Ydinvoima versus merituulivoima?

[Heikki Jokipii]

Eija-Riitta Korholalta loistava kirjoitus Iltalehdessä tänään:

Säteilevä vieras

Pähkinänkuoressa, täytyy sanoa:

Olen kirjoittanut ydinvoimasta paljon. On outoa, että se ainoa tehokas energiamuoto, jolla on historiallista näyttöä merkittävästä päästöjen vähentämisestä, on niiden vieroksuma, jotka vaativat päästöjen kiireellistä vähentämistä. Pidän ydinvoimalla pelottelua vakavana ympäristörikoksena nykymaailmassa. Sen seurauksena toistaiseksi turvallisinta, puhtainta ja tehokkainta energiamuotoa ajetaan yhä edelleen alas. Alasajo lisää päästöjä, maksaa ihmishenkiä ja lisää köyhyyttä. Fukushiman todelliset uhrit nähdään nyt, kun lisääntyvä hiilivoima tappaa ihmisiä poliitikkojen panikoinnin vuoksi. Kovaa hintaa maksetaan poliittisesta oikeaoppisuudesta ja ympäristöidentiteetistä.

***

Tämä haastateltu ei ehkä suoranaisesti panettele ydinvoimaa, mutta selvästi sitä vieroksuu ja vähättelee:

Fingridin Jukka Ruusunen: Suomessa ei vielä tajuta, miten ylivoimainen tuulivoima on hinnaltaan �" "Armeijan tutkahuolet ratkaistava pian

Ja vääristelee asiaa. Otetaan tämä ensin:

Ruususen mukaan uusi nyrkkisääntö on, että tuulivoimaa rakennetaan 1 000 megawatin edestä vuodessa. Eli Loviisan ydinvoimalan sähkötehon verran �" joka vuosi.

Eli tosiasiassa rakennetaan neljännes Loviisan energian tuotantokyvystä tuona aikana. Joka kestää vain noin kolmanneksen siitä ajasta minkä Loviisa tai muu ydinvoimala.

Kun noiden faktojen pohjalta laskee hinnan niin sitten Suomi tajuaa asian oikein: tuulivoima ei ole lainkaan ylivoimainen!

Myös tämä kaavion kuvatekstissä oleva tieto on syytä tarkistaa:

Kuvassa on Suomen nykyiset jo rakennetut tuulivoimalat, joiden yhteenlaskettu sähköteho on hieman yli 2 100 megawattia. Julkaistut markkinaehtoiset hankkeet kasvattavat Suomen tuulivoimakapasiteettia 56 prosentilla 3 176 megawattiin.

Asiassa on nimittäin aika tavallista, että hankkeita kyllä on, mutta mutta niidenkin aikataulut pyrkivät venymään. Nyt en tältä istumalta usko, että nuo toteutuisivat vuoden aikana. Jos viime vuonna tuulivoima nimellistehoina jopa hiukan väheni. Samaisesta Wikipediasta löydämme tiedon:

Huhtikuussa 2018 Suomeen oli suunnitteilla 15 500 MW:n tuulivoimahankkeet, joista 2000 MW merituulivoimaa. Hankkeiden kokonaisarvo oli 23 miljardia euroa.[27] Kunta jonka alueella tuulivoimaa sijaitsee, saa periä tuulipuistosta ja tuulivoimaloista tuulivoimaveroa.[28]

Erityisesti merituulivoimalahankkeista totesimme jo tämän. Eli yhtään sellaista ei ole käynnissä. Suunnitelmissa kyllä. (Korjatkaa, jos kuitenkin tiedätte jonkun käynnistyneen uuden hankkeen.)

[Heikki Jokipii]

Tästä valitettavasti ydinvoiman vastustajat saavat lisää vettä myllyynsä:

Olkiluodon ydinvoimalan kolmosreaktorin valmistuminen viivästyy yhä
Projekti on nyt aikataulustaan jäljessä kuusi viikkoa.

Heidän ilonsa tai voitonriemunsa pitäisi nyt pian pilata, osoittamalla verrattavissa olevalla tavalla, miten hitaasti tuuli- ja aurinkovoima täällä tosiasiassa etenee.

Mutta ei tuossa Olkiluodon tapauksessa enää suurista viivytyksistä ole kyse: säännöllinen toiminta on käynnissä joskus ensi elo-syyskuussa.

