Luomuväen uusi "sodanjulistus"

[Heikki Jokipii]

Se on tämä:

Raportti ministeri Tiilikaiselle esittää parannusta maatalouden kannattavuuteen

Alunperin uutisissa oli vain esillä ehdotus luomuviennin massiivisesta lisäämisestä, mutta tästä yrityksestä on siis kokonaisuutena kyse. Jolloin siirrämme keskustelun sieltä tänne.

Keskustelu on näin täällä avattu.

[Heikki Jokipii]

MT:n päätoimittaja Mikael Pentikäinen ei sitten pitempään emmi vaan asettuu kolumnissaan kannattamaan tämän muistion linjauksia:

Luomu on viisas valinta

Kun hän sitten kysyy itseltään, miksi luomuun kannattaa panostaa, kertoo hän, että syitä on monta. Mutta ei niitä kyllä sitten niin monta ollutkaan. Ja kaikki syyt aika heiveröisiä.

"Ensiksi vahva luomutuotanto vahvistaa mielikuvaa Suomen ruuan puhtaudesta. Tämä on tärkeää kaikille tiloille."

Ensiksikin: ei vahvista. Kalliin luomuruoan myymiseksi on demonisoitava tavanomaisia tiloja ja niiden tuotteita. Ja kyllä tämä parjaus varmasti leviää Suomen ulkopuolellekin, ja mielikuva Suomen ruoan puhtaudesta (jos jotain niin) heikkenee.

Pentikäinen näyttää sitten täysin kritiikittömästi "ostavan" tämän muistion katteettoman optimismin. Luomun surkea osuus markkinoistakin näyttäytyy hänelle niin, että "tilaa on isolle kasvulle". (Tästä pääsee vain ylöspäin? Ja osuuskin täytyy tekstissä pyöristää kahteen, kun se tosiasiassa on sen alle, 1,7%. Ja siinä vielä mukana tuontiluomun suuri osuus.)

Huoltovarmuus on hänelle sitten sitä, ettei tarvitse ostaa ulkomaisia tuotantopanoksia. Ei mieti sitä, että luomulinjalla Suomen helposti pitää ostaa ulkomaista - ruokaa! MT:n päätoimittajan pitäisi tietää tämä tosiasia ...

Saman ruokamäärän tuottamiseen luomuviljely vaatii nelinkertaisen pinta-alan

... mutta tuon kolumnin pohjalta näyttäisi siltä, että hän ei tiedä.

[Heikki Jokipii]

Tuo paperi taitaa olla synopsis pitkään valmisteilla olleesta Jaakko Nuutilan väitöskirjasta. Politiikkasuositusten lisäksi se sisältää:

Uusinta tutkimusta, joka osoittaa luomun vahvuudet tuotantomuotona.

Nuutilahan kertoi selvittävänsä luomun "ylivoimatekijöitä". Mutta kuinka uudesta tutkimuksesta on kyse? Ei kovinkaan, jos muistio esim. tässä kohdassa (s. 7) ...

5 RAVINTO EI RIITÄ KOKO MAAILMAN RUOKKIMISEEN.
Luomutuotantoa usein  kritisoidaan siksi, ettei sen uskota ruokkivan maapallon nopeasti kasvavaa väestöä. Todellisuudessa maatalouden tuottavuutta voidaan parantaa kehitysmaissa merkittävästi siirtymällä luomutuotantoon (Badgley et al. 2007).

Michiganin yliopiston (Badgley et al. 2007) tutkimus osoittaa kehitysmaissa sijaitsevien
luomutilojen satomäärien olevan jopa 80 prosenttia tavanomaisia tiloja suurempia. Vastaavia tuloksia sai myös YK:n alainen kenttäkoe yli 50 kehitysmaassa 2007 (IAASTD 2009).

Tästä syystä YK suosittelee luomutuotantoon siirtymistä kehitysmaissa nälkäongelman
ratkaisemiseksi (United Nations 2011). Samassa yhteydessä YK toteaa, että esimerkiksi
geenimanipulaatiotekniikka ei nykyisellään pysty poistamaan maailman ruokaongelmia.

