Author Topic: Miksi GM on hyvä asia?  (Read 230980 times)

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25479
    • View Profile
    • Email
Vs: Miksi GM on hyvä asia?
« Reply #165 on: 09.03.17 - klo:07:37 »
Tässä valmiiksi suomenkielellä:

Kolme geenimuunneltua perunalajiketta sai viljely- ja myyntiluvan Yhdysvalloissa

Perunarutosta on pääosin kyse:

Quote
GMO-lajikkeiden kehittäjän mukaan uusien perunoiden taudinkestävyyden ansiosta perunaruttoa vastaan toteutettavissa ruiskutuksissa torjunta-aineiden määrä voidaan puolittaa nykykäytäntöön verrattuna.

Kolmen uuden GMO- (geenimuunneltu eliö) perunalajikkeen muuntogeenit ovat lähtöisin argentiinalaisesta perunasta. Muiden lajien kuin perunan geenejä ei ole käytetty uutuuslajikkeiden luomisessa.

Mutta kauan tuo hyväksyminen sielläkin kesti. Minusta asiaa on väännetty jo ainakin vuosikymmenen verran?

Ja jos tuolle tai noille lajikkeille anotaan lupaa EU:ssa, varmaan voi varautua vähintään toiseen vuosikymmeneen.
« Last Edit: 09.03.17 - klo:07:53 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25479
    • View Profile
    • Email
Vs: Miksi GM on hyvä asia?
« Reply #166 on: 10.03.17 - klo:18:51 »

Hyvin samoin tulkitaan tåssä asia:

https://www.geneticliteracyproject.org/2017/03/03/genetically-modified-canola-high-omega-3-fatty-acids-upend-fish-oil-market/

Eli tuo rapsikeksintö voisi ratkaista ylikalastuksen ongelman.

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25479
    • View Profile
    • Email
Vs: Miksi GM on hyvä asia?
« Reply #167 on: 14.03.17 - klo:08:03 »
Hesari maalaa (tänään, myös paperissa) tässä kauhukuvan ..

Superhalvat banaanit voivat olla pian historiaa – Sienitauti uhkaa tuhota suomalaisten suosikkibanaanin

Quote
Halpa banaani ei ole itsestäänselvyys. Suosikkibanaaniamme, makeaa ja kirkkaankeltaista Cavendishia uhkaa nimittäin vakava Fusarium-sienitauti. Ankarilla torjuntatoimilla sen leviäminen Aasiasta Etelä-Amerikan banaanitarhoihin on toistaiseksi saatu estettyä.

Ennen pitkään taistelu hävitään. Kaikkialla länsimaissa nimittäin popsitaan lähes yksinomaan yhtä ainoaa lajiketta, Cavendishia. Koska se on jalostettu siemenettömäksi, se ei pysty lisääntymään suvullisesti.

Sitä lisätään pistokkaista kloonaamalla. Jokainen Cavendish-kasvi on siis geneettisesti identtinen.

LAJIKKEESTA ei synny mutaatioiden kautta variaatioita, joiden vastustuskyky esimerkiksi kasvitaudeille voisi vaihdella. Siksi laji on hyvin haavoittuvainen.

... mutta "unohtaa" tuossa täysin mainita geenitekniikan mahdollisuudet. Miksi? Ei oikeastaan ole mahdollista, etteivät ne tulisi tuossa yhteydessä lainkaan mieleen. (Tottakai siihen voisi lisätä, että eurooppalaiset kuluttajat jne.) Missä on esim. maininta geenieditoinnista, josta lehti kyllä muutoin on kertonut?


PS. Jutun lopussa on pieni Reilun kaupan piilomainos, mutta käsitellään se myöhemmin toisaalla. Pikku huomautus kuitenkin: Reilun kaupan (yleensä) luomubanaanit eivät kyllä yhtään tuohon mainittuun pääongelmaan auta.

« Last Edit: 14.03.17 - klo:08:29 by Heikki Jokipii »