[Heikki Jokipii]

Tämä Tuulivoimayhdistyksen tieto (20.9.2019) tuo lisävalaistusta asiaan:

Suomeen tulossa jo yli 1 000 MW edestä markkinaehtoisia tuulivoimainvestointeja

Julkaistut markkinaehtoiset hankkeet kasvattavat Suomen tuulivoimakapasiteettia 56 prosentilla 3 176 megawattiin. Uusien tehokkaampien voimaloiden myötä vuosituotanto kasvaa investointien myötä 4,3 TWh eli peräti 72 prosenttia. Lisäyksellä voitaisiin kattaa lähes koko Helsingin kaupungin vuotuinen sähköntarve. Suurin osa uusista tuulipuistoista valmistuu vuosien 2019 - 2021 aikana. Markkinaehtoisten tuulipuistojen lisäksi Suomeen on rakenteilla 1,4 TWh tuulivoiman vuosituotanto valtion kilpailuttaman tuotantotuen avulla.

(lihav. HJ)

Mutta ei vielä asiaa täysin selvennä. Se tuossa kuitenkin sanotaan, että se 1000 Mw tulee kolmen vuoden aikana, eikä yhtenä vuonna. Eli Ruusunen YLE:n haastattelussa ei sanonut sitäkään asiaa oikein.

[Heikki Jokipii]

Nyt vasta huomasin, että noiden markkinaehtoisten tuulivoimaloiden tuossa yllä olevassa laskelmassa oletetaan toimivan käsittämättömän, uskomattoman korkealla keskimääräisellä käyttöasteellla: noin 50 prosenttia! Uusi parempi tekniikka? Niin, silloin siihen täytyy kuulua mukaan kyky säädellä sitä kuinka Suomessa tuulee!

Tuotantotukea saavien voimaloiden uskotaan tuottavan n. 40% maksimi- eli nimellistehostaan.

Ihmettelemättä tuota eroa muistutamme, että kansainvälisesti tuo osuuden maatuulivoimaloilla arvioidaan olevan n. 25%%. Eikä mielestäni esitellyssä listassa ollut merituulihankkeita (niissäkin muualla tyydytään arvioon n. 35%).

Nimellistehojen ja sähköntuotannon sotkemisesta on tuulivoimapropagandassa sentään luovuttu, mutta noilla utopistisilla prosenteilla melkein siihen taas palataan.

***

Samainen edellä mainittu Jukka Ruusunen oli HS:ssä tänään toisena kirjoittajana huolissaan tästä:

Laaja sähkö- tai telekatko saisi Suomen polvilleen

Sanoisin että jos Fingrid todella käytännössä odottaa ja laskee saatavan noin paljon sähköä tuulivoimaloista, meillä on odotettavissa varma sähkökriisi joka vuosi! Onneksi sentään tuo laskelma oli Tuulivoimayhdistyksen eikä Fingridin.

[Heikki Jokipii]

Tämän YLE kertoo:

Fortum rakentaa Venäjän suurinta tuulipuistoa �" Turbiineja arvostellaan Putinia myöten: “Ne värähtelevät niin, että madot ryömivät maasta“

Mutta millään se ei saa kerrotuksi Venäjän toimivasta hyötöreaktorista.

Kummasti tuossa uutisessa niputetaan yhteen fossiilinen energia ja ydinvoima. Molemmille vaihtoehtona on uusiutuva energia. Mutta Putinia kannattaa lainata:

Presidentti Vladimir Putin kritisoi heinäkuussa (siirryt toiseen palveluun) fossiilisesta energiasta ja ydinvoimasta kieltäytymistä ja kyseenalaisti aurinko- ja tuulivoiman laajamittaisen käytön maailmassa.

�" Kuinka monta lintua kuolee tuulivoimaloiden takia? Ne värähtelevät niin, että madot ryömivät maasta, Putin sanoi viitaten tuuliturbiineihin.

Saattoi sanoa muutakin oivaltavaa ja tärkeää. Ehkä mainitsi breederitkin? Putin puhuu tuossa linkissä venäjäksi. Toki sitäkin joku lukijoistamme osaa.  Se en kuitenkaan ole minä.

[Heikki Jokipii]

Siitä mekin olemme usein huomauttaneet, että kirjoitetaan "uusiutuva energia" kun tarkoitetaan "hiilidioksidipäästötön energia".

YLE onnistui kertomaan tämän uutisensa netissä ja radiossa ...

Ilmastotavoite karkaa kuin hiili taivaalle Intiassa �" Huolestunut energiaprofessori: Muutoksen kääntämiseen tarvitaan aivan uusi vaihde ja pian

... niin, ettei ydinvoimaa kertaakaan mainittu. Edes sivulauseessa. Edes kielteisesti. Ei mitenkään, lainkaan.

