Geenimuuntelematon soija

[Heikki Jokipii]

Tällaiseen pyrkii nyt tuo Uudenkaupungin tehdas, josta tämä keskustelumme oikeastaan alkoi:

TS: Nordic Soya haluaa tunnetuksi vastuullisena valkuaisentuottajana, ei soijatehtaana

Suomen lehmät ovat kranttuja:

Myös kuorista suurin osa myydään ulkomaille lypsykarjan rehuksi. "Suomessahan nautapuoli on julistautunut gmo-vapaaksi, jota meidän kuoret ei yleensä ole. Onneksi ne kelpaavat hyvin vientimarkkinoille", Reunasalo kertoo.

Ihmisethän eivät oikeastaan tuossa voi sitä olla! Eihän heille pitäisi kaiken järjen mukaan mitenkään kuulua, syövätkö naudat geenimuunneltua ruokaa.

Varsinkaan, jos kyseistä soijaa on muunneltu sillä tavalla kuin nykyisin on. Eli tavalla joka ei mitenkään vaikuta sen ravitsevuusominaisuuksiin. Naudallekaan.

Tuo tehdas ja sen toimitusjohtaja näyttävät kyllä hyvin säilyttäneen järkensä valon tässä, joka osin näyttää hullunmyllyltä. Sääli, ettei tästä tämän enempää ole tullut:

Vastuullisuuteen liittyy kotimainen härkäpapu, jota laitos on jalostanut muutamia satoja tonneja. Määrä on rikka rokassa yhtiön koko tuotantoon verrattuna, mutta alku kuitenkin.

Soijassa tuntuu olevan jotain lähes maagista ylivoimaisuutta,

[Heikki Jokipii]

Kuten jo todettu, keskustelumme alkoi yhdestä tehtaasta. Nyt sen tarina, "saaga" on koottu yhteen, Wiki-artikkeliksi:

Uudenkaupungin soijajalostamo

[Heikki Jokipii]

Sanoisin, että tässä hankkeessa pikemminkin myyntimies on kuin kala vedessä:

Markkinajohtaja Jalofoods vetoaa mainonnassaan luomuun ja erityisesti eettisyyteen. Valmistuksessa käytetään reilun kaupan soijapapuja. Myös padasjokelaisen haastajan ostamat soijapavut ovat gmo-vapaata tuotantoa: joukossa ei ole geenimuunneltuja lajikkeita.

Pavut tuodaan konteissa laivalla Kanadasta.

Sillä mitä ihmettä gmo-vapaudella ja eettisyydellä on keskenään tekemistä?

Enkä oikein sitäkään osaa kuvitella, millä tavalla Kanadassa tuotettaisiin soijaa Reilun kaupan järjestelmällä. Ks. erityisesti tuossa BKT asukasta kohti. Joka aivan varmastI näkyy siellä myös viljelijöiden ansiotasossa.

Tämänkin menettelyn eettisyyden kanssa on niin ja näin:

Raaka-aine siis tuodaan kaukaa Kanadasta, mutta Tofusta Oy aikoo markkinoida tuotettaan lähiruokana.

– Soijapapua ei pystytä viljelemään Suomessa. Me kuitenkin jalostamme tofun Suomessa.

Seuraava aste tuosta on, että se on lähiruokaa, koska se myydään Suomessa. Tätäkin varmaan heti käytetään markkinoinnissa, vaikka (lihav. HJ):

Suunnitelmissa on myöhemmin ottaa tavallisten valmisteiden rinnalle luomua.

[Heikki Jokipii]

Kertoo YLE ja MTK ym.

Kauppasodan kovemmat kierrokset iskevät Suomeenkin – MTK: "Jos soijasota alkaa, niin tuottajien kilpailukyky heikkenee"

Näin ilmeisssti käy, jos tuottajat täällä kieltäytyvät käyttämästä tuota halpaa soijaa. Joka myös todennäköisesti on geenimuunneltua.

Yhdysvalloista tuodaan jo nyt halpaa soijaa EU:n alueelle entistä enemmän, kun Kiina ei sitä osta.

