Yleinen kategoria > Yleinen Keskustelualue

Luonnon monimuotoisuuden väheneminen ja sen syyt

(1/12) > >>

Heikki Jokipii:
Avaan tässä keskustelun, tuomalla esiin kaksi artikkelia. Tämän uhan olemme tunnistaneet ja pidämme sitä keskeisenä:

Trooppisia metsiä hävitetään vientimaatalouden tarpeisiin

Eli maatalous. Onko se aina "vientimaatalous" on kysymys sinänsä, jos itse ko. uutisessakin kerrotaan:


--- Quote ---Laittomalla maalla tuotetuista maataloushyödykkeistä lähes puolet meni vientiin, ja niiden arvo oli noin 47 miljardia euroa vuodessa.
--- End quote ---
(lihav. HJ)

... jolloin siis yli puolet ei mennyt! (Täytyy tarkistaa asia ko. uutisen linkin takana olevasta alkuperäisestä raportista.)

Mainituista tuotteista ...


--- Quote ---Suosittuja tuotteita ovat esimerkiksi soija, naudanliha, palmuöljy ja sellu.

--- End quote ---

... sellua ei tietysti syödä (ainakaan vielä ;D), ja palmuöljystäkin suuri osa menee nk. biopolttoaineiksi.

"Laittomuus" asiassa kuulostaa tietysti erityisen pahalta - mutta onko sademetsän kannalta juurikaan parempi, jos se tuhotaan laillisesti?

***

Mutta sitten "tietyiltä" tahoilta meille tyrkytetään ideaa, että luonnon monimuotoisuuden uhkana olisikin geenitekniikka. Tällainen uutinen oli viimeksi IPS:llä tästä:

Synthetic Biology Could Open a Whole New Can of Worms


--- Quote ---Synthetic biology differs from conventional genetic engineering in its technique, scale, and its use of novel and synthetic genetic sequences – raising new risks to biodiversity
--- End quote ---

Mutta kyllä ko. tahot pitävät vaarallisena, ja juuri luonnon monimuotoisuuden kannalta, myös "konventionaalistakin" geenitekniikkaa. Onko se? Miten? Ainakaan tuossa artikkelissa sitä asiaa ei selitetä lainkaan, se otetaan annettuna.

***

Eli siinä alkua tästä. Mikä luonnon monimuotoisuutta todella / eniten tässä maailmassa uhkaa? Ja myös voidaan keskustella siitä, mikä todellinen tilanne asiassa on: tämä kysymyshän on tyypillisesti ollut liioittelun kohteena. *) Ja siitä, millä strategialla, millä tavalla mahdollisimman suuri biodiversiteetti voitaisiin maailmassa säilyttää.

____________

*) vanhempi väki saattaa vielä muistaa Heureka-näyttelyn lajien määrän vähentymistä osoittavan laskurin viime vuosisadan puolella - joka vaivihkaa poistettiin salista, hyvissä ajoin ennen kuin se tämän vuosisadan alkupuolella olisi nollaantunut, so. kertonut, että kaikki maailman eliölajit ovat kuolleet sukupuuttoon!

Heikki Jokipii:
Tämä artikkeli ...

WWF alarmism raises even green eyebrows

... syyttääkin ko. WWF:n raporttia liioittelusta, ja käy samalla läpi tämän asian liioittelun historiaa.

Minusta on tärkeää, että asiasta luodaan mahdollisimman oikea ja tarkka kuva, jotta pystytään kohdistamaan toimenpiteet oikein. Ilman oikeaa kuvaa tehdään jotain, mutta tehottomasti tai suunnattoman kalliisti (joka on oikeastaan sama asia). Koska rahat ja resurssit kaikkiin hyviin asioihin maailmassa ovat rajalliset, ei siis ole oikein vain "tehdä jotakin".

Ei ollut tuossa esillä, mutta valaiseva esimerkki: kun on havaittu, että luomupelloilla on enemmän biodiversiteettiä kuin tavanomaisilla, on kiiruusti päädytty suositukseen, että luomualaa on lisättävä, tämän takia. Joka on todella kallista. Mutta nyt sitten onkin huomattu, että tilakohtaisessa tarkastelussa tällaista eroa ei olekaan!

