Tämä kirjoitus (23.5.2013) pyrkii olemaan "kiihkoton" ja siinä aika hyvin onnistuu. Merkille pantavaa on, että kirjoittajat ovat Viitteen eli Vihreiden tiedejärjestön jäseniä. *)
EU:lle teknologiaehdotuksia 3/3 - geenimanipulaatioMitään edellä maintun kaltaista "foliopipoilua" ei kirjoituksessa ole. Mutta silti voi kysyä, heijastaako tämä näkemys kuitenkin
vienosti tätä Monsanton vastaista hysteriaa:
Tärkein ensimmäinen askel olisikin selkeyttää EU:n laki- ja patenttijärjestelmää niin, että yksi suuryritys ei pysty saamaan määräävää markkinaosuutta. Eräs vertailukohta löytyy Microsoftista, jonka monopoliaseman varjopuolia EU on pyrkinyt ja onnistunutkin suitsimaan. GMO-teknologian laajempaa käyttöä Euroopassa tulee harkita vasta, kun on lainsäädännöllä varmistettu, että Microsoftin kaltaista monopolia ei pääse syntymään geenimuuntelun saralla.
Monsanto siis hallitsee keskustelua, eikä nykyinen tilanne ole ollenkaan hyvä sinänsä neutraalin ja lupaavan teknologian kehittämiseksi ja käyttöönottamiseksi. Toisaalta Monsanton ylivoima on todellisuutta, eikä GMO-teknologiaa voi tarkastella tyhjiössä. EU:ssa on hyväksytty muutamia GMO-lajikkeita (Monsanton maissia ja Basfin perunaa), mutta jäsenmaat ovat enimmäkseen kieltäneet niiden viljelyn. Tällä hetkellä päätös lienee oikea, mutta jos poliittiset ongelmat pystyttäisiin ratkomaan, asiaa pitäisi harkita uudelleen.
En nimittäin usko, että Monsanton ylivalta olisi tai olisi ollut mitenkään erityisesti vaikuttamassa EU:n GMO-politiikkaan. Muutoin kuin sitä kautta ehkä, että juuri EU:n
vihreät ovat asian hahmottaneet tuolla tavalla. EU:n ja jäsenvaltioiden käytännön politiikka ja myös EU:sta riippumattomat "aktivistien" toimet (mm. koepeltojen sabotointi) ovat päinvastoin aiheuttaneet sen, että kilpailu alalla on
vähentynyt, kun koko tutkimus- ja kehitystoiminta on pitkälle siirtynyt pois Euroopasta.
Jos vielä viljeltäväksi hyväksyttyjä GMO-lajeja - ja
hyväksyjä on EU, ei Monsanto - on juuri nuo kaksi (nyttemmin yksi), mitään
havaintoja firman monopoliaseman väärinkäytöstä alalla ei ole voinut EU:ssa syntyä. (Muuta kuin sillä triviaalilla tavalla, että nyttemmin se
ainoa luvallinen GMO-lajike EU:ssa on Monsanton kehittämä.)
Tuokin kirjoitus ottaa vertailukohdaksi Microsoftin aseman tietotekniikassa. Eipä Microsoftin (osittaista) monopoliasemaakaan lopulta ole varsinaisesti voitu poliittisilla päätöksillä horjuttaa (vaikka toki vähän säädellä), kyllä siinä ratkaiseva tekijä on ollut
oikea kilpailu, vaihtoehtojen olemassaolo ja kehittäminen.
Eikä muuten Microsoftin monopoliaseman varjopuolia ole pyritty siten suitsimaan, että olisi annettu jäsenmaille lupa päättää, sallivatko ne Microsoftin ohjelmistotuotteet alueellaan (vai olisiko se, sallitaanko tietotekniikka
yleensä parempi vertaus tässä) ...
Lisäksi tämä asia on yleisesti mitä parhain esimerkki "tarkoittamattomien seurausten laista" (jonka mukaan niitä aina tulee). Jos ja kun EU pyrkii erittäin kireään kontrolliin GMO-tuotteiden suhteen, tulee aina vain todennäköisemmäksi, että vain suurilla firmoilla on varaa kalliisiin hyväksymismenettelyihin. Jolloin asiaan osallistuvien firmojen määrä aina pienenee - kunnes
jäljellä on yksi ... (jonka nimi siis nykytilanteessa kyllä todennäköisesti alkaa M:llä). Ei, en suosita löysiä menettelyjä, mutta meillä on nyt tämä ajankohtainen esimerkki, eli
papaija. Olisiko ko. tuotteen hyväksyminen (
uudelleen! Sehän
on jo hyväksytty USA:ssa ym. ym.) myytäväksi EU-alueella jätetty hakematta juuri siitä aiheutuvien (lisä)
kustannusten vuoksi? Taustalla tuskin on pelkoa, ettei se olisi läpäissyt EU:n (kuulemma tiukempia) turvallisuusvaatimuksia. (Tämä papaija
ei ole Monsanton tuote, vaikka sen kehittämiseen onkin käytetty aikanaan Mosantolta lisensoitua tekniikkaa.)
____________
*) merkille pantavaa on tietysti myös, että Vihreiden
puoluelinjaan ei tällä kirjoituksella tai siinäkin mainitun Osmo Soininvaaran ym. kirjoituksilla ole ollut vaikutusta. Se on hyvin ennallaan, kuten vaikkapa
EU:n GMO-direktiivin käsittelyssä nähtiin. Etsitään edelleen "vesitiivistä mahdollisuutta estää" näiden lajikkeiden viljely.