Yhdysvaltain soijan kokonaisvienti on pudonnut tämän vuoden aikana neljänneksen viime vuodesta. Soijan vienti Kiinaan on tippunut 70 prosenttia viime vuoteen verrattuna. Yhdysvallat tuottaa soijaa toiseksi eniten maailmassa.

Eurooppalaisia lihantuottajia halpa soija hyödyttää. Suomessa soijan käyttö on ollut jo pitkään vähenemään päin.

Voi syntyä tilanne, jossa muut saavat kilpailuetua nimenomaan halpenevan soijarehun käytöstä .

– Jos tästä alkaa soijan alennusmyynti, miltä tämä vähän näyttää, niin kyllä se heikentää meidän tuottajien kilpailukykyä suhteessa niihin, jotka käyttävät halpaa soijaa, Marttila arvioi.

Muut EU-maat eivät ilmeisesti ole niin nokonuukia. Saattavat vaikka kieltää GM-soijan viljelyn alueellaan, mutta tuovat sitä kuitenkin maahan. Ainakin sioilleen ja kanoilleen.

Kun soija kuitenkin ilmeisti erinomaista rehua, onko tuosta sen vähenemisestä Suomessa syytä olla niin kovin iloinen?

[Heikki Jokipii]

Kotimaista tuotantoa voidaan tietysti myös osittain hyvin perustella ...

"Suomessa maidontuotanto on soijatonta" – Uusi toimija toi lämpökäsitellyn rypsirouheen markkinoille

... mutta amerikkalaista soijaa tuskin voi vastustaa sillä argumentilla, että sen vlljemiseksi hävitetään sademetsää.

Kyyninen ohje: käytetään nyt hyväksi tämä tilanne. Ostetaan halpaa amerikkalaista soijaa ja myydään se kalliiina sikoina Kiinaan!

[Heikki Jokipii]

Näin on taas tapahtunut:

Geenimuunneltua soijaa tuodaan entistä enemmän siipikarjan rehuksi – MTK: "Gm–vapaudesta täytyy maksaa enemmän"

Taas sikäli, että näin oli kerran jo muutama vuosi sitten, kuten artikkelin käyrästä näkyy:

Muuntogeenisen soijan tuonti Suomeen on lisääntynyt niin, että sen osuus soijantuonnista on jo reippaasti yli puolet.

Gm-soijan (gm=geenimuunneltu) maahantuonti rehukäyttöön on noussut tällä vuosikymmenellä merkittävästi, kuten oheisesta grafiikasta käy ilmi. Parin viime vuoden aikana käytössä ei ole tapahtunut isoa muutosta.

MTK:n suhde asiaan on vähän kaksijakoinen. Toisaalta se ennustaa/vaatii:

Jos kuluttaja haluaa täysin gm-vapaan tuotteen, kannattaa etsiä tuoteselosteesta merkintä, että tuotannossa ei ole käytetty gm-rehuja. Tällainen tuotemerkintä ei ole vielä pakollinen Suomessa, mutta MTK:n käsitys on, että paine kuluttajien taholta on siihen suuntaan.

– Se on trendi, joka on tulossa. On tiettyjä kuluttajaryhmiä, jotka haluavat gm-vapautta. Siitä täytyy sitten maksaa enemmän, Åberg toteaa.

Toisaalta se tuo kyllä selvästi esiin tämän:

MTK pitää gm-rehuja täysin turvallisina elintarvikkeissa.

Teemu Teeri sanoo asian ehkä vielä selvemmin ja reippaammin:

Professori: "Gm-lajikkeet peräti tavallista turvallisempia"

Kasvinjalostustieteen professori Teemu Teeri Helsingin yliopistosta sanoo, että kaikki viljelyssä olevat gm-lajikkeet ovat käyneet läpi mittavan riskianalyysin, jossa arvioidaan kasvien turvallisuutta muun muassa ihmisen terveyden kannalta.

– Tavallisten uusien kasvilajikkeiden kohdalla tällaista ei tarvitse tehdä, vaikka esimerkiksi perunan kohdalla tulee vahtia perunan myrkyllisiä solaniineja, ja niinpä voidaan sanoa, että GM-lajikkeet ovat tavallisia turvallisempia.

