Kasvinjalostustieteen professori Teemu Teeri Kauppalehdessä:
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/syommeko-kohta-geenieditoitua-ruokaa/0380a8f2-b869-4e31-8d58-d182489bf5c4Lainaus:
"EU:n korkein oikeus päätti kuitenkin viime kesänä, että siihen sovelletaan samaa tiukkaa sääntelyä kuin geenimuunteluun. Teemu Teerin mielestä se oli virhe. Hänestä Suomen kannattaisi EU-puheenjohtajakaudellaan ajaa muutosta geenitekniikkalakiin.
Miten geenieditointi eroaa geenimuuntelusta?
”Geenimuuntelussa siirretään geenejä eliöstä toiseen. Esimerkiksi maissiin on siirretty bakteerista geeni, joka tuottaa tuholaishyönteisten toukkia tappavaa valkuaista ja siten vähentää tuholaismyrkkyjen käyttöä pellolla. Geenisaksilla editoimalla voidaan aiheuttaa toivottu muutos hienovaraisemmin, poistamalla palanen genomista. Nämä mutaatiot ovat sellaisia, joita esiintyy luonnossa muutenkin. Kymmenen hehtaarin pellolla on noin miljardi jyvää ja niiden joukossa kaikki mahdolliset pikku mutaatiot, mutta ongelma on, että niitä ei löydä sieltä jalostusta varten. Geenieditoinnissa haluttu mutaatio pystytään tuottamaan suoraan. Esimerkiksi perunasta voidaan vähentää asparagiinin määrää, jolloin paistamisessa syntyy vähemmän syöpävaarallista akryyliamidia.”
Miten EU:n geenisaksipäätös vaikuttaa suomalaisten ruokaturvaan?
”Olemme maailman pohjoisin maanviljelysmaa, ja valoilmastomme on ainutlaatuinen. Siksi meidän pitää osata jalostaa viljelykasvejamme paikallisesti. Ilmastonmuutos tuo viljelyyn uusia haasteita, esimerkiksi uusia kasvitauteja ja äärisäitä. Kyse on myös huoltovarmuudesta: emme voi olla vain tuontiruoan varassa. Geenieditointi olisi nykyisiä jalostusmenetelmiä nopeampi ja täsmällisempi tekniikka, mutta EU:n linjaus tarkoittaa, että editoiduille lajikkeille pitää tehdä yhtä mittava riskianalyysi kuin geenimuunnelluille. Prosessi on niin raskas, että se poistaa pienemmät jalostajat pelistä. Samaan aikaan Yhdysvalloissa mennään toiseen suuntaan: siellä hienovaraiset editoinnit ovat sääntelyn ulkopuolella. Käytännössä Amerikasta voi tulla Eurooppaan editoituja lajikkeita, jotka ovat täällä periaatteessa laittomia, mutta sitä on mahdoton tietää, koska editointi ei näy kasvista mitenkään. Tutkijoiden näkökulmasta linjaus on epälooginen siksikin, että perinteisessä mutaatiojalostuksessa mutaatiot aiheutetaan kemikaaleilla tai säteilyttämällä ja sen jälkeen seulotaan niistä ne harvat, jotka ovat hyödyllisiä. Samalla syntyy paljon tuntemattomia mutaatioita. Tätä kuitenkin pidetään lainsäädännössä hyväksyttävänä.”
Miksi geeneihin kajoaminen herättää niin voimakkaita tunteita?
”Se on jonkinlainen noidankehä. Kun geenitekniikkaa on alun perin alettu säännellä ankarasti, se herättää ihmisissä ajatuksen, että täytyyhän siinä olla jotain vaarallista. Poliitikot kuuntelevat äänestäjien mielipiteitä; siksi harva uskaltaa puolustaa geenieditointia. Maailmasta on tullut mustavalkoinen, ja ruoantuotannossa geeneihin kajoaminen on musta ja luomu valkoinen, vaikka oikeasti yksi voi olla hyvä yhdessä ja toinen toisessa.”"