Author Topic: Torjunta-aineiden välttelyn haitat  (Read 36533 times)

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25662
    • View Profile
    • Email
Vs: Torjunta-aineiden välttelyn haitat
« Reply #60 on: 12.07.20 - klo:04:26 »
Hirveä vähti:

Polttavaa vesihöyryä ja kiipeileviä vuohia – Suomi ja Ruotsi etsivät yhdessä parasta keinoa jättipalsamin ja kurtturuusun nujertamiseen

Quote
Jämerä mötikkä tarvitsee kuljettamiseensa pakettiauton tai peräkärryn. Laitteessa on kaksi 80-metristä letkua, joilla sumutetaan sata-asteista vesihöyryä kasvien päälle.

– Ruohovartisen jättipalsamin solut kuolevat heti, kertoo Roininen.

Laitteen tehoa päästiin testaamaan ensimmäisen kerran maastossa heinäkuun toisella viikolla. Höyrykäsittelyn vaikutukset alkoivat näkyä kasveissa välittömästi.

– Kasvien solurakenne muuttui heti läpikuultavaksi. Se kertoo siitä, että kuuma höyry tekee tehtävänsä.

Ainakin säännöllisellä lukijallamme tulee heti mieleen, että kyllä luultavasti oheisvahingotkin ovat suuret: 100-asteista vettä ei kestä mikään elollinen.

Quote
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen luonnonsuojeluyksikön päällikkö Leena Rinkineva-Kantola kertoo, että Uumaja on jo jonkin aikaa käyttänyt vastaavanlaisia laitteita kaupunkiympäristössä, ja tulokset ovat olleet hyviä.

Uudesta menetelmästä huolimatta Vaasassa tarvitaan edelleen myös kaupunkilaisten apua. Kitkemistalkoita jatketaan ja yleisöltä toivotaan vieraslajihavaintoja.

Ja seuraavaksi tulee mieleen se, mitä artikkeli kiertää kuin kissa kuumaa puuroa: tuo kaikki olisi tavattoman helppoa - ja myös siistiä ja täsmällistä - tehdä glyfosaatilla. Jos tuo halutaan tehdä.

Noin tehtynä se siis edellyttää melkoista vapaaehtoisten mobilisoimista. Se ehkä on lähes ilmaista, mutta muutoin tuo vielä luultavasti maksaa aikamoisen paljon. Pieni vihje artikkelissakin on näistä kuluista:

Quote
EU rahoittaa INSPECT-hanketta haitallisten vieraskasvilajien torjuntatyötä varten perustetun Interreg Botnia–Atlantica-ohjelman kautta. Suomessa suuri osarahoittaja on Pohjanmaan liitto. Kukkaroaan ovat avanneet myös muutamat kaupungit, rahasto ja säätiö.

Kun tuo hanke on myös tavallaan tutkimushanke, vähintä mitä pitäisi tehdä, olisi ottaa mukaan myös vertailuaineisto: kaupunki, joka hoitaa tuon torjunnan kemiallisesti.

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25662
    • View Profile
    • Email
Vs: Torjunta-aineiden välttelyn haitat
« Reply #61 on: 13.07.20 - klo:05:02 »
Hesari kertoo taistelusta toista kasvia vastaan:

Näin kitketään kasvia, joka on vieras­kasvien ”ultimaattinen pahis” – video näyttää, kuinka ihminen katoaa jätti­putkien keskelle kuin viidakkoon

Siinä tulee vaihteeksi esiin, että tällaisin keinoja on:

Quote
Katkaistuun kasviin ruiskutetaan myrkkyä. Kasveja voi tuhota myös ruiskuttamalla myrkkyä lehdille tai kaivamalla kasvin juurineen maasta.

Tuosta lehdille ruiskuttamisesta voi arvata, että se myrkky on glyfosaatti.

Kerrotaan myös, että mekaanisessa torjunnassa on riskinsä:.

Quote
Kun jättiputken katkoo viikatteella, kasvinestettä roiskahtaa ja pisaroita lentelee ympäriinsä. ”On siinä aina vaara, että nestettä lentää päin. Huonolla tuurilla saattaa saada palovammoja, mutta hyvin peitettynä ei järkyttävää vaaraa ole”, sanoo Jari Kullberg.

« Last Edit: 13.07.20 - klo:05:15 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25662
    • View Profile
    • Email
Vs: Torjunta-aineiden välttelyn haitat
« Reply #62 on: 16.07.20 - klo:06:27 »
Noin tehtynä se siis edellyttää melkoista vapaaehtoisten mobilisoimista. Se ehkä on lähes ilmaista, mutta muutoin tuo vielä luultavasti maksaa aikamoisen paljon. Pieni vihje artikkelissakin on näistä kuluista:

Quote
EU rahoittaa INSPECT-hanketta haitallisten vieraskasvilajien torjuntatyötä varten perustetun Interreg Botnia–Atlantica-ohjelman kautta. Suomessa suuri osarahoittaja on Pohjanmaan liitto. Kukkaroaan ovat avanneet myös muutamat kaupungit, rahasto ja säätiö.

