Myös Luke tämän artikkelin julkaisemalla ilmoittaa, että sekin ymmärtää tämän hyvin:
Genomieditointi voi auttaa ratkaisemaan ruokakriisin, mutta EU mutkistaa matkaaArtikkeli esittelee sitten erilaisia potentiaalisia genomieditoinnin sovelluksia, isoista jutuista vähäisempiin.
Siinä esitetään tämä ennustus (lihav. HJ):
Schulman ja Vilkki huomauttavat, että tuomioistuimen päätöksen vaatimat prosessit ovat niin kalliita, ettei pienillä yrityksillä ole niihin varaa. Näin ollen Monsanton kaltaisilla valtavilla korporaatioilla on monopoli menetelmän kehittämisessä. Koska genomieditointia ei voi jäljittää, asiantuntijoiden mukaan EU:n olisi käytännössä kiellettävä tuonti editoinnin sallivista maista varmistaakseen, ettei markkinoille tule genomieditoituja tuotteita.
Tai sitten olisi myös geenieditoiduille tuotteille luotava samanlaiset jakomieliset markkinat kuin GMO-tuotteille: erikseen lupa käyttää ja myydä lopputuotetta, erikseen lupa viljellä. Ja vielä eri instanssi ko. luvat antamassa tai epäämässä! Ei, ei taida siitäkään tulla mitään, koska noita tuotteita ei voida jäljittää. Niinpä tuo seuraus, tuontikielto koko maahan, olisi tuossa tapauksessa todennäköinen seuraus.
Edellä 26.08.18 meillä onkin jo alustava lista niistä maista, joista ei sitten tuossa tulevaisuudessa elintarvikkeita Suomeen tule.
Ja tässä sitten koko artikkelin loppulause, johtopäätös:
Sekä Schulman että Vilkki toivovat EU:n tuomioistuimen arvioivan päätöstään uudelleen ja luovan uuden, tieteeseen perustuvan säännöstön.
Tuossa voi olla vain siten hieman eri linjoilla, että nyt voi suorastaan
vaatia, että EU itse tekee asiassa uuden, itsenäisen päätöksen, eikä vetäydy sen taakse, miten tuo tuomioistuin
vanhaa lakia tulkitsee.