Luomusatojen kehitys ajan myötä

[Heikki Jokipii]

Tuolta toisesta keskustelusta, jatketaan täällä.

Onko siis tutkimustietoa siitä, miten luomusadot kehittyvät ajan myötä? Onhan väitetty ja usein yhä väitetään, että hehtaarisatojen notkahdus tapahtuisi vain luomuun siirtymisen alussa. Mutta kuinka asia tutkitusti on?

Vastakkainenkin teoria on: että luomusadot maaperän tiettyjen ravinteiden hiipumisen myötä ajan mittaan entisestäänkin pienenisivät. Mutta onko sille tuekseen käytännön tutkimustietoa?

(Muun muassa tässä kirjassa jälkimmäinen asia esitetiin, ja varmaan siinä oli lähdeviitteetkin, mutta juuri nyt minulla ei ole ko. kirjaa käsillä:)

[Heikki Jokipii]

Olisi muuten kiva saada alkuun tilasto siitä, millainen jakauma Suomen luomutiloilla on sen suhteen, kauanko tilat ovat luomuviljelyssä olleet.

Mitä vauhtia luomuviljelyssä tapahtuu kiertoa, se on nähtävissä vielä v. 2012 lopussa julkaistusta yhteenvedosta:

Toimijoiden ja tuotantoalojen yhteenveto ELY-keskuksittain 2012

Alareunasta näkyy kehitys vuodesta 2005 vuoteen 2012. Luomutiloja oli kauden alussa ja kauden lopussa käytännössä sama määrä, vähän alle 4300. Mutta saman aikana oli luomuviljelyn lopettanut yhteensä 1964 tilaa, eli lähes puolet edellisestä luvusta (korvaantuen siis uusilla). Eli tässä voidaan karkeast sanoa, että vain noin puolet luomutiloista on 8-vuotiaita tai vanhempia, eikö?

Poistunut luomuala on haettava v. 2011 raportista. Vuonna 2011 luomuala oli 158 000 hehtaaria, kasvanut v. 2005 luvusta 147 588. Mutta noin 50 000 hehtaarilla oli samana aikana lopetettu luomuviljely. Eli vain suurin piirtein 2/3 luomualasta on sellaista, jolla luomuviljelyä on harjoitettu 7 vuotta tai kauemmin.

Tästä v. 2004 julkaistusta MTT:n tutkimuksesta voimme sitten sivulta 16 lukea, mistä noin 20 vuotta sitten lähdettiin:

"Vuodesta 1990 vuoteen 1994 luomuviljelty peltoala kasvoi vajaasta 7000 hehtaarista vajaaseen 26 000 hehtaariin."

Eli siitä voi lukea ainakin sen tiedon, että yli 20 vuotta luomussa olleita peltoja on korkeintaan tuo määrä.

Näillä luvuilla saadaan vain asian reunaehdot. mutta voisi olla hyvä, jos Evira julkaisisi tilaston ja kaavion siitä, minkäikäisiä luomutiloja on nyt olemassa, sopivalla luokittelulla.

Tästä reunaehtotarkastelustakin voimme jo tietää, että kyllin materiaalia on Suomessakin eri-ikäisten luomutilojen vertailuun.

[Jarrumies]

Vastakkainenkin teoria on: että luomusadot maaperän tiettyjen ravinteiden hiipumisen myötä ajan mittaan entisestäänkin pienenisivät. Mutta onko sille tuekseen käytännön tutkimustietoa?

(Muun muassa tässä kirjassa jälkimmäinen asia esitetiin, ja varmaan siinä oli lähdeviitteetkin, mutta juuri nyt minulla ei ole ko. kirjaa käsillä:)

Minulla on tuo kirja tässä. Sivulla 42 ainakin tuo asia noin kerrotaan mutta ainakaan siinä yhteydessä ei ole lähdeviitteitä. Saattaa  olla, että asiaa kirjassakin muuallakin ohimennen käsitellään mutta ainakaan mitään isoa sille omistettua lukua kirjassa ei näytä olevan.

