Miksi GM on hyvä asia?

[Heikki Jokipii]

Jos GMO-lajikkeet eivät vastaa odotuksia, miksi viljelijät niitä ryhtyvät käyttämään ja niissä pitäytyvät, kysyy Kevin Folta:

Kevin Folta: If GMO crops don’t meet expectations, why do so many farmers grow them?

Kirjoitus on vastine New York Timesin tuota väittäneeseen artikkeliin.

Monsanton Robert Fraley tekee vertailun maissin tuottavuuden (satotason) kehityksestä Ranskassa (jossa GMO-lajikkeita ei käytetä) ja Kanadan Ontariossa (jossa niitä käytetään):

Monsanto’s Robert Fraley: Comparing corn crops—Genetically modified in Ontario v non-GMO in France

It’s clear that the adoption of biotech traits by farmers in Ontario … correlates closely with accelerated yield improvements. Overall, yields increased from 113 bushels per acre in 1997 to 170 bushels per acre in 2015, an increase of 51 percent. In France during the same period, the increase in yields was only about 10.5 percent.

Fraley pohdiskelee sitten, voisiko tuo valtava ero johtua jostain muusta tekijästä. Ja toteaa: ei voi. Muutoin Ranskan ja Ontarion tilanne on tuona aikana ollut hyvin samankaltainen.

[Heikki Jokipii]

Tässä suomenkielellä vielä yksi selostus siitä GMO-lohesta (Tiedebasaari):

Geenimuunneltu lohi sai myyntiluvan USA:ssa

Sinänsä siitä näkyy, että asian säätely on väsyttävän tiukkaa USA:ssakin. Hyväksymisprosessiin meni 20 vuotta, ja nytkin hyväksyminen koskee vain tuon yhden firman yhtä lajiketta.

Turvallisuus on kyllä sitten taattu "vyöllä ja henskeleillä":

GMO-lohen kaupalliselle tuotannolle FDA asetti tarkat rajat. Yhdysvaltain markkinoille tuotettavaa kalaa saa kasvattaa vain kahdessa sisämaan laitoksessa, Kanadassa ja Panamassa. Suljettujen vesikiertojen sekä vesistöistä eristettyjen sisämaa-altaiden ansiosta pelko geenimuunnellun lohen karkaamisesta luonnonvesiin on viraston asiantuntijoiden mukaan mitättömän pieni. Pelko muunneltujen geenien leviämisestä luonnonkaloihin – ja samalla uusien, arvaamattomien muunnosten kehittymisestä on estetty myös siten, että altaissa kasvatetaan vain steriilejä naaraslohia. Joten luonnonvesiin päässyt geenimuunneltu lohi ei pystyisi lisääntymään eikä siten voisi vaikuttaa haitallisesti luonnonkalojen perimään.

Jotenkin tuntuisi järkevämmältä lainsäädännöltä, että joku muukin saisi saman oikeuden, jos tekisi samantasoiset turvatoimet?

GLP on julkaissut pitkähkön tarinan tästä lohesta. Jossa artikkelissa käsitellään myös tätä raskasta lupabyrokratiaa:

GMOs’ innovation crisis: AquaBounty salmon’s 20-year odyssey through nets of regulations

Mutta myös muuta, tämän keksinnön tai innovaation hyötyjä ja mahdollisuuksia.

[Heikki Jokipii]

On asiasta muutama uutinen, joissa taudin nimeä ei mainita:
http://www.uusisuomi.fi/tiede-ja-ymparisto/61041-mystinen-tauti-vaivaa-appelsiineja-pinaatin-geeneista-etsitaan-apua

Nyt asiassa ollaan jo näin pitkällä:

EPA approves field trials of disease-resistant GMO citrus trees

Eli tuolle vihertymistaudile vastustuskykyisien GMO-lajikkeiden koeviljelmille on jo saatu lupa. Mutta kuten uutisesta selviää, hitaasti nämä asiat etenevät Amerikassakin: ennenkuin nuo lajikkeet ovat tuotantokäytössä, menee vähintään 3 vuotta mutta todennäköisemmin 5 - 7.

Antaisiko asia aihetta meille epätavallisen kehotukseen: maistakaa ihmeessä kerran luomuappelsiineja! Jotta voitte joskus lapsenlapsienne ihmetteleville korville kertoa niin tehneenne ... jos tuon taudin eteneminen äityy hyvinkin pahaksi.

