Torjunta-aineiden välttelyn haitat

[Heikki Jokipii]

Pieni kurkkaus tämän asian tilanteeseen:

Kasvinsuojeluaineiden tiukka 50 prosentin vähennystavoite etenee EU:ssa – juurikäävän torjunnassa käytettävälle urealle saattaa löytyä Suomen kannalta vielä hyvä ratkaisu

EU:n jäsenmaissa on vielä hyvin erilaisia näkökantoja kasvinsuojeluaineiden käytön vähentämisestä.
TILAAJALLE

[Heikki Jokipii]

Se olikin niin, että tuhmien oppilaiden takia täytyi uhkailla ja rajoittaa koko luokkaa?

”Taas menee monta vuotta ennen kuin ylen määrin torjunta-aineita käyttävät maat saadaan kuriin”, harmittelee Elsi Katainen

[Heikki Jokipii]

Tässä lähtökohta vaikuttaa hyvin tasapainoiselta:

Kestävän kasvinsuojelun kansallinen toimintaohjelma III 2023–2027

Kestävän kasvinsuojelun kansallisen toimintaohjelman tavoitteena on vähentää kasvinsuojeluaineiden käytöstä aiheutuvia riskejä ihmisten terveyteen ja ympäristöön. Lisäksi tavoite on ohjata käyttämään integroidun kasvinsuojelun eli integroidun torjunnan (IPM) menetelmiä kasvinsuojelussa.

(lihav. HJ)

Tavoitteena ei siis ole vähentää kasvinsuojeluaineiden käyttöä. Kuten EU:lla.

[Heikki Jokipii]

Näin on nyt menetelty:

Poikkeuslupa rypsin ja rapsin kylvösiementen peittaukseen keväälle 2024

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes on myöntänyt poikkeusluvan Buteo Start FS 480 -valmisteella teollisesti peitatun rypsin ja rapsin, sekä sokerijuurikkaan siemenen kylvämiselle keväällä 2024.

Poikkeuslupaa Buteo Start FS 480 -valmisteen käyttöön peittauksessa haettiin, jotta voitaisiin turvata kotimaisten öljykasvien viljelyn jatkuvuus ja huolehtia siten myös suomalaisesta huoltovarmuudesta, sillä öljykasvit ovat alituotettuja koko EU-alueella.

(lihav. HJ)

[Heikki Jokipii]

Komissio teki johtopäätöksensä:

EU:n komissio vetää kasvinsuojeluaineiden käyttöä rajoittavan asetuksensa takaisin valmisteluun – ”Asetusehdotuksesta muodostui maatalouskeskustelun polarisaation symboli”
Viljelijäjärjestöt ovat syyttäneet komissiota asetuksen valmistelusta ilman viljelijöiden kuuntelemista.
TILAAJALLE

Tähän sopinee jatkoksi tämä GLP-mielipide:

Viewpoint: Pesticides ensure ‘sustainable productivity’ — UK farmers bemoan ‘scaremongering’ on pesticides

[Heikki Jokipii]

Mitä tapahtuu Euroopassa, vaikuttaa haitallisesti – Afrikassa?

Viewpoint: The Europe’s anti-pesticide fearmongering continues to cripple African food security hopes

Africans cannot survive if maize is left for the Fall Armyworm that destroys up to 70 per cent of crops, or cocoa is given up to mirids that also damage over 70 percent, wheat to complete destruction from leaf rust, and coffee to coffee berry borer.

African governments are juggling between limiting their export collapse – to maintain import funds without which all development slows – and ensuring food production and food security at home.

[Heikki Jokipii]

No, ehkä lopulta tähänkin:

Hänen mukaansa Axial 50 EC valmiste ei ole tällä hetkellä käytettävissä, ja sen lopullisen tilanteen odotetaan ratkeavan pian.

Nyt:

Hukkakauran ja Rikkakananhirssin torjuntaan helpotusta: Axial 50 EC sai poikkeusluvan kaudelle 2024

Heinäkuussa 2023 käyttöluvan menettänyt kasvinsuojeluaine sai poikkeusluvan tulevan kasvukauden ajaksi.
[..]
Aineen poikkeuslupaa perustellaan sillä, että se on ainoa valmiste, jolla torjuntakäsittely voidaan tehdä käsiteltävien rikkakasvien kannalta tarpeeksi myöhään, eli viljan korrenkasvun aikaan.

[Heikki Jokipii]

Näin nyt kerrotaan:

Rikkakananhirssi – peltorikkaruohoista vaikein?

Vielä:

Blogi: Rikkakananhirssi – vaikea ylittää haitallisuudessa

Paljonko vaikutusta on sillä, että torjuntaakin on hankaloitettu? Glyfosaattikin on asian yhteydessä mainittu.

