Saksa ja luomu

[Heikki Jokipii]

Meillä on Pohjoismaista omat keskusteluosiomme. Kun kuitenkin julkisessa sanassa luomusta puhuttaessa vertailukohdaksi haetaan usein myös Saksa, lienee hyvä avata myös siitä omansa.

Avaan tämän osion linkkaamalla NOVO Argumente -lehden artikkeliin, joka osoittaa, että myös siellä löytyy oppositio luomuaatetta kohtaan. Poimin siitä lisäksi pari merkittävää tietoa luomuviljelyn taloudesta siellä. (Artikkelin pääkohteena on Berlliinissä järjestettävä modernin tehoviljelyn vastainen mielenosoitus huomenna.)

Anti-Agrardemo: Gegen Mensch und Umwelt

Laut dem agrarpolitischen Bericht der Bundesregierung kostet Bio-Weizen das Doppelte von Weizen aus konventioneller Erzeugung. Bio-Kartoffeln kosten gar das Dreieinhalbfache von „normalen“. [7] Hinzu kommt die Subventionsproblematik. 90 Prozent des Gewinns von Öko-Landwirten stammen von staatlichen Transferleistungen. Bei den konventionellen Landwirten machen Subventionen nur die Hälfte des Gewinns aus. [8] Schon jetzt zahlen also alle für die Konsumgewohnheiten einer kleinen, privilegierten Minderheit (der Marktanteil von Bio-Produkten beträgt derzeit nur vier Prozent [9]).

- hinnoista: luomuvehnä on tavanomaista kaksi kertaa kalliimpaa, luomuperunat maksavat 3,5-kertaisesti
- luomuviljelijät saavat 90% voitostaan, nettotulostaan valtion tuista, tavanomaiset viljelijät vain puolet (mikähän on Suomen tilanne, samalla tavalla laskettuna? Lisäys klo 14:50)
- luomun osuus kulutuksesta on 4%

Tiedot ovat saatavissa liittotasavallan maatalouspolittisesta kertomuksesta, johon myös annettiin artikkelissa linkki (pdf):

Agrarpolitischer Bericht der Bundesregierung 2015“, Bundesministerium für Ernährung und Landwirtschaft online, Mai 2015.

Tuosta kertomuksesta voi löytyä muutakin mielenkiintoista.

***

Saksahan tuli jo esille keskustelussa luomusatotilastoista, kun löytyi selvitys satotasoista siellä. Jatkettaneen sitä keskustelua edelleen siinä osiossa.

Siellä löysimme jo tahon, jolta voi saada muutakin tietoa Saksan tilanteesta:

Die Pflanzenschutz- und Düngemittelindustrie in Deutschland

eli Der Industrieverband Agrar e. V. (IVA).

[Heikki Jokipii]

Maaseudun Tulevaisuudessa kerrottiin em. mielenosoituksesta. Uutinen oli otsikoitu näin:

Berliinissä iso mielenosoitus maatalouden puolesta

Itse tekstistä tuli sitten kyllä esille, minkälaisen maatalouden puolesta siellä marssittiin.

Berliinin sydämessä, Potsdamer Platzilla järjestettiin lauantaina iso mielenosoitus luomu- ja muun puhtaana pidetyn maataloustuotannon puolesta.

Kylteissä ja banderolleissa vaadittiin tehotuotannon lopettamista j[...]

Ainakin 20 000 mielenosoittajaa varoitti kemikaalien ja geenimuuntelusta vaarallisuudesta ihmisten ja eläinten terveydelle [...]

Jos Saksassakin aivan valtaosa tiloista - tuotannon tuloksista nyt puhumattakaan - muodostuu "tehotuotantoa" eli tavanomaista viljelyä harjoittavista tiloista, niin oikeastaan siinä marssittiin maataloutta vastaan. Minkä asian voi oikeastaan lukea rivien välistä kuvauksesta osallistujista. Mukana oli kyllä 60 traktoria (kuljettajina varmaan luomuviljelijöitä) mutta loppuporukasta kerrottiin sitten näin:

Mielenosoituksessa oli mukana kaikenlaista väkeä nuorista lapsiperheistä vanhuksiin ja hippeihin.

