Riikka Suominen oli kuitenkin ollut yhteydessä Juuso Joonaan, ja saanut sieltä vastauksen, joka oli osin osoitettu minulle. Vaikka se tavallaan oli henkilökohtaiseksi osoitettu, niin koska lähetin kysymykseni yhdistyksen edustajana, niin tulkitsen niin, että vastaus on meille kaikille osoitettu. Tässä se on nyt, kokonaisuudessaan, se minulle tai siis meille osoitettu:
___________________________
Heikille vastaukseksi:
""
Viime vuodethan tilallamme ollaan keskitytty maan kasvukunnon korjaamiseen yksipuolisen kemiallisiin tuotantopanoksiin nojaavan viljelyn jäljiltä - pyrimme maksamaan maaperälle takaisin velkaamme, jota sieltä on pari vuosikymmentä otettu. Kuluneelle kasvukaudelle maanparannusvaiheesta siirtyi tuotantoon runsaasti pinta-alaa, niin että vuoteen 2013 verrattuna satokierrossa oli n. 2/3-osaa pinta-alasta. Viime vuonna viljelyymme tuli uusia peltoja, joilla aloitettiin 2-3 vuotta kestävä maanparannusvaihe.
Juuri nyt vaikuttaa siltä että tilallamme on päästy eroon negatiivisesta kierteestä joka on vaivannut meitä(ja valtaosaa tiloista edelleenkin) maan kasvukunnon osalta, ja sitä kautta vaikuttaen myös talouteen ja hyvinvointiin. Saavutimme kuluneena kasvukautena jo hyviä satoja. Sekä rukiin(20 ha, kuvassa) että herneen(14 ha) hehtaarisadot olivat tilallamme keskimäärin korkeampia, n . 3500 kg/ha, kuin tavanomaisessa tuotannossa keskimäärin(2014 rukiilla 3160 kg/ha, herneellä2540 kg/ha).
Satotasojen tarkastelu on kuitenkin kovin yksiulotteista. Tulisi tarkastella ennemminkin tuotannon ravinne-, energia- ja hiilitaseita sekä taloudellista kannattavuutta. En ole näitä vielä tarkkaan laskenut mutta karkeiden arvioidenkin perusteella voin sanoa että ne ovat moninkertaisesti parempia kuin tavanomaisessa tuotannossa keskimäärin; synteettisiä ravinteita emme käytä ollenkaan, minkä myötä myös energiapanoksemme ovat alhaiset(konetyötäkin on vähemmän kuin tavanomaisessa, koska kasvit hoitavat hommat), hiilisyötteemme on useita tuhansia kiloja per hehtaari keskimäärin(tavanomaisessa hiilitase negatiivinen n. 300 kg/ha) ja lisäksi tilamme taloudellinen kannattavuus on hyvä(kannattavuuskerroin yli 1, tavanomaisessa lähempänä nollaa kuin yhtä).
On tärkeää muistaa että ei ole yhtä luomua tai yhtä tavanomaista, vaihtelua on paljon molemmissa tuotantomuodoissa. Molempien tapojen keskisadot ovat meillä Suomessa luokattoman huonoja, teoreettinen potentiaali on 5-10 kertainen ja tunnetuin menetelminkin 4-8 kertainen.
Olennaista on kiinnittää huomiota erilaisiin yksittäisiin viljelymenetelmiin, ja niiden hyödyntämisen mahdollisuuksiin. Tavanomaisessa tuotannossa satoa rajoittavat tekijät pystytään tehokkaimmin poistamaan ekologisilla menetelmillä erityisesti maan kasvukuntoa hoitamalla. Kemiallisilla tuotantopanoksilla hoidetaan yleensä vain sairaan maan oireita.
Tavoitteeni ovat vielä paljon nykyisiä satoja(taseita) korkeammalla, mutta niiden saavuttaminen ottanee vielä useita vuosia aikaa. Kuitenkin nyt suunta on vakaasti ylöspäin. Enkä ole lajissani ainut, meitä on Suomessakin jo useita samalla tiellä.
Jatkan mielelläni keskustelua pellonpientareella, tervetuloa vierailemaan ja tutustumaan tuotantoomme!
terveisin Juuso
____________________________
Nyt tuo tarjottu keskustelun jatkaminen pellonpientareella on optio sinänsä, harkitaan. Mutta asian hahmottaminen kyllä vaatii myös ihan tällaista nettikeskustelua.
Juuso Joonalla on mahdolisuus vastaväitteisiiin jopa täällä - ohjeet kyllä lähetetty! - mutta viimeistään vaikka omalla palstallaan. Eli emme tässä "kiusaa".