Vaikka turvallisuuskysymykset usein esitetään geenimuunneltujen kasvien viljelyn estämisen perusteena, syyt ovat Teerin mukaan jossain muualla. Myös Euroopan elintarvikeviranomainen EFSA sanoo, että kasvien gm-jalostus on yhtä turvallista kuin perinteinen jalostus.

Koska geenijalostettuja maataloustuotteita saa tuoda Eurooppaan luvan kanssa, voidaan siitä Teerin mukaan päätellä, että ne ovat ristiriitaisesti ”turvallisia, mutta vain tuontitavarana”.

Geenimuunnellun soijan syöminen on samalla tavalla turvallista sitä syöville eläimille ja ihmisille.

– Jos ihminen syö gm-soijaa syönyttä eläintä, on se aivan yhtä turvallista tai epäterveellistä kuin tavallisen lihan syöminen, Teeri sanoo.

Kyllä se taitaa niin olla, että se kauppias, kun asiakas haluaa ostaa kahvikuppeja mutta valittaa, että niiden korvat ovat kaikissa vasemmalla puolella, joka kohteliaasti kumartaen vie kahvikupit takahuoneeseen ja tulee sieltä korvaavien oikeanpuoleisten kahvikuppien kanssa, tekee kaupat. Jos kauppias pyytää niistä sitten vähän enemmän, asiakas pitää sitä varmaankin kohtuullisena.

[Heikki Jokipii]

Tässä asiassa pyrkimys suunnitelmatalouteen periaattessa kuitenkin hyväksytään:

Maa- ja metsätalousministeri täsmensi avustajansa lausuntoa: Suomesta täysin soijaton rehukäytössä vuoteen 2025 mennessä

Tämä on nyt kirjattu sen alueen 5-vuotissuunnitelmaan:

Ministerin mukaan soijarouheen tuonnista voisi luopua kokonaan, jos härkäpaputuotantoa olisi 80 000 hehtaarin edestä.

Aiemminhan samanlainen suunnitelmataloudellinen pyrkimys on jo hyväksytty luomualatavoitteessa.

[Heikki Jokipii]

Soijan kanssa rimpuillaan. Niin Suomessa...

(Annaleena Ylhäinen, twiitti)

Muut puhuu siitä, miten soijarehusta voisi luopua. Me KM:ssä pistettiin vuosi sitten kisa pystyyn jossa haettiin herneestä soijan korvaajaa. #Herne ja #härkäpapu korvaavat tulevaisuudessa #soija 'n, ainakin A-Rehu haluaa luopua soijasta kokonaan


https://t.co/FGrAabdnDR?amp=1

... kuin EU:ssakin (Euractiv):

Protein discussion likely to be on next European Commission agenda

European soybeans and rapeseed meals as alternatives

GMO soybeans planted in the tropics have a far higher productivity rate than the non-GMO soybeans that some farmers are trying to grow in Europe.

“We need more work on seeds to be able to grow them in Europe,” said Arnaud Rousseau, president of the agro-industrial group Avril, which also has a soybean farm in the Ile-de-France region.

Kummassakaan ei suoraan tuoda esille, että Eurooppa voisi ottaa käyttöön ja tarvittaessa itse kehittää muuntogeenisen soijalajikkeen. Jälkimmäisen lainauksen tosin voi tulkita siitä vähän vihjailevan.

[Heikki Jokipii]

Tässä vähän hahmotellaan vaihtoehtoja:

Muutoksen hetki voi olla lähellä: Soijaa ei ehkä jatkossa tarvitse kuljettaa ulkomailta – nämä 5 lajiketta löytyvät koto-Suomestakin

Tätä ei kehitellä eteenpäin:

Onnistuuko [soijan] viljely Suomessa?

Vaihtelevasti. Etelä-Suomessa jos jossakin. 2010-luvulla viljely on onnistunut kolmena vuotena. Suomen kesät ovat usein joko liian kylmiä, lyhyitä tai kuivia. Soijaa voidaan viljellä Suomessa ehkä lähivuosikymmeninä, jos lajikkeita kehitetään, ilmasto lämpenee, eikä Eurooppa enää rajoita viljelyteknologian kehittämistä. Viljely nykyisin vähäistä. Tuontisoija on usein geenimanipuloitua, Suomessa sellaisia lajikkeita ei viljellä.

