Yleinen kategoria > Yleinen Keskustelualue

Yhteishyvän (S-ryhmän) perustelut luomulle

(1/5) > >>

Heikki Jokipii:
Lähetimme tähän Yhteshyvän artikkeliin kommentin, ja sitten perään päätoimittajalle oikaisuvaatimuksen kolmesta kohdasta.

Saimme vastauksen mediapäällikkö Kristiina Lindhiltä (SOK Media, Viestintä ja yhteiskuntasuhteet), tällaisen (oma tekstimme lainauksina eroteltuna).

***

From: Kristiina.Lindh@sok.fi
To: jokiheik@hotmail.com
Subject: RE: oikaisuvaatimuksemme artikkeliin "Luomu – onko se parempaa?"
Date: Fri, 10 Jan 2014 12:01:24 +0000

Hei Heikki,

Kiitos aktiivisuudestasi ja palautteestasi liittyen Yhteishyvässä olleeseen luomu-juttuun. Juttuun ei ole tulossa oikaisuja, sillä asiantuntijalta tarkistamisen jälkeen siihen ei ole tarvetta.

Ohessa vielä vastaukset palautteeseenne:


Heikki Jokipii  05.01.2014, 14:06:53

--- Quote ---Hyvän lehtiemiestavan mukaan toimituksen on syytä korjata ainakin seuraavat virheelliset väitteet kyseisessä artikkelissa:

1. Hallitus ei ole asettaanut luomun kysynnän kasvulle mitään tavoitetta, vaikka onkin asettanut tavoitteen luomuviljelyalalle. Tuo 5% tavoite on haettu jostakin aivan muualta kuin virallisista asiakirjoista.

--- End quote ---

Yhteishyvän artikkelissa on johdettu tuo 5% ruoasta siitä, että nykyisin 10% peltoalasta ja 2,5% ruoasta, joten jos peltoala kaksinkertaistuu 20% osuuteen, niin voidaan odottaa, että ruoasta 5% olisi sitten vastaava kaksinkertaistuminen.

Ohjelmasta ao sitaatit alla: vain julkisten ruokapalveluiden luomuosuudelle on annettu tavoite, 10%, joka on siis suurempi kuin juttuun laitettu luku 5%.

Ohjelma (http://www.mmm.fi/attachments/luomu/6GeZ5BZPA/Luomualan_kehittamisohjelmaFI.pdf) toteaa tavoitteina:

sivulla 9: "Ohjelman tavoite: Luomutuotteiden valikoimaa monipuolistetaan. Pelkkä pinta-alan kasvattaminen ei riitä vaan markkinoille on saatava uusia luomutuotteita kuluttajien kysyntää vastaavasti."

sivulla 11: "Ohjelman tavoite: Parannetaan luomuruoan saatavuutta kaupan ja ammattikeittiöiden kautta. Valtion ja valtioneuvoston hankintayksiköiden keittiöissä ja ruokapalveluissa tarjotusta ruoasta 10 % on luomua vuoteen 2015 mennessä ja 20 % vuoteen 2020 mennessä."
 

--- Quote ---2. Luomusadot ovat Suomessa ja Ruotsissa - joissa maissa asiasta pidetään virallista tiltastoa - systemaattisesti vain noin 50-60% tavanomiasen viljelyn sadoista. Niinpä väite siitä, että ne olisivat vain neljänneksen (25%) pienempiä on virheelilinen.

--- End quote ---

Yhteishyvän kommenttien lähteet ovat tieteellisiä artikkeleita, joissa hyvällä luomuviljelykäytännöllä (nykyluomun tekniikoilla) tuotettuja satoja on verrattu hyvällä tavanomaisella käytännöllä saatuihin satoihin. Yhteishyvässä oleva luku sisältää ajatuksen siitä, että luomun tuotantoteknologiaan ei ole kunnolla alettu kehittämään (tutkimusresurssi on noin sadasosa siitä mitä ns. tavanomaiseen laitetaan), ja varovaisenkin arvion mukaan 25% saavutetaan helposti keskimäärinkin, kun se nyt on saavutettavissa hyvin usein. Kysymys sadoista on myös kovin kontekstisidonnainen. Maailman arvovaltaisin tiedelehti (eli jossa julkaistut tutkimukset nauttivat suurinta mahdollista luottamusta tiedeyhteisössä) julkaisi seuraavan:

"Here we use a comprehensive meta-analysis to examine the relative yield performance of organic and conventional farming systems globally.Our analysis of available data shows that, overall, organic yields are typically lower than conventional yields. But these yield differences are highly contextual, depending on system and site characteristics, and range from 5% lower organic yields (rain-fed legumes and perennials on weakacidic to weak-alkaline soils), 13% lower yields (when best organic practices are used), to 34% lower yields (when the conventional and organic systems are most comparable)."
Lähde: Seufert, V., N. Ramankutty & J.A. Foley 2012. Comparing the yields of organic and conventional agriculture. Nature 485:229–232.


--- Quote ---2.1. Silloin myös väite siitä, että luomuviljelyn päästöt vesistöihin tuotettua kiloa kohti olisivat yhtä suuret, ei enää pidä paikkaansa, vaan luomuviljelyn päästöt olisivat reippaasti suuremmat.

--- End quote ---

Sekä kotimainen että kansainvälinen vertaileva tutkimus on vahvistanut pienemmät päästöt per hehtaari, tämä on luomulle selkeä ja osoitettu etu. Päästöt per tuotekilo riippuvat täysin satotasosta. Tarkin käytettävissä oleva tuloskooste, joka on julkaistu tieteellisistä tutkimuksista, toteaa:

"The results show that organic farming practices generally have positive impacts on the environment per unit of area, but not necessarily per product unit." Lähde: Tuomisto, H.L., I.D. Hodge, P. Riordan & D.W. Macdonald 2012. Does organic farming reduce environmental impacts? - A meta-analysis of European research. Journal of Environmental Management 112: 309-320.

MTT:n monivuotisissa kokeissa 2000-luvun alussa (rahoittaja MMM, laajin ja tarkin suomalainen koesarja) päästöt myös per satokilo olivat samaa luokkaa (useimmin pienemmät kuin suuremmat!) kuin tavanomaisessa, kun päästöt per ha olivat selvästi pienemmät. Ratkaisevaa on satotaso: jos saadaan hyvä luomusato, päästöt vesistöihin per tuotekilo eivät ole suuremmat kuin tavanomaisessa. Lisäksi on tärkeää huomata, että luonto ei mittaa satoa, vaan vain kokonaispäästöjä per hehtaari. Jos sama hehtaari viljellään tavanomaisen sijasta luomuna, sen päästö on selvästi pienempi, ja viereinen vesistö selvästi puhtaampi, mitä tulee maatalouden päästöihin.

Lähde: Lemola, R., M. Esala & E. Turtola 2010. Luomuviljelyn mahdollisuudet vesistökuormituksen vähentäjänä. Maataloustieteen päivät 2010. Esitelmät. (verkossa: www.smts.fi/jul2010/esite2010/054.pdf)
 


--- Quote ---3. Luomuruoka ei, vertaisarvioidun nykytieteen yhteenvetotutkimusten valossa, ole käytännössä mitenkään terveellisempää tai ravitsevampaa kuin tavanomainen ruoka
--- End quote ---

Tästä on nimenomaan yhteenvetotutkimuksen tietoa, esimerkiksi että luomuruoan syöminen vähentää altistusta torjunta-ainejäämille sekä antibioottiresistenteille bakteereille:

"The risk for contamination with detectable pesticide residues was lower among organic than conventional produce (risk difference, 30% [CI, 37% to 23%]), but differences in risk for exceeding maximum allowed limits were small."
"risk for isolating bacteria resistant to 3 or more antibiotics was higher in conventional than in organic chicken and pork (risk difference, 33% [CI, 21% to 45%])."

"Conclusion: The published literature lacks strong evidence that organic foods are significantly more nutritious than conventional foods. Consumption of organic foods may reduce exposure to pesticide residues and antibiotic-resistant bacteria."

Lähde: Spring-Spangler, C. et al. 2012. Are Organic Foods Safer or Healthier Than Conventional Alternatives?
A Systematic Review. Annals of Internal Medicine 157:348-366.

