Ydinvoima versus merituulivoima?

[Heikki Jokipii]

Meille "ydinväelle" lisää rohkaisua ja voitonriemukasta mieltä:

Is France Quietly Ditching Renewable Energy Targets?

Edellä jo ihmeteltiin, miten Ranska voi onnistumistaan katua. Ja pyrkiä matkimaan täydellistä epäonnistujaa. Eli Saksaa.

Tämä sama englanniksi:

What is going through the minds of activists who object to nuclear energy? France already gets most of its electricity from nuclear reactors, it wouldn’t take much more capacity for France to get 100% of its electricity from zero carbon nuclear.

Yet greens are wailing that renewables appear to be downgraded?

Why? What is so important about renewables? Why should any green care whether the emission reductions are achieved by nuclear energy rather than renewables? Haven’t they got a planet to save?

[Heikki Jokipii]

Tässä uutisessaan....

Sähkö uhkaa kallistua maalis­kuussa

... Hesari mainitsee tuulivoiman näin:

OL3:N tuotanto on niin suurta, että sen puuttuminen markkinalta nostaa pörssisähkön hintaa hyvin todennäköisesti. Tarkkaa arviota sen vaikutuksesta on mahdotonta antaa, sillä toteutunut hinta riippuu hyvin paljon siitä, kuinka paljon sähköä tuulivoimalat pystyvät tuottamaan.

Jos tuulivoimalat tuottavat sähköä maksimikapasiteetillaan, huoltokatkon ei pitäisi vaikuttaa hintaan juurikaan. Jos tuulta taas ei ole, hinta nousee varmasti.

Historia ei ole tae tulevasta, mutta esimerkiksi viime maaliskuussa tuulivoimatuotanto oli sille tyypillistä eli hyvin vaihtelevaa.

No, ainakin minä uskaltaisin lyödä vetoa siitä, että tuulivoimalat eivät kertaakaan tuolloin tuota maksimikapasiteetillaan. Siitä en sitten enää, miten alas tuotanto putoaa. Siitä jo uskaltaisin, että ainakin kerran tuon 37 päivän aikana se putoaa hyvin alas.

[Heikki Jokipii]

Näinkään ei pitänyt käydä:

Helenin upouuden 270 MW voimalaitoksen polttoaineensyöttö hyytyi paukkupakkasissa ja laitosta ajettiin vajaateholla

Vuoden ensimmäisellä viikolla Suomessa nähtiin sähkön hinnassa raju hintapiikki, kun useita voimaloita oli pois energiantuotannosta samaan aikaan ja sää oli jopa 30 astetta pakkasella. Helsingin Vuosaaressa Helenin laitoksissakin oli ongelmia.

Kuvatekstistä:

Pakkanen toi ongelmia. Vuosaaren lämpövoimalan polttoaine, eli lähinnä puru ja hake, varastoidaan A-latoon (kuvassa) ja siiloon. Niistä polttoainetta puretaan kuljettimille. Maanalaiset kuljettimet vievät hakkeen eteenpäin kuvassa näkyvälle pääkuljettimelle.

Tuon voi katsoa yllätykseksi. Toisin kuin tuulivoiman vaihtelevuus. Jota ei voi katsoa yllätykseksi.

Hiukan historia on tae tulevasta.

[Heikki Jokipii]

Ensin Ranska, nyt:

British PM Nuclear Push: “Nuclear is the perfect antidote to the energy challenges facing Britain”

Following French moves to downgrade renewables, Britain now also seems to be jumping on board the nuclear bandwagon.
[..]
What a difference a few years makes.

Back in 2022 British Prime Minister Rishi Sunak told us renewables are the solution to climate change. “We need to move further and faster to transition to renewable energy and I will ensure the UK is at the forefront of this global movement as a clean energy superpower.”

Fast forward to today, and now “Nuclear is the perfect antidote to the energy challenges facing Britain”.

Britain may not have officially abandoned renewables, but they don’t exactly seem front and foremost as they once were.

Outside of specialised applications such as low power remote sensing systems, renewables have been a total failure pretty much everywhere they have been tried. Even sun drenched Australia is failing to make renewables work.

