Miksi GM on hyvä asia?

[Heikki Jokipii]

Entä geeniteknikan käyttö tähän:

Genetically engineered plastic-eating bacteria could clean up our oceans

Hiukan menee sivuun pyrkimyksestäni rajoitttua tässä triidissä maatalouden sovelluksiin. Mutta toisaalta, maataloudesta syntyy nykyisin paljon muovijätettä. 

Siitähän meillä on nämä vaikutuksen tekevät kuvat.

[Heikki Jokipii]

Jotenkin näin sitrushedelmät pelastuvat:

Gene editing poised to save Florida’s citrus crop from greening disease spread by invasive insect

Siinä konkreettinen toimenpide. Sen sijaan, että haaveilisimme toimenpiteenä ilmastonmuutoksen estämisestä.

[Heikki Jokipii]

Tällaisin kehitelmin geenimuuntelu (kuluttajille) "myydään" (ilman lainausmerkkejäkin):

Seedless blackberry: What seemed impossible with conventional breeding is now a reality

Blackberry lovers everywhere can rejoice! NC State University alumna Lauren Redpath has harvested success by helping develop the world’s first seedless blackberry.

“Everyone would love to eat a better fruit, such as a seedless berry,” says Redpath, who earned her doctoral degree in horticultural science from the College of Agriculture and Life Sciences in 2021. “I am interested in making fruit more accessible to more people. Plant gene editing makes these goals accessible and achievable on a faster timeline than conventional breeding.”

Kun siinä oli käytetty geenieditointia, periaatteessa sitä pitäisi kohta olla saatavissa EU:ssakin. Ja Suomessa.

Karhunvatukasta olikin jo edellä.

[Heikki Jokipii]

Sitä on jo edellä kosketeltu, mitä hyötyä geenitekniikasta voisi olla Suomen maataloudelle.

Visio:

Geenisakset voisivat mullistaa kotimaisen öljykasvituotannon �" ”Kaikki tarvittava on sanottu, mutta onko se mennyt perille?”

MTK:n öljy- ja valkuaiskasviverkoston puheenjohtaja Ilari Sundbergin mukaan ratkaisuja kylvöalan lisäämiseen on pohdittava rohkeasti, geeni-innovaatioista aina uusiin kasvilajeihin.
Tilaajalle

Ehkä saamme kuulla hänestä ja hänen visiostaan myöhemmin lisää.


PS. Olemme mekin tätä tuoneet näinkin esille:

Suomen on aika ryhtyä geenitekniikan soveltamiseen maataloudessa

Geenisaksien käyttö on oikeastaan epäolennainen kysymys. Mutta jos edes se asia etenee jotenkin EU:ssa, se täytyy tietysti ottaa huomioon.

[Heikki Jokipii]

GLP:n sivuilta:

Protein-packed potatoes: Startup boosts protein content from 2% to 30% to tackle global malnutrition

Lyhyestä uutisesta ei täysin selviä, millä tavalla asiaan on käytetty geenitekniikkaa. Mutta huikeasta keksinnöstä tai kehitelmästä on kyse. Asia tulee jatkossa varmaan esille myös keskustelussa kasvissyönnistä.

Vaikka täältä:

Tiesitkö tämän proteiineista? Lihasta saat hyvälaatuista proteiinia helposti ja luonnollisesti

Lihassa on luonnostaan paljon proteiinia. Lihalajista ja ruhonosasta riippuen proteiinipitoisuus on kypsentämättömässä lihassa n. 15 �" 22 g / 100 g ja kypsässä lihassa n. 19 �" 30 g / 100 g. Vähärasvaisessa tuoreessa lihassa osuus on hieman suurempi kuin rasvaisemmissa osissa. Lihassa proteiini on luonnollisessa muodossa, eikä sitä tarvitse muokata tai käsitellä mitenkään.

Näissä perunoissa olisi ihan samaan tapaan (?):

According to AgFunderNews’s reporting, while potatoes typically contain just 2% of native protein and aren’t what comes to mind when you think of a protein crop, ReaGenics has used cellular agriculture to develop spuds with 31% protein content. This could potentially rise to 40% and open up new markets for the company.

Pellolta pöytään.

[Heikki Jokipii]

MT kertoo banaanin uhkaavasta tilanteesta:

Tiesitkö: Banaani ei olekaan hedelmä ‒ maailmalla vaanii tauti, joka voi tuhota tuntemamme banaanin lopullisesti

1830-luvulla kartanon pääpuutarhuri Joseph Paxton jalosti ensimmäisen Cavendish-banaanin Mauritiukselta tuoduista kasveista. Maailmanlaajuisen läpimurtonsa Cavendishit tekivät 1950-luvulla.