[Jarrumies]

Poiminta osasta toisessa ketjussa olevasta viestistäni:
http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg4817#msg4817

Luomusadot, viljat yhteensä

Vuosi  sato kg/ha

2006      1 950
2007      2 080
2008      1 950
2009      2 020
2010      p.t.
2011      2 120
2012      2 070
2013      2 120

Tuosta käy ilmi, etteivät luomusadot ole oleellisesti parantuneet viime vuosina vaikka luomuneuvontaa on samanaikaisesti lisätty paljon. Nuo ovat vuosikeskiarvoja koko luomuviljatuotannosta eikä niiden avulla voi seurata miten samoilla tiloilla satotaso muuttuu vuosien kuluessa, koska osa tiloista poistuu ja osa siirtyy luomuun.

Tiedot yhdistetty lähteistä:

Luomusato 2013 (excel)
http://www.maataloustilastot.fi/sites/default/modules/pubdlcnt/pubdlcnt.php?file=http://www.maataloustilastot.fi/sites/default/files/luomusato_2013.xls&nid=3099

Luomusato 2012 (excel)
http://www.maataloustilastot.fi/sites/default/modules/pubdlcnt/pubdlcnt.php?file=http://www.maataloustilastot.fi/sites/default/files/luomusato_2012.xls&nid=2812

Luomusadot 2006-2012:
http://www.maataloustilastot.fi/sites/default/modules/pubdlcnt/pubdlcnt.php?file=/sites/default/files/luomusadot_2006-2012.xls&nid=89

[Heikki Jokipii]

Vastakkainenkin teoria on: että luomusadot maaperän tiettyjen ravinteiden hiipumisen myötä ajan mittaan entisestäänkin pienenisivät. Mutta onko sille tuekseen käytännön tutkimustietoa?

(Muun muassa tässä kirjassa jälkimmäinen asia esitetiin, ja varmaan siinä oli lähdeviitteetkin, mutta juuri nyt minulla ei ole ko. kirjaa käsillä:)

Minulla on tuo kirja tässä. Sivulla 42 ainakin tuo asia noin kerrotaan mutta ainakaan siinä yhteydessä ei ole lähdeviitteitä. Saattaa  olla, että asiaa kirjassakin muuallakin ohimennen käsitellään mutta ainakaan mitään isoa sille omistettua lukua kirjassa ei näytä olevan.

Voi olla, koska muistaakseni tuon ennusteen mukaan luomusadot alkavat vähentyä noin 20 vuoden jälkeen, että se on ollut teoreettinen: Ruotsissakaan ei luultavasti ole paljon tuon ikäisiä luomutiloja, jolloin teoriaa ei oikeastaan ole voitu empirialla koetella?

***

Koska - melko vilkkaasta luupumisesta ja aloittamisesta huolimatta - luomutilat keskimäärin vanhenevat, tuo fakta, että satotasot pysyvät keskimäärin samoina, ei tue ajatusta, että luomusadot ajan myötä paranisivat.

Asian lopulliseksi selvittämiseksi toivoisi kuitenkin tarkempaa nuorten ja vanhojen luomutilojen vertailua. Asiassahan täytyisi lisäksi vakioida erilaisia asioita: satotasot maan eri osissa ovat luonnostaan erilaisia jne. (eli olisi epäoikeudenmukaista ja harhaanjohtavaa verrata jotain pohjoisen tilaa etelän parhailla alueilla olevaan tilaan).

[Jarrumies]

Laitan tähän hieman tietoja luomuviljelystä Ruosissa.

Jordbruksstatistisk årsbok 2013 med data om livsmedel
http://www2.jordbruksverket.se/webdav/files/SJV/trycksaker/Pdf_ovrigt/JO01BR1301v3.pdf

Luomutilastot  alkavat sivulta 195.

Sidan 199, Tabell 11.1 Omställd ekologiskt odlad areal och areal under omställning. Fully converted area, area under conversion and total organic area

Ruotsissa vuonna 2012 pelloista oli luomuviljelyssä 13,9 %, siirtymävaiheessa 1,8 %, yhteensä luomu + sv 15,7 %. Samassa taulussa tietoja myös edellisistä vuosilta.

Sidan 204, Tabell 11.9 Spannmål 2012. Hektarskörd vid ekologisk odling, kg/ha. Cereals. Yield per hectare in organic farming

Taulukossa tiedot eri viljalajien hehtaarisadoista vuosina 2005-2012. Satotasot näyttävät heittelehtivän, ei kasvutrendiä.


