Tuottava Maa Turvattu Luonto navi
20.07.18 - klo:15:07 *
Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan
Uutiset: Tuottava maa turvattu luonto ry - tervetuloa!
 
   Etusivu   Ohjeet Haku Jäsenet Kirjaudu Rekisteröidy  
Sivuja: [1]
  Tulostusversio  
Kirjoittaja Aihe: Tavanomainen viljely oppinut luomulta?  (Luettu 1709 kertaa)
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 9867



Profiili Sähköposti
« : 25.03.16 - klo:07:14 »

Tämä ajatus tuli esiin tässä YLE:n uutisessa:

Lainaus
Luomuasiantuntijan mukaan myös perinteinen ruoantuotantoketju on alkanut ottaa vaikutteita luomutuotannosta.
[...]
Kivelä arvioi, että perinteinen ruoantuotanto on alkanut ottaa oppia luomusta.

– Luomukaan ei ole jäänyt paikalleen, vaan kehittyy koko ajan. Perinteinen tuotantoketju on ottanut vaikutteita luomusta, mutta muutokset tapahtuvat hitaasti.

Kivelä seuraa tässä selvästi "oppiäitiään" Marja-Riitta Kottilaa, joka viime keväänä väitti samaa:

Lainaus
Luomun kehittyminen hyödyttää ruuantuotantoa kokonaisuudessaan, koska luomussa testattuja ja käytännössä koeteltuja menetelmiä voidaan soveltaa myös tavanomaisessa tuotannossa.

Luulenpa, ettei näin ole laita, vaan asia saadaan vain tuolta näyttämään, kun luomuksi lasketaan kaikki sellaiset (vanhat) hyvät ja koetellut viljelymenetelmät, joissa suoranaisesti ei ole kyse keinolannoitteiden tai torjunta-aineiden käytöstä.

Tästä väitteestä on monia variantteja. Mm. muuten hyvässä Wikipedia-artikkelissa on tällainen väite:

Lainaus
Tutkijoiden mukaan asetelmasta "luomu vastaan tavanomainen" pitäisi luopua ja yhdistää molempien hyviä puolia, jotta saataisiin näitä ympäristöystävällisempää tuotantoa.

Mutta mitä tällaisen yhdistämisen seurauksena syntyy? Olemme täällä jo jossakin kertoneet tämän "yhtälön":

Tavanomainen viljely + luomu = tavanomainen viljely!

Enkä kyllä nyt keksi, mitä uutta (ja tuossa tavanomaisessa viljelyssä sovellettavaa, puhtaasti luomuviljelyn sisäisiä niksejä ei lasketa) on luomuviljelyn n. 100 vuoden historian aikana keksitty. Aiemminkin on vaadittu Marja-Riitta Kottilalta ja nyt tuo vaatimus täytyy laajentaa koskemaan myös Jukka Kivelää: esittäkää esimerkki tuosta väitteestänne. (Ja palkokasvien typensidonnan ja vuoroviljelyn keksivät jo vanhat roomalaiset, se ei mahdu tuohon n. 100 vuoteen! Sikäli kuin niitä jossain määrin käytetään myös tavanomaisessa viljelyssä. Karjanlannan käytön keksivät - viimeistään - sumerilaiset.)

« Viimeksi muokattu: 25.03.16 - klo:08:56 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Ville Aarnikko
Täysjäsen
***
Viestejä: 144


Profiili Sähköposti
« Vastaus #1 : 28.03.16 - klo:13:55 »

Artikkelista poimittu luomutilallisen "kirkkain silmin" esitetty kommentti:

Lainaus
– Ruista ei viime kesänä laitettu lainkaan ja perunasatokin jäi heikoksi. Luomussa on se etu perinteiseen tapaan, että hinnoittelu on vapaampaa, joskin satomäärät jäävät perinteisiä pienemmiksi ja vaihtelu on suurta.

Tämän kauniimmin ei varmaan näin kylmää viestiä ole hiljan esitetty.

Ja sitten:

Lainaus
– Luomukaan ei ole jäänyt paikalleen, vaan kehittyy koko ajan. Perinteinen tuotantoketju on ottanut vaikutteita luomusta, mutta muutokset tapahtuvat hitaasti.

