• Welcome to Tuottava Maa Turvattu Luonto.
 

Geenitekniikan mahdolliset riskit ja haitat

Started by Heikki Jokipii, 03.10.08 - klo:05:23

Previous topic - Next topic

Heikki Jokipii

Tällainen oli, muistan hämärästi:

https://t.co/9yihCOiP8H?amp=1
The World’s Largest GMO Study Was Launched By Russians In 2014. Then It Disappeared.

Mutta nyt se on siis täysin kadonnut.

(Ludger. Wessin kautta.)

Ja sittemmin on kadonnut myös Venäjän jyrkkä GMO-vastainen linja

Heikki Jokipii

Näinkin saattaa käydä:

GMO success story: South African farmer accused of witchcraft after achieving 1,600% corn yield increase

Eli käytti muuntogeenisiä lajikkeita ja sai moninkertaisen sadon (tosin hyvin huonoon lähtötasoon verrattuna)., Ja naapurit ryhtyivät syyttämään häntä noituudesta ja peloissaan vieroksumaan.

Heikki Jokipii

Tämä onkin se ainoa GMO-lajike, jota EU:ssa on ollut lupa viljellä. Onko viljelyllä ollut haitallisia ympäristövaikutuksia? Asia tutkittiin. Ei ole ollut:

GMO corn cultivation in Europe has no adverse environmental effects, decade-long study confirms

Heikki Jokipii

#138
Matt Ridleyn hyvä retorinen kysymys:

Europe streamlined approval process to weeks to fight COVID-19 pandemic. Why does it take more than a decade to get a GMO safety review?

Eli kuinka voi olla niin, että koronaviruksen kohdalla (lääkkeiden ym.) hyväksymisprosessi EU:sssa kyetään lyhentämään viikkoihin, mutta GMO-lajikkeen kohdalla se kestää yli vuosikymmenen.

Heikki Jokipii

Tällaisiin tuloksiin EFSA voi sanoa säännönmukaisesti tulee:

GMO high oleic acid soy doesn’t raise health or environmental concerns, EU Food Safety Authority finds

Mutta järjestelmä on rakennettu " voisiko sanoa sementoitu " sellaiseksi, ettei tuo välttämättä millään tavalla vaikuta siihen, hyväksytäänkö lajike EU:ssa tai jäsenmaissa viljeltäväksi.

Heikki Jokipii

Quote from: Heikki Jokipii on 04.02.20 - klo:03:51
Intian edellä kuvatussa väännössä asiantuntijan, tiedemiehen kannanotto:

India should ‘definitely adopt’ new GMO crops, nation’s top biotech cotton expert argues

Hän ei siis pitänyt vakuuttavina mitään väitteitä niiden riskeistä. Mutta hänenkin toivomuksensa viljelijöille oli, että huonoakin lakia kuitenkin noudatettaisiin.

Nyt intialaiset viljelijät ovat uudistaneet vaatimuksensa laillista tietä:

Maharashtra: Ahead of Kharif, cotton growers reignite demand for Ht Bt cotton

Mutta ymmärrän tuosta, että luvaton viljely salakuljetetulla siemenellä jatkuu kuitenkin yhä sen ohella.

Heikki Jokipii

#141
Usein ilmaistu kantammehan on tämä:

Quote from: Heikki Jokipii on 26.06.19 - klo:05:39
Itse fundeeraan tätä vähän kahtalaisesti. On ongelmallista, jos säädökset ovat mielivaltaisia. Mutta oman käden oikeus aiheuttaa ongelmia sekin. Intiassa ja EU:ssa. Kuten olette huomanneet, me emme ole kehottaneet esim. ottamaan laittomasti GMO-siemeniä käyttöön tai myymään täällä luvatonta ruokaa. Siitä huolimatta, että olemme naureskelleet täällä tai EU:ssa tehdyille huonosti perusteluille päätöksille asiassa.

Mutta siitä huolimatta jotenkin ymmärtää näiden intialaisten viljelijöiden käytöksen:

Indian farmers promise ‘large-scale planting’ of illegal GMO seeds despite government threats (GLP)

GM seeds: the debate, and a sowing agitation (Indian Express)

Kyse on siis sen yhden puuvillalajikkeen lisäksi maissista, soijasta ja munakoisosta. Ja on ilmeisesti/melkoisen varmasti myös niin, että minkään noista muuntogeenisistä lajikkeista ei ole osoitettu olevan millään lailla haitallinen. GMO-munakoisoa viljellään menestyksekkäästi naapurimaassa Pakistanissa.

Heikki Jokipii

Twiitti, jossa jatkolähetetty twiitti.

***

Ludger Wess
@LudgerWess
·
1t
Russischer Stör und amerikanischer Löffelstör gekreuzt: 184 Mio. Jahre evolutionäre Trennung dahin. Was erlaube Mutter Natur! #Artgrenzen überschritten, #GMO erzeugt, nicht rückholbarer #Frankenfisch geschaffen. #Artengefüge und ökologisches #Gleichgewicht für immer zerstört!
Lainaa twiittiä

JD Schooley
@DirtyDog650
· 11t
Bizarre!! Inadvertent captive hybridization of Russian #sturgeon and American #paddlefish.
Intermediate morphology and high survival.
First cross of two families: Acipenseridae and Polyodontidae

#openaccess -> https://mdpi.com/2073-4425/11/7/753

***

Eli Ludger Wessin sanoin. Venäläinen sampi ja amerikkalainen lapasampi on saatu risteytymään keskenään. Ja ne ovat olleet eri lajeina, erossa toisistaan 184 miljoonaa vuotta. Miten ,,iti Luonto voi sallia tällaisen!