Julkaisussa Skörd för ekologisk och konventionell odling 2012

http://www.jordbruksverket.se/webdav/files/SJV/Amnesomraden/Statistik,%20fakta/Vegetabilieproduktion/JO14/JO14SM1301/JO14SM1301_ikortadrag.htm

http://www.jordbruksverket.se/webdav/files/SJV/Amnesomraden/Statistik,%20fakta/Vegetabilieproduktion/JO14/JO14SM1301/JO14SM1301.pdf

on vertailtu sivulta 22 alkavissa tauluissa luomusatoja tavanomaiseen. Viljoissa hehtaarisadot eri vuosina 2007-2012 ovat eri viljalajeilla  yleensä välillä 45 % - 65 % verrattuna tavanomaiseen (ks. taulukkojen oikeanpuoleisin sarake). Luomun välivuosia ei ole huomioitu hehtaarisatoja laskettaessa. Ainakaan mitään luomusatojen kasvutrendiä ei ole havaittavissa, pikemminkin ehkä hieman laskutrendiä.

Viljojen osuus kokonaissadosta käy ilmi sivulta 10 ja taulusta Tablå B Spannmålsskördar godkända för försäljning med ekologisk märkning 2008–2011 samt andel av den totala skörden.

Kokosin tiedot noista julkaisuista alla olevaan taulukkoon.

Luomun osuus viljelyalasta ja viljojen kokonaissadosta Ruotsissa eri vuosina (ei sisällä siirtymävaiheen peltoja eikä satoa)

Vuosi     Osuus viljelyalasta  Osuus viljasadosta
                     %                         %
2008             8,0                       3,6
2009             9,8                       3,2
2010            10,7                      3,3
2011            12,6                      4,0
2012            13,9                      3,8

Vaikka luomun suhteellinen viljelyala noina vuosina kasvoi voimakkaasti niin vastaavaa kasvua ei näy sato-osuuksissa. Huom. Viljelyalalla viljellään myös muita kasveja kuin viljoja, joten pitäisi tarkemmin tarkastella tilannetta. Tuosta vain viljaa on vain 77 926 ha. Suurin osa on luokassa "heinää, laidunnurmea, vihantarehua, siemennurmea". Luomun välivuosien (viherlannoitus yms.) ala on ilmeisesti (?) laskettu tilastoissa tuohon luokkaan ("heinää...").  Tarkemmin luomualan käyttö taulussa Tabell 11.2 Omställd ekologiskt odlad jordbruksmark fördelad på olika grödgrupper, hektar.

[Heikki Jokipii]

Nuo ovat vuosikeskiarvoja koko luomuviljatuotannosta eikä niiden avulla voi seurata miten samoilla tiloilla satotaso muuttuu vuosien kuluessa, koska osa tiloista poistuu ja osa siirtyy luomuun.

Mutta jos aineistot ovat tallessa, niissä varmaan on yksilöivä tieto niistä tiloista, jotka otokseen ovat kulloinkin osuneet. Toisaalta luomutuotannon rekisterissä on tiedot kaikista luomutiloista. Niinpä luulisi olevan suhteellisen yksinkertaista "ajaa sisään" tähän jo kerättyyn kyselyaineistoon tieto siitä, koska kukin tila on luomutuotantoon hyväksytty. Ja tästähän voisi sitten tietysti muodostaa tiedon siitä, kauanko luomuviljelyä oli harrastettu, ja mikä oli hehtaarituotto, laskea korrelaatiot jne.

(Jos pelätään, että otos voi joskus olla vinoutunut paikkakuntien suhteen, niin tarvittaessa varmaan hehtaarituototkin voidaan arvioida jollain sopivalla "läänikertoimella", kun paikkakuntatietokin rekistereistä löytyy, ja tuottojen maantieteelliset erot Suomessa tarpeellisella tarkuudella ovat tiedossa)

Kysyin Eviran tutkijan Anne Mäittälän mielipidettä asiasta, eli olisiko tämä hänen mielestään mahdollista, koska hän nyt mitä ilmeisemmin tuntee tämän aineiston.

