Yleinen kategoria > Yleinen Keskustelualue
Luonnon monimuotoisuuden väheneminen ja sen syyt
Heikki Jokipii:
Samaan aikaan kun yritetään oikeastaan valtiovallan rahoituksen voimalla ylläpitää ja lisätä monimuotoisuutta pelloilla, valtiovalta tukee tai ainakin antaa hyväksyntänsä tällaiselle toiminnalle. Jussi Tammisola Hesarissa tänään:
Destia jauhoi ketokukat maan tasalle
--- Quote ---PÖLYTTÄJÄHYÖNTEISET hupenevat Suomen luonnosta, varoittaa Ilmari Juutilainen (HS Mielipide 8.4.). Kimalaiset, perhoset ja mehiläiset saavat kärsiä nälkää, kun kukat vähenevät. Aivan suotta.
Vuonna 2016 koettiin painajaismainen pudotus pahempaan. Suomen laajimmat kukkakedot tuhottiin pitkin kesää moneen kertaan, joten ketokukkien siemensato romahti tuhannesosaan.
Asialla oli Destia, jonka uudet, moottoroidut tuhokolonnat jauhoivat ketokukat maan tasalle 10–15 metrin leveydeltä Etelä-Suomen pääteiden varsilta parhaaseen kukkimisaikaan juhannuksen alla ja myöhemmin kesällä yhä uudelleen. Tämä luonnon hävitys ulottui jopa pienten kyläteiden perukoille. Toimenpide tehtiin ”pusikoitumisen estämiseksi ja luonnon monimuotoisuuden vaalimiseksi”.
Vielä pari vuotta vielä tällaista ”suojelua”, niin loistavat, heikot ja lyhytikäiset luonnonkukkamme ovat historiaa. [...]
--- End quote ---
Tässä tapauksessa kyllä voisi kannattaa hiukan vanhanaikaistakin ratkaisua. jota Jussi suosittaa:
--- Quote ---Pusikoituminen voitaisiin hyvin ehkäistä katkomalla liikoja pensaiden taimia tienvarsilta parin vuoden välein, keväällä tai syksyllä – huipputeknologiana mies ja kevyt moottorisaha.
--- End quote ---
Heikki Jokipii:
Destia vastasi Tammisolalle. Vai vastasiko?
Destia niittää tienvarsia ely-keskusten tilauksesta
Vai nappasiko vain pallon heittääkseen sen heti eteenpäin? Sikäli kuinka Destia sanoo tehneensä parhaansa ...
--- Quote ---Urakoissamme niittojen aloitusajankohtia on yhdessä tilaajan kanssa mahdollisuuksien mukaan pyritty myöhäistämään, jotta on voitu paremmin huomioida keto- ja niittykukkien kukkiminen. Joillakin tieosuuksilla uhanalaisten kasvilajien säilymistä edistetään niittorajoituksilla, joita Destiassa noudatamme
--- End quote ---
... niin ei kai tuossa ole sitten muuta, kuin selvittää, mikä se oli eli mitä todella tapahtui. Ja oliko/onko asiassa vaihtoehtoisia keinoja? Kuten Tammisolan "huipputeknologia"?
Heikki Jokipii:
EU:n tavoitteena tässä on ainakin peltoluonnon monimuotoisuuden jonkinlainen turvaaminen:
Viherryttämistuen ehtoihin muutoksia ensi vuodeksi
--- Quote ---Ekologisen alan tarkoituksena on suojella eliöitä ja kasveja ja ylläpitää siten monimuotoisuutta. Suomessa ekologisen alan velvoite koskee Uudenmaan, Varsinais-Suomen ja Ahvenanmaan maakuntien maatiloja tietyin poikkeuksin. Suomessa valtaosa ekologisesta alasta on viherkesantoa, mutta myös typensitojakasveja käytetään ekologisena alana.
Ekologiseksi alaksi on nyt mahdollista hyväksyä myös typensitojakasvien ja muiden lajien seoskasvustot, joissa typensitojakasvit ovat enemmistönä. Myös viherryttämistuen viljelyn monipuolistamisen velvoite lievenee, vierekkäin sijaitsevien kasvilajien pienet pinta-alat voidaan nyt ilmoittaa yhtenä seoskasvustona.
--- End quote ---
Ottamatta nyt kantaa muuten ja muutoksiinkaan säännöissä, mutta mikä on tuo typensidontakasvien korostunut asema tuossa? Onko tämä jonkinlaista "salaluomua"? Lisäävätkö nuo kasvit erityisesti tuota moninaisuutta?
Kuinka paljon muuten Kottilan ym. väite, että tavanomainen viljely on ottanut "oppia luomusta" on voinut syntyä noista tukiehdoista? Jos "ekologista alaa" on pakko olla, niin silloin saattaa olla järkevää viljellä siinä apilaa tms.
Heikki Jokipii:
Luomuinstituutti on tuonut esille tällaisen tutkimuksen:
Luomuviljely edistää niveljalkaisten monimuotoisuutta maailmanlaajuisesti
Heti ei tule mieleen mitään vastaväitettä tuohon ja onkin nyt tarkkailtava, mitä kansainvälinen tieteellinen keskustelu tuosta sanoo. Yleensä juju löytyy siitä, mihin on vertailtu, ja tuossa silmääni pisti, että vertailtu on "monokultuuriin". Mihin siis oikeastaa verrattiin?
Heikki Jokipii:
Oli pyritty arvioimaan numeroina viljelytavan kokonaisvaikutus lajirikkauteen:
https://www.salonkolumnisten.com/mythenjagd-11-oeko-landbau-ist-umweltfreundlich/
--- Quote ---Darum herrscht auch auf dem Bio-Acker eine um rund 67 Prozent reduzierte Artenvielfalt verglichen mit einem natürlichen Ökosystem. Immerhin, das ist mehr als auf einem konventionell bewirtschafteten Feld, wo die Biodiversität um 86 Prozent reduziert ist. Rechnet man nun aber den geringeren Ertrag pro Fläche mit ein, dann ist bei gleicher Erntemenge der Verlust an Artenvielfalt im Bio-Landbau rund 50 Prozent größer als beim konventionellen Anbau.
--- End quote ---
Kumpainenkin viljelytapa vaikutti lajirikkauteen vähentävästi, luonnolliseen ekosysteemiin verrattuna. Luomu vaikutti vähemmän, ensimmäinen erä luomuviljelylle. Mutta kun oli verrattu sitten asiaa tuottoon pinta-alaa kohti, luomun negatiivinen vaikutus oli reippaasti tavanomaista suurempi. Koko pelin tappio luomulle.
Tuloksen maailmanlaajuinen merkitys, ainakin teoreettisesti:
--- Quote ---Denn die durch höhere Erträge eingesparte Fläche kann zumindest theoretisch unberührt bleiben. Angesichts einer weiterhin zunehmenden (in zweierlei Bedeutung) Weltbevölkerung ist diese Tatsache gerade in Schwellen- und Entwicklungsländern von großer Bedeutung.
--- End quote ---
Navigaatio
[0] Viestien etusivu
[#] Seuraava sivu
[*] Edellinen sivu
Go to full version