Lisäksi on esim. aivan uusi tulos, jonka mukaan luomumaidossa on terveellisempi rasvahappokoostumus:

http://www.plosone.org/article/info:doi/10.1371/journal.pone.0082429

Lähde: Benbrook, C.M. ym. 2013. Organic Production Enhances Milk Nutritional Quality by Shifting Fatty Acid Composition: A United States–Wide, 18-Month Study. PLOS One, doi: 10.1371/journal.pone.0082429

 

--- Quote ---Harhaanjohtavia ovat

1. väitteet siitä, luomuviljelyllä voitaisiin parantaa maailman ruokaturvaa, kehitysmaissakaan.

Yhtään sellaista maata, jossa nälkä oliisi luomukeinoin voitettu, ei ole olemassa. Eräässä vaiheessa Kuuba mainitiiin esimerkkinä tällaisesta - kunnes paljastui, että se tuo tuo n. 60-70% ruoastaan ulkomailta, vieläpä valtaosin muutoin "vihaamastaan" USA:sta!
--- End quote ---


Kansainvälinen tiedeyhteisö on sillä kannalla, että ns. agroekologiset menetelmät (sertifioimaton "luomutuotantotapa") on se kehitysvaatimus, joka kehitysmaiden ruokapula-alueilla tulee asettaa. Kts. esim.
UNCTAD-raportti: http://unctad.org/en/docs/ditcted200715_en.pdf
IAASTD-raportti:http://www.unep.org/dewa/agassessment/reports/IAASTD/EN/Agriculture%20at%20a%20Crossroads_Synthesis%20Report%20(English).pdf
FAO-raportti: http://www.fao.org/docrep/014/i2215e/i2215e.pdf
UNCTAD-raportti: http://unctad.org/en/PublicationsLibrary/ditcted2012d3_en.pdf


--- Quote ---Jos aivan primitiivisiiin menetelmiin verrattuna voidaan jossain Afrikassa satoja luomuviljelyllä nostaa nelinkertaisiksi, so what? Modernilla tehoviljelyllä sadot voidaan tuossa vertailussa helposti nostaa kymmenkertaiseksi tai yli!
--- End quote ---

Tämä ei ole primitiivistä, vaan eko-high-tehc-kehitystä tiensä päähän tulleen torjunta- ja lannoitekemikaalien käytön ja maaperää kuluttavan viljelytavan sijasta.


--- Quote ---2. väiteet siitä, että luomun hehtaarituottojen parantaminen olisi helppo juttu, vaatisi vain vähän satsausta (suomalaiseen) tutkimukseen

Koko maailmassa on tätä yritetty, kohta jo 100 vuotta, eikä asiassa ole juuri edistytty.
--- End quote ---

Luomutuotantotapa on kehittyvä, uusi tuotantotapa. Suomessa sitä on aloiteltu vasta 70-luvulta alkaen. Luomu ei ole paluuta alkeelliseen, vanhanaikaiseen viljelyyn.


--- Quote ---3. väitteet siitä, että luomuviljely olisi menetelmä vähentää ihmisen nk. "ekologista jalanjälkeä"

Jos tuo perustuotto on tehoviljelyyn verrattuna n. jpuolet, maan tarve on jo melkein kaksinkertainen. Jos otetaan huomioon nk. välivuodet, maan tarve - joka on se "ekologinen jalanjälkii"! - on jo kolminkertainen.
--- End quote ---

Luomuviljely on sopeutuvaa, sietävää tuotantoa, joka sopeutuu luonnonvarojen kestävän käytön rajoihin ja pysäyttää ympäristön pilaantumisen. Ekologinen jalanjälki on luonnonvarojen käytön arviointimenetelmä, johon  ei sisälly pelkästään peltoala, vaan koko tuotannon ja kulutuksen ketjun kaikkien vaiheiden luonnonvarojen tarve. Nykyinen tuotantopa ei ole kestävää, ja luomun kehittäminen on tapa ottaa uusi startti ja koettaa löytää se kestävä tuotantotapa. Ihmiskunnan dieettien vaihtaminen epäterveellisestä lihapainotteisesta terveelliseen kasvipainotteiseen vähentää peltoalan tarvetta rajusti, samoin nykisellään jopa 30% yltävän ruokahävikin pienentäminen, jo raivatun peltoalan järkevä käyttö (suuri osa peltoalasta vuosittain on kesannolla ilman kunnon syytä). Mikä on paitsi kestävä tuotantotapa, myös kestävä dieetti ja kulutustapa?