[Heikki Jokipii]

Tällaista lennätetään, että itse fotosynteesiin olisi kyetty vaikuttamaan näin:

Could genetic tinkering with plant photosynthesis increase global food supply

Using genetic engineering techniques to alter photosynthesis, they increased the productivity of a test plant — tobacco — by as much as 20 percent, they said [Nov. 17] in a study published by the journal Science.

Tuostahan ihan itsestään syntyy vastustajille argumentti:  tupakka on epäterveellistä! Kyse on selvästi tupakkayntiöiden kähminnästä! 

[Heikki Jokipii]

Ensimmäistä kertaa nyt suunnitellaan geenitekniikaan hyödyntämistä luonnonympäristön ennallistamisessa. USA:n itärannikolla on sienitauti hävittänyt laajoja alueita kastanjoja, ja sinne aiotaan istuttaa saman puulajin tuota sientä kestäviä GMO-variantteja:

Genetic engineering could help restore endangered trees and boost natural ecosystems

Suunnitelmasta on vasta kyse, ja asia edellyttää USA:ssakin vielä lupabyrokratian läpäisemista, mutta joka tapauksessa tuossa on nyt aivan uudentyyppinen tapaus siitä, milla tavoilla "GM on hyvä asia?"

[Heikki Jokipii]

Katsokaapa tätä:

The genetic innovation that kept the world from starving (no, it’s not GMOs)

Eli: geneettinen innovaatio, joka pelasti maailman nälkiintymiseltä (ei, kyse ei ole GMO:ista)

En nyt paljasta heti tässä, mistä oli kyse. Mutta muistutan kannastamme: sodassa nälkää vastaan ovat kaikki keinot luvallisia, ja kaikkia pitää myös käyttää.

Ja tässä huikea tulos siltä "rintamalta":

Xinhua: "Superriisi" lyönyt maailmanennätyksiä Kiinassa

Hybridiriisistä on saatu tänä vuonna ennätyksellinen 23 tonnin hehtaarisato, Kiinan valtion uutistoimisto kertoo. Keskimääräinen sato on 6,5 tonnia hehtaarilta.

Onkohan tuon saavutuksen takana GMO-tekniikkakin? Vaikkei siitä tuossa mainita? Mutta joka tapauksessa suurenmoinen saavutus!

_________________

Afrikassakaan ei ole oltu toimettomia, ja sielläkin on satsattu hybridilajikkeisiin ...

Scientists hope new varieties can start Africa rice revolution

... mutta tuosta (tuoreesta, Mon Aug 29, 2016) uutisesta löydämme myös tämän vertailutiedon:

Currently, the average yield of inbred rice varieties in sub-Saharan Africa is 2.3 tonnes per hectare.

Eli tuo kiinalainen ennätyssato oli kymmenkertainen nykyisiin (perinteisillä lajikkeilla aikaansaatuihin) Saharan eteläpuolisen Afrikan keskimääräisiin riisisatoihin nähden! Eli nyt olisi sama asetelma Kiinan ja riisin kanssa kuin on jo ollut USA:n ja (sen varmasti geneettisesti muunnellun, mutta myös hybridin) maissin kanssa: Afrikan satotasojen suhde maailmassa saatuihin huippusatoihin nähden noin sama.

[Heikki Jokipii]

Tämä puheenvuoro taas kallisti vaakaa tuon GMO-kalanrehun puolelle: [...]

Tämä puheenvuoro tai keksintö taas saattoi kallistaa vaakaa tavanomaiselle puolelle:

Research team makes breakthrough toward fish-free aquaculture feed

Siinä oli löydetty eräs jo olemassa oleva mikrolevä, joka korvaisi täysin kalaöljyn (eli rehukalojen) käytön erään hyvin tärkeän viljellyn kalan, niilintilapian, ruokinnassa. Ja tärkeät ja/tai halutut omega 3:t säilyisivät syödyssä kalassa, eli siinä tilapiassa.

(Sitten jutussa on kyllä spekulaatiota siitä, miten tätä mikrolevää voisi viljellä luomuna - oikeastaan turhanaikaista, mutta joka tapauksessa se on ihan toinen juttu. Vai onko se ihan? Onko näiden tutkijoiden motivaationa jopa ollut kehittää asiassa luomuvaihtoehto, noiden GMO-ratkaisujen "uhatessa"?)

Minnepäin tuo vaaka sitten kallistuukaan, tämä ratkaisu tuskin on kestävä, eikä tämä voivottelu viisautta:

Kuluttaja-lehti: Lohen terveysvaikutukset eivät ole enää ennallaan

Omega-3-rasvahappojen vähentyminen johtuu kasvatetulle lohelle syötetystä rehusta.

