Author Topic: Geenitekniikan mahdolliset riskit ja haitat  (Read 24337 times)

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 11710
    • View Profile
    • Email
Vs: Geenitekniikan mahdolliset riskit ja haitat
« Reply #90 on: 30.12.18 - klo:08:00 »
GMO-ruoan haittoja on USA:ssa vastustajillakin ollut hankala osoittaa ja löytää. Mutta tarvitaan vain vierailija Suomesta, joka löytää sellaisen tuokiossa:

Quote
Eilisen postauksen julkaisemisen jälkeen aloin oksentelemaan ja seuraavat tunnit vietinkin sitten peiton alla. Luojan kiitos meni huono oli ohi iltapäivästä ja pääsin jo uloskin käppäilemään. Vatsatauti tästä olisi puuttunutkin. Ollaan jo mietitty, että onko tässä majoituksessa joku kirous. Viimeksi koko meidän porukka sai täällä vatsataudin, nyt minä ja ihan ekalla kerralla poika. Eikä edes ikinä sairasteta minkään sortin vatsatauteja! Syytän kyllä tätä paikallista ruokaa, joka on pääasiassa GMO-viljeltyä.

Vatsatauti? GMO-ruoasta? Eikö paikallisten pitäisi olla jatkuvassa vatsataudissa? Vaan ovatko he jo jotenkin parkkiintuneet GMO-ruoalle?

Quote
Suhtautumiseni Jenkkeihin on todella ristiriitainen. Tiedättekö kun kaikki on toisaalta niin upeaa, överiä, ei tarvitse tietyllä tavalla nöyristellä ja asiat ovat ovat hyvin, jos siis olet onnekas ja hyväosainen. Huonoja puolia täällä sitten myös riittää. Itse olen nykyään pyrkinyt mm. suosimaan luomujuttuja ja ostamaan ruokakaupasta GMO-vapaita juttuja aina kun mahdollista. Geenimanipuloidun ruoan (ja siis kaikkien muidenkin viljeltävien tuotteiden) tuotanto on jotain niin sairasta, etten itse voi sitä ymmärtää. Luojan kiitos GMO on kielletty EU:ssa!!!! Se tästä maailmasta vielä puuttuisi, että siemenkartellit ulottuisivat EU:hunkin. Onneksi Jenkitkin ovat yhä enemmän alkaneet tiedostaa GMO-juttuja ja luomuruoka on kasvattanut valtavasti suosiotaan. Niiden terveyshaitoistakin on tehty lukuisia tutkimuksia, silti GMO-teollisuus rullaa, koska raha. Siinä kun on kyse niin paljon muustakin kuin pelkästään haitallisten torjunta-aineiden käytöstä. Suomessa on ravinto äärimmäisen puhdasta, joten ei ihmekään, että kroppa reagoi, vaikka yrittäisikin myös matkalla valita suhteellisen terveellisiä ja GMO-vapaita tuotteita. No, GMO-ruoka nyt on vain yksi asia mainittavaksi.

Eli kun kroppa on suomessa tottunut GMO-vapaaseen ruokaan, se on sitten GMO-ruoalle erityisen herkkä?

Niin, mitä haittoja siinä olikaan? GMO-vapaa Suomi kertoo:

ONKO GMO-RUOKA TERVEELLISTÄ?

Quote
Rikkaruohomyrkky glyfosaatin jäämät saattavat olla gm-soijassa hyvin suuria. Glyfosaatin haitallisuudesta on viime vuosina saatu entistä vahvempaa näyttöä. YK:n alainen Kansainvälinen syöväntutkimuslaitos IARC katsoo, että glyfosaatti aiheuttaa todennäköisesti syöpää ihmisille. Uusimmat gm-kasvit sietävät myös 2,4-D kemikaalia, joka aiheuttaa IARC:n mukaan mahdollisesti syöpää.

Tuosta syöpäriskistähän sitten kiistellään. Mutta voisiko glyfosaattijäämistä saada (akuutin) vatsataudin? Ei tule kyllä tuossa lainkaan esille. Eikä ole tullut missään muuallakaan.

Oikeastaan muitakaan haittoja ei sitten mainitakaan, koska on näinkin:

Quote
Gm-kasvien itse tuottamien Bt-myrkkyjen ei katsota olevan vaaraksi ihmisille.

