Minkä sosiaaliryhmän (taloudellista) etua luomun tukeminen lopulta edistää?

[Heikki Jokipii]

Tuolla toisessa triidissä käytiin läpi miten tavattoman vähän ruokaa Suomessa luomuna tuotetaan.

Siellä ei tehty tätä johtopäätöstä, mutta tehdään se nyt tässä:

tuo määrän vähäisyys jo itsessään tekee hyvin epätodennäköiseksi sen, että luomun kulutus olisi "demokratisoitumassa", leviämässä laajempiin kansalaispiireihin.

Siihen eivät tuotetut määrät yksinkertaisesti riitä. Eikä vastaväitteeksi riitä se, jos joskus joku yksittäinen luomutuote eksyy (vahingossa tai tahallaan) köyhän ostoskoriin. Eikä se, jos joku yksittäinen köyhä kertoo gallupissa tai lehtihaastattelussa kuitenkin suosivansa luomua (ja säästävänsä sitten muussa).

Kun ns. etukorttitutkimuksesta tulee aikanaan juuri sellainen tulos ei se siis meitä lainkaan yllätä. Muunlainen tulos ei yksinkertaisesti ole näillä näkymin mahdollinen.


PS. Vähän kärsimättömänä ihmettelen, miksei tuloksia tuosta tutkimuksesta ole jo tullut. Ehkä olen liian hätäinen, tutkimushan varsinaisesti alkoi vasta viime kesänä (2018), ja tutkittava aikaväli voisi luontevasti olla yksi vuosi. Siihen kun lisää vähän aikaa datan analylointiin, ollaan tietysti vähintään syksyssä.

[Heikki Jokipii]

Tämän Luken esittämän ja levittämän käsityksen oikeellisuus tulee siten oikeastaan testatuksi jo ennen tuota etukorttitutkimusta ja siitä riippumatta:

Tätäkin väitettä haluaa Luken tiedote levittää, ikään kuin (uutena) tosiasiana:

– Luomutuotannon on pitkään ajateltu palvelevan korkean tuloluokan kuluttajia. Markkinat ovat kuitenkin laajentumassa varakkaista kuluttajista yleisemmin elintarvikkeiden laadusta ja turvallisuudesta kiinnostuneiden kuluttajien valtavirtaan. Ihmisten kiinnostus ympäristöasioihin tukee osaltaan luomutuotteiden kasvavaa menekkiä, Niemi toteaa.

(lihav. HJ)

Sitä ei sitten yritetäkään selittää, miten tuo voisi olla totta yhtaikaa seuraavaksi esille tuodun tosiasian kanssa:

Luomun markkinaosuus ruuan vähittäismyynnistä on Suomessa edelleen pieni, 2,4 prosenttia.

Ensinnäkin tietysti tuon myyntiosuuden pitäisi olennaisesti yleensäkin nousta.

Mutta yhtäläillä pitäisi siis myös tuotannon kasvaa. Ja nimenomaisesti juuri ruoan tuotannon. Luomupinta-alan kasvuhan ei välttämättä kerro siitä.

Ilman tuotetun luomuruoan määrän kasvua ei ole materiaalia, jolla luomumarkkinat voisivat laajentua "kuluttajien valtavirtaan".

Joten joka tapauksessa voimme luultavasti n. puolen vuoden sisällä osoittaa, että Luke levitti väärää tietoa. Ja kykenemme tekemään tämän suurelta osin Luken omiin materiaaleihin pohjautuen!

Hiukan asiaa sotkee kyllä tuontiruoan suuri osuus luomun myynnissä. Mutta emmeköhän löydä jostain keinon arvioida sen merkitystä, myös tämän otsikomme kysymyksenasettelyn kannalta. Joka tapauksessa jo sen osoittaminen hyvin  riittää, ettei kotimaisen luomun osalta tuota tapahdu.

[Heikki Jokipii]

Ilman tuotetun luomuruoan määrän kasvua ei ole materiaalia, jolla luomumarkkinat voisivat laajentua "kuluttajien valtavirtaan".