Kun tuo hanke on myös tavallaan tutkimushanke, vähintä mitä pitäisi tehdä, olisi ottaa mukaan myös vertailuaineisto: kaupunki, joka hoitaa tuon torjunnan kemiallisesti.

Valmista vertailuaineistoa löytyy kohta muista maista:

Zur Haushaltsoptimierung: Stadt will wieder auf Glyphosat setzen
Ein Ratsbeschluss aus dem Jahr 2017 soll aufgehoben werden. Dies würde jährlich 150.000 Euro sparen.


Saksalainen kaupunki oli ensin päättänyt lopettaa torjunta-aineiden käytön, ja on nyt pyörtämässä päätöksensä. Säästö 150 000 euroa vuodessa.
« Last Edit: 16.07.20 - klo:07:11 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25662
    • View Profile
    • Email
Vs: Torjunta-aineiden välttelyn haitat
« Reply #63 on: 03.08.20 - klo:04:56 »
Mieleen ei tuossa kuitenkaan tule, että Keniaa voisi ehkä tuossa lentokoneiden puutteessa auttaa.

Annaleena Ylhäisen nettisivun kautta sain tällaisen, miten Intiassa käytetään saman ongelman ratkaisemiseen drooneja:

https://twitter.com/i/status/1290009724872728578

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25662
    • View Profile
    • Email
Vs: Torjunta-aineiden välttelyn haitat
« Reply #64 on: 10.09.20 - klo:05:10 »
Myös hän syyttää YK:ta:

Viewpoint: UN’s ‘hand-in-glove’ alliance with anti-pesticide groups cripples response to Africa’s ravenous locust swarms

Quote
FAO’s limited success in Kenya relied on a combination of luck — fortunate weather affecting locust breeding grounds — and its reluctant and too long-in-coming decision to embrace aerial spraying of the very pesticides they had spent the previous seven years demonizing while working hand-in-glove with activists to convince African countries to ban them. As the US Ambassador to the FAO, Kip Tom, recently noted, the organization had known of the developing plague at least half a year before it began serious efforts at eradication, and it was the organization’s inaction in those critical early months that allowed the plague to escalate out of control.

Suora sitaatti Kip Tomilta:

Quote
One reason Africa wasn’t prepared for the locusts is that the FAO spent the seven years of Graziano’s reign actively campaigning alongside agroecology activists to convince government leaders to ban pesticides and use “natural,” organic methods instead. Even as swarms landed in Kenya last June, government ministers at a conference in Nairobi were being told at the launching of a FAO “Scaling up Agroecology” initiative that GMOs cause cancer, pesticides make men infertile, and other debunked claims widely propagated by fringe groups promoting themselves as environmentalists.


Näin tuo YK:n epämääräinen ja päättämätön linja näkyi Suomessakin, tässä puolivirallisessa julkaisussa, jota UM julkaisee:

Tuore paperisena kotiin tullut Kehitys-Utveckling kertoi tästä sirkkatilanteesta yhdellä sivulla. Oli infografiikkaa, aliravittujen määrä maittain.

Sivulle ei ollut mahtunut sanaakaan siitä, mitä asialle voisi tehdä.  8)
« Last Edit: 10.09.20 - klo:05:27 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25662
    • View Profile
    • Email
Vs: Torjunta-aineiden välttelyn haitat
« Reply #65 on: 14.09.20 - klo:06:52 »
Tällainen näkökulma:

Viewpoint: EU could jeopardize food safety by banning fungicides that kill cancer-causing toxins

EU:n nyt omaksutusta yleislinjasta on tuossakin kyse: oletetaan, että torjunta-aineiden välttäminen on määritelmänomaisesti aina hyvästä.
« Last Edit: 14.09.20 - klo:07:02 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25662
    • View Profile
    • Email
Vs: Torjunta-aineiden välttelyn haitat
« Reply #66 on: 08.10.20 - klo:05:07 »
Nyt sitten tällainen äkillinen politiikan muutos:

Ranska kumoaa tilapäisesti mehiläisille tuhoisana pidettyjen torjunta-aineiden käyttökiellon

Quote
Ranska on Euroopan suurin sokerijuurikkaiden tuottaja. Viljelijöiden mukaan neonikotinoidit ovat ainoa torjunta-aine, joka tepsii kirvoihin.

