Näin siinä kävi:
Nyt se tapahtui: Naton ydinsateenvarjo levittäytyi Suomen ylle Naton ydinaseet suojelevat tästä hetkestä lähtien myös Suomea. Tutkija: siirryimme pidäkkeen maailmasta pelotteen maailmaan.
[..]
– Tästä seuraa lopulta strategisen kulttuurin muutos myös Suomessa, että miten me suhtaudumme tämän maan puolustukseen. Ydinaseet ovat nyt sen viimeinen tae, Lavikainen sanoo.
[..]
Puhutaan myös Naton ”eteen työnnetyistä” ydinaseista. Niiden ei tarvitse olla Venäjään nähden aivan edessä, koska ne voidaan toimittaa ilmateitse kohteeseensa mistä päin Eurooppaa tahansa.
Ja "klapeja" on varmasti riittävästi.
Ja em.
"yhteinen ilo" oli lopulta täysin turhanaikaista.
Lähetettiin tuolta pohjalta "vaatimaton" ehdotus Radio Suomeen: nythän voitaisiin saada suuria säästöjä, koska puolustusvoimat voidaan lakkauttaa. Ehdotustamme ei luettu.
PS. 6.3.23: Thomas Wallgrenin argumenteissa tänään on puolensa:
Nato-jäsenyys on vastuuton ratkaisu On aina parempi, että osa meistä kuolee kuin että me kaikki kuolemme. Toisin sanoen: missään tilanteessa ei olisi oikein puolustaa maatamme – tai mitään muuta maata – siihen hintaan, että koko ihmiskuntaa uhkaisi tuho. Ydinaseen laukaiseminen voi johtaa vastavuoroiseen ydinsotaan ja siten ihmiskunnan tuhoon. Ydinaseen laukaiseminen on siis aina väärin.
Minä taas olen kiinnittänyt huomiota siihen, että turhaa enää "rypistää" kun ne ydinaseet ovat olemassa. Ja siihen, että ydinaseiden omistaminen näyttää antavan
de facto oikeuden tappaa
osan meistä. Koska mitään sen ehkäisemiseksi ei ole keksitty.
Suomen Kuvalehdessä oli muuten järkyttävä kooste siitä, minkälainen maa, minkälaiset elinolosuhteet Ukrainaan jää sodan jälkeen. Hengissä selvinneille. Ei tosin toki sellainen kuin se olisi ydinsodan jälkeen.