Joten joka tapauksessa voimme luultavasti n. puolen vuoden sisällä osoittaa, että Luke levitti väärää tietoa. Ja kykenemme tekemään tämän suurelta osin Luken omiin materiaaleihin pohjautuen!

Hiukan asiaa sotkee kyllä tuontiruoan suuri osuus luomun myynnissä. Mutta emmeköhän löydä jostain keinon arvioida sen merkitystä, myös tämän otsikomme kysymyksenasettelyn kannalta. Joka tapauksessa jo sen osoittaminen hyvin  riittää, ettei kotimaisen luomun osalta tuota tapahdu.

Pro Luomun Luomuelintarvikepäivässä 2.10.19 on luvassa esitys:

10.15 Kuka ostaa luomua 2019? Luomun kuluttajabarometrin tulosten julkistaminen

Emme oikeastaan odota siitä mitään merkillistä emmekä siinä olevan mitään merkittäviä muutoksia edellisiin. Mutta oikeastaan jo siinä täytyisi olla, jotta tuo Luken väite olisi oikea.

[Heikki Jokipii]

Mitään merkittäviä muutoksia siinä ei ollut. Sitä ei kannata tarkasti uudelleen läpikäydä, koska siihen pätee kaikki se, minkä toimme esille vuoden 2017 luomubarometristä. Täältä se kuitenkin löytyy:

Luomun kulutus yleistyy – lähes joka kolmas käyttää viikoittain

Erityisesti tuo otsikon väite on hyvin huonosti aineistossa dokumentoitu. Tällainen on yhteenveto:

Yli puolet suomalaisista käyttää luomua säännöllisesti, muutamasta kerrasta viikossa kertaan kuukaudessa. Vuoteen 2017 verrattuna yhä useamman luomun käyttö on säännöllisempää ja käyttöä on lisätty. Aktiivikäyttäjiä eli ainakin viikottain käyttäviä on enemmän ja satunnaisia vähemmän. Lisäys on kohdistunut kerran viikossa käyttäviin, kun useana päivänä viikossa käyttäviä on entinen määrä.
* Säännöllisistä käyttäjistä yli puolet on aktiivikäyttäjiä ja heistä vajaat 40 % (11 % väestöstä) käyttää luomua useamman kerran viikossa. Luomua kokonaan vieroksuvien joukko on pysynyt 10 prosentissa, kuten vuonna 2017.
* Luomun käyttö on laajentunut entistä tasaisemmin eri väestöryhmiin, pääkaupunkiseudulta muualle maahan, eri tuloluokkiin ja muidenkin kuin korkeakoulutettujen keskuuteen. Miesten osuus on kasvanut, mutta lapsiperheet ovat edelleen keskeinen käyttäjäryhmä.
* Luomun kasvu jatkuu käyttöaikeiden perusteella. Kiinnostuneita on enemmän ja lisäysaikeita on useammalla kuin kaksi vuotta sitten. Merkittävä lisäyspotentiaali on säännöllisissä käyttäjissä, jotka ostavat luomutuotteita harvemmin kuin viikottain, mutta ainakin kuukausittain. Aktiivikäyttäjistä 70 % on lisännyt luomutuotteiden käyttöä ja lähes 90 % arvioi lisäävänsä jatkossa. Säännöllisistä käyttäjistä käyttöä lisänneitä on 40 % ja lisäysaikomuksia on 70 prosentilla.

Mutta se, että käyttö olisi laajentunut eri sosiaaliryhmiin, näkyy aineistossa hyvin heiveröisesti jos ollenkaan.

Lisäksi tutkimus perustuu tietysti edelleen siihen, mitä haastatellut kertovat tehneensä tai kertovat aikovansa tehdä. Me odotamme edelleen nk. etukorttitutkimuksen tuloksia.

