Tulevan Afrikan ihmeen aikataulu

[Heikki Jokipii]

Tästä voi sitten seurata jotain kamalaa:

Ukraina uhmaa Venäjää Mustallamerellä – Aikoo päästää täysjumissa olleet laivat liikkeelle

Ukraina uhmaa Venäjää Mustallamerellä – Aikoo päästää täysjumissa olleet laivat liikkeelle

https://twitter.com/AYlhainen/status/1690090565290065921?ref_src=twsrc%5Egoogle%7Ctwcamp%5Eserp%7Ctwgr%5Etweet

Jos se kamala toteutuu, riittääkö Egyptin pokka vielä tähän?

[Heikki Jokipii]

Yritetään salakuljettaa tähän luomuaatetta:

Ruokajärjestelmä on rikki, ja sitä korjataan pian YK-huippukokouksessa – Yksimielisyys on kaukana, sillä kriitikoiden mukaan kokous vain vahvistaa suuryritysten valtaa

Ja tietysti niin, että se esitetään muka viljelijöiden omana tahtona:

Etenkin pienten ruohonjuuritasonjärjestöjen kanta on selvä. Justiça Ambientalin Anabela Lemosin mielestä ruuantuotannon pitäisi perustua paikallisten ruokajärjestelmien tukemiseen ja agroekologisiin malleihin, yritykset pitäisi sulkea kokonaan pois YK:n päätöksentekoelimistä ja kokouksessa pitäisi kieltää esimerkiksi kemialliset myrkyt ja lannoitteet sekä geenimuunnellut siemenet ja tuotteet.

Meidän kantamme on täysin päinvastainen. Nämä "vatsastapuhujajärjestöt" olisi hyvä pitää syrjemmällä. Jopa sulkea ne kokonaan pois.

Saamme tukea näkemyksellemme itse Afrikasta:

Viewpoint: 200 million Africans are chronically malnourished and 5 million die of hunger each year. The continent can’t rely on agroecology alone

A report by the Alliance for a Green Revolution in Africa (AGRA) indicates that despite a decade of pro-growth and food security policies and programmes such as the Comprehensive Africa Agricultural Development Programme (CAADP), 200 million Africans are chronically malnourished and five million die of hunger annually.

Proponents of agroecology have always fronted it as the ultimate solution to the African food security problem. They champion indigenous approaches, resisting the industrialisation of African agriculture, and rejecting both the use of genetic engineering and the privatisation of living organisms.

But when locusts for instance invade a farm, would you advise farmers not to use pesticides, for example?

A model of agroecology that limits farming inputs to solely indigenous materials is too restrictive to transform the sector.

Tieto kirjoittajasta:

Otieno Panya is a Sustainable Supply Chain Management lecturer at Jomo Kenyatta University (JKUAT).

Tämänkin hän sanoo, tuosta toisesta porukasta:

The urgent need to transform Africa’s agriculture has led to the rise of several advocacy groups. Others, however, in the name of advocating for holistic and sustainable models, are knowingly or unknowingly pushing Africa to traditional methods that have proved futile over the years.

(lihav. HJ)

Kiinnittäisin huomiota tuohon lihavoimaani. Väärät, ihannoivat käsitykset menneestä kuuluvat myös luomuaatteeseen.  Siitä meillä on täällä jo kotimainen ensimerkki.

[Heikki Jokipii]

Otsikkomme ja koko triidin idea ei voi hyvin.

YLE, lyhytuutiset:

YK: Afrikassa ennennäkemätön ruokakriisi

Kolmella neljäsosalla afrikkalaisista ei ole varaa terveelliseen ruokavalioon ja viidesosa on aliravittuja ”ennennäkemättömän ruokakriisin” vuoksi, YK sanoo torstaina yhdessä  Afrikan unionin komission kanssa julkaisemassaan raportissa.

Raportissa todetaan, että nälänhätä ja aliravitsemus uhkaavat maanosan 1,4 miljardia ihmistä, koska Ukrainan sodan aiheuttama romahdus maailman viljantoimituksissa pahentaa Afrikan sisäisten konfliktien, ilmanstonmuutoksen ja koronapandemian haittavaikutuksia.

