Author Topic: Akateeminen luomuala - tunnustuksellista maataloustutkimusta Suomessa  (Read 63095 times)

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 21450
    • View Profile
    • Email
Haluaako akateeminenkin luomuväki osallistua luomuväen Ukraina-kampanjaan?

Omavaraisuus ruoantuotannossa -seminaari

Quote
Mitä omavaraisuus tarkoittaa ruoantuotannossa? Millainen on kiertotalouden mukainen ruokajärjestelmä? Mitkä ovat kasvin- ja kotieläintuotannon roolit kestävässä ruoantuotannossa? Mikä on suomalaisen ruoantuotannon rooli globaalissa maailmassa?

Tervetuloa kuuntelemaan esityksiä ja keskustelemaan ruoantuotannon omavaraisuudesta ja mihin suuntaan suomalaista ruoantuotantoa tulisi kehittää. Mukana Helsingin yliopiston tutkijat Kari Koppelmäki ja Juha Helenius sekä Wageningenin yliopistosta Hannah van Zanten, Katie Kennedy Freeman ja Rogier Schulte.

Aika: 14.10.2022 klo 12.00-16.00

Paikka: Knehtilän tila, Haapasaarentie 75, Hyvinkää

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 21450
    • View Profile
    • Email
Tässä tunnustuksellinen tiede kamppailee:

Katsaus luomukahvin kestävyyteen

Quote
Luomukahvi tunnetaan ympäristön kannalta kestävänä vaihtoehtona, mutta mitä tutkimus todella sanoo luomukahvin kestävyydestä? Onko luomu kestävämpi vaihtoehto kuin tavanomaisesti tuotettu kahvi? Vähentääkö se metsäkadon riskiä, kasvihuonekaasupäästöjä ja rehevöitymistä? Entä onko luomukahvi sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävämpi? Lisääkö se tuottajien toimeentuloa ja sukupuolten välistä tasa-arvoa?

Toisaalta kysymyksiin pitäisi vasta objektiivisen tieteellisesti.

Toisaalta, kysymyksiin pitäisi vastata luomulle myönteisesti.

Luomuinstituutti katsoo varmaan onnistuneensa tuossa tasapainoilussa. Me emme näe niin. Vaikkapa tällainen yritys osoittaa objektiivisuutta on "päälle liimattu":

Quote
Luomukahvin hinnat ovat selvästi tavanomaista kahvia korkeampia ja vakaampia, mutta tuottajien saama lisähinta ei silti välttämättä riitä kattamaan mahdollista sadon pienentymistä. Tutkimustiedon valossa näyttää siltä, että luomusertifiointi ei useimmissa tapauksissa paranna tuottajien toimeentuloa ja siten sillä ei ole todettu olevan merkittäviä positiivisia taloudellisia vaikutuksia (9, 10). Toisaalta luomukahvin vakaammat hinnat vähentävät viljelijöiden taloudellista haavoittuvuutta (19).

Ja tosiasiassa vältellään sen analysoimista, mitä pienemmistä – ja epävarmemmista – sadoista seuraa. Luomun hyvyys halutaan kuitenkin pelastaa.

Kiinnitin huomiota siihen, että lähdeluettelosta puuttuvat suomalaisen Joni Valkilan tutkimukset.

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 21450
    • View Profile
    • Email
Tyytymättömiä ovat kuitenkin:

Maatalouskoulutukseen kaivataan lisää luomuoppia – tarvetta niin perustiedolle kuin tutkimuksille

Quote
Suurin osa luomuopinnoista on tällä hetkellä oppilaitoksissa vapaasti valittavia kursseja. Etenkin luomuelintarvikkeita koskeva tutkimustyö on vielä vähäistä, kerrotaan Luomuliitosta.
[..]
Maatalouskoulutukseen kaivataan Suomessa lisää luonnonmukaisen tuotannon opetusta. Luomutilat tarvitsevat sekä ajantasaista perus- että tutkimustietoa.

Luomuliiton lehtimäkeläinen varapuheenjohtaja, luomumaidontuottaja Tiina Peltonen kertoo, että kyselyjä tulee jatkuvasti.