Matti Pekkarinen

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 499
  • Moi
    • View Profile
    • Masan Maaseutu
    • Email
Vs: Miksi GM on hyvä asia?
« Reply #168 on: 14.03.17 - klo:11:43 »
Varmaan siis Chiquitakin on tuota lajiketta... alan huolestua oikeasti. Olen banaanin suurkuluttaja, varsinkin Chiquitan.
Mitenkähän geeninsiirto tehdään suvuttomasti lisääntyvällä kasvilla. Suvullisessa lisääntymisessä munasoluun tai juuri hedelmöittyneeseen munasoluun, tsygoottiin, kun saadaan sijoitettua haluttu geeni, luonto huolehtii lopusta, ja geeni on jokaisessa uudessakin solussa.
Ei varmaan läheskään mahdotonta... kasvupisteestä kai otetaan solu tai solukkoa, johon uusi geeni viedään. Jotain kemiallista "leikkuria" käyttäen saadaan dna tarttumaan haluttuun paikkaan... Ja tarkemmin ajatellen: onhan perunalla olemassa gm-lajikkeita (parannettua tärkkelyspitoisuutta yms varten)
Hyvin menee, mutta menköön.
http://mattipekkarinen.net

Jarrumies

  • Konkari
  • *****
  • Posts: 743
    • View Profile
Vs: Miksi GM on hyvä asia?
« Reply #169 on: 14.03.17 - klo:16:23 »
Jussi Tammisolalla on hyvä juttu banaanista ja geenimuokkauksesta:
Hyötygeenien nouto muista kasveista:
Maukkaamman banaanin pelastaminen takaisin tuotantoon?
http://www.mv.helsinki.fi/home/tammisol/Banaani.pdf

Tuossa jo monta vastausta ko. ongelmiin.

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25479
    • View Profile
    • Email
Vs: Miksi GM on hyvä asia?
« Reply #170 on: 26.03.17 - klo:07:40 »
Tästä eivät pidä välttämättä edes kaikki tehomaatalouden ystävät:

Future of milk? Genetically engineered yeast could replace cows

Eli olisi kehitetty GMO-hiiva, jonka avulla voitaisiin tehdä maitoa kuten olutta. Siis täysin ilman lehmiä.

Kyllä, erilaisia maidon korvikkeita on jo nyt kaupan hyllyillä, mutta ymmärtäisin tuosta, että siinä valmistettaisiin ihan oikeaa maitoa.

Vegaanien (tai Animalian) sen sijaan pitäisi suorastaan innostua tuosta asiasta - elleivät he tunnetusti olisi pitkälle samaa porukkaa kuin luomuväki.  Mutta ainahan joku asia voi lipsahtaa seulan läpi, kuten tämä GMO-aine, jota käytetään juuston valmistuksessa, eikä "koira perään hauku":

Cheese: The GMO food die-hard GMO opponents love (and oppose a label for)
« Last Edit: 26.03.17 - klo:08:05 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25479
    • View Profile
    • Email
Vs: Miksi GM on hyvä asia?
« Reply #171 on: 06.04.17 - klo:07:42 »
Geenimuuntelu saattaa pelastaa afrikkalaisen ruokabanaanin taudeilta:

GMO disease-resistant bananas may be key to saving African staple

100 miljoonan ihmisen pääasiallinen ravinto. Ei paha asia. Not bad, niinkuin engelsmanni sanoo.
« Last Edit: 06.04.17 - klo:08:34 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25479
    • View Profile
    • Email
Vs: Miksi GM on hyvä asia?
« Reply #172 on: 18.04.17 - klo:04:37 »
Muuntogeeninen maissi, jossa aflatoksiinin muodostuminen kasviin estyy:

GMO corn that resists cancer-causing aflatoxin showcases biotech’s life-saving potential

Teknologia on lisäksi levitettävissä myös muihin kasveihin. Erityisesti kehitysmaissa asialla on suuri merkitys.

Quote
Those of us in the developed world are fortunate in that a number of safeguards keep aflatoxin out of our animal feed and human food supplies. Unfortunately, in the developing world, people are not so well protected. In those regions aflatoxin contaminated foods are responsible for many poisonings, and high cancer rates. Researchers in Arizona have recently published a paper about a biotech crop breakthrough that could dramatically improve that situation.

Steve Savagen artikkeli.

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25479
    • View Profile
    • Email
Vs: Miksi GM on hyvä asia?
« Reply #173 on: 24.04.17 - klo:07:13 »
Myös aurinkokukan siemenissä on havaittu tämä aflatoksiiniriski:

SUNFLOWER SEEDS TRACED AS SOURCE OF TOXIC MOLD, POTENT LIVER CARCINOGEN

Mutta juurihan luimme, että em. maissia koskeva keksintö olisi levitettävissä myös muihin kasveihin. Olisiko siis auringonkukkaankin?

Auringonkukan siemenet näyttävät olevan jonkinlaisessa terveysruoan maineessa, jopa "superfoodia". Ja hyvin usein niitä muuten Suomessa tarjotaan kaupaksi luomuna.