– Suurimma osalla Afrikan väestöstä – noin 78 prosentilla  eli yli miljardilla ihmisellä – ei edelleenkään ole varaa terveelliseen ruokavalioon, ja määrä kasvaa, raportissa sanotaan.

(kursiv. HJ)

Vanhasta Miljoonasateen iskelmästä "Mayday":

Afrikassa taistellaan ja tehdään uutta maailmaa
Mä sinne kympin lahjoitin ja toisen syöpäsairaalaan
Pelastakaa lapset saivat peltisetelin
Mä neljä kertaa verta luovutin

Tässä triidissä on elätelty visiota, jossa Afrikka, valtava maanosa, olisi pääosin omavarainen. Ja nähty sen keinoksi tehokas viljely, ei aseellinen taistelu toisia ihmisiä vastaan.

Tuntemattomassa Sotilaassa on kohtaus, jossa varoitellaan vihollisen maataistelukoneista: "Maatalouskoneet tulevat!!!". Aivan, meidän visiossamme koko Afrikka "altistuisi" maatalouskoneiden "hyökkäyksille". Ja maaperään syydettäisiin räjähdysainetta. Jota myös typpilannoitteeksi kutsutaan.
 
***

Samaan aikaan toisaalla:

Turning Food into Jet Fuel

One of the absolutely nuttier ideas to come out of the climate change / anti-fossil fuels mania of modern times comes from the international airlines business.  They are being pushed by governments and getting  unending pressure to signal their virtue by visibly climbing aboard the “Stop Fossil Fuels Now” bandwagon.  The hitch is, as we all know, is that airplanes need fuel to fly and currently, fossil fuels are the only choice.

But, thanks to the venerable Old Gray Lady, we are now informed, with interactive media,  that:

“Airlines Race Toward a Future of Powering Their Jets with Corn”

“Carriers want to replace jet fuel with ethanol to fight global warming. That would require lots of corn, and lots of water.”

The headline is simultaneously literal and tongue-in-cheek – the (I am fighting the urge to use the phrase “corny idea”) concept is to replace the more usual jet fuels  with ethanol made from corn.

***

Myös tällaiset kysymykset aiheuttavat siellä paineita:

Viewpoint: Nigeria may be running out of farmable land. Is there a biotech-based solution?

It is probable that Nigeria would experience a scarcity of cultivable land and a notable reduction in the nitrogen levels in the soil. As a result, food shortages may occur if sufficient food cannot be grown to satisfy the country’s anticipated population growth in the near future. Agricultural productivity must be increased using contemporary technologies, such as biotechnology, in order to achieve this.

(lihav. HJ)

Mutta niissäkin ratkaisut löytynevat tuossa artikkelissa hahmotelluista keinoista.

[Heikki Jokipii]

Maailma.net kertoo tuosta samasta:

Kahdella kolmasosalla Länsi- ja Keski-Afrikan asukkaista ei ole varaa terveelliseen ruokaan – YK-järjestöt varoittavat ruokaturvan heikkenemisestä ensi vuonna

Terveellinen ruoka Afrikassa maksaa saman verran kuin Yhdysvalloissa, jossa bruttokansantuote on 35 kertaa suurempi. YK-järjestöt vetoavat lisärahoituksen saamiseksi, jotta ruokakriisiä voitaisiin lievittää.
[..]
Syynä ovat alueen konfliktit, ilmastokriisin vaikutukset sekä ruuan ja polttoaineen korkea hinta.

Niin, tässä mennään:

WFP on joutunut leikkaamaan ruoka-apua rahoituspulan takia tänä vuonna ympäri maailman. Myös muu humanitaarisen avun rahoitus on kriisissä: tänä vuonna YK:n hätäapuvetoomus on kerännyt vain kolmanneksen tarvitsemastaan rahasta.

YK julkaisi tällä viikolla ensi vuoden humanitaarisen avun vetoomuksen, jonka mukaan ensi vuonna lähes 300 miljoonaa ihmistä tarvitsee humanitaarista apua.