Eli niistäkään ei vatsatautia voisi siis saada? Mutta jotenkin tuo blogisti on vain vakuuttunut, että GMO-ruoka se oli hänen vatsatatautinsa syy. Mutta hän onkin nähnyt "lukuisia tutkimuksia" GMO-ruoan haitoista. Joita minä en ole nähnyt. Eikä myöskään esim. USA:n EPA tai Euroopan EFSA.

Mutta jos blogisti uskoo tuohon syy-yhteyteyteen, hänen kannattaisi valita matkakohteekseen esim. Venäjä. Joka on julistautunut GMO-vapaaksi maaksi. Joten vatsatautia ei pitäisi tulla?  8)

****

Entäpä jokin ihan tuntematon ominaisuus? Niistä GMO-vapaa Suomi:

Quote
Kasveihin voi geenimuuntelun seurauksena aiheutua halutun ominaisuuden lisäksi muitakin muutoksia. Tällaiset tahattomat, mahdollisesti haitalliset vaikutukset pyritään selvittämään lajikkeiden turvallisuustestauksissa, mutta on olemassa riski, että niitä ei huomata. Jokaisen geenimuunnellun organismin turvallisuus on testattava tapauskohtaisesti.

Niin kuin siis olisi testattava myös muulla tavalla syntyneet organismit, samasta syystä. Mutta ei testata, ainakaan niin tarkasti kuin GMO-lajikkeet testataan.


PS. myöhemmin: Kirjoitin sitten kommenttini lyhyesti myös ym. blogiin. Reilusti, omalla nimellä ja tällä nettiosoitteella. Vähemmän reilusti blogisti näyttää "moderoineen" kommenttini sieltä pois.

PS. 5.2.19: Kyllä se siellä kuitenkin nyt näyttää olevan. Ja jonkinlainen vastauskin. Harkitsen tässä, jatkanko siellä keskustelua.
« Last Edit: 05.01.19 - klo:06:45 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 11710
    • View Profile
    • Email
Vs: Geenitekniikan mahdolliset riskit ja haitat
« Reply #91 on: 31.12.18 - klo:06:55 »
Jatketaan tuosta tässä edelleen. Jos oli GMO-vapaa Suomi -yhdistyksellä vaikeuksia täsmentää, mikä niissä tuotteissa olikaan vaarallista, niin vaikeata sille on perustella "ongelman" laajuuttakin:

KAUPPOJEN GM-TUOTTEET

Niitä kun ei tahdo kaupoista löytyä. Ilman, että käsitettä väkisin laajennetaan, sisältämään eläintuotteet, joiden tuotannossa on käytetty GMO-rehua.

Kun GMO-syötävää ei löydy, täytyy ottaa ihan kaikki mukaan:

Quote
Kenelläkään ei tunnu olevan tietoa siitä, missä geenimuunneltua puuvillaa käytetään. Kuitujen alkuperää ei tarvitse merkitä kaupoissa myytäviin tuotteisiin. Jos puuvillaa ei ole sertifioitu luomu- tai reilun kaupan tuotteeksi (tai merkitty erityisellä non-gmo -tunnuksella), se on melko todennäköisesti gm-puuvillaa. Noin 65 prosentilla maailman puuvillapelloista kasvatetaan gm-puuvillaa, kertoo gm-alan yritysten rahoittama ISAAA.

Tuohon mainintaan asia kyllä sitten sivustolla kyllä jää. Vaikea olisikin ollut keksiä syitä, miksi GMO-puuvilla olisi haitallista, ja miksi sitä pitäisi Suomessa yrittää välttää. Tai miksi ihmisten ylipäänsä pitäisi tuohon asiaan kiinnittää huomiota. Mutta meillä on jo asiasta oma keskustelunsa.
« Last Edit: 31.12.18 - klo:07:53 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 11710
    • View Profile
    • Email
Vs: Geenitekniikan mahdolliset riskit ja haitat
« Reply #92 on: 05.01.19 - klo:06:29 »
GMO Pundit kiinnitti huomioltamme tällaiseen tutkimukseen:

The GMO90+ project: absence of evidence for biologically meaningful effects of genetically modified maize based-diets on Wistar rats after 6-months feeding comparative trial

GMO Punditin hapan tiivistelmä noista tuloksista:

Quote
Some take home messages about safety animal tests on GM maize:

- Any GMO effect is much less than the detected effect of where the crop is grown, and the detected effect of which conventional variety is used, and these later detected effects are already part of dietary variation and cause no harm.
- These basic safety facts have been obvious for years.
- Numerous rats died to confirm what we already knew.