[Heikki Jokipii]

Kovasti suositellaan muita keinoja kuin kasvinsuojeluaineista:

Varoitus viljelijöille: Rikkakananhirssi ja viherpantaheinä leviävät nyt kulovalkean tavoin

Molemmilla lajeilla yksittäinen yksilö voi tuottaa tuhansia siemeniä, jotka voivat säilyä pellon siemenpankissa vuosikausia. Tämän takia ne ovat hankalia hävittää. Lajeilla esiintyy myös resistenssiä kasvinsuojeluaineille, Ruokavirasto huomauttaa.

Kitkentä juurineen ja kerättyjen kasvien polttaminen on tehokkain torjuntakeino. Mikäli kasvit ovat jo päässeet leviämään, joudutaan turvautumaan kasvinsuojeluruiskutuksiin.

[Heikki Jokipii]

Nyt on saatu tällainenkin ohje:

Kasvinsuojeluaineiden käyttömääriä ei saa pienentää, MMM ohjeistaa

Kasvinsuojeluaineiden käyttömäärien pienentämisen riskinä on resistenssin muodostuminen. Käyttömäärien muuttaminen saattaa johtaa tukien menettämiseen.
Tilaajalle
[..]
Kasvinsuojeluaineen alhaiset määrät voivat heikentää torjunta-aineen tehoa ja totuttaa kasvintuhoojan torjunta-aineelle. Tottuminen johtaa resistenssin eli vastustuskyvyn muodostumiseen.

MT:ssä julkaistussa uutisessa (MT 12.6.) kerrottiin, että torjunta-aineiden tehokkuutta voi parantaa ruiskutusveden pH:ta alentamalla. Uutinen herätti lukijoiden parissa keskustelua.
Tilaajalle
Haluatko lukea juttuja rajoituksetta?

[Heikki Jokipii]

Hän on täällä tänään:

Paha tuholainen livahti Suomeen, koloradonkuoriaisia löytyi Haminasta

Meille jäi täällä vähän kesken sen selvittäminen miten koloradonkuoriaista torjutaan. Erityisesti luomupelloilla.

Tällä välin on löytynyt uusia keinoja.


PS. Lähetin Ruokavirastolle asiasta uuden kyselyn. Jossa täsmälisesti kerroi, että olemme kiinnostuneet juuri torjunnasta luomupelloilla.

[Heikki Jokipii]

Tämän asian tiiimoilta pari linkattavaa juttua. Ei voida sanoa, että "Brysselin" herrat vain vaatisivat muilta:

Torjunta-aineiden käyttö kielletään Brysselissä – alueella on 250 hehtaaria peltoa

Bryssel kielsi jo vuonna 2013 torjunta-aineiden käytön julkisilla alueilla, muun muassa puistoissa ja leikkikentillä.

Brysselistä tulee Euroopan ensimmäinen alue, jolla synteettiset kasvinsuojeluaineet kielletään, Pesticide Action Network (PAN) -järjestö tiedottaa.

Maataloudessa kielto astuu voimaan vuonna 2030. Muilta kuin maanviljelijöiltä valmisteet kielletään 2025 alkaen.

Maatalouteen kiellolla ei ole suurta vaikutusta, sillä alueella on noin 250 hehtaaria maatalousmaata.

Tähän "saatanalliseen" aineeseenhan tuokin päätös liittyi:

Vuonna 2016 kiellettiin glyfosaatin käyttö yksityishenkilöiltä.

***

Analyysi siitä, onko tietty toiminta lainkaan järkevää:

Viewpoint: How to best regulate chemicals? ‘Precautions employed to regulate tiny, sometimes nonexistent risks can cause real harm’

A better way to approach this issue is that we should “not regulate to levels that are so low that it more likely will do more harm than good.” We could ensure that government resources are focused on bigger harms, that we allow private resources to reduce larger risks, or cause greater harm from risk replacements.

Em. Brysselin tapaus taitaa olla hyvin lähellä tuota.

[Heikki Jokipii]

Konkreettisia keinoja vähentää kemikaaliriippuvuutta:

How to reduce chemical usage? European study concludes GM and gene-edited crops are a solution, proposed relaxed EU regulations would limit innovation

Mutta kelpaavatko ne EU:lle?

[Heikki Jokipii]

Varmistamatonta tietoa:

Kielletäänkö kasvinsuojeluaineiden käyttöä Trumpin Yhdysvalloissa?
Donald Trumpin politiikka voi vaikeuttaa maataloutta Yhdysvalloissa. Elintarviketeollisuutta Trump on syyttänyt väärän tiedon levittämisestä.
Tilaajalle

Saimmeko taas Valkoiseen Taloon luomun edistäjän? Lienee syytä vielä tsekata asia.