Aiemmin kaloja on ruokittu kalajauholla ja -öljyllä, mutta ylikalastuksen aiheuttama rehukalojen määrän laskeminen on nostanut näiden raaka-aineiden hintaa huomattavasti. Kustannussyistä kalanrehun sisältämää kalaa on korvattu kasviproteiineilla kuten soijalla sekä kasviöljyillä, useimmiten rypsiöljyllä.

- Kala on sitä, mitä se syö, Kuluttaja toteaa. Vaikka rypsiöljyllä ruokitussa lohessa onkin hyvää rasvaa, se sisältää silti vähemmän EPA- ja DHA-rasvahappoja kuin kalalla ruokittu.

Syy onkin tuossa lihavoimani. Eikä väestöltään kasvavassa maailmassamme siitä asiasta, syystä päästä eroon. Tämä niksi auttaa tietysti vähän ...

Rasvahappojen määrän nostamiseksi Luke, muut tutkimuslaitokset ja kala-alan yritykset ovat yhdessä tutkineet uutta menetelmää. Siinä kirjolohille syötetään pääasiassa nykyisenlaista rehua, joka vaihdetaan kalapitoisempaan muutama kuukausi ennen kalojen perkaamista. Tämä nostaa kalan sisältämien EPA- ja DHA-rasvahappojen määrää.

Noin puolet Suomessa kasvatetusta kirjolohesta ruokitaan tällaisella menetelmällä.

... mutta vähänkään pitemmällä tähtäimellä kaloille syötetty kala täytyy korvata jollakin muulla rehulla. Oli se sitten GMO:ta tai ei.

WWF on tässä oikeilla jäljillä ...

WWF: Kalaoppaan suositukset ovat perusteltuja

Norjalaisen kassilohen ekologinen jalanjälki tunnetaan WWF:ssä tarkkaan. Kasvatettua lohta tulee välttää, koska sen viljelyssä kuluu enemmän kalaa rehuna kuin mitä itse viljely tuottaa.

... mutta ei taas siinä, kuinka se suositti Iltalehden paperiversiossa (kassilohta koskevassa jutussa) vaihtoehdoksi - luonnonlohta. Koska sen "viljelyssä" kuluu yhtä paljon tai enemmän kalaa. WWF tuossa ainakin tarkasteli asiaa kovasti vain rikkaan suomalaisen näkökulmasta. Vähän samaan tapaan kuinka se yhä puolustaa luomuviljelyä. Kun jokin on niin luonnollista, niin täytyyhän sen olla luonnolle hyväksi?

***

Vielä taitaisi Suomenkin WWF "iloisesti" liittyä tähän kampanjaan:

Activist journalists, NGOs disinformation campaign against approved, fast-growing GMO salmon

Vaikka tuo GMO-lohilajike ja sen viljelytapa ratkaisisi osan kassilohen ongelmista. Tuota rehuongelmaa se ei kyllä itsessään ratkaise.

[Heikki Jokipii]

Tämän uutisen mukaan Afrikassa on saatu hyviä kokemuksia, ilmeisesti myös taloudellisesti arvioituna, typpeä tehokkaasti käyttävästä GMO-riisistä.

Nitrogen-efficient GMO rice uses less fertilizer, improves yields

Varsinaiseen tieteelliseen artikkeliin ei tuosta (lyhennelmä)uutisesta tarjottua linkkiä käyttämällä pääse ("forbidden"), mutta toivokaamme, että sille asialle tehdään jotakin. *)

Se, että juuri satuimme kertomaan myös riisistä, Kolumbiassa, tässä uutisessamme, on silkka yhteensattuma.

Mutta riisin jalostuksessa näyttää todella nyt tapahtuvan, ks. myös edellä 30.11.16.

_______________

*) Oliskohan se artikkeli kuitenkin tämä (pdf):

http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/pbi.12675/pdf

[Heikki Jokipii]

Tässä lyhyehkö artikkeli siitä, miten GMO-tekniikka voi auttaa kasvavan maailmamme ruokkimisessa ...

How GM crops can help us to feed a fast-growing world

... jossa on kuitenkin runsaasti linkkejä jatkotietoihin. Tässä artikkelin väliotsikot suomeksi:

- vastustuskyky taudeille
- fotosynteesin parantaminen
- ravitsevuuden parantaminen

[Heikki Jokipii]

Monenlaista hyötyä olisi saatavissa geenitekniikasta myös viininviljelyssä, mm. taudinkestävyyttä:

Are we ready for genetically modified wine?

