Miksi GM on hyvä asia?

[Heikki Jokipii]

Tekniikan kehityksen tässä vaiheessa on toisaalta näin (otsikko) ...

Geenimuunneltu siemen voi pelastaa sadon huonona viljelykautena

... mutta sitten toisaalta näin:

Köyhät maat voivat saada apua ruokapulaan geenimuunnelluista kasvilajikkeista. Gm-kasvien viljely ei ole kuitenkaan ongelmatonta.

Helsingin yliopiston kasvibiotekniikan professorin Teemu Teeren mukaan virustautien ehkäisy on suurin apu, jonka gm-kasvit voivat antaa köyhille maille.

Afrikan maista muun muassa Ugandassa ja Keniassa viljellään geenimuunneltua, kuivuutta kestävää maissia. Teeren mukaan kuivuutta kestävä gm-maissi voi taata hyvän sadon huonoissa viljelyolosuhteissa. Viljelijä ottaa kuitenkin riskin valitessaan gm-lajikkeen.

– Gm-maissi käyttää osan voimavaroistaan kuivuuteen varautumiseen, joten hyvänä viljelykautena se tuottaa vähemmän kuin perinteinen lajike, Teeri sanoo.

Tuossa ongelmassa kuitenkin auttavat paremmat sääennustukset ja vakuutukset. Kunnes geenitekniikalla kehitetään lajikkeita, jotka toimivat hyvin myös sateisina vuosina (niitä on jo "tutkimusputkessa"!).

Tätä (ilmeisesti toimittajan lisäämää) vastaväitettä en sen sijaan pidä arvossa:

Tällä hetkellä käytössä olevat gm-lajikkeet on suunniteltu ensisijaisesti viljelyalueille, joissa käytetään paljon lannoitteita ja kasvinsuojeluaineita. Köyhissä maissa viljelyyn ei voi tehdä runsasta rahallista satsausta ja peltoa hoidetaan eri tavoin kuin vauraissa maissa. Tämän vuoksi gm-lajike ei yleensä sovellu köyhien maiden oloihin ja voi tulla viljelijälle kalliiksi.

Siinä "tuoksuu" se "luomuinen" ideologia, että kun asiat ovat noin, ne pitää jättääkin sellaisiksi. Peltoa todellakin hoidetaan köyhissä maissa "eri tavoin" - ja juuri siksi sadot jäävät alhaisiksi, ja juuri siksi maat köyhiksi! Kun pellot eivät tiedä, missä maassa ne sijaitsevat, nille voi tehdä "runsaan rahallisen satsauksen", köyhässäkin maassa, ja pellot vastaavat kiltisti.

***

Tämä huomio pitää tuosta poimia erikseen:

Monet EU-maat ovat kieltäneet gm-kasvien viljelyn. [Leena] Mannonen sanoo, että kielteisen suhtautumisen syy liittyy usein joko poliittisiin valintoihin tai kansalaisten varovaisuuteen geenitekniikkaa kohtaan. Hänen mielestään teknokemian tuotteet, kuten polttoaineet ja tekstiilit, ovat ihmisille persoonattomia. Niissä hyväksytään teknologioiden käyttö, mutta ruoka herättää ihmiset väittelemään.

– Meillä kaikilla on hyvin läheinen ja suorastaan tunteenomainen suhde ruokaamme, Mannonen sanoo.

Näin on. Ja lisäksi jotkut tienaavat siitä, että he kaikin tavoin vielä yrittävät lietsoa tuota tunteenomaista suhtautumista. Hyvin syöneiden ja maataloudesta hyvin vieraantuneiden eurooppalaisten kohdalla se on vielä hyvin helppoa. Eikä heille tässä yhteydessä välttämättä tule Afrikka edes mieleen. Ei, vaan he kaiken lisäksi kuvittelevat syövänsä "eettisesti"! (Tai näin heille ainakin vakuutetaan ...)

[Heikki Jokipii]

Entäpä jos GMO:ista kokonaan USA:ssa luovuttaisiin?