Johtuiko se mahdollisesti siitä, ettei Intiassa ole kiinnostusta ydinvoimaan?

Kun Hesari kertoi tänään Kiinasta, se onnistui tekemään tuon saman:

Yksi punahehkuinen video paljastaa, mistä hiilidioksidi tupruaa ilmakehään �" Voiko sama maa olla ilmaston pahin tärvelijä ja tilanteen ratkaisija?

Kiina rakentaa vauhdilla aurinkovoimaa �" ja avaa samalla uusia hiilivoimaloita. Kumpi Kiina on totta: hiiltä sylkevän teollisuuden tukija vai puhtaan teknologian valtias?

Paperilehdestä luettuna tänä aamuna: kaksi aukeamaa tarinaa tuosta niin, ettei ydinvoimaa kertaakaan mainittu, edes sivulauseessa tai ohimennen. Tai kielteisesti. Eli ei mainittu lainkaan.

Vaikka Suomessa olisi löytynyt ihan erityinen syy kertoa Kiinan ydinvoimasta:

Kiinassa jo toinen OL3-tyyppinen epr-reaktori käy täysillä - Ranskassa uusi ydinvoimala viivästyy jälleen kolmella vuodella

Ja kerrottavaa olisi ollut hyötöreaktoreistakin:

https://en.m.wikipedia.org/wiki/CFR-600

Niitähän tietysti ei Helsingin Sanomille, sen tiedesivut mukaan lukien, ole koskaan ollut olemassakaan.

***

Jutussa mainittiin kaksi suurta hilivoimalaa Saksassa ja Puolassa. Mutta ei kerottu, että niiden kohdalla olisi aikomustakaan ne sulkea ja/tai korvata jollakin.

[Heikki Jokipii]

Ei näitä ihan ensi kertaa mainita Hesarissa, mutta pitkä aika siitä taas on:

Ilmastonmuutos on ­yhä torjuttavissa (Atte Korhola)

Tuulen ja auringon lisäksi tarvitaan kaikkia hiilivapaita tuotantomuotoja, kuten ydinvoimaa. ­Uudet pienydinvoimalat, toriumilla toimivat sulasuolareaktorit ja no­peat hyötöreaktorit lisäävät ydin­laitosten turvallisuutta sekä vähentävät kustannuksia ja jätemääriä.

Ja yleensä ennenkin ne on tuonut esille ulkopuolinen kirjoittaja, ei toimitus.

***

Tätä en kyllä oikein ymmärrä:

Euroopan parlamentti julisti ilmastohätätilan �" termistä käytiin vääntöä Saksan historiallisen painolastin takia

Hätätila julistetaan ja samassa yhteydessä eräät haluavat sulkea ydinvoiman pois keinovalikoimasta:

Ympäristövaliokunnan muotoilu ei mennyt läpi parlamentin suuressa salissa. Ydinvoimalla on meppien enemmistön mukaan yhä roolinsa tulevaisuuden energiapaletissa ja taistelussa ilmastonmuutosta vastaan.

Päätösluonnoksessa todettiin alun perin, että ydinvoima ei ole turvallista eikä myöskään ympäristön tai talouden kannalta kestävää. Ehdotuksen mukaan sen käyttö pitäisi vähitellen lopettaa EU:ssa. Parlamentin suuressa salissa läpi meni muutosesitys, jonka mukaan ydinenergialla voi olla yhä merkitystä ilmastotavoitteiden saavuttamisessa.

Oliko meppien enemmistöllä tieto ja käsitys hyötöreaktorista? Vai eikö ollut:

�" Ydinenergiasta syntyvän jätteen vuoksi tämä energiamuoto edellyttää keskipitkän ja pitkän aikavälin strategiaa, jossa otetaan huomioon teknologinen kehitys, mepit kuitenkin lisäsivät.

Sillä tarkkaan ottaen lisää teknologista kehitystä ei tarvita. Hyötöreaktorit toimivat jo. Ja ne ratkaisevat jäteongelman.

Tuossa uutisessa kerrottiin, miten suomalaiset mepit äänestivät ilmastohätätilasta. Mutta miten he äänestivät ydinvoimasta?