Siihen asti suosituin banaanilajike oli ollut nimeltään Gros Michel, mutta kyseisen lajikkeen banaaneja alkoi ensin Panamassa ja sitten muuallakin Keski- ja Etelä-Amerikassa vaivata Panaman taudiksi nimetty sieni.

Cavendish osoittautui immuuniksi silloiselle Panaman taudille, mutta jo 1990-luvulla tauti ilmestyi uudessa muodossa riivaamaan banaanifarmeja.

Vaikka Cavendish ei suinkaan ole ainoa banaanilajike, se on länsimaissa käytännössä synonyymi sille, miltä banaanin oletetaan näyttävän ja maistuvan.

Mutta ei sitten kerro, miten geenitekniikasta on jo löytymässä tai löytynyt apu. Jonka käyttöönotto enää edellyttää EU:n byrokraattista selkeytymistä.

[Heikki Jokipii]

Tässä on se pelastus:

‘Banana apocalypse’? How disease resistant bananas can help overcome a global lack of genetic diversity

Mitään muuta keinoa en ole siihen vakuuttavasti nähnyt esitettävän. Vielä linkki alkuperäiseen artikkeliin:

Australia’s first genetically modified fruit is ripe for a taste test. Could it avert a global banana apocalypse?

Eli nyt alkoivat enemmän tai vähemmän pitkät jäähyväiset luomubanaaneille.

[Heikki Jokipii]

Kommentoimatta:

The next ‘big thing’ in genetically modified crops: Drought-tolerant and herbicide resistant wheat. Here’s what you need to know

Tai tekemättä sitä heti. Tuossa on paljon asiaa, kommentoitavaa.

[Heikki Jokipii]

Tämä tuli juuri esille toisessakin triidissä. Kyllä tältä nyt näyttää:

Scientists racing to save disease-threatened bananas see potential in genetically modified varieties

Chiquita Brands International [has] bred a new banana called the Yelloway 1 that is resistant to [Tropical Race 4 disease] and shows promise in resisting [Black Sigatoka disease].

Australian researchers also have developed a TR4-resistant genetically modified banana by inserting a gene from a wild banana plant into a Cavendish. [T]he fruit is expected to look and taste just like the original variety. But so far, the GMO fruit hasn’t been adopted by growers or retailers. Consumers are squeamish about genetically modified foods, and regions like Europe with strict GMO rules present regulatory hurdles.

“It’s just sitting there. Maybe someone overseas will want to take it up. There is a marketing issue, a legal issue, but not a technical issue,” [Andre Drenth professor and program leader for crop protection at the University of Queensland] said.

Siellä toisessa triidissä viitattiin tämän triidin aiempiin puheenvuoroihin.

[Heikki Jokipii]

Se on vehnä nyt vuorossa:

The next ‘big thing’ in genetically modified crops: Drought-tolerant and herbicide resistant wheat. Here’s what you need to know

Long delayed, the vision of genetically engineered wheat passed a major milestone this past month. The Argentine company Bioceres Crop Solutions Corp has been engineering a wheat that has been bred to be drought-tolerant and tolerant of the herbicide glufosinate. Last week the United States Department of Agriculture approved HB4 for U.S. cultivation. The Food and Drug Administration has already determined in 2022 that the variety was safe for humans to eat.

Ja tämä pöly lienee jo laskeutunut.

EU taitaa taas jäädä junasta.

[Heikki Jokipii]

Tässä artikkelissa tulee esille kasvinjalostuksen merkitys ja myös se haasteet ...

Sään ääri-ilmiöt haastavat kasvinjalostaja Borealin �" samaan aikaan rahoitus on tiukentunut TOS-maksujen vähentyessä

... myös kansainvälinen kilpailu ja alan keskittäminen. Mutta yhdestä asiasta oli päätetty täysin vaieta:

suomalainen jalostustyö on jättänyt "paletistaan" pois geenitekniikan. Näin käsitän asian olevan. Vaikka juuri sillä on tiettävästi pystytty moneenkin artikkelissa mainittuun haasteeseen muualla vastaamaan.

Nyt asia näyttää muuttuneen:

Räätälöityä raaka-ainetta elintarviketeollisuudelle �" uusi hanke vahvistaa alan kilpailukykyä ja vientimahdollisuuksia

Tutkimuksessa keskitytään kauraan ja härkäpapuun. Laadun ja elintarviketuotekohtaisen soveltuvuuden lisäksi jalostuksella voidaan vaikuttaa esimerkiksi makuun. Jalostusta varten kehitetään uusia teknologioita, kuten genomitietoa hyödyntävää genomivalintaa ja geenieditointia.

