Kuulostaa erinomaiselta:
Satelliittijärjestelmä voi varoittaa afrikkalaisia viljelijöitä kasvituhoistaTiedon avulla kasveja voidaan käsitellä oikeilla suoja-aineilla.
Pest Risk Information Service (Prise) yhdistää satelliittivalvontaa ja -paikannusta, lämpötilatietoja, sääennusteita ja tietokonemallinnusta varoittaakseen maanviljelijöitä kasvituholaisista. Se lähettää maanviljelijöille varoituksen riskeistä matkapuhelimeen.
Täällä siitä tarkemmin:
https://www.cabi.org/projects/project/62774***
Tämäkin on hieno juttu ...
Suomen aloite kansainvälisestä kasvinterveysvuodesta 2020 toteutumassa... ja ties mitä poikii. Näin on:
Tänä päivänä arviolta lähes 40 prosenttia kaikesta maailman kasvituotannosta menetetään tuholaisten aiheuttamana. Taloudellisesti kasvien tuholaiset aiheuttavat globaalille taloudelle noin 190 miljardin euron kustannukset vuosittain.
Kasvinterveydestä huolehtimalla voidaan suojella ympäristöä, metsiä ja luonnon monimuotoisuutta kasvien tuholaisilta ja taudeilta. Lisäksi tietoisuudella kasvinterveydestä voidaan nostaa esiin ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja edesauttaa nälänhädän, aliravitsemuksen sekä köyhyyden vähentämistä.
Ja siksi näin on toimittava:
Ministeri Jari Leppä korostaa, että tuhoeläimet sekä taudit eivät kanna passia tai huomioi maahanmuuttoon liittyviä vaatimuksia. Näiden leviämisen ennaltaehkäisy on hyvin tärkeää ja se vaatii yhteistyötä kaikilta mailta. ”Meidän tulee kasvattaa kansallista, alueellista sekä globaalia tietoisuutta kasvinterveydestä ja sen vaikutuksista ruuantuotannon turvallisuudelle, köyhyyden vähentämiselle sekä luonnon suojelulle”, Leppä sanoo.
Tuossahan ei tietystikään oteta kantaa kasvinsuojelun keinoihin. Emmekä mekään oikeastaan ota. Hyväksymme kaikki toimivat keinot. Vastustamme vain sitä, että annetaan joidenkin jäykkien sääntöjen rajoittaa keinovalikoimaa. Niinpä vaikkapa tässä luomuinstituutin konferenssiselostuksessa kuvailtu tavoite ei ole hyvä:
TP Organics 4th Organic Innovation DaysKohti ei-kemiallista kasvinsuojelua
EU:n rahoittaman maataloustutkimuksen tulisi paremmin vastata kuluttajien huolenaiheisiin, kuten ruoan turvallisuuteen, edullisuuteen ja torjunta-ainejäämien alentamiseen. Ranskassa ollaan aktiivisia tällä saralla ja kuluttajien vaatimukset ruoan laadulle edistävät vahvasti luomutuotteiden kysyntää. Myös Saksassa pestisidit ja myös eläinten hyvinvointi ovat julkisessa keskustelussa paljon esillä.
[...]
Kasvinsuojeluongelmat ja –aineet ovat nousseet viime aikoina huolenaiheeksi uudella tavalla sitten 1970-luvun, ja tällä kertaa kemikaalien poistuminen markkinoilta ja resistenssin yleistyminen edellyttävät aivan uusia agroekologiseen osaamiseen perustuvia systeemisiä innovaatioita, joissa luomu on vahvoilla verrattuna kemialliseen kasvinsuojeluun luottavaan tavanomaiseen viljelyyn. Luomutuotannossa ja –tutkimuksessa on vahva osallistavan tutkimuksen traditio, jota voidaan hyödyntää niin tuottajien ongelmien ratkaisemisessa kuin kuluttajien ja kansalaisten huolenaiheisiin vastaamisessakin.
Sillä tuossa ajetaan kasvinsuojelua, joka täyttäisi luomuehdot. Kun sen sijaan pitäisi tavoitella kasvinsuojelua, joka varmasti toimii. Kehitysmaissa vielä eritoten: kohtuullisin kustannuksin. Joka kehitysmaissa tarkoittaa myös: kohtuullisella vaivalla (sillä siellä ei ole tarjolla tuottajille luomun lisähintaa tai luomutukia).
Resistenssin yleistyminen jne. saattavat olla ongelmia, mutta ne olivat tuossa konferenssissa vain tekosyitä. Ellei niitä olisi, luomuväen tavoite olisi täysin sama.