[Heikki Jokipii]

Britanniassa oli laskettu, paljonko ylimääräisiä kustannuksia tulee uusiutuvista energianlähteitä verrattuna ydinvoimaan:

Excess costs of UK Weather Dependent Renewable Energy: 2018

Data oli saatu tällaiselta säätiöltä:

https://www.ref.org.uk/

The Renewable Energy Foundation is a registered charity promoting sustainable development for the benefit of the public by means of energy conservation and the use of renewable energy.

Erityisesti tuossa taulukossa kannattaa katsoa saraketta, jossa kerrotaan 60 vuoden pääoma- ja käyttökustannukset. Ja saraketta, jossa esitetään yksikkökustannukset gigawatilta, samassa ajassa. Siinä osoittautuu, että tämän keskusteluosion aloittanut Pekka Haaviston esittämä arvio halvasta merituulivoimasta meni raskaasti pieleen.

Kiusallinen tulos tietysti tuossa on, että kaasulla tuotettu energia oli kaikkein halvinta.

[Heikki Jokipii]

Tuossa uutisessa kerrottiin, miten suomalaiset mepit äänestivät ilmastohätätilasta. Mutta miten he äänestivät ydinvoimasta?

Näin kertoi Der Spiegel sen menneen:

Grüne Kernspaltung

Umso merkwürdiger war der Verlauf einer weiteren Abstimmung, bei der es tatsächlich um konkrete Schritte in Sachen Klimaschutz ging: die Entschließung des Europaparlaments zur Uno-Klimakonferenz in Madrid, die kommende Woche beginnt. Die weitreichende Resolution wurde mit großer Mehrheit angenommen, Christ- und Sozialdemokraten sowie Liberale stimmten nahezu geschlossen dafür. Mehrheitlich dagegen waren ausgerechnet: die Grünen.

[...]

Dennoch stimmten 46 Grüne dagegen und nur 15 dafür, zwei enthielten sich. Der Riss ging sogar quer durch die Fraktionsspitze: Die Deutsche Ska Keller war für die Resolution, ihr belgischer Co-Fraktionschef Philippe Lamberts dagegen.

Der Grund war nach Angaben aus Fraktionskreisen nicht etwa, dass das Reduktionsziel von 55 Prozent zu niedrig war - seit vergangener Woche fordern die Grünen ein Minus von 65 Prozent. Nein, es ging um etwas anderes: die Atomkraft.

Im Verlauf der Verhandlungen fand eine �,,nderung ihren Weg in den Resolutionstext, in der es heißt, die Kernenergie könne "zur Verwirklichung der Klimaschutzziele beitragen". Schließlich stoße sie keine Treibhausgase aus und könne einen "erheblichen Teil zur Stromerzeugung in der EU" beitragen. Zwar fordert die Resolution auch eine "mittel- und langfristige Strategie", um das Problem mit den strahlenden Abfällen in den Griff zu bekommen. Doch dass die Atomkraft für umweltfreundlich erklärt werden sollte, war den meisten Grünenabgeordneten offenbar zu viel.

(lihav. HJ)

Hyvin tiivistäen suomentaen: melkeinpä ainoat, jotka tuon kannanoton (jossa ydinvoimaa koskeva osa muutettiin hyväksyväksi) käsittelyssä äänestivät vastaan, olivat vihreitä. Mutta eivät hekään kaikki: vastaan 46, puolesta 15, tyhjää 2. Aivan kaikki muissakaan ryhmissä eivät puolesta äänestäneet (kuka mm. ei, siitä meillä on jo vahva epäilyksemme),

Ville Niininistö kertoi Facebookissa:

Euroopan parlamentti hyväksyi julistuksen ilmaston ja ympäristön hätätilasta! On tärkeää, että myös luonto huomioitiin.Parlamentti edellytti samalla komissiota varmistamaan että kaikki sen esitykset jatkossa ovat Pariisin ilmastosopimuksen 1,5 asteen tavoitteen mukaisia.

Europarlamentti hyväksyi samalla myös kannanoton Madridin ilmastokokoukseen, jossa vaadittiin EU:lta sitoutumista vähintään 55% päästövähennyksiin vuoteen 2030 mennessä sekä vähäpäästöisten ratkaisujen vauhdittamista. Samalla parlamentti esitti ilmastoneuvotteluissa ajettavaksi esimerkiksi kerosiiniveroa ja laiva- ja lentoliikenteen kasvavien päästöjen leikkaamista. Uuden komission ensimmäisiä tehtäviä on valmistella laajaa vihreän talouden ohjelmaa, jossa investoidaan uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuuteen sekä päästövähennyksiin samalla kun uudistetaan teollisuutta, panostetaan tutkimukseen ja luodaan uutta työtä. Ilmastonsuojelu on nyt Euroopan mahdollisuus ottaa myös teknologista ja teollista johtajuutta maailmalla, joka luo myös talouden ja ihmisten hyvinvointia.