– Meille tulee kentältä viestiä, että maatalouskoulutukseen olisi hyvä saada luomuopetusta lisää. Tällä hetkellä toisella asteella ja korkeakouluissa luomuopinnot ovat pääasiassa vain vapaasti valittavia opintoja.
(lihav. HJ)

Tämä on tietysti mukana perusteluissa:

Quote
– Nyt on keskusteltu paljon hiilensidonnasta ja eläinten laidunnuksesta. Luomutuotanto sisältää nämä osa-alueet jo itsessään. Luomulla on annettavaa koko maataloussektorille, myös opetuksessa, Tiina Peltonen perustelee.
(lihav. HJ)

Mutta onkohan vaan? Ks. tänne:

Tavanomainen viljely oppinut luomulta?

Ja kuinka toisinpäin? Opetetettava kaikki hyödyllinen tavanomaiselta puolelta myös luomuviljelyä opiskeleville? Erityisesti uusin tutkimustieto? Kaikkeen uuteen tekniikkaan tutustuminen lienee hyödyllistä/välttämätöntä kaikille maatalousalan opiskelijoille. Ja eikö opiskelijat ehdottomasti ole tutustutettava siihen, mistä maailmalla nyt keskustellaan?
« Last Edit: 16.10.22 - klo:05:10 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 21450
    • View Profile
    • Email
Tässä oli sopivaa tutkittavaa:

Characteristics and stability of consumer food-buying groups: the case of food circles

Quote
Demand for local and organic food has increased rapidly in Finland in the past two decades, as also have the wide variety of alternative food networks and food cooperatives (e.g. food-buying groups or food circles). However, the operating environment of traditional food-buying groups, aka food circles (ruokapiiri), has been experiencing changes as well. The supply of local and organic food in grocery stores has improved and new types of social media-based buying groups (REKO rings) have formed. This paper examines and evaluates the characteristics and stability of food circles in the Northern Ostrobothnia region in Finland by studying their structure and changes in their status over a 5-year period and reviewing their similarities and differences to REKO rings. An electronic survey and seven semi-structured interviews were implemented during the years 2013 and 2014.[..]

Mutta mitä sitten yllättäen (?) löydettiin:

Quote
However, only two of the seven food circles interviewed were still operating in 2019. In addition, their level of activity had slowed down or transformed. Although most of the food circles were established by active consumers with more than just the intention to make local and organic food more available, it seemed that later on in operation most of the side activities faded and the groups failed to engage suitable people in the activity. Probably the most important difference between traditional food circles and modern REKO rings is the need to volunteer. In addition, social media-based REKO rings are better known on a mainstream level. On the other hand, our findings may indicate that while food-buying groups, as a form of alternative food networks, are a relatively new phenomenon in Finland, they might just be still applying their format.


Eli REKO-piirit eivät olleetkaan sitä mitä toivottiin. Toiminta hiipui. Siitä saimme jo erilaisista pikku-uutisista jo aiemmin saman käsityksen.
« Last Edit: 01.11.22 - klo:09:17 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 21450
    • View Profile
    • Email
Laitetaan tähän. Asiassa lienee mukana tutkimuksellisiakin ansioita:

Mustialan kampuksen tila sai kansainvälistä tunnustusta

Quote
Perusteluiden mukaan Mustiala, kuten muutkin palkitut tilat, on innovatiivinen luonnonmukaisten käytäntöjen parantamisessa ja innostaa laajempaan maatalouselintarvikejärjestelmän muutokseen.

Turhaakin lienee toistaa, että meidän mielestämme laajempaa innostusta tuohon suuntaan ei nyt lainkaan kaivattaisi.

Sellaista tieteellistä nöyryyttä lienee Mustialalta turha odottaa, että myönnettäisiin, miten kaikkien innovaatioiden jälkeenkin ero, hajurako, kuilu luomun ja tavanomaisen välillä on toivottoman suuri. Kuten Mustialassa on osoitettu.  8)

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 21450
    • View Profile
    • Email
Nyt asiasta on tehty ilmeisen tuhti tieto- ja tiedotuspaketti:

https://www.helsinki.fi/fi/ruralia-instituutti/koulutus/luomutietoverkon-materiaalit/asiantuntijatietoiskut

Tuota on mahdotonta välittömästi kommentoida kokonaisuutena. Mutta käymme tuon aineiston läpi, ja lupaamme tehdä siitä kohta kohdalta mahdollisimman tarkan analyysin, ajan kansssa.