... turvautuu jo kauan sitten perusteellisesti tieteellisesti rytättyihin Badgley et al. tutkimukseen ja IAASTD-raporttiin. Nämä molemmat raportit on jo käyty meillä läpi täällä ...

Luomu sittenkin riittäisi maailmalle? - Worldwatchin uusi yritys
... ja täällä ...
"Uusi, parempi vihreä vallankumous"?

... joten en kirjoita kaikkea tähän uudelleen.

Tuota lähdettä "United Nations 2011" ei edes löydy lähdeluettelosta. Kuten muualla täällä on jo useasti todettu, YK sen varsinaisen ruokajärjestön, eli FAO:n, suulla ei varmasti suosittele luomutuotantoon siirtymistä. Jos joku lähde tuohon on kuitenkin ollut (ja vain jäänyt pois vahingossa), se on ollut joku näistä:

Luomuviljelyä ajetaan kehitysmaihin takaoven kautta

Eli jonkin sellaisen YK:n alajärjestön raportti, jolle maanviljelys ei oikeastaan lainkaan kuulu. Mutta huomattava lisäksi on, että useat noistakin järjestöistä ovat sittemmin kääntäneet kelkkansa, hylänneet luomuviljelyn "puffaamisen" ja tulleet FAO:n linjalle.

***

Tuo taisikin sitten olla ainoa kohta ko. "ideapaperissa", jossa tätä tuottavuutta, satoja käsitellään. Ilmaan jää kyllä se melkoinen kysymys, että jos siellä kehitysmaissa sadot ovat "80 prosenttia tavanomaisia tiloja suurempia", miten ihmeessä ne sitten Suomessa voivat olla reippaasti, lähes puolet pienempiä? (Nk. välivuosia laskemattakin.) Kyllä, Bagdley et alia pystyi varmasti osoittamaan, että luomulla saadaan parempia satoja kuin jossain siellä "tavanomaisella" alkeellisella kaskiviljelyllä tms., mutta tuollaisena väite on sitä, että saatiin parempia satoja kuin keinolannoitteita ja torjunta-aineita käyttämällä.

[Heikki Jokipii]

Oli siellä kuitenkin toinenkin kohta, jossa satotasosta puhuttiin (s. 10):

[...] Tavanomainen tuotanto ja sen korkeampi pinta-alakohtainen satotaso pohjautuu juuri näiden uusiutumattomien resurssien käyttöön. Tällöin siis lisäämällä tavanomaisen tuotannon laajuutta ja intensiteettiä lisätään samalla fossiilispohjaisten resurssien käyttöä maataloudessa. Tavanomainen tuotanto ei voi ratkaista maailman nälkäongelmia fossiilispohjaisten raaka-aineiden niuketessa.

(lihav. HJ)

Eli taas, yhä tuo törkeä valhe. Uskotaanko, että siitä tulee totuus, jos sitä riittävän monta kertaa tolkutetaan?

Typpilannoitteet - tehoviljely - eivät ole periaatteessa riippuvaisia fossiilisista polttoaineista

Ja siinähän se ainoa ajateltavissa oleva ero näiden viljelytapojen välillä on, mitä fossiilisiin raaka-aineisiin tulee. Kyllä traktori tarvitsee fossiilista polttoainetta luomuviljelyssäkin. Jos aurinkovoimalla kulkeva traktori saadaan aikaiseksi, voi sillä kyntää tavanomaistakin peltoa. 

Mutta tuossa se kyllä sitten oli: "Tavanomainen tuotanto ja sen korkeampi pinta-alakohtainen satotaso [...]". Samassa raportissa, jossa kehitysmaissa satotaso kuulemma oli 80% korkeampi luomussa (ks. edellä).

[Heikki Jokipii]

Osmo Rauhalankin kynänjälki tuossa paperissa näkyy: useassa kohdassa viitataan maabrändiraporttiin ja pidetään edelleen sitä 50% luomualatavoitetta ikään kuin Suomen ja sen hallituksen hyväksymänä ja voimassa olevana tavoitteena.