***

Kirje (sähköposti) tuli meille, eli jospa kommentoidaan eli keskustelllaan asia täällä, ja sitten lähetään, tarvittaessa (ja luulenpa että tälläinen tarve on) vastineen vastineen vastine. Siitä voi myös esittää mielipiteensä, miten tässä nyt olisi paras tapa reagoida.

Ensimmänen asia voisi olla hyvä tietää: kuka on tuo "asiantuntija", jolta "tarkistamisen jälkeen siihen [oikaisuun] ei ole tarvetta"? Oliko se samainen Helenius, jota alunperinkin Yhteishyvän jutussa haasteltiin? Tai siinä myös haastateltu Kottila? Tämän tarkistan sähköpostise erikseen.

Ville Aarnikko:

--- Quote ---Sekä kotimainen että kansainvälinen vertaileva tutkimus on vahvistanut pienemmät päästöt per hehtaari, tämä on luomulle selkeä ja osoitettu etu. Päästöt per tuotekilo riippuvat täysin satotasosta. Tarkin käytettävissä oleva tuloskooste, joka on julkaistu tieteellisistä tutkimuksista, toteaa:

"The results show that organic farming practices generally have positive impacts on the environment per unit of area, but not necessarily per product unit." Lähde: Tuomisto, H.L., I.D. Hodge, P. Riordan & D.W. Macdonald 2012. Does organic farming reduce environmental impacts? - A meta-analysis of European research. Journal of Environmental Management 112: 309-320.

--- End quote ---

Hehtaari-vertailu on älyllisesti todella epärehellistä, on vaikea uskoa että joku ruokaturvasta ja ympäristöstä välittävä asiantuntija yrittäisi tätä puolustella. Pakko se kai on uskoa. Tuotettua ruokakiloa kohden luomutilojen vesistöpäästöt olivat merkittävästi suuremmat kuin tavanomaisten juurikin tuossa heidän tarjoamassaan meta-analyysissa. Tästä linkistä (3min 54sek) voi poimia tarkat luvut suhteutettuna tuotettuun ruokakiloon:

http://youtu.be/f0NCURUWJ6Y?t=3m54s

Tuotettuun ruokamäärään suhteutetut vesistöpäästöt Euroopan maatiloilla, tarkemmin avattuna, ja Yhteishyvän asiantuntijan mainitsemasta "tarkimmasta käytettävissä olevasta tutkimuskoosteesta":


Rehevöitymispotentiaali luomutiloilla n. 20% suurempi kuin tavanomaisilla tiloilla.

Happamoitumispotentiaali luomutiloilla n. 15% suurempi.

Typpipäästöt luomutiloilla n. 49% suuremmat.

Typpioksiduulipäästöt luomutiloilla n. 8% suuremmat.

Ammoniakkipäästöt luomutiloilla n. 11% suuremmat.

Myös fosforipäästöt olivat luomutiloilla reippaasti suuremmat, sillä hehtaaria kohden eroa ei käytännössä löytynyt.



--- Quote ---Lisäksi on tärkeää huomata, että luonto ei mittaa satoa, vaan vain kokonaispäästöjä per hehtaari. Jos sama hehtaari viljellään tavanomaisen sijasta luomuna, sen päästö on selvästi pienempi, ja viereinen vesistö selvästi puhtaampi, mitä tulee maatalouden päästöihin.
--- End quote ---

Ainoa edes jotenkin looginen perustelu tämän tyylisille hehtaari-vertailuille on se, että tavoitteeksi otetaan tuottaa vähemmän ruokaa, ja että se vähäisempi ruokamäärä halutaan jostain kumman syystä viljellä suuremmalla peltopinta-alalla, koska senhän luomuviljely vaatii. Yleensä taustalla on pelko torjunta-ainejäämien määrästä, mikä tietääkseni on (tai kuten tuossa toisessa tarjotussa linkissä luki "saattaa olla") luomutiloilla vähäisempää, mutta tavanomaisillakin tiloilla määrät ovat terveyden kannalta turvarajojen alapuolella, joten tätä pelkoa on vaikea perustella terveyssyistä.