Myös tällaista kautta saa kuvaa siitä, mitä kaikkea on asiasta akateemisessa maailmassa kirjoitettu:

https://docplayer.fi/search/?q=Luomu

Tai laajemminkin. Tuolla voi olla jotain käyttöä.
« Last Edit: 12.11.22 - klo:05:22 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 21450
    • View Profile
    • Email
Tällaisesta ollaan siellä ylpeitä:

Kokeilukulttuuri antaa oppimiskokemuksia niin opettajille kuin opiskelijoillekin

Quote
Sipilän hallituksen hallitusohjelma (Ratkaisujen Suomi, 2015) nosti kokeilemisen uuteen arvoonsa. Silloin otettiin käyttöön käsite kokeilukulttuuri. Opetusmaatiloille kokeilut sopivat oikein hyvin, mutta kokeileva ote voisi levitä maatalouteen laajemminkin. Kokeilujen avulla saatu näkemys yhdistettynä aikaisempaan tietoon on hyvin soveltuva malli tilakohtaisen toiminnan kehittämiseen. Pienilläkin parannuksilla voidaan ajan kuluessa saada maatalouden tuottavuutta ja taloudellista tulosta parannettua.
[..]
Hämeen ammattikorkeakoulun Mustialan opetus- ja tutkimusmaatilalla kokeilujen on nähty innostavan sekä henkilökuntaa että opiskelijoita. Laajamittakaavainen koe- ja kokeilutoiminta käynnistettiin luomuun siirtymisen myötä 2018. Luomuun siirtyminen oli itsessään iso kokeilu, mutta pian lähes kaikille peltolohkoille sijoitettiin pienen mittakaavaan kokeiluja. Mustialan kokeilut ovat liittyneet pääosin kasvintuotantoon. Nurmiin liittyvät kokeilut ovat erityisen kiinnostavia, koska keskeisintä luomukarjatilalle on nurmirehun tuottaminen. Tasaisen ja hyvälaatuisen nurmisadon tuottamisessa on vielä paljon opittavaa. Luomuvuosina lähes kaikki hyväksi havaitut keinot ovat joltakin osin pettäneet.
(lihav. H)

Meidän näkökulmastamme siellä on asioita, joita ehdottomasti ei saa kokeilla:

Muistutamme omasta näkemyksestämme:

Suomen on aika ryhtyä geenitekniikan soveltamiseen maataloudessa

Entäpä jos … Suomi ryhtyisi GM-ruokamaaksi? (2012)

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 21450
    • View Profile
    • Email
Ovat varmaankin iloisia ja onnellisia:

Quote
Sari Iivonen
@SariIivonen·23. marrask.
Onnittelut Anne! 🥳 Mahtava juttu, että yliopistotasoisenkin #luomu'alan opetuksen kehittämiseen laitetaan paukkuja. Koulutus on perusta, jolle osaamista rakennetaan ja luomuala tarvitsee osaajia koko ketjuun pellolta pöytään. @FinOrganicResea @Ruralia_UH@AgriForHelsinki

Twiitin lainaus
Anne Honkanen
@AnneHonkanen7·23. marrask.
#Luomu'opetuksen nykytila ja koulutuksen kehittämistarpeet (LUKOKE) -hankkeellemme (2023-2024) myönnettiin rahoitus.
 
Hankkeen toteuttavat Hämeen
ammattikorkeakoulu, Helsingin yliopisto ja Savon koulutuskuntayhtymä.

Kiitoksia @Ruokavirasto ja @mmm_fi! https://ruokavirasto.fi/yhteisot/tuet-ja-kehittaminen/ruokaketjuhankkeet/

Hapan kommenttimme. Ainakin tätä väkeä saadaan Suomeen enemmän:

Mutta näin olimme aika oikeassa aavistuksissamme: tässä on Tarja Cronbergin melko pysyvä saavutus, instituutin avulla löytyy aina poliittisia lobbareita asialle.

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 21450
    • View Profile
    • Email
Mustialan maatalousoppilaitoksen siirtyminen luomuun kannatti ‒ Euroopan komissio kehuu esimerkilliseksi

Quote
Mustiala on aina ollut kiinni ajassaan ja satsauksista tulevaisuuteen kertoo muun muassa tuore nimitys esimerkilliseksi Lighthouse-tilaksi.