[Heikki Jokipii]

Aiemmin syksyllä Luomuinstituutti ilmoitti näin:

Elinkeino voi vaikuttaa luomun tutkimusohjelmaan

Silloinhan jo itseksemme kyselimme, olemmeko me niitä "luomutoimijoita", joilla olisi tutkimusohjelmiin mahdollisuus vaikuttaa.

Olimme tai emme, niin taidammepa yrittää: eikö tässä otsikon ongelmassa, eili miten luomusadot ajan mukana kehittyvät Suomessa, olisi ihan hyvä ongelma Luomuinstituutin selvittää? Keneltä ehdotus sitten tulikin. Eli eiköhän ehdoteta?

Tälläisella tiedolla kun kuvittelisi olevan merkitystä jo "luomualan" sisälläkin: minkälaisiin määriiin luomutuotteita on tulevaisuudessa markkinoilla varauduttava? Jos - hallituksen kaavailujen mukaan - luomuviljelyn osuus yhä lisääntyy, ja tietty konstellaatio vanhoja ja nuoria luomutiloja on tulevaisuudessa sitten olemassa.

[Jarrumies]

Olimme tai emme, niin taidammepa yrittää: eikö tässä otsikon ongelmassa, eili miten luomusadot ajan mukana kehittyvät Suomessa, olisi ihan hyvä ongelma Luomuinstituutin selvittää? Keneltä ehdotus sitten tulikin. Eli eiköhän ehdoteta?

Tälläisella tiedolla kun kuvittelisi olevan merkitystä jo "luomualan" sisälläkin: minkälaisiin määriiin luomutuotteita on tulevaisuudessa markkinoilla varauduttava? Jos - hallituksen kaavailujen mukaan - luomuviljelyn osuus yhä lisääntyy, ja tietty konstellaatio vanhoja ja nuoria luomutiloja on tulevaisuudessa sitten olemassa.

Luomuinstituutin johtaja Siiskosen mukaan:
http://luomu.fi/wp-content/uploads/2013/11/Luomupaivat_retki_D_Siiskonen.pdf

Luomuinstituutti on johdettu verkosto, jossa työskentelee
noin 150 luomualan asiantuntijaa.

Kun tutkijoita on noin paljon, niin luulisi että tuollaiset perusasiat - kuten tavanomaisen ja luomun satojen selkeä vertailu välivuodet mukaanlukien ja luomun satokehitys -  olisi jo tutkittu tai olisivat tutkimuksen alla. Vai kartteleeko Luomuinstituutti noita aiheita jostain syystä?

Yritin muuten netistä etsiä tilastoidaanko muualla kuin Suomessa ja Ruotsissa luomun satotietoja systemaattisesti niin, että vertailu tavanomaisen hehtaarisatoihin olisi mahdollista. En löytänyt Tanskasta, UK:sta, Itävallasta enkä Saksasta. Viljelyalat kyllä löytyvät mutta ei satoja. Jos tiedätte niin pankaa ainakin linkit tänne. Kaikenlaisia epämääräisiä "koetila"-vertailuja löytyy, mutta tarkoitan nyt kansallisten tilastoviranomaisten keräämiä tietoja, joiden luotettavuus olisi hyvä.

[Heikki Jokipii]

Niukkaa se tilastotarjonta satotasojen osalta on. Tänne ...

Maailman luomusatotilastot

... on (Suomen ja Ruotsin lisäksi) löytynyt esimerkkejä vain yksittäisistä tilastotutkimuksista.

Pitäisikö tässäkin kääntyä Luomuinstituutin puoleen, ja kysyä, onko heillä jotain listaa näistä luomusatotilastoista eri maissa?

[Jarrumies]

Vastakkainenkin teoria on: että luomusadot maaperän tiettyjen ravinteiden hiipumisen myötä ajan mittaan entisestäänkin pienenisivät. Mutta onko sille tuekseen käytännön tutkimustietoa?

(Muun muassa tässä kirjassa jälkimmäinen asia esitetiin, ja varmaan siinä oli lähdeviitteetkin, mutta juuri nyt minulla ei ole ko. kirjaa käsillä:)

Minulla on tuo kirja tässä. Sivulla 42 ainakin tuo asia noin kerrotaan mutta ainakaan siinä yhteydessä ei ole lähdeviitteitä. Saattaa  olla, että asiaa kirjassakin muuallakin ohimennen käsitellään mutta ainakaan mitään isoa sille omistettua lukua kirjassa ei näytä olevan.