Ville Aarnikko:

--- Quote from: Heikki Jokipii on 12.01.14 - klo:13:55 ---Kirje (sähköposti) tuli meille, eli jospa kommentoidaan eli keskustelllaan asia täällä, ja sitten lähetään, tarvittaessa (ja luulenpa että tälläinen tarve on) vastineen vastineen vastine. Siitä voi myös esittää mielipiteensä, miten tässä nyt olisi paras tapa reagoida.

--- End quote ---


Ehdottomasti kannattaa panostaa ja viedä loppuun asti. Itse ilmoittaisin kiinnostukseni käsitellä kaikki pointit tarkemmin, mutta etenisin yksi kohta kerrallaan, koska yhdenkin kohdan perinpohjainen selvittäminen vie aikaa kaikilta osapuolilta, ja monen kohdan samanaikainen käsittely on helposti hyvin sekavaa. Valitsisin siis räikeimmän epäkohdan, ja lähtisin siitä liikkeelle.

Jarrumies:
Lindhin mailissa on kohta, joka ilmeisesti on peräisin ko. asiantuntijalta:

--- Quote ---”Yhteishyvän artikkelissa on johdettu tuo 5% ruoasta siitä, että nykyisin 10% peltoalasta ja 2,5% ruoasta, joten jos peltoala kaksinkertaistuu 20% osuuteen, niin voidaan odottaa, että ruoasta 5% olisi sitten vastaava kaksinkertaistuminen.”
--- End quote ---

Tuohan nyt sisältää tunnustuksen, että tavoitetta ”5 % ruoasta” tai "markkinaosuudesta" ei ole hallituksen luomuohjelmassa vaan se  on ”johdettu” noista luvuista (10% peltoalasta ja 2,5% ruoasta”), joita niitäkään hallituksen luomuohjelmassa ei ole mainittu. Se, että ohjelmassa on esimerkiksi ammattikeittiöille tavoiteita ei relevanttia kyseisen asian kannannalta.

Mielenkiintoista olisikin, jos hallitus tunnustaisi, että 20 %:n luomuala pystyisi tuottamaan vain 5 % "ruoasta" eli yhtä ruokayksikköä kohden luomussa vaadittaisiin nelinkertainen määrä peltoa tavanomaiseen tuotantoon verrattuna. Tuskin hallitus haluaa kirjata oikein virallisesti, että luomun tuottavuus olisi vain 25 prosenttia tavanomaisesta. Alkuperäisessä Yhteishyvän artikkelissahan muuten väitetään, että "luomupelto tuottaa noin neljäsosan vähemmän viljaa kuin tavallinen" eli luomun tuottavuus olisi 75 prosenttia tavanomaisesta. Tämä väite on myös räikeässä ristiriidassa tuossa "johtamisessa" käytettyjen lukujen kanssa.

Mistähän mahtavat nuo mailin luvut (2,5 % ja 10 %) olla peräisin? Eivät ainakaan Eviran, Tiken tai Pro Luomuntilastoista eivätkä hallituksen luomuohjelmastakaan.

Yhteishyvän artikkelissa  puhutaan ”markkinaosuudesta”, eikä ”ruoasta” kuten tuossa mailissa.

Vuonna 2012 luomun osuus peltoalasta (ilman siirtymävaiheen peltoja, joiden tuotteita ei saa myydä luomuna) oli 7.1 %. Luomun osuus tuotetusta viljasta oli 2,2 %. Ks. tarkemmin ja lähteet: http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=162.msg4901#msg4901

Luomun osuus elintarvikkeiden myynnin arvosta euroina vuonna 2012 oli 1,6 %. Lähde: Hallituksen luomuohjelma (s. 4) ja Pro Luomu: http://proluomu.fi/luomun-myynti-nousi-yli-200-miljoonaan-euroon/

Luomun osuus myynnin volyymista eli määrän (kappaleet, kilot, litrat) mukaisesta myynnistä ei ole tarkkaa tietoa mutta joka tapauksessa se on paljon pienempi kuin osuus euromääräisestä myynnistä, koska luomu on kalliimpaa kuin tavanomainen ruoka. Voidaan kuitenkin arvioida, että luomun volyymin osuus oli vuonna 2012 noin 0,8 %, jos lähdetään siitä, että luomu on keskimäärin kaksi kertaa kalliimpaa kuin tavanomainen.