Mutta visio ruokaomavaraisesta Afrikasta on syntynyt, ja uskon, ettei se näihin vastoinkäymisiinkään kaadu. Ja tämä tehdään:

”Meidän täytyy rikkoa tämä kehä puuttumalla nälän juurisyihin ja rakentamalla Länsi-Afrikan perheiden resilienssiä.”

Eikä tämäkäään kysymys ole siinä epärelevantti. Vaikka myös maailma.net ratkaisi asian mieluiten sillä tavalla juurille palaamisella, ettei sitä oteta käyttöön.  Perheestä tulee resilientti, jos sillä on käytettävissään parempaa siementä.

[Heikki Jokipii]

Jutta Urpilainen kertoi tässä haastattelussa...

Raha ja minä

Mihin presidenttiehdokkaat sijoittavat? Entä millaisia rahaan liittyviä mokia heille on käynyt? HS Visio kysyi presidenttiehdokkailta, millainen on heidän suhteensa rahaan.

... tekevänsä näin:

Omassa kulutuksessa pyrin suosimaan luomua, mikä on tietysti jonkin verran kallimpaa.

Se ei kerro hyvää EU:n Afrikka-komissaarista. Vaikka koskeekin yksityiselämää. Luomu ei muuten ole Suomessa "jonkinverran" kalliimpaa. Se on paljon kalliimpaa. (Jos ja kun hän muutoin kertoo pyrkivänsä säästäväisyyteen, onkohan tuo lausunto oikein tatkka? Niin, hän "pyrkii".)

Koska viljelyn tehostaminen Afrikassa on niin tärkeätä, sitä pelkää, että tuollainenkin luomumielisyys voi vaikuttaa ja häiritä hänen toimintaansa komissaarina.

Presidenttinä ... no, se olkoon sen ajan murhe.


PS. 26.12.27: Jos tuollaisen antaa vaikuttaa äänestyskäyttäytymiseensä Suomen presidentinvaaleissa, pitää tietysti muistaa, että Stubb oli ministerinä taustapiruna, kun asetettiin Ollilan maabrändityhmä. Jonka jäsenet oli jo valittu siten, että se väistämättä päätyi ehdottamaan 50% luomutavoitetta tänne. Jolla silläkin olisi epäsuora huono vaikutuksensa Afrikkkaan.

[Heikki Jokipii]

Näistä tavoitteista oli edellä puhetta

Vain muutama YK:n tavoitteista parantaa ihmiskunnan elämänlaatua toteutumassa

Esimerkiksi sotia ja ilmastonmuutosta ei ole kyetty estämään.

YK asetti vuonna 2015 yhteensä 169 tavoitetta ihmiskunnan elämänlaadun parantamiseksi vuoteen 2030 mennessä. Pääsihteeri Antonio Guterresin tänään julkaiseman raportin mukaan vain 17 prosenttia tavoitteista on toteutumassa.

Ihmiskunta ei ole esimerkiksi pystynyt estämään sotia ja ilmastonmuutosta. Vuoteen 2019 verrattuna 23 miljoonaa ihmistä enemmän on ajautunut äärimmäiseen köyhyyteen ja yli sata miljoonaa enemmän näkee nälkää. Lukutaidon edistämisessä on puutteita ja sukupuolten tasa-arvo ei maailmanlaajuisesti etene.

Noin kolmasosassa YK:n tavoitteista kehitys on mennyt jopa taaksepäin.

Myönteisiä kehitysaskeleita ovat esimerkiksi mobiililaajakaistan leviäminen lähes kaikille, aidsin ja malarian lääkehoidon paraneminen sekä uusiutuvan energian nopea käyttöönotto.

Raportin (pdf)...

