YLE:n Aamu-TV:ssä äsken oli pikkupätkä glyfosaatin vaikutuksista. Vaikutelmani oli, että haastattelija hyvin innokkaasti yritti saada tutkijan sanomaan pahoja sanoja siitä, ja varoittelemaan sen käytöstä. Mutta tutkija (Jaana Uusi-Kämppä) asetti sanansa hyvin varovasti ja objektiivisesti, ja totesi jopa kerran, että vaihtoehdot sille ovat huonompia. Ymmärsi myös hyvin, mihin ja miksi viljelijät sitä tarvitsevat.
Haastattelijaa se ei häirinnyt. Edelleen hän puhui siihen tyyliin, että koska se glyfosaatti lopultakin kielletään. Myös Aamu-TV:n ennakkomainonta oli sellaista, jonka pohjalta odotti, että nyt tulisi asiasta jotain uutta ja sensaatiomaista, jotain raskauttavaa glyfosaattia vastaan. Ei tullut.
Uutisissakin jatkettiin tuota äärimmäisen epäluuloista linjaa, kerrottiin, että glyfosaatti on "yksi kiistellyimmistä myrkyistä" jne.
Jos tuosta syntyy nettiin uutisia, linkkaan tänne.
***
Tässä se on:
Kiistelty torjunta-aine häviää hitaasti viljelymailta – "Kannattaa käyttää vain silloin, kun on todellinen tarve"
Glyfosaatista on väännetty vuosien mittaan runsaasti, mutta se on edelleen paras vaihtoehto kemialliseen torjuntaan.Nettiuutisessa oikeastaan korostuu tämä:
Glyfosaatin myyntilupa oli umpeutumassa Euroopan unionissa vuoden 2017 lopussa, mutta EU päätti viime metreillä antaa aineelle jatkoluvan ainakin vuoteen 2022. Suomi on tukenut pitkää jatkolupaa, koska sen mielestä tieteellinen näyttö kallistuu glyfosaatin vaarattomuuden puolelle.
Jaana Uusi-Kämpän mukaan tarjolla ei ole glyfosaattia parempaa torjunta-ainetta.
– Jos halutaan kemiallista torjuntaa käyttää, muilla aineilla on paljon suurempia haittavaikutuksia. Niitä ei myöskään voi käyttää kaikilla viljelykasveilla, Uusi-Kämppä sanoi Ylen aamu-tv:ssä torstaina.
Puheohjelmissa, erityisesesti uutisissa, korostuivat epäillyt huonot vaikutukset tai ainakin se, että niitä täytyy olla (ei niitä juuri yksilöity). Tämä jäi päällimmäiseksi ...
Rikkakasvien torjuntaan käytetyn glyfosaatin jäämät maaperässä saattavat hidastaa siementen itämistä ja kasvin kasvua.
... eikä sitä tutkija Uusi-Kämpän lausuntoa Aamu-TV:ssä enää uutisissa toistettu, etä tuostakin saatiin ristiriitaisia tuloksia (so. vähän myöhemmässä vaiheessa ei mitään tuollaista eroa havaittu). *)
Tuon tutkimuksen tulokset jäivät aika lailla nollatuloksiksi. Jäämiä glyfosaatista ja sen hajoamistuotteista löytyi. Entä sitten? Haittavaikutuksia ei käytännössä löytynyt. Siten tämäkin suositus oli oikeastaan hihasta vedetty:
Uusi-Kämppä neuvoo kotipuutarhureita pärjäämään ilman glyfosaattia. Ammattiviljelijöitä hän kehottaa pohtimaan, voisiko ainetta hyödyntää nykyistä vähemmän.
– Kannattaa käyttää vain silloin, kun on todellinen tarve – ei vain varmuuden vuoksi, että kun näin on tavattu tehdä.
Tuohon rinnalle ja sitä vastaan osaa hyvin kuvitella omalääkärin ohjeen jollekin (vanhemmalle) huonoselkäiselle viherpeukalolle:
- Älä jatka kyykkimistäsi siellä puutarhassasi. Lopeta sellainen. Jos välttämättä haluat harrastustasi jatkaa, käytä glyfosaattia!
Tuo ohje ammattiviljelijöillekin on hieman outo kun sitä tarkemmin ajattelee: pitääkö ammattiviljelijän odottaa, tuleeko sitä juolavehnää tai muuta rikkaa, ja vasta sitten käyttää? Silloinhan se on jo myöhäistä, koska Suomessa ei glyfosaattia käytetä varsinaisen kasvukauden aikana. Täällä ei ole käytössä glyfosaatinkestäviä viljelylajikkeita.
________
*) tuo pienikin havainto vaatisi minusta enemmän näyttöä, koska mielestäni se on kansainvälisessä tieteellisessä kirjallisuudessa ensimmäinen tuollainen havainto. Ihan varma en ole, mutta ensi kertaa minä tuon näin.