(lihav. HJ)

Mutta ei tullut kertoneeksi siitä, miten europarlamentin Vihreät tuon kannanoton kohdalla äänestivät. Eikä sitä, miten hän ja Heidi Hautala äänestivät. Eikä tullut lainkaan maininneeksi ydinvoimaa, että siitä olisi edes keskusteltu.

[Heikki Jokipii]

Eivät kaikki saksalaisetkaan ydinvoimasta luopumista hyväksy:

Wolfgang Reitzle fordert Rückkehr zur Atomkraft

Eikä siis vieläkään ole myöhäistä muuttaa suuntaa.

***

Tässäkin suhteessa Saksan jälkeensä jättämät jäljet pelottavat:

Extreme Green Poverty: Germans Face �,�44 Billion Bill For Electricity Alone In 2020

Eivätkä nekään luo luottamusta siihen, että uusiutuva energia olisi halpaa. Saksa on rakentanut myös paljon merituulivoimaloita.

[Heikki Jokipii]

Mutta ei tullut kertoneeksi siitä, miten europarlamentin Vihreät tuon kannanoton kohdalla äänestivät. Eikä sitä, miten hän ja Heidi Hautala äänestivät. Eikä tullut lainkaan maininneeksi ydinvoimaa, että siitä olisi edes keskusteltu.

Mutta tässä hän kertoo. Tämä oli vilahtanut minulta ohi:

Suomalaismepit kritisoivat EU-linjausta ydinvoimasta: ”Erittäin vastuutonta ilmastopolitiikkaa”

Tuon mukaan siis kaikki suomalaismepit olivat ydinvoiman kannalla: se kuulukoon keinovalikoimaan. Myös siis vihreät:

Myös vihreiden europarlamentaarikko Ville Niinistö pitää ”harmillisena”, että ydinvoiman vastainen kappale lisättiin EU:n ilmastotavoitteiden listalle.

�" Kyse on kannanotosta, joka liittyy EU:n toimiin ja Madridin ilmastokokoukseen. Ei vihreät siihen ole tällaista lisäystä esittänyt, vaan kolme saksalaista demarimeppiä, tosin se hyväksyttiin ympäristövaliokunnassa, Niinistö sanoo.

Hänen mukaansa kysymys on siitä, että Saksan sisäpolitiikka on tullut EU:hun, kun maa on ajamassa ydinvoimaa alas.

Nyt tuo kertomus ei kuitenkaan ole ihan samanlainen kuin Der Spiegelin edellä:

Dennoch stimmten 46 Grüne dagegen und nur 15 dafür, zwei enthielten sich.

Kun siitä kappaleesta (tai koko kannanotosta) sitten EU-parlamentin suuressa salissa äänestettiin.

Sinänsä Niinistö on tuossa oikeassa: tässä kysymyksessä Saksan sisäpolitiikka on tullut EU:hun. Ja demarit ovat Saksassa tässä asiassa "paavillisempia kuin paavi itse". - Saksassa muuten oikeistopopulistinen AfD on pystynyt nappaamaan, omimaan ydinvoimamyönteisyyden: se on ainoa puolue, joka on johdonmukaisesti sen puolella.

***

Mutta kuinka siinä "ydinvoimaäänestyksessä" todella kävi, suomalaistenkaan osalta. Tässä on taas toisenlaista tietoa:

https://www.verkkouutiset.fi/kansanedustajan-kuva-ydinvoimasta-voi-tekopyhyytta/

65 prosentin sitovan päästövähennystavoitteen puolesta äänestäneistä edustajista Sirpa Pietikäinen, Ville Niinistö ja Heidi Hautala äänestivät parlamentissa myös ydinvoimaa vastustavan päätelmän puolesta.

Mutta jutun kommenteissa oli tuolle jo vastaväite:

Uutisesta ei käy selville ketkä ovat äänestäneet ydinvoimaa vastaan, kuvahan kertoo vain sen ketkä halusivat riittävät ilmastotavoitteet EU:lle. Miten tämä liitty ydinvoimaan. Lisäksi eivätkös nuo kahdeksan äänestäneet ilmastohätätilan julistamista _vastaan_? Ilmeisesti toimittajalla ei nyt ollut ajatus mukana kirjoittaessa tätä.