Kun EU on omaksunut/omaksumassa valikoimattoman tavoitteen vähentää torjunta-aineiden käyttöä — myös turvallisten, kuten glyfosaatin — tuollaista tempoilevaa politiikkaa on jatkossa odotettavissa koko unionissa.
« Last Edit: 08.10.20 - klo:05:17 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25662
    • View Profile
    • Email
Vs: Torjunta-aineiden välttelyn haitat
« Reply #67 on: 13.10.20 - klo:05:28 »
IRC haluaa kertoa sen näin:

Twelve fold increase in Ethiopia COVID-19 cases, severe weather and locusts creating massive need in Ethiopia, warns IRC

Epällemättä muitakin ongelmia on, mutta aika punaisella on Etiopian tilanne juuri heinäsirkkojen osalta:

Desert Locust situation update 5 October 2020

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25662
    • View Profile
    • Email
Vs: Torjunta-aineiden välttelyn haitat
« Reply #68 on: 25.10.20 - klo:05:39 »
Veikkaanpa, että tässä toimenpiteessä ei kieltäydytty kemiallisista apuvälineistä:

Maailman suurimman herhiläislajin pesä jäljitettiin USA:ssa ensimmäistä kertaa– kiinanherhiläinen on vakava uhka hunajamehiläisille

Quote
Torstaina löydetyn pesän jäljille tutkijat pääsivät pienten radiolähettimien avulla, jotka oli kiinnitetty kiinni saatuihin herhiläisiin. Radiosignaaleja seuraamalla tutkijat löysivät torstaina kiinanherhiläispesän yksityiseltä tontilta Blainen kaupungista. Pesä löytyi puussa olevasta kolosta ja se on määrä tuhota tänään.

PS. 5.11.20: Tuossa olin arvauksessani väärässä: pesä ja herhiläiset tuhottiin jonkinlaisella pölynimurilla.
« Last Edit: 05.11.20 - klo:05:06 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25662
    • View Profile
    • Email
Vs: Torjunta-aineiden välttelyn haitat
« Reply #69 on: 05.11.20 - klo:05:03 »
Mikä ettei...

Tuholaisten biologinen torjunta on onnistunut kasvihuoneissa – voisiko se korvata kemikaalit avomaallakin?

... mutta tuossa ei ole sitten tarkasteltu sitä, mitä riskejä tuo ratkaisu tuo mukanaan. Eräs tyypillisesti sellainen on se, että jos ratkaisu osoittautuu epäonnistuneeksi (petohyönteinen tuhoaakin vääriä lajeja tms.), sitä ei ole avomaalla enää yhtä helppo perua kuin kasvihuoneessa. Tai torjunta-aineen kohdalla.
« Last Edit: 05.11.20 - klo:05:08 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25662
    • View Profile
    • Email
Vs: Torjunta-aineiden välttelyn haitat
« Reply #70 on: 15.12.20 - klo:08:21 »
Myönnetään mikä on tärkein — ja oikeastaan ainoa — käytettävissä oleva torjuntakeino. Mutta kun siinä käytetään "kemiallisia" torjunta-aineita, ei unohdeta muistuttaa sen mahdollisista haitoista:

Quote


- klips -

Myrkytykset eivät myöskään ratkaise koko ongelmaa, sillä kaikkia alueita ei ole mahdollista myrkyttää. Ratkaisu ei muutenkaan ole kestävä. Vaikka ongelma saataisiin ratkaistua torjunta-aineilla, niillä voi olla kerrannaisvaikutuksia ympäristöön, erityisesti pieneliöstöön, Tino Johansson sanoo.

”Ne voivat esimerkiksi tappaa pölyttäjähyönteisiä tai muita hyödyllisiä lajeja. Yleisimmin käytössä olevat kemialliset torjunta-aineet ovat lisäksi erittäin myrkyllisiä ihmisille, jotka niitä puutteellisin suojavarustein ruiskuttavat. Valitettavasti aavikkokulkusirkkojen vitsauksen kourissa olevilla alueilla tavallisesti torjutaan ensin akuutti ongelma ja murehditaan muista asioista vasta sitten”, hän toteaa.

Mitä tuo Johansson mahtaisi nyt suositella? Siis nyt, ihan akuuttiin ongelmaan?

Tätä. Tällä on sosiaalinen tilaus tästä suunnasta saattaisi löytyä ratkaisu:

Decoded locust genome could help develop ‘intelligent pesticides’ that only kill the crop-ravaging insects

No, tutkimusta on aika vaikea/mahdotonta kiirehtiä. Niinpä voidaan vielä tovi olla riippuvaisia noista vanhoista, epäintelligenteistä myrkyistä.
« Last Edit: 15.12.20 - klo:08:27 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25662
    • View Profile
    • Email
Vs: Torjunta-aineiden välttelyn haitat
« Reply #71 on: 16.12.20 - klo:05:38 »
Tällainen riita on nyt onnistuttu kehittämään Saksassa:

Mehevä riita kasvinsuojeluaineiden hyväksymisestä Saksassa

Quote
Jonossa on 113 torjunta-aineen luvat, joihin tarvitaan ympäristöviraston hyväksyntä. Virasto on asettanut lupien myöntämiselle ehtoja, joita Klöckner pitää laittomina.