Uskotaan, että tuo 50% ja sen mukana tullut imago jollain merkillisellä tavalla tukisi luomun vientiponnistelujakin. Mutta mitään muuta erityisen uutta ei oikeastaan esitetä luomuviennin osalta. Käytännössä ainoa muutos entiseen on ehdotus vientiponnistelujen suuntaamisesta (rikkaisiin) Aasian maihin. Kun Erkki Pöytäniemen kuningasidea Venäjästä kohdemaana nyt kerran näyttää ilmeisen toivottomalta. Mutta vaikkapa arvioissa 100 miljoonan euron vientipotentiaalista ollaan itse asiassa Pöytäniemen arvioiden varassa, siitä huolimatta:

Luomutuotannon vientipotentiaalista on arvioita vain niukasti. Maa- ja metsätalousministeriön rahoittaman selvityksen mukaan luomutuotannon ja -viennin edistämisen avulla vuotuinen luomuvienti voisi nousta jopa sataan miljoonaan euroon. Tästä puolet olisi luomumeijerituotteita. Arvio perustuu tosin ajankohtaan ennen EU:n Venäjäpakotteita ja niiden vastatoimia. Tällä hetkellä suurin este luomuviennin kasvulle on kotimaisen luomun liian pieni tarjonta. (Pöytäniemi 2013)

Mutta - vaikka tuo jopa toteutuisi! - ei se kyllä heilauta juuri mitenkään miljardiluokan ruoan kauppataseen vajausta. Eli lehdistötiedotteen mahtipontisuus asiassa oli kyllä täysin vailla realistista katetta. Kaikki on kiinni siitä, miten Suomen imago luomumaana lyö kohta kilpailijat laudalta!

Mitään uusia ideoita ei siis tuossa "ideapaperissa" ei ole. "Rakennetaan uusi vientistrategia" on suomeksi: keksitään nämä ideat myöhemmin. Vaikea on Kimmo Tillikaisenkaan sen pohjalta toimia, vaikka haluaisikin. Ellei hän sitten katso - tuon yleisen löpinän pohjalta - tarpeelliseksi antaa kahta miljoonaa luomuviennin edistämiseen, ilman erityisiä "korvamerkkejä" ja ehtoja.

[Heikki Jokipii]

Tämä minua erityisesti tuossa ärsyttää (lainaus Luomuinstituutin sivulta):

[...] Suomella on huomattavasti paremmat kilpailuedut luomutuotteiden markkinoilla kuin tavanomaisessa tuotannossa.

Okei, pidetään tuota nyt hetken aikaa totena.

Mutta jos nämä "paremmat kilpailuedut" ovat olemassa, miksi ihmeessä ne eivät sitten ole jo toteutuneet, markkinoilla?

Kaikkiko kiinni siitä, että valtio antaa ne pari miljoonaa lisärahaa? Tämä ei tunnu uskottavalta.

Jos suomalainen "laatuluomu" on avainsana, miksei sillä sitten tätä ennen ole ollut mitään erityistä menestystä. Vaan tuosta surkeasta 10 miljoonasta valtaosa "bulkkia", silkkaa kauraa?

Eräs mieleen tuleva selitys asialle voisi olla, että vastahan tämä toimeliaisuus aloitettiin. Mutta sehän ei pidä paikkaansa, vaan tässä illuusiossa ja yrityksessä on oltu vuosikausia (10 vuotta? 20 vuotta?). Jona aikana luomutuonti maahan, ja sen osuus, on vain lisääntynyt.

Vaikka ihan ymmärrettävistä syistä - pohjoinen sijaintimme - Suomesta ei ole Euroopan ruoka-aitaksi, niin silti tavanomaisen ruoan viennissä olemme pärjänneet luomuvientiä paremmin.

Jolloin tuolle suhteellisen pienelle ehdotetulle määrärahalle - 2 miljoonaa usean vuoden aikana - ei voi sanoa edes sitä "klassista" puolustusta, että menee sitä valtion rahaa turhempaankin. Kun luultavasti ei mene.