Kaipa komissio kehui. Esimerkiksi asettamisesta on kysymys tuossa majakka-kielikuvassakin. – Oman kulttuuritaustani pohjalta tulevat mieleen merimiesten tarinat meri- tai rantarosvoista, jotka rakensivat vääriä merimerkkejä ja majakoita rannikolleen. Kun laiva sitten ajoi karille, rosvot olivat ensimmäisinä auttamassa. Ja olivat keskiaikaisen merilain mukaan sen tehdessään laillisesti oikeutettuja kolmannekseen lastista.

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 21450
    • View Profile
    • Email
Tässä tunnustuksellinen tiede kamppailee:

Katsaus luomukahvin kestävyyteen

Quote
Luomukahvi tunnetaan ympäristön kannalta kestävänä vaihtoehtona, mutta mitä tutkimus todella sanoo luomukahvin kestävyydestä? Onko luomu kestävämpi vaihtoehto kuin tavanomaisesti tuotettu kahvi? Vähentääkö se metsäkadon riskiä, kasvihuonekaasupäästöjä ja rehevöitymistä? Entä onko luomukahvi sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävämpi? Lisääkö se tuottajien toimeentuloa ja sukupuolten välistä tasa-arvoa?

Toisaalta kysymyksiin pitäisi vasta objektiivisen tieteellisesti.

Toisaalta, kysymyksiin pitäisi vastata luomulle myönteisesti.

Tässä tiedotteessa ei tuollaisia vaikeuksia ole:

Luomukahvi on osa julkisten ruokapalveluiden vastuullisuutta

Tämä otetaan täysin annettuna:

Quote
Luomuviljelyllä voidaan vähentää kahvintuotannon negatiivisia ympäristövaikutuksia. Luomun viljelymenetelmät lisäävät maaperän multavuutta ja sitoutuvaa hiiltä, ravinteiden saatavuutta ja ovat suotuisia maaperäeliöstölle. Luomuviljely pienentää myös tuotannon vesistökuormitusta tavanomaiseen verrattuna sekä vähentää kemiallisten lannoitteiden käytöstä aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä.

Tutkimusten mukaan luomutuotannossa kahvin ympäristökestävyys onkin niin tavanomaista kuin muita vastuullisuussertifiointeja parempi. Muita vastuullisuuden ulottuvuuksia, kuten sosiaalista vastuuta, voi vielä parantaa valitsemalla yhteissertifioitua kahvia, joka on luomun lisäksi esimerkiksi Reilua kauppaa.

Mutta tuon siis hiukan problematisoi jo Luomuinstituuttikin.

Täällä sitä on problematisoitu passim. Myös Reilun kaupan osalta.

***

Vaikka nyt tässä jättäisimme kiistämättäkin tuossa tiedotteessa olevat väitteet, ihan oma kysymyksensä on, miten kustannustehokas tapa osoittaa vastuullisuutta tuo on sen enempää yksityiselle kuin julkishallinnollekaan, jos luomukahvista vaaditaan mielipuolisia hintoja.

Myönnetään: väärän otsikon alla. Mutta jatkona tuohon lainattuun puheenvuoroon.
« Last Edit: 16.12.22 - klo:10:17 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 21450
    • View Profile
    • Email
Ei nyt ihan pelkkää luomua, mutta aika paljon on:

Uusi Ru­ra­lia-leh­ti on il­mes­ty­nyt

Kansikuvatyttönäkin Galina Kallio.

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 21450
    • View Profile
    • Email
Tämä aiotaan nyt selvittää:

Luomuopetuksen nykytila ja koulutuksen kehittämistarpeet (LUKOKE)

Quote
LUKOKE (2023-2024) on selvityshanke, jossa kartoitetaan luomukoulutuksen tilannetta  ja kehittämistarpeita Suomessa sekä kansainvälisesti. 

Hankkeen päätavoitteena on tuottaa tietoa luomuopetuksen lisäämiseksi ja kehittämiseksi eri koulutusasteilla Suomessa sekä kansainvälisten verkostojen rakentamiseksi. Selvitystyö kattaa ammatillisen toisen asteen sekä korkea-asteen koulutukset sekä elintarvikealan yritykset Suomessa. Selvitykset tehdään verkkokyselyiden ja haastattelujen avulla. Kansainväliseen tarjontaan ja verkostoihin liittyvät selvitykset tehdään verkkohakuina ja täsmähaastatteluina.

Asiaan on täällä toisaalla otettu jo tällä tavalla kantaa.