Eliminating GMOs would take toll on environment, economies

Tällaista tämän tutkimuksen mukaan tapahtuisi:

- ruoan hinta nousisi
- kasvihuonepäästöt lisääntyisivät
- metsä- ja laidunmaat merkittävästi vähenisivät

Poliittisesta logiikasta:

"Some of the same groups that oppose GMOs want to reduce greenhouse gas emissions to reduce the potential for global warming," Tyner said. "The result we get is that you can't have it both ways. If you want to reduce greenhouse gas emissions in agriculture, an important tool to do that is with GMO traits."

EU:ssa sama tutkimus täytyisi tietysti tehdä toisin päin, so. tutkia, mitä tapahtuisi jos GMO:t otettaisiin käyttöön. Mutta jo nyt voisi tutkia, mitä todella tapahtuisi, jos tehoviljelystä luovuttaisiin siinä määrin, mitä on ehdotettu, so. siirryttäisiin 20-50-100%:sesti luomuun. Ks.

Miksi juuri ruoan kohdalla on sallittu mieletön utopismi?

[Heikki Jokipii]

Mitä hyötyä voisi geenitekniikasta olla Suomen maataloudelle? Tästä uutisesta Intiasta voisi löytyä ehdotus:

Amid increasing legume demand, India looks to transgenic varieties to increase production

The new versions of pulses being developed at the Kanpur-based institute include reduction of crop duration of moongbean from 75 to 55 days, lentil from 140 to 120 days and chickpea from 135 to 100 days.

Eli mungopavun, linssin ja kikherneen kasvuaikoja on pystytty GMO-versioilla huomattavasti lyhentämään. Ainakin linssiä on Suomessa yritetty viljellä, mutta Wikipedian mukaan huonoin tuloksin. Auttaisiko nyt tuo variantti siinä? Nuo variantit? Tarvetta ja halua erilaisten hernekasvien viljelyyn selvästi on esiintynyt, mm.  kasvisyöntiaatteen suosion kasvun takia (proteiinit!).

***

Tämän artikkelin mukaan mm. vanha tuttavamme Jukka Lassila on luomutilallaan yrittänyt viljellä linssejä ja kikherneitä. Hänelle eivät tietysti nuo intialaiset lajikkeet käy, mutta näin esimerkkinä, muuten. Siellähän on Lassilan näkemys asiasta:

Ensi alkuun ajatus linssien, soijan, kikherneiden, amarantin ja kvinoan viljelystä Suomessa kuulostaa yllättävältä, mutta näitäkin tilalla on kokeiltu, samoin auringonkukkaa ja öljyunikkoa öljykasveina. Jukka Lassila totesi, että linssien, soijan ym. viljely Suomen ilmastossa on vain lajikekysymys. Nykyiset lajikkeet ovat täällä menestymisensä äärirajoilla, mutta jalostamisella kasveista saataisiin lajikkeita, jotka tuottavat satoa lyhyemmässä kasvukaudessa.

[Heikki Jokipii]

Tuolla toisaalla tuli jo esille uutinen, että muuntogeenisten kasvien viljelyalan kasvu maailmassa on pysähtynyt, ja ala jopa pienentynyt noin prosentilla vuodesta 2014 vuoteen 2015. Jatketaan keskustelua siitä asiasta täällä.

Siellä jo tarjosin selitykseksi sitä, että raskas lupabyrokratia on rajoittanut käytännön viljelyn muutamaan lajiin kuten soijaan ja maissiin. Ja niissäkin muutamaan GM-tekniikalla aikaansaatuun piirteeseen. Lähes koko tässäkin keskusteluosiossa esiintuotu mahdollisuuksien kirjo on vasta "putkessa", eli odottaa käytäntöön ottamistaan.

ISAAA esittää myös erilaisia syitä tälle suhteelliselle stagnaatiolle asiassa, linkkaan tässä sen etusivulle, artikkeleita siellä on useita:

http://www.isaaa.org

Huomattava tietysti on, että kyse ei ole mistään katastrofista, jos viljelypinta-ala vähenee prosentin verran. Yhä vielä GMO on hyvä asia 179,7 miljoonan hehtaarin viljelijöille! ISAAA:n raportissa on myös mukana tietoja uusista aluevaltauksistakin asiassa.

[Heikki Jokipii]

Mutta kyllä lajikkeita kuitenkin tasaiseen tahtiin hyväksytään. Tässäkin on kyllä kyse maissista, mutta tapaus on mielenkiintoinen siitä ...