Tästä olisi hyvä saada ne olennaisimmat ja parhaat esimerkit mustaa valkoisella. Lähettäisikö yhdistys sähköpostia Kivelälle? Kiinnostava ja suht usein toistuva väite julkisessa keskustelussa.
tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 9867



Profiili Sähköposti
« Vastaus #2 : 28.03.16 - klo:14:10 »


Hyvä, että muistutit. Nyt lähti sähköpostissa Jukka Kivelälle tämä:

***

[...]
Sanoit äskettäin YLE:n uutisen mukaan:

"– Luomukaan ei ole jäänyt paikalleen, vaan kehittyy koko ajan. Perinteinen tuotantoketju on ottanut vaikutteita luomusta, mutta muutokset tapahtuvat hitaasti."

Haluaisitko mainita jonkin esimerkin tästä ilmiöstä?
[...]
tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 9867



Profiili Sähköposti
« Vastaus #3 : 08.04.16 - klo:05:55 »

Muistutuksenkaan jälkeen Jukka Kivelä ei vastannut.

Syynä tähän on selvästi se, ettei hän kyennyt tällaisia esimerkkejä esittämään. Jos hän olisi, hän olisi varmasti "paluupostissa" edes jonkun esittänyt: yksikin esimerkki periaatteessa olisi riittänyt. Ei yhden emailinkaan kirjoittaminen iso tai paljon aikaa vievä toimenpide ole. (Varsinkaan, jos tuntee hyvin asiansa!)

Tuollaiset löysät heitot otetaan sitten tosissaan, jos ne heittää joku, jota olisi - akateemisen statuksen tms. vuoksi - syytä pitää asiantuntijana. YLE:nkin uutisessa väite on vielä nostettu "Mistä on kyse?" -yhteenvetoikkunaan:

Lainaus
Perinteinen ruoantuotantoketju on alkanut ottaa vaikutteita luomutuotannosta.

Pitäisikö tuo lause kiistää tai siis vaatia YLE:ltä se esimerkki asiasta? No, ehkei, tavallaan toimittajalla on kyllä eräänlainen oikeus luottaa siihen, mitä hänelle totena kerrotaan, eli oletuksena ei tarvitse olla sen epäileminen. Ja vastuu totuudenmukaisuudesta kertojalla.
« Viimeksi muokattu: 08.04.16 - klo:06:42 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 9867



Profiili Sähköposti
« Vastaus #4 : 26.02.17 - klo:07:39 »

Tässä tulevaisuusskenaariossa törmäämme taas tähän väitteeseen tai ehdotukseen:

Lainaus
Luomun ja perinteisen viljelyn vastakkainasettelusta pitäisi luopua, sillä kummallakin on puutteensa, toteaa kasvinviljelyekologian tutkija Lars Andrsson Ruotsin maatalousyliopistosta.

Pikemminkin pitäisi löytää yhteinen tie, poimia luomusta ja tavanomaisesta viljelystä hyvät osat ja yhdistää ne.

Niin, ne pitäisi "löytää", niitä ei ole vielä löydetty? Tuollaista on yksilöimättä tavattoman helppo sanoa, ja sitten todella vaikea yksilöidä. Otetaanko luomusta vaikka pienemmät lannoitekustannukset - ja tavanomaisesta sen satotaso?

Onkohan hän missään täsmentänyt asiaa?
« Viimeksi muokattu: 26.02.17 - klo:08:06 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Jarrumies
Konkari
*****
Viestejä: 602


Profiili
« Vastaus #5 : 27.02.17 - klo:00:02 »

Tuon ruotsalaisen ryhmän ruokaskenaariot ovat aika korkealla abstraktiotasolla. Olisin odottanut, että raportti olisi ollut datalähtöinen, ts. esim. tilastoja nykytilasta ja niiden perusteella tehtyjä ennusteita ja vaihtoehtoja  - mutta ei kun ei. Hakemalla raportista löytää muutamia mielenkiintoisiakin kohtia - katsokaa tästä mitä löytyy :

Framtidsberättelser från lantbruket år 2030 (vuoden 2016 raportti)
https://www.slu.se/globalassets/ew/org/centrb/fr-lantbr/publikationer/framtidsberattelser-fran-lantbruket-ar-2030_webb.pdf

Ja tässä vielä vuoden 2016 raportin esityö vuodelta 2011:
Fem framtidsscenarier för 2050 – förutsättningar för lantbruk och markanvändning
https://www.slu.se/globalassets/ew/org/centrb/fr-lantbr/publikationer/fem_framtidsscenarier_for_2050.pdf

« Viimeksi muokattu: 27.02.17 - klo:00:07 kirjoittanut Jarrumies » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 9867



Profiili Sähköposti
« Vastaus #6 : 27.02.17 - klo:07:43 »

Tuossa uudemmassa paperissa sitten (s. 50) esitetään kaksi skenaariota ympäristömerkityn viljelyn tulevaisuudesta.