***

Tässä yhteydessä MT:llä olisi ollut oiva mahdollisuus kertoa myös IVA:n tutkimuksesta, mutta eipä kertonut.

[Heikki Jokipii]

Luomutilojen lukumäärää en nyt tähän hätään löytänyt, mutta sen sijaan tietoa luomuhehtaareista löysin, eli tässä niiden kehitys, verrattuna poliitikkojen asettamaan tavoitteeseen (joka Saksassakin on 20%):

Kaavio: luomualan kehitys Saksassa 1994-2014

Kun Saksan koko peltoala on noin 16,7 miljoonaa herhtaaria, luomualan osuus on siis juuttunut vähän yli 6 prosenttiin. Niinpä yli 93% viljelysalasta viljeltiin sellaisella tavalla, josta mielenosoittajat eivät oikein pitäneet.

Tuossa mielenosoituksessa vältettiin muuten sanomasta, että kyse olisi vain luomuviljelystä ("[...] luomu- ja muun puhtaana pidetyn maataloustuotannon puolesta"), sen sijaan käytettiin käsitettä "Agrarwende", viitaten tietysti Saksan "Energiewendeen" eli energiakäänteeseen tai -muutokseen. Tuon käsitteen epämääräisyydestä ja historiasta tässä DBV:n (Saksan "MTK") sivu:

Die Grüne „Agrarwende“ - Mehr Kampagne als Reformprojekt (Faktencheck Landwirtschaft)

Sen mukaan siis kyse on Vihreiden kampanjointikäsitteestä, ei selkeästä maatalouden uudistusohjelmasta. Käsitteessä oli vielä 2001 keskeistä luomuviljelyn edistäminen, nyt se on jätetty pois. Onkohan oikeasti? Luultavasti kyse on vähän samanlaisesta ilmiöstä kuin siinä, että luomulle keksitään "häveliäästi" muita nimiä kuten "agroekologia" jne. Jos mielenosoittajilta olisi vaadittu määritelmä siitä, millaista se "muu puhtaana pidetty maataloustuotanto" on, luultavasti kuvaus olisi ollut aika lailla 1:1 luomuviljelyn kanssa.

PS. 21.1.15: Kaiken kaikkiaan näyttää muuten siltä, ettei DBV Saksassa suhtaudu lainkaan yhtä kritiikittömästi maansa hallituksen luomutavoitteisiin kuin MTK meillä.

[Heikki Jokipii]

Tässä artikkelissa Susanne Günther pohtii, miksi vihreät järjestöt nauttivat - erityisesti ruoka-asioissa - niin jakamatonta suosiota ja luottamusta Saksan mediassa:

BIG GREEN: der politisch-ökologische Komplex

Tuo em. vuosittainen mielenosoituskin tulee kirjoituksessa esille, ja kytkennät puoluepolitiikkaan. Olisiko Maaseudun Tulevaisuudenkin tutustuttava tuohon kirjoitukseen? (Ja muunkin Suomen median: tuo ylimääräinen, jopa ylenpalttinen luottamus vihreisiin järjestöihin ei ole tuntematon ilmiö täälläkään.)

Tuo blogi vaikuttaa muutenkin mielenkiintoiselta, seurattavalta. Tämä Susanne Günther vaikuttaa muuallakin, on kirjoittanut esim. tämän:

Ökologie: Lasst Glyphosat in Ruhe!

Otsikko suomeksi: "Ekologiaa: jättäkää glofosaatti rauhaan!"

[Heikki Jokipii]

Tässä jutussa pääpaino on Suomen esiintymisessä  Grüne Woche -messuilla ...

Jääkö Suomi ruokajunasta?