Argentina approves new GMO corn with four traits for insect, pesticide resistance

... että siinä on samaan lajikkeeseen yhdistetty 4 uutta ominaisuutta: vastustuskyky kolmea tuhohyönteistä vastaan plus glyfosaatinkestävyys.

Tuon lajikkeen muuten kehitti  DuPont Pioneer Argentina, joten sitä ei tulla valmistamaan Monsanton Malvinasin siementehtaalla, vaikka se tehdas joskus valmistuisikin. 

[Heikki Jokipii]

Tämä artikkeli Keniasta kertoo ...

GM maize will double yields, says researcher

... että siellä eräälle hyönteistuholaiselle vastustuskykyinen (ja myös vesitehokas) maissilajike tuplaisi sadot, 1,6 tonnista hehtaarilta 3,7:ään, paikallisten tiedemiesten mukaan. Rahallinen säästö on 7,4 miljardia Kenian shillinkiä, netin erään konvertterin mukaan n. 62 miljoonaa euroa, joka vuosi.

Varmaankin tuo satotaso voitaisiin saavuttaa myös torjunta-aineiden avulla, mutta luulen, että tuo hyöty eli säästö on laskettu juuri siitä, paljonko torjunta-ainekustannuksissa säästetään.

Nyt sitten nämä tiedemiehet vain odottavat, että Kenian GMO-kielto kumottaisiin. Se tapahtuu n. 18 kuukaudessa. Asian vireilläolostahan olemme jo kertoneet toisaalla.

***

Nyt sitten odottamaan, koska IPS julkaisee tämän uutisen.  (Ja sitten maailma.net, Kansan Uutiset ja Demokraatti.)

Nyt sitten tuon hankkeen aikataulu on varmistunut ja täsmentynyt:

GMO maize expected to be commercialized in Kenya in 2018

Eli pari vuotta vielä menee, ennenkuin ko. maissi on käytössä. Mutta nyt jo voinee olla varma, että se tulee käyttöön. Eli läpi meni, niinkuin tiedemiehet siellä toivoivat.

[Heikki Jokipii]

Perunan rutonkestävyyden salaisuuden jäljillä ollaan yhä paremmin. Asiaan liittyy uusi löytö ruttoa kestävästä villistä perunan sukulaislajista:

New technique accelerates isolation of potato late blight resistance genes

Asiaa aiotaan kehittää eteenpäin tällaisella teknologialla:

Single molecule real time sequencing

Luokitellaanko tuo sitten geenieditoinniksi, vai varsinaiseksi GMO-tekniikaksi, en osaa sanoa. Ensimmäisessä artikkelissa perustellaan, miten valtavan suuri merkitys rutonkestävyydellä olisi.

Tuon rutonkestävän perunan osalta on nyt hiukan ihmeteltävä. Eikö läpimurto asiassa ole jo vuosia sitten kerrottu tehdyksi. Ja enää olisi ollut kyse byrokratiasta, luvista? Mekin olemme uutisoineet täällä asiaa juuri niin. Tuosta uutisesta tulee kuitenkin kuva, että asian kehittelytyö on vielä kesken?

Onko ollut kyse niin hienosta "karhusta", ettei ole ollut malttia olla kertomatta "peijaisista", vaikkei sitä ihan oikeasti olllut vielä kaadettukaan? Tietysti voi olla myös niin, että asiaan on kilpailevia ratkaisuja, teholtaan erilaisia? Jokin ratkaisu olisi olemassa, mutta vaikkapa tuo tuossa artikkelissa oleva olisi sitä parempi?

[Heikki Jokipii]

Tässä The Hindu -lehden mielipidekirjoituksessa tri M. Mahadevappa väittää, että jos gmo-kenttäkokeet olisi sallittu, Intialla olisi jo käytössään kuivuudenkestävät lajikkeet:

‘Allow field testing of genetically modified crops’

***

Ottipa hän kantaa Intiassakin esiintyvään luomuinnostukseenkin (joka kyllä myös liittyy siihen, että GMO-lajikkeiden osalta on toimittu kuten on toimittu):

Dr. Mahadevappa, who is also former Vice-Chancellor of UAS Dharwad, took a dig at the emphasis on organic farming. “Agriculture is nothing but organic farming. Along with it, we have to adopt new technologies to get a better yield. Nowadays, some people are getting undue publicity in the name of organic farming,” he said.

