Tässäpä jännä laite. Tieto tuli minulle ensin tästä uutisesta:
Nurmen käyttömahdollisuuksia luodattiin Alahärmässä – ”Kasvupotentiaali on Suomessa alikäytössä”Nurmiteeman mukaisesti Yara lanseerasi tapahtumassa N-Sensor -nurmisovelluksen, joka on siirtymässä koelohkoilta nurmentuotantoon.
Laite mittaa kasvuston ottaman typen määrää kasvustosta heijastuvasta valosta.
Levitysmäärät puolestaan lasketaan kasvuston vaihtelun mukaisesti, valittu viljelykasvi ja sen kasvuaste huomioiden.
”Laite on ollut jo vuosia käytössä viljalla ja öljykasveilla, mutta nyt sitä pilotoidaan myös nurmelle”, Yaran Heimala toteaa.
Tässä suoraan Yaran asiaa koskevalle sivulle:
Yara N-Sensor™Yara N-Sensor on täsmäviljelytyökalu, joka mahdollistaa lannoitemäärän reaaliaikaisen säädön lannoituksen aikana.
Yara N-Sensor on traktorin katolle asennettava mittari, joka mittaa kasvuston biomassaa ja lehtivihreää ja siten päättelee tarvittavan typpilannoituksen määrän. Yara N-Sensor mittaa kasvuston ottaman typen määrän mittaamalla kasvien heijastaman valon.
Tämäkin siinä luvataan:
• Typpipäästöjen riski pienenee, koska sadonkorjuun jälkeen maaperästä luontaisesti vapautuva typpi on käytetty tehokkaammin sadon muodostukseen
PS. MT:n uutisesta, vielä. Mm. tuon laitteen avulla nurmen viljelyn näkymät näyttävät näin hurjilta:
Yaran markkinointipäällikön Lauri Heimalan mukaan nurmen kasvupotentiaali on Suomessa edelleen heikosti hyödynnetty.
”Voi sanoa, että nurmen satopotentiaali on Suomessa täysin alikäytössä. Kasvuvaraa nurmessa on paljon, mutta tavoitteen saavuttaminen edellyttää selkeitä toimenpiteitä. Esimerkiksi typen satovaste on selkeästi luultua suurempi.”
Yaran kaupallisen johtajan Timo Räsäsen mukaan viime vuosina on havahduttu siihen, miten paljon hyödyntämätöntä potentiaalia nurmessa on.
”Uudet koetulokset ja myös käytäntö osoittavat, että keskisatoja voidaan nostaa jopa kaksin- tai kolminkertaiseksi suhteessa nykytasoon.”
Yaran yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen kanssa tekemien laskelmien mukaan paras mahdollinen nurmisato Suomessa voisi olla noin 14 000 kiloa vuositasolla. Nykyisellään nurmisato on vuosittain keskimäärin 5 000 kiloa.
Eikä tuossa jatkossa siis typpeä vain umpimähkään syydetä pellolle, vaan sitä annetaan täsmällisesti.
Nyt en löytänyt luomusatotilastosta "nurmisatoa", eli mikähän niistä sen luvuista olisi oikea vertailtava tuohon 5000 kiloon? Mutta mikä olikin, niin siihen lukuun se luomuviljelyssä tulevaisuudessakin suurinpiirtein jää, kun taas tehoviljelylle luvataan tuota huimasti korkeampaa satotasoa.
Tuon kautta myös eläintuotannon reaalinen "jalanjälki" eli haitta luonnolle myös vähenee, eikö, jos kilo lihaa tai litra maitoa ei vaadi niin paljon viljelyalaa kuin ennen.