[Jarrumies]

Elintarvikkeiden vienti Suomesta on noin 1500 M€ ideapaperin taulukon (s. 5) ja tämän tarkan tilaston mukaan:
http://www.etl.fi/www/fi/tilastot/vienti-_ja_tuontitilastot.php

Luomutuotteiden vienti on noin 10 M€, joka on 0,67 % koko elintarvikeviennistä. Luomuviennin kymmenkertaistaminen tuohon ideapaperissa (s.9) esitettyyn Pöytäniemen potentiaaliin määrään 100 M€ merkitsisi vasta 6,7 % osuutta. Sekin olisi koko kauppataseen vajeesta pieni summa.

Ideapaperin epärehellisyyttä kuvaa, etteivät tekijät halua esittää luomun tuotantomääristä, viennistä, valumista tuotettua yksikköä kohden  yms. mitään lukuja. Luvut kun paljastaisivat ideapaperin ideoiden oikean luonteen. Tuo luomun 10 M€ on esitetty Pöytäniemen paperissa, jota ideapaperissa muuten lainataan mutta tämä oleellinen luku jää esittämättä vaikka kirjoittajat sen tietävät.

[Heikki Jokipii]

Ainoa logiikka, jolla tuota 50% pinta-alatavoitetta viennin kasvun edellytyksenä voi perustella, lienee tässä:

Tällä hetkellä suurin este luomuviennin kasvulle on kotimaisen luomun liian pieni tarjonta. (Pöytäniemi 2013)

Jos siis nykyinen 8,3% pinta-alaosuus riittää vain sellaiseen tarjontaan, että tuo surkea 10 miljoonan vienti on saatu aikaiseksi, niin kyllähän pinta-alan kuusinkertaistaminen ilman muuta näyttää välttämättömältä, ennen kuin luomuvienti voisi kasvaa! 

***

Tosiasiassahan tietysti tuo 50% luomua merkitsisi Suomen oman ruokatuotannon romahdusta - ja väistämättä ruokatuonnin massiivista kasvua. Mutta meitä kehotetaan katsomaan vain hölmöläisten peiton toista päätä, ja sen kasvattamisen mahdollisuuksia. Jos luomumyönteinen Kauko Koikkalainenkin laski, että se 50% nostaisi kansalaisten ruokalaskua 2-3 miljardia euroa, niin seko meidän pitäisi tehdä, jotta jotkut luomun viejät kykenisivät hyötymään Suomen imagosta? Ja ehkä vain 100 miljoonan edestä? Ideapaperin numerotaidottomuus on suorastaan mykistävää.

[Heikki Jokipii]

Etelä-Suomen Sanomat on paavillisempi kuin paavi itse ja lukee tällä otsikoinnilla ko. paperiin enemmän kuin siinä olikaan:

Laatuluomulla kestävyysvaje kurottaisiin umpeen neljässä vuodessa

Sitä ei sentään ideapaperi luvannut. Itse uutinen on sitten ihan sama kuin muillakin.

***

Tuokin uutinen tuo esille tämän:

Luomu kohentaisi vaihtotasetta vähentämällä maatalouden tuontia, tuontivalkuaisen, -lannoitteiden ja -torjunta-aineiden ostot pienenisivät.

Tuoduista tuotantopanoksista ideapaperi sanoo näin:

Lisäksi maataloutemme ostaa tuontipanoksia yli miljardilla eurolla vuosittain. Varsinkin tavanomaisessa maataloudessa tarvittavien kemikaalien, torjunta-aineiden, lannoitteiden ja raaka-valkuaisen ostot ovat merkittävä menoerä, yli 400 miljoonaa euroa vuosittain. Pelkästään torjunta-aineita ostetaan suomeen kahdeksan kertaa enemmän kuin viedään vuosittain. (Knuuttila et al. 2012). Luomutaloudessa näitä kemikaaleja ei tarvita.

"Raaka-valkuainen" tarkoittanee tuontisoijaa. Sen laskeminen yhteen lannoitteiden ja torjunta-aineiden kanssa on kyllä älyllisesti epärehellistä. Kyllä tavanomainenkin viljely varmasti voisi hoitaa sikojen ruokkimisen härkäpavulla, jos pakko olisi. (Ja luomuviljelykin käyttäisi soijaa, jos pystyisi.)