Tuon erinomaisen kirjan Organic Crop Production - Ambitions and Limitations,
Kirchmann, Holger; Bergstrom, Lars (Eds.), 2009
muutamia lukuja on netissä.

Kirjan luvussa 1, sivulla 7, asiaa käsitellään seuraavasti:
https://download.e-bookshelf.de/download/0000/0050/43/L-G-0000005043-0002334180.pdf

A complicating issue when comparing organic and conventional management is
that field experiments are often placed on fertile soils, for example on a soil with a
high organic matter content such as newly converted grassland or soils previously
enriched with P and K through decades of inorganic fertiliser additions (Chapter 4;
Goulding et al., 2008). This results in smaller relative yield differences between
organic and conventional systems due to the fact that more nutrients are released
at such sites than at sites with normal soil fertility. Over the long-term, this results
in a depletion of nutrients and/or soil organic matter. Few, if any, organic cropping
experiments have been carried out on arable soils that have never received
any artificial fertilisers.

Tuo kirjan Chapter 4 ei taida olla ilmaiseksi saatavissa netissä. Luvut 1, 2, 3, 5, 8 löytyvät ilmaiseksi haulla:
 organic crop bergström kirchmann chapter

Koko kirjaa muutama sivusto lupaa ilmaiseksi, jos antaa luottokorttitiedot. En ryhtynyt niitä kokeilemaan - saattavat olla huijareiden kalastelusivuja.

[Heikki Jokipii]

Few, if any, organic cropping experiments have been carried out on arable soils that have never received any artificial fertilisers.

Eli: hyvin harvoja (jos edes yhtään) luomuviljelykokeita on tehty sellaisella viljelyskelpoisella maaperällä, joka ei koskaan ole vastaanottanut mitään keinotekoisia lannoitteita.

Matti Pekkarisella oli (yksityismailissa) tällainen tieto:

"Luotettavampaa olisi kenttäkokeen tulos… Ainakin Kemiran Kotkaniemen tilalla on ollut koekentällä alue, jota on viljelty kauan (30 v ?)täysin lannoittamatta, ja tietääkseni viljan sato pudonnut noin tonniin/ha. "

(linkkaus HJ)

Voidaan tietysti "vääntää" siitä, onko tuo luomua, mutta eräänlainen vertailukohta se on, ja siitä olisi kiva saada tarkempaa tietoa.

MTT voisi tietää, onko Suomessa peltoa, joka olisi aina, alusta saakka ollut luomussa.

[Jarrumies]

Tuolta toisesta keskustelusta, jatketaan täällä.

Onko siis tutkimustietoa siitä, miten luomusadot kehittyvät ajan myötä? Onhan väitetty ja usein yhä väitetään, että hehtaarisatojen notkahdus tapahtuisi vain luomuun siirtymisen alussa. Mutta kuinka asia tutkitusti on?

Vastakkainenkin teoria on: että luomusadot maaperän tiettyjen ravinteiden hiipumisen myötä ajan mittaan entisestäänkin pienenisivät. Mutta onko sille tuekseen käytännön tutkimustietoa?

(Muun muassa tässä kirjassa jälkimmäinen asia esitetiin, ja varmaan siinä oli lähdeviitteetkin, mutta juuri nyt minulla ei ole ko. kirjaa käsillä:)

Kirjan

Organic Crop Production - Ambitions and Limitations,
Kirchmann, Holger; Bergstrom, Lars (Eds.), 2009

luku 3 on netissä kokonaisuudessaan:

Chapter 3
Can Organic Crop Production Feed the World?
Holger Kirchmann1, Lars Bergström1, Thomas Kätterer1, Olof Andrén1 and Rune Andersson
http://pub.epsilon.slu.se/3514/
ja tuolta pdf.

