

Everything powered by electricity utilizes petroleum-based derivatives: wind turbine blades and nacelle covers, wire insulation, iPhone and computer housings, defibrillators, myriad EV components and more.

Tärkeä osa omaa ilmastoskepsimiäni on myös siinä, että onko ihmiskunnalla todella niin tulenpalava (!) kiire vähentää kasvihuonepäästöjä, että kaikki muu voidaan unohtaa?


PS. Tiesivätkö vastaajat, mitä todella halusivat:

YK:n kysely: Neljä viidestä vastaajasta toivoo enemmän ilmastotoimia

Tuo kysely tuloksineen edellyttäisi tarkempaa tutustumista.

[Heikki Jokipii]

Eivät ole suomalaisen median urheilusivutkaan kertoneet tästä:

Teams Bring Their Own AC Units to Paris: Exposing the Absurdity of “Sustainability” at the Olympics

Että siis ainakaan USA:n olympiajoukkue ei luota Pariisin olympialaisten ilmastoystävälliseen energiaan. Vaan tuo mukanaan omat generaattorinsa ilmastointia varten.