"Aktiivikäyttäjän" aika tarkoituksenmukaiselta näyttävästä laajentamisesta käsittämään myös kerran viikossa luomua ostavat huomautimme jo v. 2017 barometria käsitellessämme. Toisella tavalla sanottuna: jos ihminen syö kerran viikossa, hänen aktiivisuudessaan on tuskin erityistä kehumista? Söi sitten mitä tahansa.

Eli, Luke, sellaista ei näkynyt, että luomun kulutus olisi laajentunut kuluttajien valtavirtaan.

[Heikki Jokipii]

Mutta (yhä uudestaan) näin väittämällä saadaan sitten muutkin uskomaan. Farmit.net:

LUOMUN KULUTUS YLEISTYY

"Luomu ei ole enää vain naisten tai nuorten naisten juttu vaan koko kansan juttu. Erityisen hienoa on, että aiempaa useampi ostaa luomua ainakin kerran viikossa. Se kertoo, että luomu on kasvanut osaksi suomalaista arkipäivää", Pro Luomun toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottila toteaa. 

Meidän perheessä on kyllä arkipäivää, että joka päivä syödään. Eikä vain kerran viikossa. Siitä vielä huomauttaen, että uudenkin luomubarometrin mukaan siitä "koko kansasta" luomua ostaa sitäkin harvemmin n. 70%.

[Heikki Jokipii]

Onko K-ryhmä päivittänyt karttansa? Ja/tai tietonsa?

Yhä useampi sinkku ja nuori pari innostuu luomusta – vähiten luomua päätyy ostoskoreihin Satakunnassa

Suomalaiset valitsevat luomua ostoskoreihinsa todennäköisimmin Ahvenanmaalla, Uudellamaalla ja Pohjanmaalla. Vähiten luomua päätyy ostoskoreihin Kainuussa, Etelä-Pohjanmaalla ja Satakunnassa.

Tuo uutinen on päivätty 2.10.19 ja sellainen vaikutelma tuosta tulee, että kuranttia tietoa siinä tarjotaan. Uudempaa kuin vuodelta 2016. *) Viime ajoista tämäkin lause puhuu:

Kiinnostus luomutuotteita kohtaan on näkynyt jo pidemmän ajan K-ruokakaupoissa, joissa luomun myynti on viime vuosien aikana kasvanut 10-20 prosentin vuosivauhtia.

_________________________

*) vaikka se olisikin aika samansuuntaista kuin silloin. Niinkuin se tuon mukaan on. Ehkä sillä poikkeuksella, että Varsinais-Suomea ei tuossa mainita. Se oli v. 2016 ainakin osittain tummanvihreätä, suuren (1,01-2,83%) kysynnän aluetta, siinä  kartassa.

PS. 4.10.2019: Vai oliko sitä aluetta vain Turku? Tarkemmin katsottuna.

[Heikki Jokipii]

Yritetään muuttaa näitä vaihtoehtoja päiviksi vuodessa:

Useita kertoja viikossa: vähintään 2*52 max 365 keskiarvo 234.5
Noin kerran viikossa: keskiarvo 52
2-3 kertaa kuukaudessa: 24-36 kertaa, keskiarvo 30
Noin kerran kuukaudessa: keskiarvo 12
Harvemmin kuin kerran kuukaudessa, mutta kuitenkin melko säännöllisesti:  vähintään 1 max 11, keskiarvo 6
Vain aivan satunnaisesti: (päätös, valitsin tähän luvun, satunnaismenetelmällä) keskiarvo 4
En osta/ei osteta lainkaan luomuelintarvikkeita: keskiarvo 0

Nuo siis Luomubarometrista. Sellaisella oletuksella, että jokainen joka kerta ostaa saman määrän, samalla rahalla, saamme ostoksista seuraavan jakauman.

Kunkin yllä olevan useusluokan osuudet 2019, barometrista:

11%    21%   15%   9%   6%   28%   10%

Kerrottuna tuolla oletetulla ostoskertojen keskiarvolla, saamme ostoksien jatkauman (euroa tms.) näille useusluokille:

2579.5   1092    450   108   36  112   0

Ostoksia oli siinä yhteensä 4377.5 (euroa tms.)