***

Huomasin muuten vasta nyt tuossa edellisen puheenvuoron artikkelissa tämän kohdan (lihav. HJ):

Quote
There are also other crops that could benefit from another protection strategy from aflatoxin – notably tree nuts like almonds, pistachios, walnuts and pecans. Aflatoxin can also be an issue in cottonseed that is used as an animal feed.

Eli puuvillan ekologista "syntitaakkaa" voitaisiin jo nyt geenitekniikalla vähentää, tekemällä noin sen siemenistä turvallista rehua.

Jo ennen kuin puuvillan siemenistä tehdään - geeniteknikalla - ihmiselle kelvollista syötävää. Eräät eläimethän kykenevät niitä jo nyt syömään.
« Last Edit: 29.04.17 - klo:08:38 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25479
    • View Profile
    • Email
Vs: Miksi GM on hyvä asia?
« Reply #174 on: 29.04.17 - klo:08:33 »
Tällainenkin mahdollisuus on nyt löydetty, riisin kukinta-aikaa ja siten sadon kypsymis- ja korjuuaikaa, pystytään säätelemään:

Farmers could control rice harvest timing with strain that flowers after fungicide application

Tuota viljelijä voi sitten käyttää työssään erityisesti säätilan vaihteluihin sopeutumiseen. Tuossa niksissä käytetty torjunta-aine on lisäksi itsessään hyödyllinen ja yleisesti käytetty, joten siitä ei tule lisäkustannuksia.
« Last Edit: 29.04.17 - klo:14:26 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25479
    • View Profile
    • Email
Vs: Miksi GM on hyvä asia?
« Reply #175 on: 05.05.17 - klo:03:45 »
Tuolla toisaalla tuli jo esille uutinen, että muuntogeenisten kasvien viljelyalan kasvu maailmassa on pysähtynyt, ja ala jopa pienentynyt noin prosentilla vuodesta 2014 vuoteen 2015. Jatketaan keskustelua siitä asiasta täällä.

Siellä jo tarjosin selitykseksi sitä, että raskas lupabyrokratia on rajoittanut käytännön viljelyn muutamaan lajiin kuten soijaan ja maissiin. Ja niissäkin muutamaan GM-tekniikalla aikaansaatuun piirteeseen. Lähes koko tässäkin keskusteluosiossa esiintuotu mahdollisuuksien kirjo on vasta "putkessa", eli odottaa käytäntöön ottamistaan.

ISAAA esittää myös erilaisia syitä tälle suhteelliselle stagnaatiolle asiassa, linkkaan tässä sen etusivulle, artikkeleita siellä on useita:

http://www.isaaa.org

Huomattava tietysti on, että kyse ei ole mistään katastrofista, jos viljelypinta-ala vähenee prosentin verran. Yhä vielä GMO on hyvä asia 179,7 miljoonan hehtaarin viljelijöille! ISAAA:n raportissa on myös mukana tietoja uusista aluevaltauksistakin asiassa.

ISAAA:n uuden vuoden 2016 lopun tilanteesta kertovan raportin mukaan GMO-viljelyala on palannut kasvu-uralle, sitä on nyt 185,1 miljoonaa hehtaaria. Raportista on saatavissa useita, laajuudeltaan vaihtelevia versioita tuolta sivulta, pdf-muodossa.

Mutta tuo keskittyminen vain muutamaan lajiin ei kuitenkaan ole vielä muuttunut. Maissin, soijan, puuvillan ja rapsin ohella ryhmässä muut on yhä vain 1%, vaikka, kuten edellä selviää, lupauksia, uusia sovelluksia on odottamassa pilvin pimein.

Ainoa merkittävä muutos tuossa suhteessa oli, että soijapapu oli ajanut maissin ohi merkittävimpänä muuntogeenisenä kasvina. Mutta sehän onkin tärkein GMO-kasvi myös Euroopassa - vaikkei sitä täällä viljellä aarillakaan!

Tässä tilanne myös näin päin:

Quote
Biotech soybean varieties accounted for 50% of global biotech crop area. Based on global area for individual crops, 78% of soybean, 64% of cotton, 26% of maize and 24% of canola planted in the world were biotech varieties.
« Last Edit: 05.05.17 - klo:06:08 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25479
    • View Profile
    • Email
Vs: Miksi GM on hyvä asia?
« Reply #176 on: 08.05.17 - klo:18:20 »
Tässä tämä helpommin ladattavissa muodossa:

ISAAA Brief 52-2016: Executive Summary

Saa nyt nähdä, tuleeko siitä Suomen valtamediaan, Reuters kyllä asian julkaisi.
« Last Edit: 08.05.17 - klo:18:24 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25479
    • View Profile
    • Email
Vs: Miksi GM on hyvä asia?
« Reply #177 on: 16.05.17 - klo:03:37 »
Maaseudun Tulevaisuus kertoi tämän myönteisen näkökulman geenimuuntelusta:

Mehiläinen-lehti: Geenimuuntelu voi hyödyttää mehiläisiä

Tietysti "biotieteen tohtori ja mehiläistarhaaja" Lauri Reuterilla ei voi olla varsinaista kokemusta asiassa, koska ainoa hyväksytty viljelylaji EU:ssa on se yksi maissi, ja maissihan ei Suomessa kasva. *)

Sen sijaan MT - eikä kyllä muukaan suomalainen valtamedia - ei vielä kertonut, että muuntogeeninen viljelyala maailmassa kääntyi taas kasvuun. Se tosin kertoi sen kasvun hetkellisestä pysähtymisestäkin v. 2015 vasta viime vuoden loppupuolella.

______________

*) tuossa saatoin olla hiukan väärässä:

Auringonkeltainen maissi todellakin kasvaa Suomessa

Mutta sen viljely on jokatapauksessa vähäistä. Ja luultavasti tässä olen oikeassa, jos sanon, että muuntogeenisen maissin viljely on olematonta. Sitäpaitsi maissi on tuulipölytteinen kasvi???
« Last Edit: 16.05.17 - klo:10:54 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25479
    • View Profile
    • Email
Vs: Miksi GM on hyvä asia?
« Reply #178 on: 17.05.17 - klo:04:58 »
Tässä IPS-artikkelissa ...

Genetically Engineered Disappointments

... eli "Geneettisesti muokatut pettymykset" ei luomua mainita, mutta muutoin käytetään luomuväen perinteisiä argumentteja, voi sanoa jo kliseitä, muuntogeenistä viljelyä vastaan. "Monsantofobia" mukaanlukien.

Tuosta pitäisi ottaa sen keskeinen haaste vastaan: sehän väittää, etteivät sadot USA:ssa, jossa muuntogeenisiä lajikkeita käytetään, ole olennaisesti parempia kuin Euroopassa, jossa niitä ei käytetä.

Ihan ensimmäiseksi tulee mieleen, että vertailua ei voi tehdä sadoista yleensä, vaan on verrattava juuri niitä kasveja, joissa niitä lajikkeita käytetään, kuten maissia ja soijaa. Tästä ainakaan ei ihan selviä, mitä on verrattu:

Quote
Over two decades ago, Western Europe largely rejected GE crops while North America – the United States and then Canada – embraced them. More than twenty years later, US crop yield gains are not significantly higher than in Western Europe.

Ainakin mailmaennätykset maissisadoissa ovat kyllä USA:n hallussa. Mutta palataan myöhemmin asiaan.

Jos Suomen IPS päättää kääntää juuri tuon artikkelin, haasteen vastaanottaminen lienee suorastaan pakko.
« Last Edit: 17.05.17 - klo:07:29 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25479
    • View Profile
    • Email
Vs: Miksi GM on hyvä asia?
« Reply #179 on: 24.05.17 - klo:04:42 »
Tällainen ikävä sitrushedelmäpuita vaivaava tauti huanglongbing, vihertymistauti, on nyt iskenyt myös Pohjois-Amerikkaan. Se on jo levinnyt muille mantereille, Australiaa ja Eurooppaa lukuun ottamatta.

New York Timesin mukaan saattaa olla niin, että appelsiinin pelastamiseksi on lopulta turvauduttava geenitekniikkaan:

A Race to Save the Orange by Altering Its DNA

Tautia ei osata parantaa. Vastustuskykyistä lajiketta ei ole appelsiineista löytynyt, laajoista etsinnöistä huolimatta. Mutta alustavasti on huomattu, että vastustuskykyä saadaan lisättyä parilla geenillä, jotka on otettu - pinaatista.

Jos asia näin menee, tulevaisuudessa luomuappelsiinia haluava - syö omenaa.

Tässä nyt tuore suomenkielinen essee tuon kasvitaudin tilanteesta ja vaihtoehdoista, tarkastelun kohteena kyllä USA:

Meemisodan uhrit

Ja sielläkin siis - vaikka GMO-vastustus ei ole niin jyrkkää kuin Euroopassa - kuluttajien asenteet asettavat reunaehdot tiedemiesten ponnisteluille.
« Last Edit: 24.05.17 - klo:04:49 by Heikki Jokipii »