Uudet genomipohjaiset jalostusmenetelmät lyhentävät jalostukseen kuluvaa aikaa ja kustannuksia sekä mahdollistavat tiettyyn käyttötarkoitukseen räätälöityjen lajikkeiden nopeamman kehittämisen.

”Näiden menetelmien etu on nopeus ja tarkkuus verrattuna tavanomaiseen valintajalostukseen, jossa aikaikkuna voi olla jopa 10�"15 vuotta. Geenieditointi on taas lupaava uusi geenitekniikka, jolla voimme tehdä täsmäjalostusta eli vaikuttaa tarkasti valikoituihin ominaisuuksiin”, Viitala kertoo. 

(lihav. HJ)

[Heikki Jokipii]

Tässä artikkelissa tulee esille kasvinjalostuksen merkitys ja myös se haasteet ...

Sään ääri-ilmiöt haastavat kasvinjalostaja Borealin �" samaan aikaan rahoitus on tiukentunut TOS-maksujen vähentyessä

... myös kansainvälinen kilpailu ja alan keskittäminen. Mutta yhdestä asiasta oli päätetty täysin vaieta:

suomalainen jalostustyö on jättänyt "paletistaan" pois geenitekniikan. Näin käsitän asian olevan. Vaikka juuri sillä on tiettävästi pystytty moneenkin artikkelissa mainittuun haasteeseen muualla vastaamaan.

Nyt asia näyttää muuttuneen:

Räätälöityä raaka-ainetta elintarviketeollisuudelle �" uusi hanke vahvistaa alan kilpailukykyä ja vientimahdollisuuksia

Tutkimuksessa keskitytään kauraan ja härkäpapuun. Laadun ja elintarviketuotekohtaisen soveltuvuuden lisäksi jalostuksella voidaan vaikuttaa esimerkiksi makuun. Jalostusta varten kehitetään uusia teknologioita, kuten genomitietoa hyödyntävää genomivalintaa ja geenieditointia.

Uudet genomipohjaiset jalostusmenetelmät lyhentävät jalostukseen kuluvaa aikaa ja kustannuksia sekä mahdollistavat tiettyyn käyttötarkoitukseen räätälöityjen lajikkeiden nopeamman kehittämisen.

”Näiden menetelmien etu on nopeus ja tarkkuus verrattuna tavanomaiseen valintajalostukseen, jossa aikaikkuna voi olla jopa 10�"15 vuotta. Geenieditointi on taas lupaava uusi geenitekniikka, jolla voimme tehdä täsmäjalostusta eli vaikuttaa tarkasti valikoituihin ominaisuuksiin”, Viitala kertoo. 

(lihav. HJ)

[Heikki Jokipii]

MT:

Metsämansikka tietää, mitä tehdä pakkasella �" tiedelöytö voisi hyödyttää maataloutta

Saksalaisen yliopiston tutkijat selvittivät geenit ja mekanismit, joiden ansiosta metsämansikka sietää pakkasta.
TILAAJALLE

Minä aavistelen, ettei tuo suinkaan jää metsämansikkaan. Vaan voi merkitä mullistusta pohjoiselle maataloudellemme.

[Heikki Jokipii]

Tässä ei ole kyse geenieditoinnista. Vaan tietystä löydetystä geenistä. Joka odottaa siirtämistään toisiin lajeihin.

Bioenergy: Booster gene could naturally jump plant growth 30%

A gene called Booster has been identified in poplar trees that boosts photosynthesis and growth by up to 200% in controlled conditions and 30% in the field.

This discovery, relevant to other crops like Arabidopsis, may lead to increased agricultural yields and bioenergy production without extra resources.

(lihav. alkup.)

Poppeleista tuo siis voi alkaa.

[Heikki Jokipii]

Askelia eteenpäin:

Pork from gene-edited disease resistant pigs should be on grocery shelves in 2025

[R]eports suggest that gene editing could bring us disease-resistant pork as soon as 2025. It’s been thirty years since the first genetically modified tomato hit store shelves. That first promise of revolutionized farming has only grown as genetic technologies have improved, though it has remained mostly unfulfilled.

Thankfully, that appears to be changing as US regulatory authorities are expected to approve a new pig that has been gene-edited to make it more resistant to porcine reproductive and respiratory syndrome (PRRS). This idea of gene-edited super livestock isn’t a new one, either. In fact, we’ve seen quite a few attempts at it in the past.

Mutta tuo PRRS on eri tauti. Ei valitettavasti ASF, afrikkalainen sikarutto.

Mutta mitä vielä näemmekään:

Scientists previously created a “super stud,” a gene-edited cow, and several gene-edited pigs, which we reported on earlier [in 2024]. These latest reports of disease-resistant pork build off those earlier successes from Genus, the international breeding company behind the genetically modified pigs.