... mutta poimimpa sieltä tämän lauseen:

Tanska on viemässä 
imagovoiton luomussa, valistuneiden saksalaisten suosikkiteemassa.

Mutta riittääkö tuo 4% osuus kulutuksesta siihen, että luomua voisi Saksassakaan sanoa "suosikiksi"? Varmasti saksalaisista kun löytyy huomattavan paljon ihmisiä, jotka eivät ikinä osta luomua, pitävät koko asiaa humpuukina. (Onkohan asiaa siellä tutkittu?)

Niinpä seuraava (retorinen) kysymys: missä määrin luomun suosiminen osoittaa "valistuneisuutta"? Kun asia oikeastaan on päinvastoin.

Eli oikeastaan Tanska on Saksassa voittamassa kilpailun höplästä vedettävien rahoista. Mutta kyllä tuossa tuli sekin selväksi, että suomalaiset luomutuottajat petkuttavat vain itseään, jos kuvittelevat Suomen luomuviennin Saksaan olevan kasvatettavissa.

Toimittaja kaipasi tätä:

Talouspulmissa kituvan Suomen paha virhe on jättää maaimagon luominen yritysten varaan. Tehtävä kuuluu valtiolle.

Mutta sitähän jo yritettiin, meillä oli oikein maabrändivaltuuskunta! Ja siitä tuli mitä tuli, ja sitten kaikki muutkin lähiseuduilla näyttävät keksineen ihan samat asiat:

Monella muullakin maalla oli nimittäin 
mustikat, luonto, hirvet ja järvet.
[...]
Baltit hehkuttavat autenttista luontoaan ja marjojaan.

[Heikki Jokipii]

Tanska on viemässä 
imagovoiton luomussa, valistuneiden saksalaisten suosikkiteemassa.

Nyt en löydä täsmällisiä tuoreita lukuja, mutta Saksa ja Ruotsi ovat Tanskan pääkohdemaita kaikessa sen ruokaviennissä. Kun luomun osuus Tanskankin ruokaviennistä on vain korkeintaan parin prosentin luokkaa, uskaltanee sanoa, että saksalaisten "suosikki" tosiasiassa tuossa tuonnissakin on tavanomainen ruoka, aivan ylivoimaisesti. "Teemana" luomu voi tietysti olla suosikki: siitä puhutaan paljon. Enemmän kuin se ansaitsisi.

[Heikki Jokipii]

Menee hankalammaksi tämän kielen kanssa, kun tiedän, että saksa ei enää ole niin kovin yleisesti suomalaisten kielitaidon valikoimassa. Mutta en silti malta olla linkkaamatta tätä Susanne Güntherin artikkelia (vaikken sitä käännäkaan):

UmweltBUNDesamt: eine Behörde mit politischer Mission

Otsikko (ja tietysti myös sanoma) on: "Liittotasavallan ympäristövirasto: viranomainen, jolla on poliittinen missio".

Kyse on artikkelissa glyfosaatista, ja eräästä virkamiehestä, joka erityisesti oli osallistunut sen vainoamiseen ja demonisointiin. Ja sen lisäksi - yksityiskohta - on osallistunut tähän  mainittuun Grüne Woche -mielenosoitukseen Twitterin kautta (tosin vain niin).

Niin, itse asiassa kyse on ko. viraston johtajasta.

Suomessa ei varmaankaan pääse vastaavaa tapahtumaan? Ainakaan ympäristöministeriön hallinnonalalta en muista tapausta, että korkea virkamies olisi vastaavalla tavalla sotkeutunut politikointiin valvottavalla alueellaan ... 

[Heikki Jokipii]

Tässä saattaa olla linkki, jonka kautta saa suht. luotettavia lukuja luomusta Saksassa:

https://www.foodwatch.org/de/informieren/bio-lebensmittel/mehr-zum-thema/zahlen-daten-fakten/

Siellä on näkemyksiäkin asiasta.