Perhaps the utter failure of renewables to deliver lower energy prices is finally starting to bite. Attempting to create a renewable energy powered economy at 50 degrees North of the equator was always a green pipe dream.

[Heikki Jokipii]

Tämä uutinen oli paperiversiossa otsikoitu iskevämmin:

Fingrid: Suomi tarvitsee nopeasti säädettävää sähkontuotantoa

Fingrid: Suomen sähkö­markkinalla on ongelma, eikä se ratkea vain sähköä säästämällä

S�,,HKÖMARKKINALLA on ollut poikkeustilanteita vähän turhan usein ja niihin pitäisi jotenkin saada ratkaisu, sanoo kantaverkkoyhtiö Fingridin tuore toimitusjohtaja Asta Sihvonen-Punkka.

Viime viikolla sähkön kulutus ylitti selvästi Fingridin ennusteet kireän pakkaspäivän huippukulutuksesta ja samaan aikaan oli tyyntä ja useita sähkövoimaloita hajalla.

Elokuussa sähkön hinta puolestaan kipusi, kun rajajohtoja oli kiinni, ydinvoimaloita vikaantui ja samaan aikaan oli hyvin tyyntä.

”Viime viikolla meillä oli suoraan sanoen aika karu tilanne. Oli ennätyspakkanen ja kulutus korkealla monta päivää. Samaan aikaan meillä on hyvin paljon sään mukaan vaihtelevaa tuotantokapasiteettia, josta ei pystytty varmuudella edes muutaman tunnin päähän ennustamaan, paljonko sähköä tulee”, Sihvonen-Punkka sanoo.

Tuulivoimaloiden tuotanto riippui säärintaman liikkeistä.

”Nämä tilanteet ovat kirkastaneet sitä, että me tarvitsemme jonkinlaisen mekanismin, jolla saadaan uusia säävarmoja ja joustoon kykeneviä voimalaitoksia ja se tarvitaan jo nopeammin kuin vasta vuosikymmenen lopussa”, hän sanoo.

Saanen "suomentaa": Suomi tarvitsee uusia ydinvoimaloita. Ja pian.

Eikä uusista tuulivoimaloista ole niin väliksi. Tämän hän kyllä toteaa:

Teknologiaa Fingrid ei halua määrittää, sillä sen valinnan pitää tapahtua markkinaehtoisesti. Yksi mahdollisuus ovat Sihvonen-Punkan mukaan jopa monipolttoainemoottorit, joita Suomessa tekee Wärtsilä. Niissä voidaan käyttää myös uusiutuvia polttoaineita.

Mutta Helen haluaisi satsattavan tähän:

SEN sijaan Helenin toimitusjohtaja Olli Sirkka ei innostu Fortumin Olluksen esittämästä kapasiteettimarkkinasta.

”Akkuinvestoinnit alkavat juuri nyt näyttää kannattavilta. Niiltä ei pitäisi viedä kannustimia tai luoda liikaa epävarmuutta”, Sirkka sanoo.

Epävarmuuutta lietsotaan. Ulkomaita myöten.

Suomikin on tienhaarassa? Js asiantuntijaoppaat viittilöivät kahteen suuntaan.

[Heikki Jokipii]

Otsikon asia on tämän keskustelumme näkökulmasta tärkein:

Mykkänen: Loviisan ydinvoimala on päässyt irti venäläisestä polttoaineesta

Tämänkin tuosta voi ottaa:

Hallitus haluaa lisää ydinvoimaa Suomeen

Suomen ydinvoimahankkeisiin tuli yhden ydinvoimalan verran vajausta, kun Pyhäjoen voimalan rakentaminen yhdessä venäläisen Rosatomin kanssa kävi mahdottomaksi Venäjän aloittaman Ukrainan sodan vuoksi. Nyt hallitus tekee uusia ydinvoimasuunnitelmia.

�" Uudistamme ydinvoimalain nopeutetusti ja korotetulla kunnianhimolla. Tarkoitus on sujuvoittaa uuden ydinvoiman luvitusta siten, että Suomi on houkutteleva paikka ydinvoiman lisäämiselle, Mykkänen sanoo.