Ja olisiko Suomen tilanne sitten (luomuväenkin mielestä) parempi, jos Suomi nyt reippaasti lisäisi torjunta-aineiden vientiä ... 

Lähteenä oli käytetty tätä ...

Knuuttila, M., Vatanen, E., Jansik, C., Niemi, J. 2012.
Elintarviketuotannon ja elintarvikemarkkinoiden riippuvuus
tuonnista, http://www.mtt.fi/mttraportti/pdf/mttraportti61.pdf

... mutta yhteenlaskutapa ja muu tulkinta oli kyllä tuon ideapaperin työryhmän. Lannoitteista ja torjunta-aineista tuli MTT:n mukaan 319,7 miljoonan lasku. Mutta asian tarkasteleminen pelkästään kuluna - ottamatta huomioon sen vaikutusta sadon määrään - on kyllä rankan ideologinen valinta. Luomu ei tuolta osinkaan varmasti "kohentaisi vaihtotasetta", kun tuo "säästö" syötäisiin pois kasvaneella valmiin ruoan tuonnilla. Moninkertaisesti.

(Tuohon tekisi mieli panna rinnalle esimerkkejä muista vastaavista mielettömistä säästöideoista. Mutta ehkei tarvitse, onhan meillä mm. rikas kaikkien tuntema laihialaisvitsien perinne, josta moisia esimerkkejä löytyy. Ja myös hölmöläissatujen.)

[Heikki Jokipii]

Kiinnittäisin muuten huomiota siihen, että Pro Luomu ei ole kertonut tästä raportista, ei lainkaan.

Heillä saattaa olla sentään joku tuntuma - käytännöllisinä kaupan alan ihmisinä - realiteetteihin. Eivätkä halua pilata tätä hyvää - aina silloin tällöin meidänkin mielestämme, ei tosin aina - mainettaan, sotkeutumalla tällaiseen selvään haihatteluun.

[Heikki Jokipii]

Otsikosta päätellen Osmo Rauhala halusi jotenkin tuoda esiin tätä heidän suurta ideaansa Turun Sanomissa ...

Uusi strategia ruuan vientiin

... mutta itse juttu sitten jaaritteli paljolti muusta, mm. luomutarkastuksista ja Tanskasta. Täytynee käydä siellä korjaamassa edes pahimmat virheet. Vaikkapa tästä loppukappaleesta (vrt. keskustelumme Tanskasta):

"Lisäksi tarvitaan uusi vientistrategia. Tanskassa luomusta on tehty kansallinen ohjelma, jonka avulla luomun vienti ja kulutus halutaan kaksinkertaistaa vuoteen 2020 mennessä. Siihen käytetään liki 50 miljoonaa euroa. Tanskassa on otettu tosissaan Suomen maabrändin 2010 esittämä ajatus luomumaasta. Taas kerran muut yrittävät kuoria kerman vahvuuksistamme. Jospa tämä vuosisata tekisi meistä voittajia näissä asioissa."

Jonkinnäköinen aasinsiltahan tuossakin kyllä Suomen luomuvientiin on. Rauhala toistaa ideapaperin illuusiot:

"Ruuan puhtaudesta ja terveydestään kiinnostuneet asiakkaat maailmalla ovat tarkkoja tuotteen alkuperästä. Heille ei mikään ”melkein luomu” kelpaa. Tuotteen pitää olla kansainvälisen standardin mukaista luomua. Näillä markkinoilla meillä olisi kerrankin vahvuuksia. Suomessa kun saadaan keinolannoitetuonnilla EU:n huonoin sato. Sen sijaan meillä on moneen kilpailijaan verrattuna helpompi kasvattaa luomua ja maineemme pohjoisena, kylmänä ja luotettavana maana tukee näiden tuotteiden viennin kannalta myönteistä kuvaa."

Helpompi kasvattaa? Uskonpa, että Suomessa saadaan luomussa EU:n huonoin sato! Ja maineemme on siis tähän mennessä siivittänyt meitä "huimaavaan" 10 miljoonaa hipovaan luomuvientiin.