PS. Ehkei siellä niin paljon hyvää uutta tietoa olekaan kuin ensin luulin, mutta tämä tieto löytyy, joka sen organisaation toimesta tuli Twitteriin (jonka löysin alunperin toista kautta):

https://mobile.twitter.com/foodwatch_de/status/772808678508523521

Eli vaikka luomun osuus kulutuksesta Saksassa on 4,4%, lihan kohdalla osuus on jopa alle prosentin. Aika mielenkiintoinen tieto.

[Heikki Jokipii]

Tuo arvio oli siis luomun osuudesta lihan myynnistä. Vastaava arvio samalta vuodelta 2015 Suomesta on keskustelussamme:

http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=162.msg8287;topicseen#msg8287

Eli meilläkin, yhteensä, alle prosentin.

Luomulihan tuotannosta Saksassa meillä ei siis ole vertailukelpoisia lukuja. Mutta tuntuma nyt on, että Saksan, Suomen ja Ruotsin tilanne on hyvin samanlainen: luomulihaa luultavasti tuotetaankin aikamoisen vähän, mutta joka tapauksessa myydään hyvin vähän.

Hyvin samantyyppinen näissä maissa näyttää olevan luomulihan kulutuksen sisäinen rakennekin:

"Bei Fleisch ist der Bio-Anteil noch geringer und liegt etwa bei Geflügel bei 0,7 Prozent, bei Schwein bei 1,2 Prozent und bei Rind bei 2,4 Prozent."

Eli siipikarjassa osuus on häviävän pieni, samoin sianlihassa, naudanlihassa sitten vähän korkeampi.

Tuossa ei edes vielä kosketeltu hintaa, Saksan osalta. Samalta linkatulta saksalaisen kuluttajajärjestön sivuilta löydämme arvion, että luomuliha maksaa "jopa" tuplasti tavanomaiseen verrattuna (jota asiaa muuten ko. järjestö ihmettelee - mutta ilmeisesti asiantuntemattomuuttaan *), asialle on perusteensa, lisäkustannuksissa tuotettua kiloa kohti, rehuhehtaareista tarkastelu aloittaen). Ilman tarkempaakin tietoa, tuosta voi päätellä, että luomulihan osuus saksalaisten ravinnosta on sitten minimaalisen pieni, siinä puoli prosenttia. Kuten siis meilläkin, mutta Saksan yleisesti korkeampaan luomukulutukseen nähden hämmästyttävän alhainen. Varsinkin asiasta pidettyyn meteliin nähden, joka sielläkin on huomattava: sielläkin luomua perustellaan hyvin usein eläinten kohtelulla. Mutta näin vähäinen siis sen asian todellinen merkitys on, jopa luomutalouden sisällä.

__________

*) vaan tiedä häntä ihan varmasti. Siellä on kyllä erilaisia lukuja ja kustannusarvioita näkemyksen perusteluksi. Mutta ovatko ne realistisia, onko kaikki huomioitu? Täytyy vielä nuo perustelut tarkistaa.

Mutta minun on myös vaikea uskoa yleiseen, kaikkia toimijoita koskevaan ylihinnoittelupolitiikkaankin, siihen puheeseen kaupan suuremmista katteista luomun kohdalla, joka on Suomessakin yleistä. Sekä luomuväen että luomun kriitikoiden parissa! Eli niin paljon uskon kapitalismiin, että jos joku voisi myydä - vielä kustannukset peittäen - luomulihaa halvemmalla, hän sen myös tekisi. Yksinkertaistaen näin, ehkä tästä enemmän hintakeskustelussamme.

[Heikki Jokipii]

Tässä mennään eläinten hyvinvointi edellä ...

Eläinten hyvinvoinnista voi tulla vaaliteema Saksassa

... mutta kaikkiaan kyse on yrityksestä edistää luomuviljelyä:

Luonnonmukaisen maatalouden kannatus ja tehomaatalouden vastustus voivat nousta syksyn vaalien teemaksi Saksassa, arvioi Yhdysvaltojen maatalous­viranomainen Usda.

