Yleinen kategoria > Yleinen Keskustelualue

Vieraslajien haitat

<< < (8/11) > >>

Heikki Jokipii:

--- Quote from: Heikki Jokipii on 12.07.22 - klo:04:13 ---Ammattilaista tarvittaisiin tässäkin:


--- Quote ---Kurtturuususta jalostetut tarhakurtturuusut (R. rugosa -ryhmä) eivät ole kiellettyjä, joten on tärkeää erottaa kurtturuusut niistä sekä muista ruusulajeista.
--- End quote ---

Suoraan sanoen, minä en pysty. Tuossa ikkunani alla kaupungin hoitaman polun varrella on pensas, joka näyttää kurtturuusulta. Mutta ei siis todennäköisesti ole.

--- End quote ---

Kansallista vieraslajiluetteloa ehdotetaan päivitettäväksi – tutustu ja ota kantaa
maa- ja metsätalousministeriö


--- Quote ---Maa- ja metsätalousministeriö esittää päivitettäväksi kansallista haitallisten vieraslajien luetteloa ja siihen liittyvää asetusta. Luetteloon ehdotetaan lisättäväksi kanadanpiisku, korkeapiisku, isopiisku, vuorivaahtera, viitapihlaja-angervo, valkopajuangervo ja isotuomipihlaja sekä mustapääetana. Lausuntoja pyydetään 3.5.2023 mennessä.
--- End quote ---

Sitten kun tuo on hyväksytty, tulee varmasti varoitus, että älä missään tapauksessa sotke noita lajeja satakunnanmatalapiiskuun, joka on suojeltava laji!!! 8)

Heikki Jokipii:
Glyfosaatin yllättävä etu ja käyttökohde:

Viewpoint: Without glyphosate, critical wetlands and wildlife could be strangled by invasive plants

Tai ei se täällä enää yllätä. Siinä on listattu samoja käytännössä epätoivoisia tapoja taistella haitallisia vieraslajeja vastaan ilman glyfosaattia kuin Suomessakin. Vrt. edellä.

Heikki Jokipii:
Anteeksi vaan, mutta kyllä tämä toimeliaisuus alkaa kuulostaa jo vähän epätoivoiselta:

Jyväskylässä lampaista on saatu tehokas apu jättipalsamin vastaiseen taisteluun

Kaikki tuo vain, koska halutaan välttellä sitä yksinkertaisinta ratkaisua. Kuitenkin pitkän projektin tulos on vain tämä (lihav. HJ):


--- Quote ---Kokeilu kestää viisi vuotta ja tulokset ovat olleet edelliseltä neljältä kesältä lupaavia. Lampaiden avulla jättipalsamit ovat lähes hävinneet viiden hehtaarin kokoisilta laidunalueilta.
--- End quote ---

Ja edelleen on suurta yleisöä ohjeistettava:


--- Quote ---Vehkalammenpuistossa on kannustettu asukkaita kitkemään jättipalsamia laidunten ulkopuolelta.

”Ylös nyhdetyt palsamit eivät juurru uudestaan, kun niiden juuret murskaa tallaamalla. Tallatut palsamit voi vain jättää paikalleen, sillä ne maatuvat nopeasti ja luovuttavat siten maahan takaisin sieltä ottamansa ravinteet”, Ylitalo kertoo.
--- End quote ---

Heikki Jokipii:
Tässäkin ihminen päättää, minkälainen luonnon pitää olla:

Kun lehmät lähtivät, arvokas niitty kasvoi umpeen – nyt sitä palautetaan yhteistyössä monimuotoisuuskeitaaksi


--- Quote ---Ennallistaminen ei ole hätäisen hommaa, Salo korostaa. Monet niittykasvien siemenet muhivat maan siemenpankissa kymmeniäkin vuosia ja nousevat vasta, kun olot ovat niille sopivat.

”15 vuodessa nähdään jo jonkinlainen lopputulos. Ennen sitä on turha hehkuttaa, että tästä tuli nyt tämmöinen.”

Hyvältä niitty kuitenkin jo näyttää. Tuossa liitää paksupääperhosiin kuuluva mustatäplähiipijä. Sinisiipilajeja täällä on nähty kuusi, hopeatäpliä ja heinäperhosia paljon niitäkin.

Niityn julkkis on Suomeen muutama vuosi sitten tullut pyjamalude.
--- End quote ---

Jne. Pyjamalude ei ihmisen päätöksellä olekaan vieraslaji.

Heikki Jokipii:
Näin USA:ssa:

Viewpoint: Should there be a ban on glyphosate and other pesticides in US parks? Here’s why environmentalists and the Park Service say that would be a disaster

Mutta Suomessa jatketaan sen suosittelua, että vaikkapa kurtturuusua saaristossa torjuttaisiin ensisijaisesti mekaanisin keinoin:

https://vieraslajit.fi/lajit/MX.38815

Hiukan on käytännön syistä annettu periksi:

Kurtturuusu ja glyfosaatti: kysymykset ja vastaukset
Metsähallitus, Luontopalvelut 7.10.2020 (pdf)

Navigaatio

[0] Viestien etusivu

[#] Seuraava sivu

[*] Edellinen sivu

Go to full version