Artikkelin mukaan esteenä tähän eivät niinkään ole GMO-vastaiset aktivistit kuin alalla vallitseva yleinen konservatiivisuus.

Jos GMO-viinejä kuitenkin tulisi markkinoille, olisiko meidän Alkomme yhtä innokas tuomaan niitä maahan kuin nyt luomuviinejä?

[Jarrumies]

Tässä Reuterin uusin:
http://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/02/24/nakokulma-gm-vapautta-myydaan-tunteella-400-gramman-erissa

Katsokaa myös kommenttiosasto. Ja kommentoikaa sen kommenttiosastossa ja täällä.

[Heikki Jokipii]

Menee kuin vesi hanhen selästä. Juuri kun Reuter on esittänyt vaatimuksen ...

Jos nyt nousi syke, muista jako kolmeen. Glyfosaatti ja Monsanto eivät liity suoraan jalostuksessa käytettävään teknologiaan. Kritiikille on paikkansa, mutta se ei liity geenitekniikkaan.

... niin ensimmäinen kommentti siellä on:

Ei GMO-roskan mainostamista verovaroin

Lähettänyt 24.02.2017 - 19:21 käyttäjä Journalisti (ei varmistettu)
Ylen pitäisi edes yrittää olla puolueeton, eikä suurteollisuuden mainoskanava.

Kukaan ei tietysti tätäkään juttua tarkistanut? Kuinka kauan tätä hömppää jatketaan?

[Heikki Jokipii]

Riisiä voitaisiin modifioida siten, ettei maaperässä oleva arsenikki siirry syötävään riisiin:

Rice plants could be genetically tweaked to tame arsenic found in soil, reducing risk for humans

Mikä tietysti lisäisi sen turvallisuutta ihmiselle.

Tällainen mahdollinen mekanismi tai hyöty ei tainnut olla mukana alkuperäisessä listassani 20.09.08.

[Heikki Jokipii]

Onko tämä jo tieto siitä, että kaivattu läpimurto (ks. edellä) on tehty:

Grain traders prepping fish oil substitutes for aquaculture, health fads

Vegetable oil made from canola is high in Omega-3s, and Cargill teamed up in November with chemical company BASF SE to develop a canola type by 2020 that it will use to make oils for fish food. The new canola is genetically engineered to make long chain omega-3 fatty acids by introducing genes from algae in the ocean, another source of the fats.

Eli GMO-rapsi olisi se, josta saataisiin oivallista kalanrehua? Tai siis terveellistä "kalaöljyä" jopa suoraan ihmisen käyttöön?

[Heikki Jokipii]

Jos tuo on onnistuminen, periaatteellisella ja tieteellisellä tasolla, ei asia ole sillä selvä. Artikkeli mainitsee jo täälläkin esillä olleen Norjan:

The fish oil alternatives come with their own challenges. Algae oil is expensive to produce, and the canola and soybean varieties used to make oils rich in Omega-3s are genetically modified. That can be a sensitive issue, for example in Norway, which is the world's biggest salmon producer and has tough restrictions on genetically modified foods.

Vaikka siis Norja on ollut periaattessa kiinnostunut "vegaanivaihtoehdosta" lohiensa ruokinnassa, muuntogeeninen ratkaisu voi sille olla vielä liikaa.  Eikä siis meilläkään ole  kovin pian odotettavissa niin ruokittua kalaa. Tuon keksinnön käyttöönotto USA:ssakin näyttää alkavan aikaisintaan v.  2020.

Sitä ei ehkä tarvitse odottaa niin kauan, että kauppoihin alkaa ilmestyä lappuja:  "GMO-vapaata kalaa"! 

Tuon keksinnön pidemmän aikavälin ja suuremman merkityksen näen ennen kaikkea kehitysmaiden sisämaan valtioiden ravitsemuksen parantamisessa: tapahtuu kalanviljelyaltaissa, ja ruokinta ei edellytä vesistöjä. Mutta sekin ilmeisesti edellyttää kehittyneiden maiden politiikan muutosta.

PS. Ellei veganismi olisi niin usein yhteydessä luomuaatteeseen, tuon luulisi olevan hyvä uutinen vegaaneillekin. Tarpeelliset pitkäketjuiset omega 3 -rasvahapot voisi saada kasviksistakin, ja siis paljon halvemmalla kuin erilaisista levätuotteista (jotka netin tietojen mukaan ovat pahanmakuisiakin?)