Agrarwenden, eli tehomaatalouden muuttamisen ympäristölle ystävälliseksi, yksi suuri teema on eläinten hyvinvointi. Juuri siitä voi Usdan mukaan tulla vaaleihin vaikuttava tekijä.

Näistä mielenosoituksista on jo edellä ollut puhetta:

Painetta tehomaataloutta vastaan on rakennettu Saksassa jo 1990-luvulta saakka.

Agrarwenden kannattajat ovat järjestäneet mielenosoituksen Berliinin Vihreän viikon aikaan useana vuonna. Nyt tammikuussa paikalla oli 10 000 ihmistä ja sata järjestöä.

Mutta jos noin käy, niin suo se kyllä luomuviljelylle krittisillekin sanoa sanansa tästä vaaliteemasta. Seurataan tilannetta.

[Heikki Jokipii]

Tämä on nyt otsikoitu näin ...

Saksan konservatiivien maatalousministeri haluaa lisää luomua – tukisumma kasvaa 50 prosenttia

... vaikka minusta on epäselvää, haluaako nimenomaan Klöckner tuota. Vai onko se neuvottelutulos, jota hän maatalousministerinä on nyt ryhtynyt toteuttamaan. Uskon pikemminkin jälkimmäiseen.

Saksan hallituksen muodostavat puolueet CDU ja sosiaalidemokraattinen SDP ovat ottaneet hallitusneuvotteluissa tavoitteeksi lisätä luomun osuutta 20 prosenttiin viljelyalasta vuoteen 2030 mennessä.

Tällä hetkellä osuus on 8,2 prosenttia viljelyalasta. [...]

Se oli kyllä voimakkaammin SDP, joka tuota tavoitetta ohjelmaan ajoi. Vai oliko sittenkään, onhan molemmilla puolueilla on kilpailua vihreästi ajattelevista äänestäjistä?

Sama näyttää olevan tilanne Saksassa kuin Suomessakin:

Ministerin mukaan luomun kysyntä on Saksassa suurempaa kuin tuottajien nykyinen tarjonta.

Luomun edistämiseen on luvassa 10 miljoonaa euroa aiempaa enemmän valtion tukea, yhteensä 30 miljoonaa euroa vuodessa.

Eli kysyntään ei vastausta ole odotettavissa ilman valtiovallan aktiivisia toimenpiteitä ja aktiivista rahaa. Johon tietysti on taustana halvan luomun tuonti niin halvemmista EU-maista kuin EU:n ulkopuoleltakin. Niinkuin meilläkin.

Sinänsä jos Saksa saavuttaa tuon 20% luomualan tavoitteen, se näkyy jo muun elintarviketuonnin kasvuna. Eli jos ja kun maa pyrkii olemaan luomun suhteen omavarainen, samalla se heikentää ruokaomavaraisuuttaan yleensä. Luomuviljelyn huomattavasti tavanomaista heikompi tuotto on tosiasia Saksassakin. (Ja maa on jo nyt heikentänyt valmiiksi ruokaomavaraisuuttaan suuntaamalla suuren osan pelloistaan biopolttoaineiden tuotantoon.)

[Heikki Jokipii]

Tästä on ladattavissa ...

https://t.co/PnMYjDz06l?amp=1

... pdf-tiedosto, viime vuoden lopulta, jossa on pari hyvää taulukkoa:

- arvio tärkeimpien viljalajien luomusadoista suhteessa tavanomaisiin ja
- arvio samoin viljalajeittain paljonko yhteiskunnalle tulee lisäkustannuksia, kahdessa skenaariossa: luomua 20% (virallinen tavoite) ja 100%

Pyrin kääntämään ko. taulukot ja siirtämään ne tänne.

[Heikki Jokipii]

Otetaan nyt aluksi tämä satotaso. Alkuperäinen ensin.