Vaan kuitataan tuolla viimeisellä lauseella: niin ei Suomessa tapahdu. Tai ei ihan, olisihan siinä myös: "eikä Eurooppa enää rajoita viljelyteknologian kehittämistä".

[Heikki Jokipii]

Ruokaviraston tilasto siitä, paljonko muuntogeenista soijaa Suomeen tuodaan (linkki oli jo edelläkin):

Geenimuunneltua soijaa tuodaan entistä enemmän siipikarjan rehuksi – MTK: "Gm–vapaudesta täytyy maksaa enemmän"

(Kaavio löytyy uutisesta.)

Kun tuonti on pysynyt aika samassa pari viime vuotta (sanoo kaavion tehnyt Ruokavirasto) se on siis myös nykyisin n. 100 miljoonaa kiloa. Tuon kaiken söivät eläimet.*)

Samaan aikaan eli viime vuonna tuotettiin ja tuotiin luomuviljaa yhteensä noin 83 miljoonaa kiloa. Siitä söivät eläimet noin puolet.

Siinä mielessä olemme luvuissa aika pitkällä tässä tavoitteessa:

Entäpä jos … Suomi ryhtyisi GM-ruokamaaksi?

Suomessa siis kulutetaan jo nyt yhteensä enemmän muuntogeenistä viljaa kuin luomuviljaa! (Soijaa voinee sanoa viljaksi.)

***

Onneksi siis suurin osa Suomessa myytävästä lihasta ja muista eläintuotteistakin on täysin luomuvapaita (ei luomurehujakaan!).

____________

*) Ainakin virallisesti. En tiedä mitään syytä, mikseivät tuota rehusoijaa voisi syödä ihmisetkin. Tosin sitä ei kyllä ole normaalissa ruokakaupassa tarjolla!  Tavanomaisia ja luomusoijapapuja löytyy niistä kyllä.

Hankkijalta saa (oletan, että geenimuunneltua) hevoselle:

Soijarouhe 25 kg
Tuotekoodi: SF4026
34,00 € / KPL (sis. alv 14%)
( 1,36 € / KG, sis. alv 14%)

Foodiessa tavanomainen soijarouhe 6,10 € / KG, ja luomuna ei rouhetta nyt löytynyt.

PS. Kas vaan, toisaalta löytyi soijarouhetta luomuna halvemmalla, alle vitosen kilo.

[Heikki Jokipii]

Land & Lantbruk:

Minskad klimatpåverkan från svenska grisar

Foderproduktionen står för det största klimatavtrycket, 64 procent, följt av stallgödselhantering med 28 procent.

”I dag använder vi så kallade biprodukter i utfodringen och vi har minskat behovet av att använda sojamjöl”, säger Margareta Åberg, grisexpert vid LRF, i pressmeddelandet.

Biprodukterna kommer främst från mejeri- och etanoltillverkning. Till det kommer att användningen av åkerbönor och ärtor har ökat kraftigt.

(lihav. HJ)

MT samasta asiasta:

Ruotsin sikatuottajien puheenjohtaja: "Näitä sääntöjä noudattamalla maailman kotieläintuotannon päästöt vähenisivät yli 30 prosenttia"

Ruotsin sikatuotannon ilmastovaikutukset ovat pienentyneet 22 prosenttia noin 15 vuodessa, ilmenee maan tutkimuskeskus RISEn tuloksista. Taustalla vaikuttavat sekä tuotannon tehostuminen että uudenlaiset rehut.

Ilmastovaikutus on pienentynyt 3,2 hiilidioksidiekvivalenttikilosta 2,5:n teurastettua sianlihakiloa kohden.

Kuvatekstistä:

Härkäpapua tai hernettä käyttää porsaiden ruokinnassa noin 70 prosenttia Ruotsin sikatuottajista. Myös Suomessa niiden käyttöä on lisätty.