PS. klo 7:30: TS:n palstalle lähti äsken kritiikkiä (ilmestynee klo 9 jälkeen - nyt on siellä, tämä tieto lisätty myöhemmin). Luomulakkokin näyttää huomanneen Rauhalan kirjoituksen, kuten myös tämän ideapaperin (jota koskevassa artikkelissa hän viittaa tähän meidänkin keskusteluumme).

[Heikki Jokipii]

Kiinnittäisin muuten huomiota siihen, että Pro Luomu ei ole kertonut tästä raportista, ei lainkaan.

Heillä saattaa olla sentään joku tuntuma - käytännöllisinä kaupan alan ihmisinä - realiteetteihin. Eivätkä halua pilata tätä hyvää - aina silloin tällöin meidänkin mielestämme, ei tosin aina - mainettaan, sotkeutumalla tällaiseen selvään haihatteluun.

Se sijaan tälle IFOAM:in vastaavalle haihattelulle (ja "sodanjulistukselle") myös Pro Luomu näyttää olevan altis:

IFOAM EU:n visio: luomusta valtavirtaa

Kunnianhimoisimman skenaarion mukaan jopa puolet unionin alueella viljeltävästä maasta olisi luonnonmukaisessa tuotannossa vuoteen 2030 mennessä.

Tuossa IFOAM:in raportissakin (linkki löytyy ko. uutisesta) sitten analysoimatta asiaa enempää kerrotaan, että n. 10 vuodessa luomuala oli EU:ssa kasvanut 69% ja luomumyynti 138%. Se luonnollinen johtopäätös, että (vahintään) puolet EU:n luomuruoasta tuodaan EU:n ulkopuolelta, jää tekemättä.

Luomun tuottavuusero kurotaan helposti umpeen, kun saadaan asiaan julkista ja yksityistä rahoitusta, uskoo IFOAM:

At the same time, the CAP  ensures strong investment in value chain development while public and private research funding helps reduce the yield gap between organic and conventional agriculture. 

Muilta osin raportti sitten keskittyykin spekuloimaan sillä, millä tavalla ilmastonmuutos vaikuttaa satotasoihin (ilmeisesti taka-ajatuksena teoria siitä, että luomuviljelyllä vähennettäisiin ilmastopäästöjä?)

[Heikki Jokipii]

Tuossa IFOAM:in raportissakin (linkki löytyy ko. uutisesta) sitten analysoimatta asiaa enempää kerrotaan, että n. 10 vuodessa luomuala oli EU:ssa kasvanut 69% ja luomumyynti 138%. Se luonnollinen johtopäätös, että (vahintään) puolet EU:n luomuruoasta tuodaan EU:n ulkopuolelta, jää tekemättä.

Osittain väärän todistuksen taisin tuossa antaa. Vaikka noin itse raportin osalta onkin, tuonnin suuri osuus tuli esille mainitussa kokouksessa, kuten Pro Luomu eli Reijo Käki ja Mikko Simola kertovat:

Englantilaista Soil Associationia edustava Christopher Atkinson kertoi kokevansa, että luomun kasvu Euroopassa tarkoittaa paljon tuontia EU:n ulkopuolelta.

Ihan koko totuutta asiassa - so. että siitä kasvusta tuontia jo nyt on n. puolet tai yli - ei Atkinsonkaan saanut nähtävästi suustaan rykäistyä. (Jos oli siitä tietoinenkaan - luomumatemattiikka kun saattaa olla erilaista kuin tavanomainen, kuten olemme jo monesti todenneet ...  )

[Heikki Jokipii]

Kiinnittäisin muuten huomiota siihen, että Pro Luomu ei ole kertonut tästä raportista, ei lainkaan.

Heillä saattaa olla sentään joku tuntuma - käytännöllisinä kaupan alan ihmisinä - realiteetteihin. Eivätkä halua pilata tätä hyvää - aina silloin tällöin meidänkin mielestämme, ei tosin aina - mainettaan, sotkeutumalla tällaiseen selvään haihatteluun.