Noin siis epätoivoisesti yritetään etsiä GMO-ravinnon erityisiä vaikutuksia. Eikä löydetä. Saati sitten negatiivisia vaikutuksia.

Tuollainen puolen vuoden koejakso on varmasti vastustajien mielestä yhä liian lyhyt. Tai sitten keksitään jotain muita syitä,  miksei noilla tuloksilla ole merkitystä tai todistusvoimaa. Ja vaaditaan lisää - tutkimuksia.

EU:ssahan eivät GMO-vastustajat oikeastaan enää mitään tutkimustuloksia tarvitse, koska täällä asia voidaan kieltää mm. kaavoitukseen liittyvistä syistä.
« Last Edit: 05.01.19 - klo:09:47 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 11710
    • View Profile
    • Email
Vs: Geenitekniikan mahdolliset riskit ja haitat
« Reply #93 on: 09.01.19 - klo:03:50 »
Paperinen Hesari julkaisi tänään tämän uutisensa ...

Nana ja Lulu ovat maailman ensimmäiset geenimuunnellut vauvat, eikä kukaan tiedä, millaisiksi he varttuvat – ”Vanhemmat tuskin ymmärsivät kaikkia riskejä”
Kun kiinassa syntyi kaksi muuntogeenistä lasta, tiedeyhteisö tuomitsi kokeen. Kokeita voi olla vaikea estää, suomalaistutkijat sanovat. Aihe on esillä Tieteen päivillä Helsingissä.


... hyvin harhaanjohtavasti otsikolla:

Tieteen riskeistä ajankohtaisin on geenimuuntelu

Koska, niinkuin jo tuosta nettiuutisenkin pikku pätkästä näkyy, koko artikkeli käsitteli ihmisen geenien muokkaamista. Kiireiselle tai huolimattomalle lukijalle jäi otsikosta nyt vaikutelma, että koko asiaa tulee pelätä.

Mutta ei pidä tehdä niin. Edellä on perusteltu monin tavoin, miksi ei.
« Last Edit: 09.01.19 - klo:08:56 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 11710
    • View Profile
    • Email
Vs: Geenitekniikan mahdolliset riskit ja haitat
« Reply #94 on: 26.01.19 - klo:08:56 »
Kymmenen yritystä osoittaa GMO:t - ja/tai glyfosaatti - haitallisiksi:

10 times science challenged ‘studies’ suggesting GMOs are harmful

Ja kuinka siinä sitten kävi.

Tuo artikkeli on jo muutaman vuoden vanha, ja osa noista tapauksista onkin täällä jo käsitelty.
« Last Edit: 26.01.19 - klo:09:06 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 11710
    • View Profile
    • Email
Vs: Geenitekniikan mahdolliset riskit ja haitat
« Reply #95 on: 30.01.19 - klo:06:12 »
Naiset ovat haastattelututkimuksissa EU:n alueellakin keskimäärin miehiä enemmän epäluuloisia muuntogeenisiä tuotteita kohtaan. Johtuisiko se heidän äidinvaistoistaan ja siitä johtuvasta varovaisuudesta? Ei johdu, ainakin USA:ssa oli näin:

Women are more skeptical of GMOs than men—but not because of their ‘maternal instincts’

Quote
[Interviewer]: So, what is responsible for the gender gap?

Greene: General orientations toward science and knowledge of science are largely responsible for the gender gap. Men have more confidence in science and scientists and are much less inclined to focus on the risks in various science fields. This seemed to explain most of the gender gap. Interestingly, though, our combination of science variables, political variables and demographic variables could not fully account for this gender gap, meaning there is still something unique to the role of gender in explaining GM foods that we were not able to uncover.

No, eihän tuossa oikeastaan selitystä löydetty.

Mutta oli selitys mikä tahansa, häikäilemättömästi tuota ilmiötä kauppiaat hyväksi käyttävät. Kun taitaa yhä olla niin, että naiset myös miehiä useammin tekevät ruokaostokset.

Kun täällä ei ole kaupassa ihmisille tarjolla ensimmäistäkään muuntogeenistä tuotetta, ilmiötä käytetään sitten niin, ettei meidän eläintuotteittemme tuottamiseen ole käytetty muuntogeenistä rehua, ne ovat "GMO-vapaita". Ja valitettavasti tuo jossain määrin toimii, kun sitä kerran mainonnassa yhä jatketaan. Niin tieteellisesti älyvapaata kuin se onkin.

