Tällainen näkökohta tästä asiasta tuli vielä mieleen:
jos ja käsittääkseni kun geenieditioituja lajikkeita ei millään testimenetelmillä sitten voida erottaa "luonnollisista", mukaan lukien säteilyttämällä aikaansaadut lajikkeet, törmäämme siihen ongelmaan,
miten näitä lajikkeita tuottavat
firmat saavat omansa pois? Ja kaikissa tapauksissa?
Jos asiaa ei voida testata, toisin kuin vaikka näissä "Monsanton" GM-lajikkeissa, eikä siis haastaa ketään oikeuteen laittomasta käytöstä, so. käytöstä ilman korvausta kasvinjalostajalle, saatamme olla hiukan ongelmissa, kehityksen
jatkuvuuden suhteen.
Toisaalta kyllä, lainkuuliaisissa maissa kuten Suomessa, tätä kasvinjalostajan oikeutta on käsittääkseni - normaalien lajikkeiden osalta - aika hyvin kunniotettu?
Mutta sitten, jos vaikka ...
a) nämä lajikkeet yleistyvät ja
b) osoittautuvat oikein hyviksi ja
c) ovat edelleen kiellettyjä luomussa
... niin mitä sitten tehdään? Luomuviljelijät voivat silloin aina väittää, että itsestäänhän tuo variantti heidän pelloillaan ilmestyi, ja sitä sitten käytettiin. Eivätkä sitten
voi - jos asia on
kiellettyä - kertoa sitä asioiden todellista laitaa, että saatin naapurilta tuota geenieditoitua siementä. Joku tulevaisuuden
"Schmeiser" ei jää tästä tempustaan kiinni!
***
Näin tämä geenieditointi voi olla varsinainen "Troijan hevonen" luomuviljelyn osalta. Nyt tässä sitten on sama näkökulmaero kuin alkuperäisessäkin (luultavimmin täysin myyttisessä) tarinassa:
oliko Troijan romahdus tätä kautta hyvä vai paha asia?