Pro Luomun sivuilla yritetään nyt tällaisella kirjoituksella:
Jouko Riihimäki: Luomusoija on vaikuttava valintaLuomusoijan vertailukohdaksi valikoituu geenimuunneltu soija, ja argumentit sitä vastaan esitetään oikeastaan kirjoituksen yhdessä luvussa:
GMO-soijan haasteet
Suurin osa maailmassa viljeltävästä soijasta kasvatetaan kookkailla viljelmillä Yhdysvalloissa, Argentiinassa ja Brasiliassa ja valtaosa siitä on geenimanipuloitua soijaa (GMO). Miksi se on niin ongelmallista?
Yli 80% kaikesta maailman soijasta päätyy rehuksi lihan ja kananmunien tuotantoon. Lihan kysynnän kasvaessa GMO-soija tuo tehokkuutta rehusoijanviljelyyn. Soijalla on hyvät ravintoarvot ja GMO-soijan hinta on edullinen. Lisäksi sitä voidaan viljellä tehokkaasti laajoilla viljelyalueilla, sillä lajikkeet eivät ole haavoittuvaisia tuholaisille ja laatu on tasaista.
GMO-soijan houkuttelevuus perustuu sen vastustuskykyyn rikkakasvien torjunta-aineille. Glyfosaatin kaltaisia voimakkaita torjunta-aineita voidaan käyttää viljelyn tehostamiseen, sillä ne eivät vahingoita viljeltävää soijaa.
Tähän asti on kerrottu GMO-soijasta pelkästään hyviä asioita! Mutta sitten muistetaan, että jotain pahaakin piti puhua:
GMO-soija eroaa luomusoijasta myös siten, että GMO-kylvösiementen ytimien (ja patenttien) omistus on monikansallisten yhtiöiden käsissä ja viljelijät ovat riippuvaisia näiden siementoimituksista.
Nyt on sattumoisin niin, että meillä on jo palstallamme tätä asiaa käsittelevä artikkeli (josta tehokas lainaus tuota vastaan):
SoijansiemenaktivismiaMutta viljelijät kaikkialla maksavat ylimäärästä mistä tahansa siemenestä, jos asia selvästi maksaa itsensä takaisin parempana tuottona. Jos Brasilian viljelijät päättävät maksaa 407 miljoonaa dollaria siemenistä, he odottavat saavansa soijapapujen lisäsadon, jonka arvo on paljon suurempi kuin tuo 407 miljoonaa. Ja viljelijälle on suotava mahdollisuus tehdä tämä valinta. USA:n viljelijät päättivät jo vuosikymmeniä sitten kulkea hybridimaissin reittä pitkin vaurauteen: maksaa enemmän siemenestä, ostaa uutta joka vuosi ja saada voittoa.
Jo hybridisiementen käytön myötä tulee riippuvuus siementuottajiin. Johon viljelijät siis iloisesti suostuvat. Ainakin USA:ssa, jossa soijaa tietääkseni eniten luomuna viljellään, on hybridisiemeniä siihen yleisesti tarjolla. Hybridilajikkeiden käyttö
ei ole luomussa kiellettyä.
Takaisin Riihimäen argumentteihin:
GMO-soijan viljelyalaa raivataan jatkuvasti lisää. Sen myötä lisääntyvä torjunta-ainemäärien käyttö köyhdyttää maaperää ja alueen eliöstöä. Myös ihmiset ja eläimet elävät suurten torjuntakemikaalimäärien välittömässä läheisyydessä.
Lisäalan raivauksesta syyttäminen on kyllä aikamoista tekopyhyyttä luomun puolesta puhuvalta! Se, mihin tarkoitukseen soija käytetään, on sitten kokonaan, toistan,
kokonaan toinen juttu. Vaikka Riihimäki yrittää sitäkin argumenttia käyttää. Mutta jos luomusoija on liian kallista käyttää eläinten rehuksi, se ei ole GMO-soijan syy.
Maaperän köyhtyminen soijanviljelyssä käytettyjen torjunta-aineiden takia on kyllä asia, jonka
pitäisi luomuväen mielestä (eli luomuviljelyn perusteorian mukaan) olla niin, mutta joka ei ole niin.
Se tosiasia, että torjunta-aineet mahdollistavat suorakylvön, ja miten paljon se erityisesti tropiikin läheisyydessä suojelee maaperää, nimenomaan köyhtymiseltä ja eroosiolta, taktisesti sivuutetaan täysin.
Sillä keskeisesti GMO-soija on joko glyfosaatin kestävää, tai nk. BT-soijaa (tai yhtaikaa molempia). Glyfosaatti häviää suhteellisen nopeasti maaperästä, ja vahingoittaa "eliöstöä" eli rikkakasveja tuoreeltaan ja tarkoituksella. BT-mekanismissa ei torjunta-aineita käytetä lainkaan. Kun aine on pääosin glyfosaattia, ei ihmisille tai eläimille muutenkaan ole haittaa siitä, jos he/ne joutuvat elämään sen läheisyydessä. *)
Riihimäki välttää kiitettävästi houkutuksen väittää jotain GMO-lopputuotteen terveydellisistä haitoista. Sellaisiahan ei ole.
Mutta tietyn järkevän kohtuullisuutensa takia hänen kirjoituksensa anti jää hyvin laihaksi. Lukijalle jää hyvin epäselväksi, miten luomusoija olisi valintana vaikuttava.
Sen lisäksi, että argumentit muuntogeenistä soijaa vastaan olivat vähäiset ja kelvottomat, unohtui vielä sen perustelu, miksi tavanomainen, keinolannoitteiden avulla viljelty soija ei kelpaa.
______
*) minullakin oli kerran Matti Pekkarisen luona suuri kanisteri Roundupia noin metrin päässä. Ja kävelin Matin sillä ruohikkoon tekemää polkua! Eikä yhtään pelottanut!