****

Abbildung 3.1: Ertragsniveau des ökologischen Landbaus im Vergleich zum
konventionellen Landbau in Deutschland für wichtige Haupt-
ackerkulturen (in Prozent, konventioneller Landbau = 100)

Ackerkultur WJ 2011/12 bis WJ 2013/14    WJ 2007/08 bis WJ 2009/10

Weizen                               43,0                            45,2
Gerste                                50,1                            52,4
Anderes Getreide             46,7                            49,4
Raps.                                  55,2                            64,1
Kartoffeln                          54,5.                           55,2
Zuckerrüben.                     82,8                            82,9
Quelle: Eigene Darstellung auf der Basis von Noleppa (2016a) bzw. TI (versch. Jgg.).

Eli sama suomeksi nähdäkseni näin. Luomusadot suhteessa tavanomaisiin prosentteina (tavanomainen = 100)

Viljelykausi välillä        2011-2014.           2007-2010

Vehnä                                43,0                       45,2
Ohra                                   50,1                       52
Muut viljat                         46,7                       49,
Rapsi                                  55,2                       64,1
Peruna                               54,5                       55,2
Sokerijuurikas                   82,8                       82,9

Saksa on selvästikin meitä maantieteellisesti lähellä. Nuo prosentit ovat kutakuinkin samoja kuin Ruotsissa ja Suomessa. Noiden kahden vertailukauden välillä luomun suhteellinen tulos oli jopa hitusen huonontunut, vaikka aika samoissahan se kyllä pysyi. Eli kehnona. Tuossakaan ei muuten varmaankaan ollut mukana luomun piilohehtaareja. Koska niiden ilmaisemista varten ei ole sovittua kansainvälistä menettelytapaa, vaikka tietysti niiden olemassaolo kaikkialla hyvin tiedetään.

(Siiten tuossa oli saksaksi vielä mainittu lähde.)

[Heikki Jokipii]

Maaseudun Tulevaisuudessa kerrottiin em. mielenosoituksesta. Uutinen oli otsikoitu näin:

Berliinissä iso mielenosoitus maatalouden puolesta

Itse tekstistä tuli sitten kyllä esille, ninkälaisen maatalouden puolesta siellä marssittiin.

Tämä on Saksassa tämän joukon säännöllisesti toistuva perinne, ja tällä kertaa MT osasi otsikoidakin uutisensa oikein:

Tehotuotannon vastustajat ja luomuviljelijät marssivat Berliinissä kun maatalousväki kokoontuu messuilla: ”Eroon glyfosaatista!"

Tähän saumaan tämä aktio on aina ennenkin tahallaan sijoitettu:

Mielenosoitus osuu yksiin maailman suurimpien Grune Woche-messujen kanssa, jotka jatkuvat Berliinin messukeskuksessa. Paikalla ovat muun muassa maatalousministerit yli 70 maasta.

Tästä saksankielisestä uutisesta samasta asiasta näkyy ...

Aktivisten demonstrieren gegen Agrarpolitik

„Fördern Sie den Umbau der Ställe, unterstützen Sie umwelt- und klimaverträglichen Ackerbau und sichern Sie den Erhalt von Höfen statt Landbesitz zu subventionieren“, sagte Brändle. Lucas Lütke Schwienhorst, Bio-Bauer aus dem Süden von Brandenburg, erklärte am Montag, er sei auf konsequenten Klimaschutz angewiesen. Deshalb habe er zusammen mit weiteren Bauern die Bundesregierung auf Einhaltung ihrer Klimaziele verklagt.

... ettei ole tieto ruotsalaistutkimuksesta saavuttanut näitä mielenosoittajia. Vaan vanhasta muistista he esittävät luomuviljelynsä ilmastoratkaisuna.

[Heikki Jokipii]

Tässä versiossa tästä kiertoartikkelista puhutaan paljon Saksasta, jo otsikosta alkaen. Käydäänpä niitä väitteitä läpi:

Saksassa luomuruoka on jo valtavirtaa, miksi ei Suomessa?