Eipä tietenkään ole, koska heillä oli jo valmisteilla tämä oma "sotasuunnitelmansa", joka lanseerattiin Luomuelintarvikepäivänä, ja joka on paljon maltillisempi:

Luomualan kehitysohjelma 2015-2020

Se on jopa niin maltillinen, että luomumyynnin kasvuennustetta tai tavoitetta ei ole annettu ollenkaan! Ajat kun ovat vaikeat.

Edellinen luomualan kehitysohjelma laadittiin hallituskauden mittaiseksi ajanjaksolle 2011–2015. Ohjelman viimeinen vuosi on meneillään, joten nyt on uuden ohjelman aika. Edellisen ohjelman keskeinen tavoite oli kolminkertaistaa luomumarkkina. Tavoitteesta jäädään, mutta kehityksen suunta on ollut kasvu. Markkina on kaksinkertaistunut ja luomuvalikoima kasvanut merkittävästi. Myös luomutuotanto on kasvanut. Yleinen taloudellinen tilanne on heikentynyt selvästi sitten vuoden 2011, mikä hidastaa myös luomutuotteiden myynnin kasvua. Taloudellisen tilanteen odotetaan jatkuvan heikkona vielä tulevinakin vuosina, [...]

Rivien välissä ja osin ihan riveilläkin tämä suunnitelma myöntää, että asiallisia (tieteellisiä) perusteita luomun suosimiselle on niukalti, niinpä sille täytyy keksiä "tarina":

Luomuviestintään liittyy myös epäilyjä siitä mitä uskalletaan sanoa, mitä on vahvistettu tutkimuksin ja mikä erottaa luomun tavanomaisesta. Luomulta puuttuu yhtenäinen tarina. Kuluttajien kiinnostuksen vahvistamiseksi tarvitaan luomun tarina, jota eri toimijat voisivat hyödyntää omassa markkinoinnissaan.

[Heikki Jokipii]

Vaikka tuossa Pro Luomun suunnitelmassa nöyrästi visioidaankin vain "maltillista" kasvua vuoteen 2020 asti, se silti kertoo olevansa linjassa, yhteydessä valtiovallan suunnitelmaan lisätä luomuviljelyn pinta-alaosuutta 20% asti.

Tämän ohjelman taustalla ja täydentäjänä ovat Valtioneuvoston luomuohjelman Lisää luomua -tavoitteet, joiden mukaan luomun osuuden tulee olla 20 % sekä viljelyalasta että julkisten ruokapalvelujen aterioista vuonna 2020. 

Miksi? Mitään tarkastelua tälle ristiriidalle ei suoda. Mihin ihmeessä tarvitsisimme tuon verran luomupinta-alaa, vaikka luomun kysyntä nykyisestä vähän eli maltillisesti kasvaisikin? Sanokaamme vaikka saavuttaisi sen kolminkertaistumisen, jota vuoteen 2015 mennessä ei saavutettu? Vaikka käyttäisimme luomun tuottavuudessa sitä arviota, että se tuottaa vain neljäsosan tavanomaisesta, 20% olisi noin kaksinkertainen määrä siihen nähden, mitä tarvittaisiin, silloinkin. Jos tuontiluomun osuus pysyisi samana tai kasvaisi, ala olisi jo noin nelinkertainen.

Pro Luomu ei tietysti voi määrätä, mitä valtiovalta tavoittelee, tai toisinpäinkään. Mutta linjassa nämä suunnitelmat eivät siis tosiasiallisesti ole.

(Asian "pelastaa" - osin - vain se Jarrumiehen huomio, ettei valtiovallan 20% tavoite tosiasiallisesti tule toteutumaan.)

_______

Tietysti jos tuo valtiovallan tavoite 20% julkisissa ruokapalveluissa toteutuisi, se muuttaisi kuvaa jonkin verran. Mutta ei olennaisesti. Ja siinä on kyllä luultavasti vielä isompi JOS kuin yksityisessä kulutuksessa konsanaan, ottaen huomioon, mikä on nykytilanne ja mikä on julkisen talouden tilanne.