Skenaario 2 esittelee nykytilanteen jatkumisen: kallista luomua ostaa edelleen hyvin harva.

Skenaario 1 esittelee sitten tuon menetelmien yhdistämisen. Siinä pikemminkin luomu/ympäristömerkitty viljely ottaa käyttöön tavanomaisen viljelyn menetelmiä,  muun muassa:

- keinolannoitteet hyväksytään (vaikka rajoitetusti)
- samoin geenieditointi

Juurikaan ei tule esille, mitä omaksuttaisiin luomulta, paitsi ehkä yleisesti epäluuloinen, kielteinen asenne kemiallisiin torjunta-aineisiin.

Eli näyttäisi siltä, että tuo minun hiukan pilkallinen luonnehdintani osui aika oikeaan, tästä ruotsalaisten parhaan mahdollisen maailman etsimisestä.

Realismia siinä oli, että nykyistä selväpiirteistä rajaa ei skenaariossa 1 voida säilyttää: nykyinen luomumerkki (ja sen takana ja ympärillä oleva systeemi) häviäisi.
« Viimeksi muokattu: 27.02.17 - klo:17:23 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 9867



Profiili Sähköposti
« Vastaus #7 : 16.10.17 - klo:08:05 »

Se on nyt tätä. Kun enemmän tai vähemmän itsestään selvää on, ettei luomusta ole maailman ruokkimiseen, yritetään tässäkin seminaarissa tarjota ajatusta, että siinä kuitenkin olisi paljon arvokasta, opittavaa:

Luomutuotanto ja tulevaisuuden kestävä ruokajärjestelmä

Ja myös ajatusta, että luomu voisi muuttua, voisi syntyä "luomu 3.0". Jossa biotekniikankin hyväksikäyttö olisi mahdollista.

***

Kun laitumet ovat usein erillään, pitkänkin matkan päässä, eikö olisi lupaava idea opettaa lehmät itse lentämään laitumelta toiselle?  Cool
« Viimeksi muokattu: 16.10.17 - klo:08:15 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 9867



Profiili Sähköposti
« Vastaus #8 : 13.11.17 - klo:05:17 »

Tämä luomuviljelijä ...

Organic farmer’s plea for a better relationship between organic, conventional farming

... toivoo sovintoa ja osoittaa jo varsin pitkälle menevää ymmärrystä tavanomaista viljelyä kohtaan, eikä sitä demonisoi:

Lainaus
Organic and conventional growers use many of the same techniques: integrated pest management (IPM); crop rotation; cultivation to prevent weeds rather than turning immediately to herbicides; cover cropping; compost and manure. They both believe they are stewards of the land, and with the best care, they will have even better yields. Neither group runs for the chemical bottle right away to spray crops with pesticides unless it is absolutely necessary. Oh, and both types of farmers have lobbying groups, designed to influence lawmakers toward their favor.

Mutta samalla sen perustelu, miksi hän sitten luomuviljelijä oikeastaan onkaan, jää oikeastaan varsin ohueksi. Ja jotain "kolmatta tietä" hän ilmoittaakin etsivänsä (lihav. HJ):

Lainaus
Lest you think that I am down on organic, I am not.  But the reality is that consumers are being led down a path that is divisive, and that leads people to believe there is only one way. I propose a third way of farming: using our technology and being good stewards of the earth in a way that encompasses the best of all our farming practices without excluding those parts of technology that can reduce pesticide use, increase yields and productivity.