Ostosten euromääräiset osuudet kaikista luomuostoksista "aktiivikäyttäjillä" (2 ylintä ryhmää):

2579.5/4377.5 osuus 59%
1092/4377.5 osuus 25%

"Aktiivikäyttäjien" osuus yhteensä 84%. Kaikille lopuille, "säännölliset käyttäjät" mukaan lukien, joita on siis kuluttajista 68%, jää siis vain 16%. 16% prosenttia 2,4%:ista (luomun osuus kaikesta elintarvikekaupasta) on n. 0,4 prosenttia.

Tuo datan venytys oli tarpeen, koska ostosten määrää ei barometrissa kysytty. Se tulee tarpeettomaksi, kun etukorttitutkimus julkistetaan.

Onko tuo ostosmäärien pysyminen samana realistinen oletus? Ei tietenkään ole. Barometri antaa tämän hämärän vinkin siitä, että luomua usein ostavat ostaisivat myös paljon:

Aktiivikäyttäjistä 70 % on lisännyt luomutuotteiden käyttöä ja lähes 90 % arvioi lisäävänsä jatkossa. Säännöllisistä käyttäjistä käyttöä lisänneitä on 40 % ja lisäysaikomuksia on 70 prosentilla.

Mutta jo noinkin luettuna Luomubarometri itse antaa meille kuvan, että luomun ostaminen on keskittynyt pienehköön piiriin. Eikä vieläkään levinnyt suuriin kansanjoukkoihin.

Sen pienen piirin, joka luultavasti on pääasiassa korkeintaan tuo ensimmäinen 11%:n ryhmä, syömisiä me kaikki verorahoillamme tuemme.

[Heikki Jokipii]

MT tulkitsee luomubarometria uutisotsikossaan näin:

Lähes joka kolmas käyttää luomua viikottain – viherpiiperryksen leima karisemassa

Mutta täysin perusteettomasti. Ei siinä mitään tuollaista  näkynyt.

Tällaisella tuota tulkintaa yritetään perustella:

Luomutuotteita syö noin 150 000 suomalaista enemmän kuin kaksi vuotta sitten, kertoo Pro Luomun teettämä kuluttajabarometri.

Mutta ei tuo siihen tulkintaan riitä. Barometri itse kertoo:

Lisäys on kohdistunut kerran viikossa käyttäviin, kun useana päivänä
viikossa käyttäviä on entinen määrä.

Me täällä ymmärrämme, kuinka vähän luomua tuokin ryhmä lopulta ostaa. Kerran viikossa käyttäminenkin on hyvin vähäpätöistä. Se on satunnaista viherpipertämistä, sekin.

Eikä barometri oikeastaan sisältänyt tietoa luomun yleisen imagon kehittymisestä.

[Heikki Jokipii]

Heidi Jungarin esityksestä luomuelintarvikepäivänä (pdf, s. 28) saa tavallaan kaksi tietoa:

Luomun nykyinen ostajakunta
on kapea – 40% väestöstä tuo
K-Ruokakauppojen
tunnistautuvasta
luomumyynnistä 62%.

Ensinnäkin sen, että myös K-ryhmällä on mahdollisuus arvioida tuota, omasta korttijärjestelmästään. Ja se myös tekee näitä arvioita.

Toiseksi on oikeastaan ihmeteltävä: tuo prosenttiluku kertoo oikeastaan aika leveästä ostajakunnasta (verrattuna esim. meidän arvioihimme täällä). Kuitenkin Jungar dioillaan kahteen kertaan tuo esiin ostajakunnan kapeuden.

Tosin tuossakin tuo pienempi ryhmä ostaisi luomua 1,55 "yksikköä" kukin ja enemmistö 0.63 "yksikköä". Eli vähemmistö ostaisi määrällisesti n. 2,5-kertaisesti, henkeä kohti.