***

Erityisesti täytyy tuossa viimeksi mainitussa asiassa ihmetellä ja paheksua Valion "vasenta ja oikeaa kättä". Toisaalta se hehkuttaa tiedettä, ja aivan oikeutetusti nostaa asiassa esille omatkin saavutuksensa:

100 vuotta suomalaisia keksintöjä – Valion T&K täyttää 100 vuotta

Toisaalta se on yksi häikäilemättömimmistä tuotteidensa "GMO-vapauden" mainostajista. Jopa huvittavuuteen asti, ks. kommenttimme täällä (kaksi perättäistä puheenvuoroa) ja myös täällä.
« Last Edit: 30.01.19 - klo:07:46 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 11710
    • View Profile
    • Email
Vs: Geenitekniikan mahdolliset riskit ja haitat
« Reply #96 on: 17.02.19 - klo:06:27 »
GMO-lajikkeiden vaaroista monarkkiperhosille kohkattiin kovasti netissä ja USA:ssa vielä jokunen vuosi sitten ...

Study suggests GM crops not prime culprit in monarch decline

.. mutta tuon tutkimuksen mukaan - josta Mark Lynas kertoo - niin ei siis ole laita.

Se tuntui ehkä uskottavalta perusteelta niitä vastustaa ...

Quote
The claim that GM crops might be responsible for the decline of monarchs was one of the few plausible reasons for opposing their cultivation from an environmental perspective.

... mutta ei ole sitä enää. Artikkeli kertoo tarkemmin, miksi ei ole.
« Last Edit: 17.02.19 - klo:06:42 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 11710
    • View Profile
    • Email
Vs: Geenitekniikan mahdolliset riskit ja haitat
« Reply #97 on: 23.03.19 - klo:06:30 »
Varovaisuusperiaate ja muuntogeeninen ruoka, amerikkalaisen kuluttajan kannalta:

Precautionary Principle: We Must Ban Driving To Whole Foods

Quote
What do you think is more dangerous, walking to the corner grocery store to eat GMOs every day or driving to the nearest Whole Foods to avoid GMOs? Most people would probably pick the former; in reality, the latter is, by far, more dangerous. Each year, about 40,000 Americans die in fatal car crashes, a substantial number of which happen close to home. Nobody has yet died from a GMO.

If we were to implement a "better safe than sorry" policy in this situation, the data make the decision obvious: People should be banned from driving to Whole Foods.

Selitys suomalaiselle lukijalle: Whole Foods on USA:n suurin luomuketju.

Luultavasti tarpeeton selitys kaikille: ei tuota ehdotusta autolla tehtyjen kauppareissujen kieltämisestä tietystikään ole tehty tosissaan. Vaan ainoastaan esimerkkinä nk. varovaisuusperiaatteen soveltamisesta. Joka ei olekaan lainkaan itsestään selvä asia, vaikka se sellaisena usein esitetään.

Mutta noita tosiasioita taitaa olla GMO-varoittelijoiden tapaan tuota periaatetta soveltaville turhaa, toivotonta kertoa. Vähän samaan tapaan kuin on toivotonta kertoa kiinalaisille asiaan uskoville, että sarvikuonon jauhetusta sarvesta on yhtä paljon hyötyä kuin kynsien pureskelusta.
« Last Edit: 23.03.19 - klo:08:12 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 11710
    • View Profile
    • Email
Vs: Geenitekniikan mahdolliset riskit ja haitat
« Reply #98 on: 03.05.19 - klo:04:08 »
Pro Luomun sivuilla yritetään nyt tällaisella kirjoituksella:

Jouko Riihimäki: Luomusoija on vaikuttava valinta

Luomusoijan vertailukohdaksi valikoituu geenimuunneltu soija, ja argumentit sitä vastaan esitetään oikeastaan kirjoituksen yhdessä luvussa:

Quote
GMO-soijan haasteet

Suurin osa maailmassa viljeltävästä soijasta kasvatetaan kookkailla viljelmillä Yhdysvalloissa, Argentiinassa ja Brasiliassa ja valtaosa siitä on geenimanipuloitua soijaa (GMO). Miksi se on niin ongelmallista?