Further, he said, before the green revolution in the country, food production was only 45 lakh tonnes. “If the production had not increased, it would have been difficult to get even one meal a week,” he stressed.

Ellei ruoan tuotanto olisi kasvanut, ellei Vihreää vallankumousta olisi olut, olisi Intiassa vaikea saada edes yhtä ateriaa viikossa.

(Aavistus minulla on siitäkin, ketä erityisesti hän tarkoittaa, kun hän puhuu ihmisistä, jotka ovat saaneet ansaitsematonta julkisuutta luomuviljelyn nimissä.)

(Lakh = 100 000, intialainen erikoisuus lukujen ilmaisemisessa)

[Heikki Jokipii]

Myös Ugandassa on nyt meneillään kova poliittinen taistelu siitä, saadaanko GMO-kasvien viljelyn mahdollistava, jo 3 vuotta jäissä ollut laki, lopulta voimaan, nyt istuvan parlamentin aikana:

D-Day approaches for Uganda’s Biosafety law, which could pave way for GMO crops

Artikkelissa on vaikuttava, 9-kohtainen lista GMO-sovelluksista, jotka siellä hyväksyntäänsä odottavat.  Ne ovat ainakin osittain ugandalaisten tiedemiesten kehittämiä. Myös alan opiskelijat tukevat lain hyväksymistä, ja tuovat esiin, että muutoin heidän opintoponnistuksensa valuvat hukkaan. Artikkelin mukaan nuorisojohtajat tukevat heitä. Ja lain hyväksymistä kannattavat myös maanviljelijät. On siellä sitten kyllä myös NGO:ita, jotka sitä vastustavatkin.

[Heikki Jokipii]

Tuolla toisaalla tuli jo esille uutinen, että muuntogeenisten kasvien viljelyalan kasvu maailmassa on pysähtynyt, ja ala jopa pienentynyt noin prosentilla vuodesta 2014 vuoteen 2015. Jatketaan keskustelua siitä asiasta täällä.

Tässä tämä analyysi siitä, miksi gmo-viljelyalan kasvu vuonna 2015 pysähtyi ja ala vähän väheni:

Why did global GMO crop acreage decline in 2015?

Perusajatus siinä on, että niin pitikin ennemmin tai myöhemmin tapahtua. Talouden, myös maatalouden kehitys on yleensä syklistä, aaltoliikettä. GMO-viljelyalan tasainen kasvu parin vuosikymmenen aikana oli poikkeus tästä, nyt palattiin ikäänkuin normaalitilaan. Kirjoittaja lukee ISAAA:n tiedoista, trendeistä päinvastoin lupauksia uudesta noususta, erityisesti kehitysmaissa.

[Ville Aarnikko]

Suht laajan Q&A tiedotteen lisäksi Royal Societyn presidentti otti kantaa asiaan myös täällä:

https://theconversation.com/gm-crops-already-feed-much-of-the-world-today-why-not-tomorrows-generations-too-59715

Artikkelista löytyi kiinnostava linkki arvovaltaiseen sivustoon, mistä voi ladata tuoreen katsauksen mm. GM-teknologian turvallisuuteen ja ympäristöystävällisyyteen viimeisen 18 vuoden ajalta: http://nas-sites.org/ge-crops/

An extensive study conducted by the US National Academies of Sciences recently reported that there has been no evidence of ill effects linked to the consumption of any approved GM crop since the widespread commercialisation of GM products 18 years ago. It also reported that there was no conclusive evidence of environmental problems resulting from GM crops.

Paperin lataaminen on ilmaista, mutta vaatii rekisteröinnin.

[Heikki Jokipii]

Tämä puheenvuoro taas kallisti vaakaa tuon GMO-kalanrehun puolelle: [...]

Tämä puheenvuoro tai keksintö taas saattoi kallistaa vaakaa tavanomaiselle puolelle:

Research team makes breakthrough toward fish-free aquaculture feed

Siinä oli löydetty eräs jo olemassa oleva mikrolevä, joka korvaisi täysin kalaöljyn (eli rehukalojen) käytön erään hyvin tärkeän viljellyn kalan, niilintilapian, ruokinnassa. Ja tärkeät ja/tai halutut omega 3:t säilyisivät syödyssä kalassa, eli siinä tilapiassa.