Satojen kehitystrendejä tavanomaisessa ja luomussa käsitellään kappaleessa 3.5 (s. 13-15 nettiversiossa, kirjassa s. 55-57):

3.5. Trends in organic crop yields

Yield trends over time were analysed in four Swedish comparative studies to determine the
potential to increase production through organic and conventional management. The underlying
question is whether yields are following the same trends in organic agriculture as in conventional.

In the study by Kirchmann et al. (2007) (Fig. 3), the initial 10-year period was characterised
by a relatively constant yield difference between the organic and conventional system. Thereafter,
yields increased in both systems but the increase was larger in the conventional system than in the
organic, despite higher additions of animal manure to the organic system. In two other studies
without animal manure (Torstensson et al., 2006; Aronsson et al., 2007), which used green manure
for organic production and fertiliser for conventional, the relative yield differences between systems
were much larger (see Fig. 3). Furthermore, no yield increase was observed in the organic system
over the 5-6-year experimental period, whereas conventional yields increased in one experiment
and remained constant in the other. In studies without animal manure, there is good reason to
assume that organic yields barely increase over the longer term, as residual soil nutrients are
depleted at faster rates than in studies with manure application. For instance, in relatively fertile
soils, a decade or more may be needed before residual soil nutrients are sufficiently exhausted for
a yield reduction to become apparent (Denison et al., 2004).

In another experiment run for 12 years at a fertile site, each crop in the rotation was grown
every year and animal manure was applied in relation to the level of nutrient removal by harvested
crops (Ivarson and Gunnarsson, 2001) (Fig. 4). Differences between organic and conventional
yields were smaller at this site, in particular for forage crops. However, there were no indications
that organic yields would increase more or decrease less over time than conventional yields.

Based on the four experiments presented above, we conclude that there is no evidence
that yields increase more in organic agriculture than in conventional. However, there is evidence
that conventional agriculture has a greater capacity for increased yields than organic agriculture.

Luomusadot eivät kasva ajan myötä ainakaan enempää kuin tavanomaiset sadot.

[Heikki Jokipii]

MTT voisi tietää, onko Suomessa peltoa, joka olisi aina, alusta saakka ollut luomussa.

Tästäkään tilasta ei välttämättä ihan niin voi sanoa ...

Tervetuloa Rekolan biodynaamiselle maatilalle!

Rekolan tila sijaitsee Kangasalan Heponiemessä. Tilalla on viljelty biodynaamisesti jo 1970-luvun alusta lähtien.

... mutta jos se jo yli 40 vuotta luomussa on ollut, voitaisiin sen pellot varmaankin jo tuollaisiksi laskea?

Nyt sitten se seuraava (epähieno?) kysymys, mikä on tuon tilan hehtaarituotto, nyttemmin eli nyt? Ainakaan noilta sivuilta en löytänyt rehvastelua tai oikeutettua ylpeyttä siitä asiasta.


PS. 10.05.21: Sorry, tuo linkki vie "huijaussivulle". Oikea linkki:

https://rekolanbiodynaaminentila.com/

Tuo hämäyssivusto on käsitelty täällä.

[Heikki Jokipii]

Tästä uutisesta ...

Kouvola johtaa Kymenlaakson luomukisaa

... ja sen lauseesta ...

Kun [Luomu]liittoa perustettiin vuonna 1985, luomutuottajia oli Suomessa alle 50. Tänä vuonna heitä on yli 4 300.

... tuli taas mieleen, että otsikkomme kysymystä ei sitten kuitenkaan ole Suomessa tutkittu. Vaikka meillä oli Tikelle/Lukelle aika konkreettinen ehdotus, miten sen voisi helpohkosti tehdä (jopa olemassa olevasta aineistosta, ks. edellä 21.12.13). Tai sitten vähemmän helposti ottamalla erillistutkiimuksessa (riittävä) otos sellaisista pitkään (yli 20 v.) luomuviljelyssä olleista tiloista kuten täällä (edellä) ja myös tuossa Kouvolan Sanomissa mainitut.

***

Terhemaa aloitti luomuviljelyn vuonna 1989, ja mansikan luomuviljelyn 2006.

— Se oli aika jännää aikaa. Esimerkkejä oli vähän, ja koko luomua pidettiin vähän huuhaa-hommana.

Eikä ole tuo suhtautumistapa Suomesta hävinnyt! Mikäli se meistä riippuu ...