Yli 80% kaikesta maailman soijasta päätyy rehuksi lihan ja kananmunien tuotantoon. Lihan kysynnän kasvaessa GMO-soija tuo tehokkuutta rehusoijanviljelyyn. Soijalla on hyvät ravintoarvot ja GMO-soijan hinta on edullinen. Lisäksi sitä voidaan viljellä tehokkaasti laajoilla viljelyalueilla, sillä lajikkeet eivät ole haavoittuvaisia tuholaisille ja laatu on tasaista.

GMO-soijan houkuttelevuus perustuu sen vastustuskykyyn rikkakasvien torjunta-aineille. Glyfosaatin kaltaisia voimakkaita torjunta-aineita voidaan käyttää viljelyn tehostamiseen, sillä ne eivät vahingoita viljeltävää soijaa.

Tähän asti on kerrottu GMO-soijasta pelkästään hyviä asioita! Mutta sitten muistetaan, että jotain pahaakin piti puhua:

Quote
GMO-soija eroaa luomusoijasta myös siten, että GMO-kylvösiementen ytimien (ja patenttien) omistus on monikansallisten yhtiöiden käsissä ja viljelijät ovat riippuvaisia näiden siementoimituksista.

Nyt on sattumoisin niin, että meillä on jo palstallamme tätä asiaa käsittelevä artikkeli (josta tehokas lainaus tuota vastaan):

Soijansiemenaktivismia

Quote
Mutta viljelijät kaikkialla maksavat ylimäärästä mistä tahansa siemenestä, jos asia selvästi maksaa itsensä takaisin parempana tuottona. Jos Brasilian viljelijät päättävät maksaa 407 miljoonaa dollaria siemenistä, he odottavat saavansa soijapapujen lisäsadon, jonka arvo on paljon suurempi kuin tuo 407 miljoonaa. Ja viljelijälle on suotava mahdollisuus tehdä tämä valinta. USA:n viljelijät päättivät jo vuosikymmeniä sitten kulkea hybridimaissin reittä pitkin vaurauteen: maksaa enemmän siemenestä, ostaa uutta joka vuosi ja saada voittoa.

Jo hybridisiementen käytön myötä tulee riippuvuus siementuottajiin. Johon viljelijät siis iloisesti suostuvat. Ainakin USA:ssa, jossa soijaa tietääkseni eniten luomuna viljellään, on hybridisiemeniä siihen yleisesti tarjolla. Hybridilajikkeiden käyttö ei ole luomussa kiellettyä.

Takaisin Riihimäen argumentteihin:

Quote
GMO-soijan viljelyalaa raivataan jatkuvasti lisää. Sen myötä lisääntyvä torjunta-ainemäärien käyttö köyhdyttää maaperää ja alueen eliöstöä. Myös ihmiset ja eläimet elävät suurten torjuntakemikaalimäärien välittömässä läheisyydessä.

Lisäalan raivauksesta syyttäminen on kyllä aikamoista tekopyhyyttä luomun puolesta puhuvalta! Se, mihin tarkoitukseen soija käytetään, on sitten kokonaan, toistan, kokonaan toinen juttu. Vaikka Riihimäki yrittää sitäkin argumenttia käyttää. Mutta jos luomusoija on liian kallista käyttää eläinten rehuksi, se ei ole GMO-soijan syy.

Maaperän köyhtyminen soijanviljelyssä käytettyjen torjunta-aineiden takia on kyllä asia, jonka pitäisi luomuväen mielestä (eli luomuviljelyn perusteorian mukaan) olla niin, mutta joka ei ole niin.

Se tosiasia, että torjunta-aineet mahdollistavat suorakylvön, ja miten paljon se erityisesti tropiikin läheisyydessä suojelee maaperää, nimenomaan köyhtymiseltä ja eroosiolta, taktisesti sivuutetaan täysin.

Sillä keskeisesti GMO-soija on joko glyfosaatin kestävää, tai nk. BT-soijaa (tai yhtaikaa molempia). Glyfosaatti häviää suhteellisen nopeasti maaperästä, ja vahingoittaa "eliöstöä" eli rikkakasveja tuoreeltaan ja tarkoituksella. BT-mekanismissa ei torjunta-aineita käytetä lainkaan. Kun aine on pääosin glyfosaattia, ei ihmisille tai eläimille muutenkaan ole haittaa siitä, jos he/ne joutuvat elämään sen läheisyydessä. *)

Riihimäki välttää kiitettävästi houkutuksen väittää jotain GMO-lopputuotteen terveydellisistä haitoista. Sellaisiahan ei ole.