Virasto edellyttää, että pelloista 10 prosenttia jätetään käsittelemättä kyseisellä tai vastaavalla aineella ja perustelee vaatimusta biologisella monimuotoisuudella.

Asiaa on puitu aiemmin Braunschweigin hallinto-oikeudessa, joka totesi viraston lisävaatimukset laittomiksi viime vuoden syyskuussa.

Kiista on ajanut hyväksyntäviranomaisen eli kuluttajansuoja- ja elintarviketurvallisuusviraston umpikujaan. "Jos virasto hyväksyy luvat lisävaatimuksilla, se on aineellisesti laitonta, ja jos se hyväksyy luvat ilman ympäristöviraston hyväksyntää, se on muodollisesti laitonta", Klöckner toteaa Merkelille lähettämässään kirjeessä.

Sinänsä tuossa mallissa tavallaan toteutuisi se, mitä joitakin vuosia sitten saksalaiset tehoviljelijät pelloillaan demonstoivat: he jättivät yhden lohkon luomulle, ja ottivat sitten valokuvia siitä, ja viereisistä viimeisen päälle hoidetuista pelloistaan.

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25662
    • View Profile
    • Email
Vs: Torjunta-aineiden välttelyn haitat
« Reply #72 on: 18.12.20 - klo:05:11 »
Heinäsirkkaongelma ei ole millään muotoa ohi:

New crop-destroying locust swarms threaten east Africa, where 35 million people already face food shortages

Vaikka se on pysynyt poissa Suomen valtamedian uutisaineistosta. Nyt näyttää tietysti yleisesti siltä, että kaikki mikä ei ole koronaa, ei ole sille kiinnostavaa. Jos tuolla samalla alueella olisi ilmennyt taudin esiintymispiikki, se olisi varmaan ylittänyt uutiskynnyksen. Tai jos siellä olisi pienempi tai isompi sisällissota, se ehkä olisi. Ja onkin: Etiopian Tigrayn kapinallisista olemme kyllä saaneet lukea.

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25662
    • View Profile
    • Email
Vs: Torjunta-aineiden välttelyn haitat
« Reply #73 on: 21.01.21 - klo:07:17 »
Twiitti:

Bayer Presse DE
@BayerPresse_DE
Im Kampf gegen Heuschrecken wurden in Afrika 2020 mehr als 1,5 Mio. Hektar mit Pflanzenschutzmitteln behandelt. "So wurden Ernten im Wert von 1,2 Milliarden US-Dollar gesichert und die Lebensgrundlage von 28 Millionen Menschen gerettet", schätzt die
@FAO
. http://fao.org/news/story/en/item/1370007/icode/

***

FAO-linkistä näkyy, että ko. järjestö on luopunut tavoitteesta, että ongelma hoidettaisiin ilman torjunta-aineita. Se tukee nyt kaikin tavoin myrkytyslentoja.

***

Toinen twitti:

Martin May
@MartinMay678
I wonder if the farmers and villagers in East Africa who see their livelihoods destroyed also welcome this initative.
https://twitter.com/Reuters/status/1351595277765906433

Viitaten tähän aloitteeseen:

https://mobile.twitter.com/EuropePAN/status/1351501979487494145/photo/1

***

Löydetty Ludger Wessin em. sivun kautta.
« Last Edit: 21.01.21 - klo:07:33 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25662
    • View Profile
    • Email
Vs: Torjunta-aineiden välttelyn haitat
« Reply #74 on: 07.02.21 - klo:05:09 »
Otsikon asiasta:

Viewpoint: Pesticides can be harmful—but they’re also ‘vital to human health and global food security’

Quote
It is likely that, with our increasing ability to harness techniques such as gene editing, we will soon see synthetic biology solutions that can reduce this figure yet further. Insect pheromones, for example, are an emerging and increasingly successful prospect, if recent trials of Pheronym’s nematode bioremediation solution are anything to go by.

What is for certain is that, whether we like it or not, we must resort to killing pests if we are to live long, healthy and well-nourished lives. As much as it would harm me greatly to drink a cup full of pure chlorine, I am very happy that it is present in low amounts in my tap water. As much as pesticides are a threat to certain ecosystems, they’re also responsible for providing the planet with food in abundance.

As long as we are objective about the costs, as well as the benefits, we can keep moving as far towards that ideal world as we possibly can.

Lisäykseni: jos siihen idaaliseen maailmaan yritetään siirtyä ennenaikaisesti, kuten EU nyt aikoo, aiheutetaan vain harmia ja vahinkoa.