Hänen mukaansa hallitus on avoin sekä pienempien modulaaristen reaktoreiden rakentamiselle että suurille sähköä koko Suomeen tuottaville laitoksille.

�" Erityisesti pienempien modulaaristen reaktoreiden sääntelyssä tarvitaan uusia sujuvia käytäntöjä. Lisäksi kapasiteettimekanismin yhteydessä selvitetään, miten voimme takauksilla tai muutoin tukea ydinvoimaan investoimisen riskien kantamista.

Tulkintani: jokaikistä hanketta ei viedä erikseen eduskunnan päätettäväksi.

Em. tienhaarassa on nyt taidettu tehdä valinta.

[Heikki Jokipii]

Kehityskulku:

Moni syyttää vihreitä Suomen ”puuttuvista ydinvoimaloista”, mutta myös perussuomalaiset vastustivat ydinvoimaa

Toukokuussa 2010 lisäydinvoimaa vastusti kolmasosa kansanedustajista ja puolet kansasta, kirjoittaa taloustoimittaja Petja Pelli.

Sitemmin...  tarina on kyllin herkullinen kokonaankin luettavaksi.

Itse muistan ajan, joiloin tuki ydinvoimalle oli ilmaistava näin:

... mitään vaihtoehtoja pois sulkematta.

[Heikki Jokipii]

Mutta Saksalle ei jää muuta mahdollisuutta:

Germany To Rely on Coal to Avoid Blackouts

Sielläkin muuten kehitys meni niin, että Vihreät voivat tavallaan kohautella olkapäitään. He eivät olleet hallituksessa kun ydinvoimasta luopumisesta päätettiin. Vrt. myös juuri edellä.

[Heikki Jokipii]

Tuulivoimaväki haluaa meidän uskovan, että keinot kyllä keksitään:

Jokiyhtiö kaavailee pumppuvoimalaa tunturin sisään �" hallitus näyttää vihreää valoa

�" Menee varmaan useampi vuosi ennen kuin tällaisissa päivittäisissä hintaeroissa ollaan. Etenemistä auttaisivat valtion tuet tai takaukset, joilla saataisiin kannattavuutta paremmaksi. Totuushan on, että pumppuvoimalaitos auttaisi nimenomaan suomalaista kuluttajaa tasatessaan hintoja, LUT-yliopiston professorina toimiva Vakkilainen sanoo.

Hintaheilahtelut todennäköisesti vain yltyvät kun sääriippuvaisen tuuli- ja aurinkovoiman osuus kasvaa. Sen on pakkokin kasvaa, jos fossiilipolttoaineista aiotaan toden teolla eroon.

Koska varmaa tietoa tulevaisuuden sähkön tuotannosta ja hinnoista ei ole, pumppuvoimahankkeisiin liittyy tietty riski. Vakkilainen arvioi Suomen energiajärjestelmän hyötyvän pumppuvoimasta siinä määrin, että riskiä kannattaisi verovaroin lievittää.

Samainen Vakkilainen sitten todistaa Hesarissa:

Professori: Jos Suomeen tehtäisiin uusi ydin­voimala, se olisi kesällä ongelmissa

Vakkilaisen mukaan katse pitäisi talvipakkasten lisäksi kuitenkin osata kääntää myös kesän lämpimiin. Ydinvoima ei ole vesivoiman kaltaista säätövoimaa, jolla voisi kustannustehokkaasti tasapainottaa tuulituotannon vaihtelua.

Ydinvoimalle kuvaavin sana on perusvoima: kalliiden laitosten kannattavuuslaskelmat perustuvat siihen, että voimalaa ajetaan mieluiten täydellä teholla ympäri vuoden ja vuorokauden.

Vakkilaisen mukaan Suomen energiantuotannossa on jo niin paljon ”peruskuormaa”, että esimerkiksi uusi yli tuhannen megawatin voimala tuskin mahtuisi kesän markkinoille. Sähkö on tuoretavaraa: sitä voi myydä kunakin tuntina vain sen verran kuin sitä kulutetaan.