Mutta tietyn järkevän kohtuullisuutensa takia hänen kirjoituksensa anti jää hyvin laihaksi. Lukijalle jää hyvin epäselväksi, miten luomusoija olisi valintana vaikuttava.

Sen lisäksi, että argumentit muuntogeenistä soijaa vastaan olivat vähäiset ja kelvottomat, unohtui vielä sen perustelu, miksi tavanomainen, keinolannoitteiden avulla viljelty soija ei kelpaa.


______

*) minullakin oli kerran Matti Pekkarisen luona suuri kanisteri Roundupia noin metrin päässä. Ja kävelin Matin sillä ruohikkoon tekemää polkua! Eikä yhtään pelottanut!  ;D
« Last Edit: 04.05.19 - klo:07:18 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 11710
    • View Profile
    • Email
Vs: Geenitekniikan mahdolliset riskit ja haitat
« Reply #99 on: 10.05.19 - klo:04:42 »
Artikkeli siitä, paljonko bt-tyyppisillä muuntogeenisillä lajikkeilla on ollut tarkoittamattomia seurauksia. Ei yhtään:

One billion acres of Bt crops, zero ‘unintended consequences’

Tuossa tarkoitetaan kasautuvaa viljelyalaa, eli sellaista, jolle on edes kerran istutettu bt-lajiketta. Nyt eli jatkuvasti siinä käytössä oleva ala on luonnollisesti pienempi. Mutta siis 400 miljoonallä hehtaarilla niitä on nyttemmin viljelty, ilman vahinkoja. Vastaa siis sitä, jos n. neljänneksellä maailman pelloista olisi niitä kerran kokeiltu.

Kun bt-lajikkeet ovat myös niitä, jotka torjuvat itse tuholaisiaan, ja hyvin täsmällisesti vain niitä, ja lajikkeiden käytöllä saavutetaan merkittäviä etuja (mm. torjunta-aineiden käyttö vähenee) voidaan kysyä, onko nyt se niiden eurovaaliehdokkaiden "varovaisuus", jotka ovat valmiita kieltämään kaiken muuntogeenisen viljelyn EU:ssa, enää mitään viisautta.
« Last Edit: 10.05.19 - klo:07:41 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 11710
    • View Profile
    • Email
Vs: Geenitekniikan mahdolliset riskit ja haitat
« Reply #100 on: 17.05.19 - klo:07:35 »
Näin se kävi aluksi Intiassa muuntogenisen puuvillan kohdallakin. Ja näin on käynyt monessa muussa maassa muuntogeenisten lajikkeiden käyttöönotossa, aluksi tai tavallaan ennen alkua:

Viewpoint: India’s GMO Bt eggplant ban drives farmers to buy black market biotech seeds

Eli kun ko. siementä ei laillisilta markkinoilta saa, niin pimeiltä markkinoilta sitten kyllä saa. Ja siihen liittyy tietysti aina haittapuolensa. Ihan jo se, että pimeiltä myyjiltä voi saada vaikka mitä siemeniä, jotka eivät siis edes ole haettuja GMO-siemeniä. Pettymyksiähän siitä tietysti seuraa. Ja niin Vandana Shiva hengenheimolaisineen saa vettä propagandamyllyynsä.

Bt-munakoiso on alunperin kehitetty Intiassa, mutta nyt siitä hyötyy vain naapurimaa Bangladesh, jossa sen kaupallinen viljely on aloitettu. Mutta tietysti sen menestyksestä on tihkunut tietoja Intiaankin.
« Last Edit: 17.05.19 - klo:08:16 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 11710
    • View Profile
    • Email
Vs: Geenitekniikan mahdolliset riskit ja haitat
« Reply #101 on: 19.05.19 - klo:10:08 »
Tuosta munakoisosta lisää:

Bt brinjal a wake-up call; unfounded anti-GM fears spawn dangerous subversion

Näin myös Financial Exspress asian kertoo:

Quote
The decision not only hurt Indian farmers—the Fruit and Shoot Borer, the pest that is controlled by the introduction of the Cry1Ac gene in the plant, affects 30-50% of the brinjal crop—it let Bangladesh capture the benefits. In 2013, Bangladesh approved genetic varieties that carry the Cry1Ac gene, and now nearly 20,000 farmers in the country grow the crop. Indeed, many media reports suggest the crop being illegally cultivated in Haryana could have links to the Bangladeshi variety. Studies by the Bangladesh Agricultural Research Institute (BARI) show that the genetically-modified brinjal performed far better than the traditional varieties—zero borer infestation was reported in 2017 and farmers cut pesticide use by upto 60%. A study by the International Food Policy Research Institute (IFPRI) found that farmers saw incomes from the crop rise by 55% since the introduction of Bt brinjal.