Tuosta arviosta/laskelmasta pitäisi ilmeisesti saada tarkempaa lisätietoa. K-ryhmä saisi tehdä asiasta nettiin esityksen. Sen jo toivomamme alueellisen kartan päivityksen lisäksi.

[Heikki Jokipii]

Tässäkin projektissa...

Kaakkois-Suomi on vahvaa luomuvilja-aluetta

... tämä tiedetään ja myönnetään:

Luomun kulutus Kaakkois-Suomessa on kasvussa, mutta kasvutahti on hieman verkkaisempi kuin muualla maassa. Vielä toistaiseksi Kaakonkulmalla on vähemmän luomua aktiivisesti ja säännöllisesti ostavia kuluttajia kuin muualla Suomessa. Niin ikään alueen ammattikeittiöt tarjoavat luomua vielä harvakseltaan, joskin poikkeuksiakin on, kuten Lappeenrannan steinerkoulu. Luomun käyttöön kannustavaan Portaat luomuun -ohjelmaan kuuluu Kaakkois-Suomessa viisi organisaatiota.

Haastatteluista saadun ostamisen useusden arvion sijasta olisi voinut käyttää kauppaketjujen tietoja siitä, paljonko luomua alueella todella myytiin, euroissa ja prosenteissa.

***

Koosteesta (pdf) olevasta yritysesittelyistä taitaa selvitä rivien välissä, missä suunnassa projektinkin toivo on:

KUORTTISEN LUOMUKANALA
ruokapiirihitistä helsinkiläisten herkkumunaksi

Partalan kylässä, Lappeenrannan kupeessa sijaitseva
luomukanala, jonka tuotteita myydään laajalti
Kaakkois-Suomessa ja pääkaupunkiseudulla.

[Heikki Jokipii]

Jos näin uskallettiin sanoa ja ilmoittaa (lihav. HJ) ...

Luomuruuan ostajia on Kaakkois-Suomessa muuta maata vähemmän – nyt tuotteista halutaan leipoa isompi bisnes

Luomutuotteiden kysyntä on viime vuosina lisääntynyt tasaisesti myös Kaakkois-Suomessa, vaikka luomun aktiivikuluttajia onkin muuta maata vähemmän.

Suosituimpia luomutuotteita ovat kananmunat, kasvikset ja juurekset, hedelmät, maito sekä jauhot ja hiutaleet.

Eniten luomutuotteiden kysyntä on kasvanut vuoden sisällä varsinkin yli 60-vuotiaiden naisten ja alle 30-vuotiaiden naisten keskuudessa.

... niin hyvin tarkkaa ostotietoa täytyy jo olla. Mutta eipä siitä sitten paljon kerrottu tuossa Pro Luomun Kaakkois-Suomi-raportissa. Eikä varsinkaan mitään tarkkoja lukuja ilmoitettu meille muille.

[Heikki Jokipii]

Kun ns. etukorttitutkimuksesta tulee aikanaan juuri sellainen tulos ei se siis meitä lainkaan yllätä. Muunlainen tulos ei yksinkertaisesti ole näillä näkymin mahdollinen.

PS. Vähän kärsimättömänä ihmettelen, miksei tuloksia tuosta tutkimuksesta ole jo tullut. Ehkä olen liian hätäinen, tutkimushan varsinaisesti alkoi vasta viime kesänä (2018), ja tutkittava aikaväli voisi luontevasti olla yksi vuosi. Siihen kun lisää vähän aikaa datan analylointiin, ollaan tietysti vähintään syksyssä.

Mutta nyt kun ollaan jo vuodessa 2020, eikä vieläkään ole tuloksista kuulunut, täytyy taas hiukan ihmetellä.

[Heikki Jokipii]

Näin nämä tiedotteet yhä tehdään:

LUOMUMYYNTI KASVANUT PÄÄKAUPUNKISEUDUN S-MARKETEISSA – SUURIN NOUSU LAUTTASAARESSA, MYYRMANNISSA JA JAKOMÄESSÄ

Eli ollaan kertovinaan (avoimesti). Mutta keskitytään niihin kaupunginosiin, joissa luomumyynnin osuus on korkea. Tai joissa se on kasvanut.