(Sitten jutussa on kyllä spekulaatiota siitä, miten tätä mikrolevää voisi viljellä luomuna - oikeastaan turhanaikaista, mutta joka tapauksessa se on ihan toinen juttu. Vai onko se ihan? Onko näiden tutkijoiden motivaationa jopa ollut kehittää asiassa luomuvaihtoehto, noiden GMO-ratkaisujen "uhatessa"?)

[Heikki Jokipii]

Britit ovat kehittäneet riisilajikkeen ...

Breakthrough on GM rice will help feed the world

... joka tuon mukaan tuottaa 50% suurempia satoja - ja tarvitsee vähemmän lannoitteita. Yksityiskohtia ei tuosta osin maksumuurin takana olevasta The Times -lehden uutisesta selviä, mutta sen verran kuitenkin, että lajike pystyy käyttämään sille tarjotun typpilannoitteen paremmin hyväkseen. Jolloin sitä ei tarvitse tarjota sille niin paljon. Kiinassa on kenttäkokeet tehty.

Jos (ja ilmeisesti kun) tuo on totta, viimeistään nyt GMO:n vastustajien on nieltävä väitteensä, ettei geenitekniikalla voida satoja lisätä. 50% lisäys maailman erään keskeisen viljalajin tuotossa on suunnaton uutinen, ja suunnattoman hyvä uutinen - kun paljon pienemmilläkin tuoton lisäyksillä geenitekniikka olisi jo lunastanut lupauksensa ja paikkansa.

Koko ajan muistaen, että vaikkapa tuholaiskestävyys myös lisää satoja, eli niitä korjuun saatuja satoja. Jotka "loppupeleissä" ovat ainoat, jotka ratkaisevat!

(Lisäys 17.6.2016:) Tässä vielä vähän lisätietoa tuosta riisilajikkeesta:

Scientists Discover Protein which Boosts Rice Yield by 50 Percent

_________

Jos britit nyt äänestävät itsensä ulos EU:sta, siitä ja tuosta uutisesta tulee uutta syvyyttä ja merkitystä vanhalle anekdootille tuossa samassa lehdessä aikanaan olleesta uutisotsikosta:

"Sankka sumu Kanaalissa
Eurooppa täysin eristyksissä!"

(Vai käytettiinkö sanaa "mannermaa",  mutta idea tuli esille.)

[Heikki Jokipii]

Tämän Science Dailyn artikkelin mukaan ...

New plant engineering method could help fill demand for crucial malaria drug

... malarialääke artemisiinin tuottamisen kyky saataisiin geenitekniikan keinoin siirrettyä sitä nyt hitaasti tuottavasta kesämarunasta tupakkakasviin, joka tuottaisi sitä paljon tehokkaammin. Ongelmana on ilmeisesti ollut tämäkin:

Kasvi tuottaa tarpeeksi artemisiinia vain Kiinassa, Vietnamissa ja Myanmarissa.

Kun taas malaria jyllää lähes kaikkialla maailmassa, ainakin tietyillä leveysasteilla. Keksintö näyttää kuitenkin olevan tuore ja ehkä vähän alustavakin, tuotantoon lienee vielä pitkä matka.

Toivoa on, ettei tuohon suhtauduttaisi epäluuloisesti: lääkkeitä tuottavat GMO-kasvit kun usein saavat "armon" asian vastustajiltakin. Kuten Wikipedia-artikkelissa kerrotaan, yritystä on ollut myös lääkkeen syntetisoimiseksi (vaan onko se yhä liian kallista? Vai ollaanko siinäkin yhä riippuvaisia luonnosta saatavasta perusraaka-ainnesta?).

[Heikki Jokipii]

Tuolle artemisiinikeksinnölle oli kuitenkin heti ilmestynyt tieteellisiä epäilijöitä, kertoo GLP:

SynBio tobacco plant that produces vital malaria drug met with skepticism by scientists

Artikkelista selviää, ettei varsinaista synteettistä artemisiinia ole onnistuttu kehittämään.

Viimeinen idea siinä muuten sitten on, että asiassa kuitenkin edettäisiin geenitekniikalla: kehittämällä kesämarunasta parempi lajike!