Peruskuormalla Vakkilainen tarkoittaa eräänlaista sähköntuotannon minimitasoa. Se lähestyy jo Suomen kesäistä sähkönkulutusta, joka asettuu teholtaan 8 000 ja 9 000 megawatin välille.

Siis ettei ydinvoima sovellu säätövoimaksi. En olisi asiasta lainkaan varma. Ja: entä jos Suomessa ei olisi merkitäväsi tuulituotannon vaihtelua? (Jos ei olisi paljon tuullvoimaa.)

Lisäksi tämä tilanne olisi parempi myös säätövoimakäytön kannalta:

Sinänsä on selvä, että OL3 hajautettuna pienempiin reaktoreihin olisi vuosihuollon kannalta paljon helpompi ratkaisu.

Sen uuden (uusien) ei tarvitse olla 1000 MW:n jättiläinen. Muutoin hän on tietysti oikeassa tuossa tuoretavara-väitteessään. Kova on kuitenkin yritys sähkösäilykkeisiin.

PS. Hetken tuulivoima tänä aamuna koukkasi alempaa kuin ennusteet. Ollen kyllä n. 1000 MW:n kieppeillä. Joka ei nyt sekään oikein riittäisi. Pariksi päiväksi on taas luvassa hyvin kylmää. Sitten helpottanee.

PS2. klo 8:23: Tuulivoima jatkaa ennusteista poikkeavasti alaspäin. Oli äsken 802 MW.

PS3. Klo 10 lukema oli 706.

[Heikki Jokipii]

Tänään tapahtuu käänne (lihav. HJ):

Tuulivoiman tuotanto    526    2146    1110 MWh/h
Tuulivoimaennuste seuraavalle vuorokaudelle    878    4430    2094 MWh/h

Noin alhaalla kuitenkin käytiin. Ei auttanut 6 829 megawattia kapasiteettia eilen iltapäivällä klo 17. Tänään sitten auttaa.

[Heikki Jokipii]

Virolainen energiapomo: Sähkö on kallista, koska Suomi valitsi väärin

Vainolan mukaan Suomi on tehnyt vääriä päätöksiä energiapolitiikassaan. Hän moittii, että Suomessa on laskettu liikaa Olkiluodon kolmannen reaktorin varaan, eikä vanhoista hiilivoimaloista ole pidetty huolta.

Sanonko minkä varaan Suomessa on laskettu? Ja vielä uskottu, että se laskee hintoja? Media on uskotellut, että hintapiikit johtuvat OL3:n ja muiden ydinvoimaloiden käyttöhäiriöistä.

Näin on kyllä silloin tällöin käynyt:

Vainola sanoo, että tästä syystä Suomi on joutunut tuomaan sähköä, mikä on nostanut hintoja Virossa.

***

Mutta nyt kun edellisssä puheenvuorossa mainittu käänne on tapahtunut, me juuri nyt viemme sähköä Viroon. Tuulivoima on juuri nyt ydinvoiman tasolla. Näemme sitten, kuinka kauan on.

[Heikki Jokipii]

Lisää pahaa tuulivoimasta:

Industrial Wind vs. Deep Ecology: Surface Impacts

Vähän yllättävältä taholta.

Hard Being Green

It is hard being green! Imagine all the look-the-other-way insults to the living space that come with the shotgun wedding to industrial wind turbines, in particular. I was reminded of this upon encountering an article called “Impacts of 319 Wind Farms on Surface Temperature and Vegetation in the United States,” (Yingzuo Qin et al., Environmental Research Letters, February 11, 2022)

The abstract follows, with the politically correct first sentence (maybe a reviewer recommended this) to demote the bad news. We report�"you decide.

Raportissa mm.:

Our results from a large sample of wind farms revealed significant local warming effects at night, insignificant impacts during the daytime, and the mostly negative impacts on vegetation. The large heterogeneity in wind farm impacts highlights the role of wind farm characteristics, environmental factors, and undocumented local factors.

(lihav. HJ)

[Heikki Jokipii]

Mikä tässä unohtuu mainita?