Mitä siinä bt-munakoisossa oikein pelätään, ei ole minulle täysin selvää. Mutta jotain pelätään, kun sille ei ole lupaa Intiassa myönnetty. Sitten ollaan noita etuja ilman. Paitsi jos mennään riskillä ja ostetaan laitonta siementä.
« Last Edit: 19.05.19 - klo:10:30 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 11710
    • View Profile
    • Email
Vs: Geenitekniikan mahdolliset riskit ja haitat
« Reply #102 on: 10.06.19 - klo:06:14 »
Kaikkia lähteitä tässä keskustelussa tarvitse ottaa yhtä vakavasti:

Perspective: These anti-GMO sources hold no value in the biotech debate
If you’re using these sources to make a point about genetically engineered food, you’ll want to rethink your sourcing — or prepare to get laughed at.


Mekin olemme täällä Suomessa, tai suomenkielisessä keskustelussa uskaltaneet vain ohittaa ja unohtaa tietyt (aktiivisetkin) saitit, tuolla perusteella: kaikkia ei maksa vaivaa edes loputtomasti kritisoida.
« Last Edit: 10.06.19 - klo:06:31 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 11710
    • View Profile
    • Email
Vs: Geenitekniikan mahdolliset riskit ja haitat
« Reply #103 on: 10.06.19 - klo:13:18 »
Mitä siinä bt-munakoisossa oikein pelätään, ei ole minulle täysin selvää. Mutta jotain pelätään, kun sille ei ole lupaa Intiassa myönnetty. Sitten ollaan noita etuja ilman. Paitsi jos mennään riskillä ja ostetaan laitonta siementä.

Mutta katsoppas vain mitä nyt on tapahtunut. Intialaiset viljelijät ovat joukolla tyytyneet harjoittamaan avointa kansalaistottelemattomuutta, Mahatma Gandhin mallin mukaan, ja häneen vedoten:

5,000 farmers to plant illegal GMO cotton, eggplant in protest of India’s biotech crop rules

Ja ryhtyneet siis viljelemään tuota laillisesti hyväksymätöntä munakoisoa!

***

Pieni spekulaatio sallittakoon. Aatteet maailmassa liikkuvat, yllättäviäkin teitä. Gandhi sai innoituksensa Suomen suuriruhtinaskunnan suurlakosta v. 1905, jolla saavutettiin yleinen ja yhtäläinen ääni- ja vaalioikeus. Ensimmäisenä maailmassa.

Jos EU:n säädökset muuntogeenisen viljelyn suhteen säilyvät yhtä mielivaltaisina kuin nyt, tulemmeko tulevaisuudessa näkemään täällä viljelijöitä, jotka ottavat mallia noista intialaisista viljelijöistä?
« Last Edit: 10.06.19 - klo:22:00 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 11710
    • View Profile
    • Email
Vs: Geenitekniikan mahdolliset riskit ja haitat
« Reply #104 on: 12.06.19 - klo:05:42 »
Mark Lynas oli huomannut, että oli (ainakin) yksi henkilö, joka oli täysin menettänyt hermonsa tuo manitun intialaisviljelijöiden aktion takia:

https://twitter.com/mark_lynas/status/1138059097578909698

Ymmärtäähän tuon sen pohjalta, että Vandana Shiva on yrittänyt omia itselleen ja hengenheimolaisilleen Mahatma Gandhin henkisen perinnön. (Jossain määrin muuten - oikein: Gandhi ei ollut mikään modernisti, talouden suhteen.)

Hiukan jo väsähtäneesti Shiva näyttää jatkavan salaliittoteoriaansa ja huutavan Monsanton lobbauksesta, mutta ei, kyllä tämä munakoiso on täysin intialaisten kehittämä ja heidän hallussaan, vaikka jossain vaiheessa jotain on Monsantolta lisensoitukin:

https://en.m.wikipedia.org/wiki/Genetically_modified_brinjal
« Last Edit: 12.06.19 - klo:07:33 by Heikki Jokipii »