Siinä on taas tuo "valtavirta". Mutta edelleenkään se ei ole kuin tätä:

Saksassa luomutuotanto on Suomeen verrattuna laajaa ja se kiinnostaa kuluttajia. Luomutuotanto nappaa jo yli 5 prosentin siivun maan elintarvikkeiden kokonaistuotannosta. Eniten myydään luomumunia ja -maitoa, sitten kasviöljyjä, vihanneksia ja hedelmiä.

Minkä tahansa muun asian kohdalla tuollaista prosenttiosuutta luonnehdittaisiin jonain muuna kuin valtavirtana. Mutta sen lisäksi tuossa siirrytään "näppärästi" tuotannosta myyntiin. Saksa ei nytkään tuota tuollaista osuutta luomuna, vaan tuonnin osuus on luomussa hyvin suuri, sielläkin.

Sen lisäksi on löydettävissä tuoteryhmiä, joissa luomu ei missään tapauksessa ole valtavirtaa Saksassakaan.

Tämä esitetään ihailevaan sävyyn:

Demeter on Saksan tiukin luomutuotemerkki, joka edellyttää tilalta koko ravintoketjun kattavaa luomutuotantoa aina siemenistä vihanneksiin ja rehusta eläimiin saakka. Lisäksi on noudatettava Rudolf Steinerin kehittämän, kuunkiertoon perustuvan biodynaamisen viljelyn periaatteita.

Missä määrin tuo järjestelmä on tiukka, ja missä määrin se on yksinomaan höperö, siitä meillä on oma keskustelunsa.

Hyvin epäedustavia, harhaanjohtavia lukuja:

Poinke sanoo, ettei tila ole kärsinyt kasvitaudeista, vaikka käytössä ei ole kasvinsuojeluaineita. Hän kuitenkin myöntää, että sadot jäävät normaalia pienemmiksi. Kannattavuus ei ole hänen mielestään ongelma.

– Viljasatomme on 2 500–3 000 tonnia hehtaarilta, kun tavallisella tilalla se on jopa 4 500 tonnia hehtaarilta. Toisaalta saamme paremman hinnan. Satomme on reilun kolmanneksen pienempi, mutta kun myymme sen, saamme kiloa kohden jopa 40 euroa normaalin 25 euron sijaan, Poinke kertoo.

Satotasojen ero on paljon suurempi kuten edellä on kerrottu (esim. 9.9.18). Mutta tuo temppu onkin tehty niin, että tavallisen saksalaisen tilan normaalisato on arvioitu alakanttiin: oikeasti se on viljoissa siellä n. 6000 kilon kieppeillä. Numerotaidottomuuskin tuossa näkyy: puhutaan tonneista kun pitäisi puhua kiloista (sen virheen tuossa korjasin).

Mutta jo noillakin (korjatuilla) luvuilla tila jäisi luomusadon alemman arvion mukaan vertailussa tappiolle. Artikkeli ei saa kerrotuksi luomutuista!

Tämä kritiikki luomulle tulee kyllä esitetyksi aika täsmällisesti:

Hän muistuttaa, että luomuviljely vaatii jopa puolet enemmän maapinta-alaa kuin tavallinen viljely.

– Jos siirtyisimme Saksassa täysin luomutuotantoon, tarvitsisimme 12 miljoonaa hehtaaria lisää viljelykelpoista maata jostain muualta. Jos tekisimme näin koko EU:ssa, maatalouden tulot romahtaisivat 8 miljardilla eurolla. Se ei ole kestävää taloutta.

Kun Saksan peltoala on noin 21 miljoonaa hehtaaria, niin tuota tarkoittaa "puolet enemmän". Mutta riittäisikö se? Onko tuokin arvio varovainen, konservatiivinen? Vai täytyisikö peltoala jopa tuplata (tai yli)? Kun vielä muistamme typensidonnan hehtaaritarpeet luomussa?