Sähkön hintaralli tulee jatkumaan �" professori: Viime vuonna meidät pelasti vain lauha talvi

Sähkön hinta on ollut paljon esillä talven aikana, kun pörssisähkön hinta on kivunnut ennätyslukemiin. Toisaalta suomalaisia on myös ajoittain kehotettu säästämään sähköä.

5.1. oli ennätyskallis päivä, jolloin sähkö oli myös vähällä loppua.

Moni asia meni silloin mönkään. Paukkupakkaset paukkuivat, ja vanhoissa voimaloissa ilmeni vikoja, Vakkilainen luettelee.

Tämä. Tuulivoimalat eivät tuottaneet tuolloin äärimmäisen vähän sen vuoksi, että niissä olisi ilmennyt vikoja.

Mutta ongelma siis on olemassa, ja ratkaisuja sille hahmotellaan:

Ratkaisuksi Vakkilainen esittää lisäkapasiteettia valtiolliselta tasolta.

�" Pantaisiin vaikka kotimaisen moottorivalmistajan moottoreita 400 megawattia odottamaan korkeita hintoja. Jos hinta nousee 20�"30 senttiin, nämä lähtisivät käyntiin ja katkaisivat sähköpiikin pois.

Hintalapuksi investoinnille tulisi Vakkilaisen mukaan noin 20 miljoonaa euroa vuodessa.

Yhtenä ratkaisuna hintaralliin perussuomalaisten varapuheenjohtaja Mauri Peltokangas esitti pienydinvoimaloita. Ratkaisu ei kuitenkaan auta tilannetta seuraavina vuosina, muistuttaa Vakkilainen.

�" Vuonna 2030 voisi olla pienydinvoimaa täällä.

[Heikki Jokipii]

Reippaalla otteella tästä:

Why renewable energy is rubbish
Fraser Myers debunks the green myths.

Wind and solar are the future, we’re told. The pursuit of so-called renewable energy has become the defining mission of many Western governments, who say we’re just one more heave away from a clean and sustainable future �" powered by cheap and plentiful ‘green’ electricity. There’s just one problem with this narrative. It’s completely untrue. Here, Fraser Myers explains why renewables are not the answer to our energy needs. Indeed, unless we change course, they will spell a colder, poorer future for us all.

[Heikki Jokipii]

Tästä MT:n pääkirjoituksesta tämä kohta:

Raivausmaksuesitys rokottaisi maataloutta ja maaseutua

Esitettyä raivausveroa voi verrata muun muassa sähkölinjojen alle jäävän metsämaan pakkolunastuskorvauksiin. Suomessa rakennetaan vuosittain uusia sähkölinjoja satoja kilometrejä. Esimerkiksi Fingrid aikoo kymmenessä vuodessa rakentaa 5 200 kilometriä uutta voimalinjaa (IS 13.1.2023). Aiheuttavatko sähkölinjat metsäkatoa?

Johtokäytävät ovat leveydeltään kymmeniä metrejä, isot johtokäytävät ovat jopa sata metriä leveitä. Metsänomistajalle maksetaan sähkölinjan alle jäävästä metsästä kertakorvauksena 200�"800 euroa hehtaarilta vuosikymmenten ajalta.

Viitatussa IS:n artikkelissa sanotaan, vaikkei ihan suoraan, mistä tuo massiivinen rakentaminen johtuu:

Sähkö­yhtiöt saavat lunas­taa maata satasilla hehtaarilta �" maanomistajia kismittää: "Edus­kunnan mahdollis­tamaa ryöstämistä”

Hankkeet koskevat yhä useampaa suomalaista. Fingrid aikoo kymmenessä vuodessa rakentaa 5 200 kilometriä uutta voimalinjaa. Määrä on valtava, sillä nykyisin kantaverkon pituus on 14 000 kilometriä.

Samaan aikaan uusiutuvan energian ja etenkin tuulivoiman tuotanto kasvaa. Viime vuonna otettiin käyttöön 437 uutta tuulivoimalaa, jotka toivat 2 430 megawattia lisää kapasiteettia. Niiden ansiosta Suomen tuulivoimatuotanto suureni 75 prosenttia edellisvuodesta.