Kun hän tuossa arvostaa torjunta-aineiden käytön vähentämistä, tarkoittaako hän tätäIskee silmää

Nuo "monet samat tekniikat" tuossa ovat kyllä aika lailla etsimällä etsittyjä, koska ne ovat tavanomaisessa viljelyssä hyvin erilaisessa roolissa. Vaikkapa joku IPM ei oikeastaan ole sama tekniikka näissä kahdessa viljelytavassa, vaikka yhteisiä elementtejä olisikin. Ja itseasiassa tavanomainen viljelijä saattaa hävittää juolavehnän glyfosaatilla pelloltaan, jo hyvissä ajoin ennen kuin se osoittautuu "ehdottoman välttämättömäksi". Joka on täysin hyvä ja hyväksyttävä menettelytapa.
« Viimeksi muokattu: 13.11.17 - klo:06:29 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 9867



Profiili Sähköposti
« Vastaus #9 : 23.01.18 - klo:07:22 »

Samaa sopua saarnaa nyt tämä (yleisansioidensa pohjalta hyvin arvostettukin) ruotsalainen ekologian professori Johan Rockström:

”Dags att begrava stridsyxan”

Eli sotakirves olisi haudattava luomun ja tavanomaisen välillä. Hän näkee luomussa paljon hyvää. Kuitenkin hän voimakkaasti korostaa tarvetta suurempaan tuottavuuteen maailman maataloudessa ja nämä ovat tavanomaisen viljelyn hyviä puolia:

Lainaus
Vilka starka kort väljer du från det konventionella lantbruket?

– På den konventionella sidan har man gått längre när det gäller teknologi och växtförädling. Man är mer teknologi- och forskningsbejakande. Vi måste ju inse att det hållbara lantbruket också är ett modernt lantbruk som har den vassaste tekniken vad gäller exempelvis digitala stödsystem för precisionsapplicering av gödselmedel. Att vara resurseffektiv är alltså ett kort som det konventionella lantbruket verkligen har att spela.

– Det konventionella är också duktigt på att kombinera de bästa och senaste typerna av utsäden med gödselmedel och olika pesticider, vilket gör att man har en väldigt hög produktivitet.

– Ett av det konventionella lantbrukets starkaste kort är att via höga skördar kunna bevara de naturliga ekosystemen.

Miten tuohon kaikkeen saisi yhdistettyä luomun tiukat säännöt, jää hyvin epäselväksi. Myös tässä hänen ihannemaataloudessaan:

Lainaus
Hur vill du sammanfattningsvis beskriva det verkligt hållbara lantbruket?

– Det är ett toppmodernt, intensifierat, balanserat lantbruk med stor mångfald av både husdjur och växtodling. Det samarbetar med de naturliga ekosystemen i ett öppet landskap med någon våtmark, med naturliga skogar och buffertzoner för både växter och djur där man säkrar upp bin och andra pollinerare. Det är som ett landskap med mångfald och biotoper i balans.

Ihan erikseen hän muuten mainitsee tämän:

Lainaus
– Jag har en väldigt pragmatisk syn på vad som är hållbart lantbruk. Viktigt är att hantera ämnen som kväve och fosfor på ett effektivt sätt så vi får ett hundraprocentigt kretslopp. Då är det sekundärt om det sker via handelsgödsel eller organiska gödselmedel.

Handelsgödsel blir det svårt att avstå från. Det behövs för att höja avkastningen på extremt utarmade afrikanska jordar, betonar han.

– Det finns inget som teknologiskt hindrar att man tar fram handelsgödsel med hjälp av solenergi. Och då behövs ju inte olja.

Vaan minkäs teet, jos luomuväki jatkaa tolkuttamistaan, että keinolannoitteiden käyttö (jne.) on kertakaikkiaan kiellettyä. Myös Afrikassa. Ehdoitta, riippumatta siitä, tarvitaanko niiden valmistamiseen öljyä. Eikä luomuväki ole mitenkään hautaamassa "sotakirvestään". Edes Afrikan osalta.

Siinäpä sopuisa, järkevä mies. Jonka ainoa - mutta ratkaiseva, tuhoisa - virhe on se, että hän uskoo kaikkien olevan samanlaisia.
« Viimeksi muokattu: 23.01.18 - klo:12:09 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 9867



Profiili Sähköposti
« Vastaus #10 : 29.01.18 - klo:03:30 »

Otetaan tämä lähde, opinnäytetyö (pdf) ...

https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/3860/Opinnaytetyo_Jussi_Nurkka.pdf?sequence=1&isAllowed=y

"Typensitojakasvien viljely tavanomaisessa nurmituotannossa"

... jossa näkökulma on tavanomainen viljely:

Lainaus
Kemiallisten lannoitteiden jyrkän hinnannousun seurauksena nurmen viljelyn taloudellinen kannattavuus on laskenut. Typensitojakasvien käytöllä nurmen tuotannossa viljelyn kannattavuutta on mahdollista parantaa merkittävästi. Opinnäytetyössä laadittiin typensitojakasvien viljelyä tavanomaisessa nurmituotannossa kattavasti esittelevä paketti, jota voivat hyödyntää niin maatilaneuvojat kuin viljelijätkin

Siellä on mm. tällaisia lukuja typensidonnasta:

Lainaus
Taulukossa 1 esitetään biologisen typensidonnan suuruusluokkia eri viljelykasveilla. Taulukosta nähdään, että eri kasvien typensidontakyky vaihtelee suurestikin. Esimerkiksi sinimailanen voi sitoa vuodessa hehtaaria kohti jopa 250 kilogrammaa typpeä, kun taas härkäpavun typensidonta voi heikoimmillaan olla alle 100 kilogrammaa hehtaaria kohti. Erilaisissa apilavaltaisissa nurmissa typensidonta voi vaihdella vain 30 kg/ha vuosisidonnasta jopa lähes 200 kg/ha vuosisidontaan. (Rajala 2004, 200-203.)

Ottakaamme myös tuo taloudellinen, rahallinen näkökulma.

Täältä noin vuoden vanhasta uutisesta saamme tiedon, että typpilannoite maksaa 303 euroa tonnilta.

Käyttäessään tuota typensidontaniksiä ja onnistuessaan siinä oikein hyvin (saaden 250 kg/ha) tavanomainen viljelijä voi siis säästää vuodessa n. 75 euroa. Hehtaaria kohti. Tuon arvoinen on siis tämä niksi tavanomaiselle viljelijälle, jos hän sen  oppii ja omaksuu luomuviljelyltä. Ja tietysti, jos oikein huonosti menee, eli tuon alimman luvun mukaan, niin sitten alle 10 euroa.

Tuossa on tietysti saavutetun säästön hintahaarukka luomuviljelijällekin, mutta hän voi sentään odottaa saavansa paremman hinnan tuotteestaan, kiloa kohti.
« Viimeksi muokattu: 29.01.18 - klo:04:57 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 9867



Profiili Sähköposti
« Vastaus #11 : 07.07.18 - klo:07:17 »

Pro Luomu haluaa tässä taas elvyttää tämänkin teorian. Tai - meidän mielestämme - myytin:

Lainaus
Luomutuotannolla on paljon annettavaa maa- ja metsätalousministeriön tulevaisuusvision saavuttamisessa. Luomussa käytetyt ja kehityt menetelmät sopivat hyvin myös tavanomaisen tuotannon kestävyyden parantamiseen.

Mitkä ne näistä olivatkaan:

Lainaus
Luomutuotanto on ekologisesti kestävän maatalouden edelläkävijä, koska sen menetelmät perustuvat agroekologiseen tietoon ja tutkimukseen. Biologinen typensidonta, ravinteiden kierrätys sekä rikkakasvien torjunta ilman kemiallisia torjunta-aineita ovat esimerkkejä luomutuotannon menetelmistä.

Ravinteiden kierrätys se ei oikeastaan ollut eikä ole.

Mutta biologinen typensidonta on siis taas kerran mainittu. Se vanhojen roomalaisten "akroekologisiin tutkimuksiin" perustuva menetelmä. Kitkemisen keksijöille ei samalla tavalla voida antaa kunniaa eli ei tiedetä yhtään näin vuosituhansien jälkeen, keitä he olivat.

Ironisesti voisi myöntää, että luomutuotanto on ekologisesti kestävän maatalouden edelläkävijä. Siis se oli ennen kuin se ekologisesti kestävä maata!ous, joka oikeastaan vasta nykyisenä aikana on syntymässä! Suorakylvö, loistavat muuntogeeniset  lajikkeet, täsmäviljely ...
« Viimeksi muokattu: 07.07.18 - klo:19:17 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Sivuja: [1]
  Tulostusversio  
 
Siirry:  

MySQL pohjainen foorumi PHP pohjainen foorumi Powered by SMF 1.1.4 | SMF © 2006-2007, Simple Machines LLC Validi XHTML 1.0! Validi CSS!