Täytyy ilmeisesti hakea tuo ko. äänestystulos netistä. Yritin jo kerran, oli silloin liian hankala löytää. Mutta täytyyhän sen jostain löytyä. Tässä on hyväksytty teksti:

http://www.europarl.europa.eu/doceo/document/TA-9-2019-0079_FI.html

Missä äänestystulos? Täällä sen kai pitäisi olla:

http://www.europarl.europa.eu/doceo/document/PV-9-2019-11-28-ITM-008-08_FI.html

Mutta siellä lukee vain:

(äänestystulokset: ”�,,änestysten tulokset” -liite, kohta 8 )

Täydellisempi versio pöytäkirjasta:

http://www.europarl.europa.eu/doceo/document/PV-9-2019-11-28_FI.html

Siellä lisätieto:

�,,änestyskäyttäytymistä ja äänestysaikeita koskevat ilmoitukset ovat nähtävissä parlamentin ”Täysistunto”-verkkosivustolla kohdassa ”�,,änestykset”, ”�,,änestysten tulokset” (Saatavilla olevat nimenhuutoäänestysten tulokset).

Missä tuo on? Miksei pirussa tarjota sinne linkkiä?!!!

[nyt on pakko levätä välillä ...]

Sen on pakko olla täällä:

http://www.europarl.europa.eu/plenary/fi/votes.html?tab=votes

En saa niistä tolkkua!

[nyt on pakko levätä välillä ...]

Yritetään nyt uutta kautta. Tässä oli alkuperäinen ehdotus tekstiksi:

http://www.europarl.europa.eu/doceo/document/B-9-2019-0174_FI.html

Ja sen kiistelty kohta:

56. toteaa, että ydinvoima ei ole turvallista eikä ympäristön tai talouden kannalta kestävää; ehdottaa siksi, että laaditaan oikeudenmukaista siirtymää koskeva strategia asteittaista ydinvoimasta luopumista varten EU:ssa, mukaan lukien uusien työpaikkojen tarjoaminen ydinenergia-alalla työskenteleville henkilöille, suunnitelmat ydinvoimaloiden turvallisesta purkamisesta sekä ydinjätteen turvallisesta käsittelystä ja pitkäaikaisesta loppusijoituksesta;

Ja tällaisen muodon se sai lopullisessa hyväksytyssä tekstissä:

59.  katsoo, että ydinenergialla voi olla merkitystä ilmastotavoitteiden saavuttamisessa, koska se ei aiheuta kasvihuonekaasupäästöjä ja sillä voidaan myös varmistaa merkittävä osuus sähköntuotannosta Euroopassa; katsoo kuitenkin, että ydinenergiasta syntyvän jätteen vuoksi tämä energiamuoto edellyttää keskipitkän ja pitkän aikavälin strategiaa, jossa otetaan huomioon teknologinen kehitys (laser, fuusio jne.)*), jolla pyritään parantamaan koko alan kestävyyttä;

Mutta löytämässäni äänestystulosliitteessä ei ole edes sanaa "ydinvoima" tai "ydinenergia"!

[nyt on pakko levätä välillä ...]

Hiukan levättyäni ja löydettyäni tuolta koodin "B9-0174/2019", löysin nimenhuutoäänestysten tuloksista nämä kohdat:

33. B9-0174/2019 - Am 11...69
34. B9-0174/2019 - Am 51...71
35. B9-0174/2019 - § 1/2...73
36. B9-0174/2019 - Am 52...75
37. B9-0174/2019 - § 9/1...77

Jonkun noista sen täytyy olla. Siinä viitataan sivunumeroihin tuossa melkoisen isossa tiedostossa (sen sisällysluettelosta). [vielä pieni hetki]


PS. 10.12.19: Nyt kyllä tältäkin kerralla, tältä erää luovutan: en niistä pöytäkirjan liitteistä selvää saa. On pyydettävä jostain lukuapua, ohjetta.

_________

*) huomaan, että tuossa ei ole mainittu hyötöreaktoreita, ei oltu niiden olemassaolosta tietoisia. Kuten uumoilinkin (edellä 29.11.19). Jätteen kannalta fuusiolla ja (tulevilla) fuusioreaktoreilla on ja ei ole merkitystä: ne eivät tuota jätettä, mutta eivät kyllä syö vanhaa pois. Laser ... niin, mitä sillä tuossa mahdetaan tarkoittaa?