Hallituksen luomuohjelmassa sanotaan, että luomutuotteita pitää saada markkinoille ”kuluttajien kysyntää vastaavasti”. Kuluttajat syövät ruokaa määrinä (volyyminä), eivät euroina. Näin ollen laskuissa käyttää nimenomaan kulutuskysynnän volyymiosuutta, jonka hyvä estimaatti on tuo 0,8 %.

Lasketaan ko. asiantuntijan johtamistavalla tavoite ruoan volyymille: Lasketaan ensin kysynnän volyymin ja luomupeltoalan suhde: 0.8/7.1 =  0.113.

Jos tavoite on luomua pelloista 20 %, niin ruoan kysynnän volyymin tavoite olisi sitä vastaavasti 0.113*20 % =  2.3 %. Ja jos halutaan nostaa luomuala 50 prosenttiin kuten maabrändiryhmän raportissa esitettiin, niin sitä vastaava ruoan määrän tavoite olisi  0.113*50 =  5.7 %.

Paljon suuremmaksi nuo tavoiteet eivät muuttuisi vaikka luomun volyymin arviona käytettäisiin 0,8 prosentin sijaan suurempaakin lukua kuten 1,0 %. Joka tapauksessa luomun volyymiosuus kulutuksesta on paljon pienempi kuin euromääräinen osuus myynnistä. Luomun kotimaisuuden eli viennin ja tuonnin huomioiminen tekisi tilanteen luomun kannalta vielä huonommaksi, koska Suomeen tuodaan luomua paljon enemmän kuin viedään. Viennin arvo on alle 10 miljoonaan euroa ja tuonti noin 60 milj. euroa (ks. http://proluomu.fi/suomalaisluomua-kannattaisi-puskea-venajan-markkinoille/).

Heikki Jokipii:
Älyllisesti epärehellistä on hehtaarituotoissa vedota nyt ulkomaisiin (sopiviin) tutkimuksiin, kun artikkeli selvästi puhui koko ajan Suomesta, ja myös puhua nyt futuurissa, tulevasta, kun artikkelin faktaväitteet olivat preesensissä, eli nykyisyydestä.

Sitä paitsi tästä Seufertin ym. artikkelistakin selviää, että

- Suomessakin viljeltävissä viljalajeissa (vehnä, ohra) satoerot olivat selvästi 25% suuremmat
- "parhaiten vertailukelpoisissa" tapauksissa satoero oli 34%
- ko. tutkimus ei ottanut huomioon välivuosia tai muita "piilohehtaareja" (Lynas)

Ja näinhän Yhteishyvässä kirjoitettiin (lihav. HJ):


--- Quote ---Jos taas lasketaan päästöjä viljakiloa kohden, ero häviää, sillä luomupelto tuottaa noin neljäsosan vähemmän viljaa kuin tavallinen.
--- End quote ---

Niinpä esitetty 25% luku (tai sanallisesti: "neljännes") on jo tuostakin tutkimuksesta "rusinoiden poimimista pullasta".

Sinänsä muuten riittäisi perusteeksi luomun hylkäämiselle jo sekin, että sillä on, korkeintaan, saavutettavissa 75% tavanomaisen keskimääräisistä sadoista! Ja jos siihen vielä lisää "piilohehtaarit", niin ...

Mutta todellakin: nuo tuottavuusväitteet ja "johdetut" markkinaosuudet ovat komeassa ristiriidassa. Ja lopputuloskin juuri noin absurdi, jollaisena Jarrumies sen yllä kuvaa.

***

Voitaisin ajatella, että nyt pysyttäisiin noissa kahdessa oikaisua vaativassa asiassa, eli

b) hallitus ei ole asettanut kulutustavoitteita
b) luomusadot eivät ole vain neljänneksen pienempiä, tässä ja nyt

Vähän laajemmin perustellen.

Ja sen lisäksi ehdottaen, että kirjoittaisimme laajemman jutun Yhterishyvään?




***

Yksi selkeä väärinkäsityskin tuossa oli: en väittänyt luomun olevan primitiivistä. Minusta esitin ko. vertailun selkeästi, en oikeastaan ymmärrä, miten se voitiin ymmärtää väärin. Eikö asiaan haluttu vastata, ja ohitettiin se noin. Tahallaan?

Navigaatio

[0] Viestien etusivu

[#] Seuraava sivu

Go to full version