Vaikka lähes samalla vaivalla olisi voinut netissä julkaista listan tai kartan kaikista kaupunginosista ja tuosta osuudesta. Ja vaikka kasvusta kertominen ei ole kovin informoivaa, jos lähtötasosta ei ole tietoa. Ja siitähän ei uutinen noista kolmesta otsikossa mainitusta alueesta kerro.

Siihen tapaan kuin K-ryhmä teki v. 2016 koko maan, kaikkien kuntien osalta. Tosin K-ryhmä ei ole karttaansa sittemmin päivittänyt.

Kun S-marketin tiedotteessa puhelinnumerot, joista kysyä lisätietoja, taidanpa kysyä, miksi niin ei ole tehty.*)

[...]

___________

*) PS. Sain yhteyttä, ja puolittain tuo luvattiinkin. Joka tapauksessa saan asiasta sähköpostin, jossa kerotaan, mitä siitä päätetään. Vetosin siihenkin, että olen sentään Elannon jäsen vuodesta 1971! 

Sain vastauksen, ja se oli tällainen:

Juttelimme viime viikolla puhelimessa ja tiedustelitte mahdollisuutta saada nettiin tarkempaa tietoa
eri alueiden luomutuotteiden myynnin osuuksista.

Selvittelin asiaa ja se ei valitettavasti onnistu tällä hetkellä.

Yritin vielä tiedustella syytä, miksei se ole mahdollista, jos valmis lista on jo olemassa tuon uutisen pohjana. Lopullinen vastaus oli tällainen:

Esittämänne idea oli hyvä, ja mietimme voimmeko hyödyntää sitä jatkossa
jossain sopivassa yhteydessä.

Tuolla kohteliaalla tavalla kerrottiin, ettei HOK-Elanto halua tuoda esille, missä pääkaupunkiseudun osissa luomua ei osteta. Se tieto ei ilmeisesti sovellu luomun mainostamiseen. Jos tämä ei ollut sopiva yhteys, luulenpa, ettei sellaista tulekaan.

PS. Lähetin tasapuolisesti myös K-ryhmälle tiedustelun heidän aikomuksistaan päivittää tuo v. 2016 kartta.

Me muistamme vielä tuon, kun nyt saamme luettavaksemme tämän uuden HOK-Elannon tiedotteen:

Viisi väitettä luomuruoasta – Suomen suurin luomukauppias vastaa

Väite: ”Luomu on pienen piirin juttu kantakaupungissa.”

Luomuruoan kulutus on kasvanut 75 % kuluneen viiden vuoden aikana pääkaupunkiseudulla. Pääkaupunkiseudulla myydään lähes kaksi kertaa enemmän luomua muuhun Suomeen verrattuna. Luomumyynti on suurinta pääkaupunkiseudun S-marketeissa.

”Luomusta on oikeastaan tullut jo valtavirtaa, ja luomun kasvava suosio näkyy marketeissa koko pääkaupunkiseudulla. On totta, että luomuruoka myy etenkin pääkaupunkiseudulla Helsingin keskustan alueella sekä Lauttasaaressa ja Vallilan alueella”, kertoo ketjujohtaja Ari Talso HOK-Elannolta.

”Suurta kasvua luomun kysynnässä on kuitenkin muun muassa Länsi-Vantaalla, Tuusulassa, Järvenpäässä sekä Helsingissä esimeriksi Konalan, Myllypuron ja Jakomäen kaupunginosissa.”

Edelleenkään ei onnistunut sen kertominen meille suurelle yleisölle, mitkä ne osuudet kussakin kaupunqinosassa olivat. Mutta sen kertominen kyllä onnistui, missä kaupunginosissa myynti oli kasvanut.