[Heikki Jokipii]

Tämä on lohdullista ja toiveikkuutta nostattavaa ...

Ylen kysely: Suomalaiset kannattavat ydinvoimaa ilmastotaistelun työkaluna �" Erityisesti nuoret pitävät kestävänä energiamuotona

... mutta tältä osin harmittavaa tai ainakin huolestuttavaa:

Ydinvoima on taas ajankohtainen kysymys, sillä EU:ssa on käynnissä kova kädenvääntö ydinvoiman asemasta. Kuuma kysymys on, saako ydinvoima rahoitusalalle kaavaillun ekomerkin vai ei.

Ekomerkin tehtävä olisi kertoa sijoittajille, eläkeyhtiöille ja rahoituslaitoksille, mitkä energiamuodot ovat ympäristön kannalta kestäviä sijoituskohteita. [...]

Energiayrityksiä edustavan Energiateollisuuden mukaan ydinvoimahankkeiden rahoitus voi vaikeutua, mikäli ydinvoima jää ekomerkin ulkopuolelle. Tämä voisi osaltaan hankaloittaa päästövähennystavoitteiden saavuttamista.

Sähkön tuottaminen ydinvoimalla ei aiheuta suoria hiilidioksidipäästöjä, mutta säteilevät ydinjätteet hiertävät monissa EU-maissa.

Ja tuo viimeinen taas johtuu siitä, ettei kansalaisilla ole aavistustakaan hyötöreaktorien olemassaolosta. Luultavasti, koska europarlamentaarikoillakaan ei näytä olevan (ks. juuri edellä, alaviite).

Toistaen em. Ville Niinistölle ja minulle yhteisen näkökulman: osin tuo johtuu EU:n vahvasta maasta Saksasta. Olisihan melkoisen noloa sille, jos ekomerkin saisi energiamuoto, josta maa itsepäisesti yhä aikoo luopua �" jonkinlaisilla ekologisiila perusteiila tai argumenteilla.


PS. Parlamentin sivulla oli yhteydenottoa varten sähköpostiosoite, itse asiassa yhteydenottolaatikko. Lähetin sinne kysymyksen äänestyspöytäkirjojen tulkintaohjeesta, äsken.

[Heikki Jokipii]

Tämä pääkirjoitus kertoo Hesarinkin realismin tajusta:

Ydinvoimamyönteisyys kertoo realismin tajusta

Mutta tiedon puute tässä asiassa ei ole muuttunut:

Kyselyn peruskysymyksen kannalta ratkaisevaa on se, mitä kestävyydellä ­tarkoitetaan. Jos kysyttäisiin vain, että onko ydinvoima kestävä energiantuotantomuoto, vastaus voisi olla useammallakin aivan perustellusti kielteinen. Ydinvoiman jätekysymykseen ei ole kestävää ratkaisua.

. (lihav. HJ)

Vai onko kyse tiedon puutteesta, vai haluttomuudesta sitä yleisölle kertoa?

***

Ihan en ole tyytyväinen Iltasanomissa olleeseen luonnehdintaan pääministeri Sanna Marinin ydinvoimakannasta (joka tosin perustui ilmeisesti hänen vanhoihin lausuntoihinsa):

Pääministerin paikalta eronnut Antti Rinne (sd) on ollut sitä mieltä, että hallituksen tavoite hiilineutraaliudesta vuoteen 2035 mennessä ei toteudu ilman ydinvoimaa, minkä vuoksi hallituksen on tarvittaessa tuettava Fortumin Loviisan laitoksen jatkolupaa ja Fennovoiman Pyhäjoen voimalan rakennuslupaa.

Marin tuskin asettuu vastahankaan, vaikka suhtautuukin ydinvoimaan nihkeästi. Marin pitää ydinvoimainvestointeja järjettömän kalliina. Marinin mukaan ydinvoima ei ole yhteiskunnan kannalta kestävä, edullinen tai edes päästötön vaihtoehto.

Sillä luulenpa, että hänenkin nihkeytensä perustuu lopulta siihen illuusioon, että jäteongelmaa ei ole ratkaistu. Hänelle takuuvarmasti tulee Demokraatti-lehti. Mutta onko hänkään aina sen lukenut tarkasti, yleisökirjoituksia myöten (ks. edellä 20.06.19 ja 13.09.19)?