SUSTAINABLE
DEVELOPMENT
REPORT 2024The SDGs and the UN Summit of
the Future

... yhteenvedosta:

5. The SDG targets related to food and land systems are particularly off-track. The SDR evaluates three possible pathways towards achieving sustainable food and land systems. Globally, 600 million people will still suffer from hunger by 2030; obesity is increasing; and greenhouse gas emissions from agriculture, forestry, and other land use (AFOLU) account for almost a quarter of total annual global GHG emissions. The Food, Agriculture, Biodiversity, Land-Use, and Energy (FABLE) Consortium brought together more than 80 researchers from 22 countries to evaluate combinations of scenarios at the national level to assess how 16 targets related to food security, climate mitigation, biodiversity conservation and water quality could beachieved by 2030 and 2050. They found that the continuation of current trends would widen the gap between countries on targets related to climate mitigation, biodiversity, and water quality. While pursuing existing national commitments would improve the situation to some extent, these remain largely insufficient. FABLE’s “global sustainability” pathway, however, showed that significant progress is possible, but will require several dramatic changes: 1) Avoid overconsumption and limit animal-based protein consumption through dietary shifts that are compatible with cultural preferences; 2) Invest to foster productivity, particularly for products and areas with high demand growth; and 3) Implement inclusive, robust, and transparent monitoring systems to halt deforestation. This pathway would avoid up to 100 million hectares of deforestation by 2030 and 100 gigatons of CO2 emissions by 2050. Additional measures would be needed to avoid trade-offs with on-farm employment and water pollution caused by excessive fertilizer application, and to ensure that no one is left behind, particularly in the fight to end hunger.

Linkissäni esille tullut Lombrorg on retorisesti kysynyt, onko SDG:itä liian monta. Pitäisikö niissä olla jotain prefenssejä?

Ihan tämän otsikon alla: kumpi on Afrikan maataloudelle tärkeämpää, maatalouden kasvihuonekaasujen (epätoivoinen, fanaattinen) vähentäminen vai satotason nostaminen? (kysyy HJ.)

[Heikki Jokipii]

Maailma.net oli poiminut ko. raportista otsikkoonsa tämän:

Raportti: Suomi on jälleen kestävän kehityksen ykkösmaa, mutta globaalisti vain 16 prosenttia kestävän kehityksen tavoitteista on menossa oikeaan suuntaan

Mutta ei sekään pohtinut sitä, onko lihavoimani tavoite oikeassa joukossa eli paikassa:

YK:n jäsenmaat sopivat 17:stä kestävän kehityksen tavoitteesta vuonna 2015. Kärkitavoite on äärimmäisen köyhyyden poistaminen. Muihin tavoitteisiin kuuluu esimerkiksi koulutuksen ja terveyden parantaminen, rauhanomaisten ja demokraattisten yhteiskuntien edistäminen, eriarvoisuuden poistaminen sekä ilmastonmuutoksen hillintä ja luontokadon pysäyttäminen. Tavoitteet on määrä saavuttaa vuonna 2030.

Kun on näin (lihav. myös HJ):

Erityisen heikosti on edetty tavoitteissa, jotka pyrkivät vähentämään nälkää, parantamaan terveyttä, tekemään kaupungeista kestävämpiä, suojelemaan luontoa sekä edistämään rauhaa ja demokratiaa. Esimerkiksi nälkäisiä ennustetaan vuonna 2030 olevan 600 miljoonaa ja liikalihavuus kasvaa, lehdistönvapaus heikkenee ja elinajanodote laskee etenkin koronan takia.

[Heikki Jokipii]

Viewpoint: ‘Complaining about failing crop yields in Africa without posing a solution is whining’ — Here’s what’s needed to reverse it

A recent research article— “Crop yields fail to rise in smallholder farming systems in sub-Saharan Africa” — uses 7 models, 6 equations, and 29 pages of supporting online material to support the title’s claim. The same conclusion was reached for maize, the major food crop in Africa, by US Department of Agriculture scientists using publicly available data. (The PNAS paper did not cite the USDA paper – citation amnesia?)

Neither paper abalyzed why yields have stagnated. U.S. President Teddy Roosevelt once said: “Complaining about a problem without posing a solution is called whining.

Ei tarvinne tällä sivustolla lisäkommentteja?

[Heikki Jokipii]

Gates ja hänen säätiönsä tekevät hienoa työtä. Mutta jostain syystä tälläinen liioittelu on siellä katsottu tarpeelliseksi ja asialliseksi:

Climate change is already forcing millions of people to migrate – Bill Gates’ Telegraph Says

Mutta onko siitä oikeasti hyötyä?

Ja liioittelusta on kyse. Ks.tuon jutun kaaviot.