Matti Pekkarinen:
Jotain perää saattaa olla siinä, että gm-kasvien viljely vähentää elänten vilinää pellossa. (verrattuna luomupellon rehotukseen: http://mattipekkarinen.net/rikkapellot.htm ) Kun ei oo rikkakasveja (jos on RR-lajike, ja Roundupia on käytetty), ei oo kovin monipuolinen ruokapöytä tuhohyönteisille. Ja varsinkin, jos on Bt-lajike, joka torjuu hyönteiset, niin ei niitä ole senkään vertaa. ja kun ei oo hyönteisiä, ei pellolla ole niitä syöviä lintujakaan.
Noinhan pitääkin viljellä. Kun pellot viljellään kunnolla, jää runsaasti maapallon pinta-alaa niityille ja metsäluonnolle, joka on se oikea, alkuperäinen ympäristö näille kasveille ja eläimille.
http://mattipekkarinen.net/2013-/RLeino.htm

Matti

Heikki Jokipii:
Tässä artikkelissa kirjoittaja Veikko Ervasti (Kaleva) on todella huolestunut asiasta:

LUONNON MONIMUOTOISUUS ON ELÄMÄN EDELLYTYS

Ja antaa sitten ehkä pököpäisimmän mahdollisen neuvon lukijoille toimia itse asiassa:


--- Quote ---Mitä yksityinen kansalainen voi tehdä monimuotoisuuden hyväksi? Käytä jokamiehenoikeuksiasi: sienestä, marjasta ja kalasta. Käytä luonnontuotteita ja suosi luomu- ja lähiruokaa.
--- End quote ---

Vaikka oli juuri kirjoituksensa alussa tuonut tämän esiin:


--- Quote ---80 prosenttia maapallon maa-alasta on ihmisen käytössä, ja ihminen on ottanut käyttöönsä yli 40 prosenttia koko maapallon ravinnontarjonnasta. Tällöin maapallon 1,5 miljoonalle tunnetulle eliölajille jää 60 prosenttia. Ei ihme, että eläimistö, kasvillisuus ja pieneliöt kestävät yhä huonommin niihin kohdistuvia paineita. Muiden lajien näkökulmasta ihminen on huomattava ympäristöekologinen ongelma.
--- End quote ---

Huomautin siellä tästä vihreästä sokeudesta. Joka on oikeastaan hänenkin kohdallaan aika käsittämätöntä, artikkelin yhteydessä kerrottu koulutuksellinen ym. tausta huomioon ottaen. Mutta ilmeisesti joku sellainen vihreä perusfilosofia,  jonka mukaan jotenkin luonnon ehdoilla toimiminen on aina luonnolle hyväksi, on riittävän vahva sammuttamaan tosiasiain häiritsevän valon.

Heikki Jokipii:
Tässä uutisessa ja raportissa, josta se kertoo, ollaan kovasti huolissaan luonnon monimuotoisuudesta:

Tutkijat: Biodiversiteetti heikentynyt vaarallisesti suurimmassa osassa maapalloa

Aika visusti jätetään kuitenkin mainitsematta se keskeisin syy, joka tuohon on johtanut. Jopa itse raportissa. Sieltä sentään löytyy vihje:


--- Quote ---"The greatest changes have happened in those places where most people live, which might affect physical and psychological wellbeing. To address this, we would have to preserve the remaining areas of natural vegetation and restore human-used lands,” added Dr Newbold.
--- End quote ---

Siellä missä suurin osa ihmisistä asuu, siellä heidän myös on kaikkien syötävä. Niinpä se "land use", maankäyttö ei ole mitään surutonta käyttöä kevytmielisiin tarkoituksiin. Vaan se on käyttöä maatalouteen. Aivan valtaosin se on sitä "ihmisen toimintaa". Josta voimme päätellä, mihin asioihin on kiinnitettävä huomiota, jos luonnollista kasvustoa halutaan säilyttää, ja mahdollisesti ihmisen käytössä olevaa maata palauttaa luonnolle.

Navigaatio

[0] Viestien etusivu

[#] Seuraava sivu