Tuo käsitys ydinvoiman järjettömästä kalleudesta perustuu minusta täysin Olkiluoto 3:n hintaan. Se käsitys voi kokea täydellisen romahduksen, jos lopullinen hinta asettuukin n. 5,5 miljardiin. Silloin vaihtoehtoiset hiilidioksidittomat ratkaisut ovat selvästi kalliimpia, kun tuotettu energiamäärä otetaan huomioon. Järjettömän kalliita, jos niin halutaan.

Hesarinkin tähän kumarrukseen tuulivoiman suuntaan...

Taloudellisen neuvonnan yhtiö Lazard kertoi vuosi sitten energiamuotojen kustannusvertailussaan, että vaihtoehtoiset energiantuotantomuodot ovat käännepisteessään: uusiutuvan energian voimaloiden rakentaminen ja ylläpito alkaa olla edullisempaa kuin perinteisiin energialähteisiin tukeutuvien voimaloiden ylläpitäminen. Tuulivoimakaan ei tarvitse enää tukea ollakseen rakentajalleen kannattavaa.

... voi sanoa, että palataan asiaan sitten kun/jos niin on tapahtunut. �" Meillä on esittää esimerkkinä puhe vuosia sitten luomun hinnoista, joiden piti lähestyä tavanomaisen ruoan hintoja. Käytännössä mitään sellaista ei tapahtunut.

Ja jos vertaillaan, tehdään se vertailu sitten kunnolla. Ottaen huomioon mm. sen, että tuulivoimalat täytyy rakentaa kolmeen kertaan ydinvoimalan elinkaaren aikana.  Ja tuulivoimaloista syntyvä ongelmajäte!

[Heikki Jokipii]

Ainakin Tsekki haluaa keskustella ydinvoimasta:

Suomen EU-puheenjohtajakauden päätavoite lässähti: huippukokous sai aikaan vain laihan ilmastosovun

ILMASTOKESKUSTELUA vaikeutti myös se, että moni jäsenmaa halusi puhua ydinenergian roolista ilmastonmuutoksen torjunnassa. Esimerkiksi Tšekin pääministeri Andrej Babiš sanoi, ettei Tsekki pysty rajoittamaan päästöjään nollatasolle ilman ydinenergiaa.

Vaatimukset liittyvät käynnissä olevaan keskusteluun, joka koskee sitä, kuinka EU:ssa suhtaudutaan ydinenergiaan ilmastotoimena ja lasketaanko ydinvoimahankkeet ilmastoystävällisiksi vihreiksi hankkeiksi.

Jotkut maat eivät selvästikään halunneet tuosta keskustella.

"Minulle on tärkeää, että kukaan ei kiellä meitä rakentamasta lisää ydinvoimaa. Meidän pitää saada sähköä ihmisille, yrityksille ja lämmitykseen. Tärkeintä on, ettei suljeta mitään pois”, Tsekin pääministeri Andrej Babiš sanoi ennen Brysselin kokousta uutistoimistojen mukaan.

Lopulta Tsekille riitti, että huippukokous totesi, että jäsenmaat päättävät itse energiapaletistaan, ja joillekin maille ydinvoima on osa palettia.

Minulle ei olisi riittänyt. Tuo on nk. nahkapäätös, koska kuitenkin koko EU:n päästöt lasketaan yhteen. Ja yhtenä kokonaisuutena Euroopan energiajärjestelmä toimii.

Eli olisin vaatinut, yhteisen hyvän nimissä, että Saksa peruu päätöksensä. Ja muut EU-maat, jotka ovat alasajopäätöksiä tehneet.

[Heikki Jokipii]

Miten tässä on käymässä:

France, UK block green finance deal in setback for climate goals

Led by France and Britain, EU states yesterday (11 December) blocked a set of new rules governing which financial products can be called “green” and “sustainable”, fearing it would prevent investments in nuclear and gas projects

Hesarin Muut lehdet -palstalla kerrottiin Kauppalehdessä kirjoitetun, että alustavan sovun mukaan ydinvoima ei saisi ekoleimaa. Mutta kenen sopu ja missä vaiheessa se oli?

Britain, France, the Czech Republic, Hungary, Poland, Slovakia, Romania, Bulgaria and Slovenia opposed the deal at a meeting of EU diplomats in Brussels, fearing it would prevent investments in nuclear and gas projects from being labelled as green.

Tuossa joukossa ei ollut Suomi, mutta tiettävästi ei myöskään ydinvoiman ekoleimaa vastustavien joukossa.

Jossain mielessä outoa on, että ydinvoima ja (kuitenkin hiilidioksidia tuottava) kaasu oli tuossa paketoitu samaan pakettiin.