Itse asiassa tuolla sanallisella tarkastetulla ei tehty yhtään epäuskottavammaksi sitä väitettä, että luomu on pienen piirin juttu kantakaupungissa. Numeroilla se olisi periaatteesa voinut onnistua. Mutta ilmeisesti ei löytynyt sopivia lukuja, niinpä tyydyttiin sanalliseen arvion. Tai löytyneet luvut olivatkin sellaisia, ettei niille annettu esityslupaa.

Kohta taitaa olla aika tarttua järeämpiin aseisiin, ja kannella tuosta menettelystä tuon osuusliikkeen valtuustolle.

[Heikki Jokipii]

Ryhmäpäällikkö kertoo sen, minkä kertomista HOK-Elannon virallinen tiedotus selvästi välttelee:

Luomuruuassa myyntipiikki Kontulassa, Jakomäessä ja Myllypurossa – "Voi olla hinnaltaan myös edullisin"

–Uskomme että olemme nostaneet luomun osuutta lähiöissä tuomalla luomua esille markkinoinnissa ja merkitsemällä luomutuotteet aikaisempaa paremmin, S-Marketin ryhmäpäällikkö Ari Rantanen kertoo Helsingin Uutisille.

Kesko sanoo, että eniten luomua myydään Helsingissä keskustassa, Kampissa, Itäkeskuksessa ja Herttoniemessä. S-Ryhmällä kärjessä ovat keskustan lisäksi Vallilan sekä Lauttasaaren kaltaiset kaupunginosat.

– Luomun myynnin osuus laskee mitä kauemmas siirrymme Helsingin keskustasta, Ari Rantanen kertoo.

Mutta hänelläkään ei ilmeisesti ole lupaa antaa noita osuuksia numeroina. Meille, mutta selvästi tietää ne itse: tuollainen lista on olemassa.

[Heikki Jokipii]

Unohdetaan hetkeksi nuo puuttuvat kaupunginosatilastot ja otetaan vastaan tämä tieto:

HOK-Elanto kertoi aiemmin tällä viikolla, että luomuruuan kulutus on kasvanut pääkaupunkiseudulla 75 prosentilla viiden viime vuoden aikana.

Koko maan luomun kulutus Pro Luomun mukaan v. 2014 oli 225 miljoonaa, ja v. 2019 se oli 368 miljoonaa. Koko maassa kasvua oli siis samassa ajassa 64%.

Niinpä voimme todeta, että ero pääkaupunkiseudun ja muun maan välillä luomun myynnissä vielä entisestään hieman jyrkentyi. Tämä tiedotteessa kerrottiin:

Pääkaupunkiseudulla toimiva HOK-Elanto on Suomen suurin luomukauppias, joka myy noin 20 prosenttia vähittäiskaupoissa myydyistä luomutuotteista Suomessa.

Pääkaupunkiseutu on Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen. Väkiluku yhteensä viime vuoden alussa 1,17 miljoonaa. Osuus Suomen väestöstä n. 21%. Kun muistaa, ettei HOK-Elanto ole ainoa luomun kauppias, luvusta näkee, miten todella suuri osuus luomusta myydään täällä.  Myös suhteessa väkilukuun. Edelleen siis niin, mutta nyt ehkä vielä selvemmin kuin ennen.

Ja kyllähän se uutisen tässä versiossa sanotaankin (lihav. HJ):

Pääkaupunkiseudulla myydään lähes kaksi kertaa enemmän luomua kuin muualla maassa ja eniten luomua myydään seudun S-marketeissa.

Jos 1/5 ostaa kaksinkertaisella summalla, ja loput 4/5 yksinkertaisella, pienellä kieputtelulla se menee näin. Pääkaupunkiseutu ostaa n. 123 miljoonalla, muu Suomi n. 245 miljoonalla. Epätarkkaa, mutta noin suurella osuudella (33%) suurinpiirtein tuettiin siis luomutuella pääkaupunkiseutua.

Kuinka paljon helpompaa olisikaan, jos luvut reilusti julkaistaisiin?