Eli kummankin uutisen mukaan olennainen keino tuossa oli soijarehun välttäminen.

Se ohje — eli kehotus suosia kotimaista rehutuotantoa — on varmasti päteva ruotsalaiselle ja suomalaiselle sianlihan tuotannolle. Mutta tuskinpa ohje välttää soijaa kelpaa globaaliksi ohjeeksi. Luultavasti se olisi sellaisena jopa erittäin huono, toimisi tarkoitustaan vastaan. Koska soija kuitenkin on sikamaisen hyvää ja ravitsevaa. Eikä sen viljely sinänsä ole luontoa erityisesti rasittavaa. Varsinkaan geenimuunnellun soijan, suorakylvöä käyttäen ei ole.

Vaikka ruotsinkielisessä versiossa yritetään muuta, ainakin rivien välissä edellisen jälkeen, väittää:

”Om den globala köttproduktionen skulle följa europeiska normer skulle utsläppen minska med över 30 procent och ännu mer om djuruppfödningen skulle följa svenska regler”, säger Jeanette Elander, grisuppfödare och ordförande i Sveriges Grisföretagare, i pressmeddelandet.

Luomusoijasta tai geenimuuntelusta ei ruotsinkielisessä uutisessa ollut puhetta, tuskinpa (maksumuurin takana olevassa) suomenkielisessäkään.

[Heikki Jokipii]

Suomalaiset naudat eivät syö enää , ja muillakin kotieläimillä sitä pyritään yhä enemmän korvaamaan kotimaisella valkuaisella

Takavuosina puhuttiin paljon muuntogeenisestä soijasta ja sen välttämisestä. Nyt keskustelu on siirtynyt enemmänkin soijan vastuullisuuteen.

Todellakin: miksi takavuosina puhuttiin paljon muuntogeenisestä soijasta? Asiallahan on relevanssia vain luomuviljelyn kannalta.

Ja siinä soijaa tarvitsevien sikojen ja siipikarjan volyymit luomuna ovat hyvin pienet.

[Heikki Jokipii]

Mutta kyllä se soija itsessään on riittävän monella tavalla demonisoitu, jotta tällaistakin kannattaa yrittää:

Munax tuo markkinoille ilman soijaa tuotetun kananmunan

"Nyt on kuluttajien käsissä, miten soijattomuuteen suhtaudutaan. Jos menekkiä on, soijatonta rehua kyllä riittää", yrityksestä luvataan.

[Heikki Jokipii]

Tämä tavoite ei rajoitu geenimuunnellun soijan välttämiseen:

Koskenkorvan tehtaan uusi tuotantolinja vauhdittaa A-Rehun tavoitetta: "Soijasta luopuminen sikojen ja broilereiden rehuissa on mahdollista"

Ja oman mausteensa siihen tuovat nyt koronaviruksesta johdetut uhkakuvat:

MTK:n ehdottama lisätuki valkuaiskasveille ei onnistu – ministeriössä on keinot vähissä
Suomen valkuaisomavaraisuus on heikko. Monet maat voivat koronan takia rajoittaa vientiään.

Pikkuisen tuossa kyllä häämöttää perinteinen protektionismi.

[Heikki Jokipii]

Tässä sitä ollaan Suomen ilmastossa:

Kylmyys ja kuivuus vähentävät härkäpapusatoa – kasvustot jääneet mataliksi ja harvoiksi

Kotimaisten lajikkeiden rinnalle etsitään ulkomaalaisvahvistusta. Virallisissa lajikekokeissa on mukana kolme saksalaista lajiketta, joiden kasvukausi on meikäläisiä lajikkeita pitempi

Tuo on vähän epäselvästi ilmaistu. Tavoitteena lienee kuitenkin lajike, joka kypsyy nopeammin korjattavaksi, meidän lyhyemmän kasvukautemme aikana. Tai sitten puhutaan lajikkeista, jotka kasvavat kylmässäkin.

Eli olisiko aika harkita geenimuunneltujen lajikkeiden käyttöönottoa? Härkäpavun, tai sitten suoraan soijan? Siihen löytyisi osviittaa Intiasta