***

Asiaa voi verrata vaikka siihen, että jostakin villikasvista siirretään geeniteknikalla jollekin taudille vastustuskykyä antava geenipätkä sen viljeltävällle sukulaislajille. Tällaisessa tapauksessa nk. "aktivistit" repivät varmasti pelihousunsa. Jos tuossa risteytystapauksessa olisi ollut mukana geenitekniikka, "frankenkalasta" nousisi nyt valtava huuto.

Heikki Jokipii

#143
Se teesi, että torjunta-aineita kestävistä lajikkeita seuraa väistämättä rikkakasvienkin kehittyminen torjunta-aineita kestäviksi, on viime aikoina jäänyt taka-alalle, siihen enää harvoin vedotaan. Mutta jos satuttaisiin vetoamaan, vastaväitteeksi voisi vetää tämän:

New Bayer-engineered seed is resistant to five different types of pesticide

Bayer on siis kehittänyt maissilajikkeen, joka kestää viittä erityyppistä torjunta-ainetta. Kyllä vasta maissilajikkeen, ja hyväksymisprosessi taitaa olla vielä vähän kesken. Mutta tuo on hyvä alku.

Mitä merkitystä tuolla on rikkakasviasiassa? Tietystikin se, että tuota lajiketta käyttämällä on mahdollista koko ajan vaihtaa käytettyä torjunta-ainetta. Jolloin vastustuskykyisten rikkakasvien synnyn ja leviämisen todennäköisyys ratkaisevasti pienenee. Jos sellainen mutaatio syntyykin, sillä ei ole enää etua seuraavalla kierroksella, jolla pelin säännöt vaihtuvat. Viidellä eri aineella todennäköisyys tällaiselle huonolle sattumalle putoaa käsittämättömän pieneksi luvuksi:

esimerkkilaskelma. Jos torjunta-ainetta kestävän mutaation todennäköisyys yhden aineen kohdalla olisi 10% (joka on aivan liian suuri luku!) kaikkien viiden kohdalla yhtäaikaa se olisi 1/100 000. 1 prosentin todennäköisyyden kanssa (joka edelleenkin on aivan liian suuri luku) se olisi 1 kymmenestä miljardista jne.

Heikki Jokipii

#144
Kovaksi menee peli Intiassa. Kun ei laittoman geenimuunnellun siemenen käyttäjiä saatu kuriin eli alistumaan, nyt hallitus vaikeuttaa siihen liittyvän glyfosaatin saatavuutta radikaalisti:

India floats glyphosate weedkiller restrictions to curb demand for illegal herbicide-tolerant cotton

Heikki Jokipii

Ludger Wess uudelleentwiittasi
Food Science Babe
@foodscibabe · 17. heinäk.

Anti-GMO organizations: “We believe you have a right to know what’s in your food.”

Ok, so by labeling the pesticides used on nonGMO crops?

“Well no, not that”

Ok, so mutant crops should be labeled?

“Well no, not that either”

Ok, by labeling naturally transgenic crops?

“NO!”

Heikki Jokipii

#146
Ludger Wess uudelleentwiittasi
Channa Prakash
@AgBioWorld
·
6t
Ten years ago based on the flawed advice of Seràlini and Vandana Shiva, then congress government in India did not approve the GMO eggplant. But it has not prevented thousands of farmers from across india from planting it

Joka linkkkasi tähän:

https://t.co/BWKbgBa7PU?amp=1
Cultivation Of Unauthorised Bt Brinjal, HTBT Cotton Gains Roots Across The Nation As Farmers Seek New Technology

Eli tuo kapinaliike ei laannu.

***

Toinen Wessin Intiasta välittämä twiitti:

Smart Indian Agri
@smartindianagri
·
7t
The regulatory system for approval of GM seeds is complex, so new seeds are not getting approved. This govt. also has ideological blinkers against modern science. So for the first time in two decades India has become a net importer of cotton.


Heikki Jokipii

Eri jalostustapojen riskejä oli perusteellisesti verrattu:

Plant breeding involving genetic engineering does not result in unacceptable unintended effects in rice relative to conventional cross‐breeding

Tältä sitten näytti:

QuoteThe study successfully employed RNA‐sequencing and high‐performance liquid chromatography mass spectrometry technology to assess the unintended changes in new rice varieties, and the results suggest that GE does not cause unintended effects that go beyond conventional cross‐breeding in rice.

Pääosin kiinalaisia tutkijoita Beijingin maatalousyliopistosta. Pankaamme tuokin merkille, muiden havaintojen lisäksi.

Heikki Jokipii

Erikseen näitä väitteitä on jo osin täällä käsitelty, mutta tässä tällainen yhteenveto geenimuuntelun väitetyistä haitoista:

ISAAA Answers Top 10 Myths about Agricultural Biotechnology

Heikki Jokipii

Ludger Wess uudelleentwiittasi Karl Schmidin twiitin:

Sie behaupten "with SDN-1 and SDN-2 genome editing (...) and show that genome editing techniques are able to produce a broad spectrum of novel traits that,". Novel traits kann man auch mit Züchtung und klassischer Mutagenese erzeugen.

Joka viittasi tähän:

Broadening the GMO risk assessment in the EU for genome editing technologies in agriculture

Niinpä. Geenieditoinnin riskejä etsitään nyt kissojen ja koirien kanssa. Mitä mutageneesissä (esim. säteilyttämällä) tapahtuu, siinä ei ole enää tutkittavaa, sehän on niin vanhaa teknologiaa?

Ihan sattuma on tietysti, että yksi tuon tutkimuksen tekijöistä, Christoph Then, on myös ollut Saksan Greenpeacen käyttämä asiantuntija näissä kysymyksissä, kirjoittanut sille raportteja, ollut sen kampanjoiden puhemiehenä.